Oletko koskaan miettinyt:
Ovatko uhkapelit pahasta?
ARPAJAISET, vedonlyönti raveissa ja muut uhkapelit vaikuttavat kaikki lukemattomien miljoonien ihmisten elämään joka päivä. Tietenkin uhkapelejä on aina ollut ihmisyhteiskunnassa. Mutta nykyään ne vaikuttavat elämään tuntuvammin kuin vuosia sitten.
MIKSI UHKAPELIT OVAT NIIN SUOSITTUJA NYKYÄÄN?
Perussyitä on useita. 1900-luvulla on korostettu yhä enemmän aineellista omaisuutta, ja nykyteknologia on tuonut sen ihmisten ulottuville monipuolisempana ja runsaampana kuin koskaan aiemmin. Lentäminen on myös tehnyt etäisiin paikkoihin matkustamisen helpommaksi. Mutta kaikki tällainen vaatii rahaa. Uhkapelit antavat toiveita ”helposta rahasta”, jota saisi paljon.
Lupauksella suurista voitoista on väkevä vaikutus. Maailman suurimmissa arpajaisissa, espanjalaisessa EI Gordossa, ’Lihavassa’, jaetaan voittoina joka vuosi jouluna noin 1,7 miljardia markkaa. Granollersissa roomalaiskatolisen kirkon jäsenet voittivat viime vuonna noin 340 miljoonaa markkaa osaksi sen johdosta, että heidän pappinsa oli myynyt heille joitakin näistä arpalipuista. Englannissa eräälle miehelle maksettiin helmikuussa 1980 ennätysmäiset 8,5 miljoonaa markkaa jalkapalloveikkauspalkintona. Voittojen kasvaessa houkutus käy suuremmaksi.
Lisäksi uhkapeleihin liittyy jännitystä. Maailmassa, jossa vaikeudet painavat raskaana, jotkut huomaavat paon mielikuvituksessa vaurauden maailmaan antavan pikantin lisän elämään. Loppujen lopuksi jonkunhan täytyy voittaa. ”Se voisin hyvin olla minä!” ajattelee jokainen uhkapeluri.
KUKA TODELLISUUDESSA VOITTAA UHKAPELEISSÄ?
Voitot voivat olla suuria tai pieniä, mutta on selvää, että uhkapelin järjestäjä on aina voittavalla puolella, muutoinhan hän ei voisi toimia. Erään englantilaisen miehen tapaus osoittaa tämän. Hänen voitettuaan tuhansia puntia perättäisinä voittoina hevoskilpailujen vedonlyönnissä hänen paikallinen vedonlyöntitoimistonsa pani hänet elinikäiseen pelikieltoon. Miksi? Sen johtaja sanoi: ”Hänen vedonlyöntinsä oli tullut meille epätaloudelliseksi.”
”Entä ne vuodet, jolloin hävisin?” valitti asiakas. ”Toimisto otti silloin rahani avosylin vastaan.” Niin, mutta se olikin eri asia!
Suurikaan voitto ei välttämättä tee onnelliseksi sitä, joka saa sen. Usein tulee kerjuukirjeitä ja ilmaantuu ”ystäviä” heti kun uutinen on päässyt vuotamaan. Kun eräs aviopari sai kaikkien aikojen suurimman voiton Ranskan valtion järjestämissä arpajaisissa, se päätti jakaa ”onnensa” perheensä kanssa. Pariskunta antoi kullekin perheenjäsenelle huomattavan rahasumman. Mutta erimielisyydet rahojen jakoperusteista johtivat pian riitoihin ja lopulta perheen hajoamiseen. Myöhemmin koettaessaan suojella omaisuuttaan aviomies kävi nukkumaan revolveri tyynynsä alla. Hän heräsi eräänä yönä ja näki hahmon ikkunan vieressä. Hän erehtyi luulemaan vaimoaan murtovarkaaksi ja ampui hänet kuoliaaksi.
”En enää koskaan osta arpalippua”, lupasi leskeksi jäänyt mies pyhästi. Tyydytystä ja perheykseyttä ei voi ostaa rahalla.
Tietenkään jokaisesta ei tule pakkomielteistä uhkapeluria mutta vaara on todellinen. Esimerkiksi julkaisu ”Gamblers Anonymous” (”Nimettömät uhkapelurit”) huomauttaa: ”Heti kun ihminen on tämän riippuvuuden [uhkapelin] otteessa, hän on menettänyt kaiken itsehillinnän, kaiken moraaliarvojen tajun.” Tällainen ihminen on joka suhteessa häviäjä. Kun näin paljon on vaakalaudalla, miten paljon viisaampaa onkaan olla kietoutumatta siihen ensinkään!
MIKSI UHKAPELIT KANTAVAT YHÄ HÄPEÄTAHRAA?
Vaikka monet voivat kadehtia sellaista, joka voittaa uhkapeleissä, heidän on helpompi kunnioittaa sellaista ja luottaa sellaiseen, joka on ahkera työntekijä. Heidän näkökantansa on usein kokemuksen tulosta. Raamattu myös suosittelee tekemään rehellistä työtä sen sijaan että luottaisi sattumaan. ”Jos näet miehen, kerkeän toimissaan, hänen paikkansa on kuningasten, ei alhaisten, palveluksessa.” Näin sanoi viisas kuningas Salomo yhteenvetona tästä asiasta. – Sananl. 22:29.
Samoin apostoli Paavali kirjoittaessaan Efesoksen kristityille neuvoi, että miehen pitäisi tehdä ”käsillään sitä, mikä on hyvää”. Paavali jatkaa, että tällä tavalla hänellä voi myös olla ”jotakin annettavaa tarpeessa olevalle”. Miten paljon parempi onkaan antaa tuollaisissa olosuhteissa kuin sattuman kautta voitetuista rahoista! – Ef. 4:28.
Monissa maissa uhkapelit ovat vetäneet puoleensa rikollisia aineksia ja aiheuttaneet sen johdosta paljon turmelusta. Vaikka näin ei olisikaan, houkutusta epärehellisyyteen ilmenee tavallisesti jossakin matkan varrella. Eräs tiedemies sanoikin: ’Arpajaisissa on helppoa pettää vähäisellä tieteellisellä asiantuntemuksella.’ Totuus on, että aina kun on kysymyksessä onni ja sattuma, ei voida sulkea pois sen todennäköisyyttä, että joku väärentää tuloksia.
Uhkapelien häpeällisyys näkyy selvästi juutalaisten Mišnassa. Esimerkiksi ”nopan heittäjä” oli sellainen, joka ei kelvannut todistajaksi eikä tuomariksi. Miksi tällainen kielto? Yksinkertaisesti siitä syystä, että sellaisia miehiä pidettiin moraalisesti epäluotettavina ja mahdollisesti sellaisina, että heidän arvostelukykynsä oli heikentynyt. Useimmilla yhteiskunnan aloilla uhkapeleihin osallistuminen tietää yhä häpeätahraa.
OVATKO UHKAPELIT OMAISUUTEMME VASTUUNTUNTOISTA KÄYTTÖÄ?
”Nopea rikastuminen” voi kieroonnuttaa ihmisen ajattelun. Vaikka rahaa onkin enemmän, niin usein perhesiteet kärsivät.
Raha on omaisuutta siinä missä aika, terveys ja taidot. Vaikka meitä ei olisikaan ajamassa ahneus ja olisimme sitä mieltä, ettei uhkapeleihin osallistumisemme johda meitä tai perhettämme taloudellisiin vaikeuksiin, meillä on vielä yksi moraalinen vastuu, jota meidän tulee ajatella. Raamattu kehottaa meitä ’tekemään työtä hyvässä, olemaan rikkaita hyvissä teoissa, olemaan anteliaita, auliita jakelemaan’. Se muistuttaa meitä siitä, että vain tällä tavalla me voimme ’saada lujan otteen todelliseen elämään’. (1. Tim. 6:17–19) Kristitty koettaa tehdä mahdollisimman paljon hyvää käyttämällä viisaasti aikaansa ja sen rahan, mitä hänellä on. Siinä hänelle on tarpeeksi syytä uhkapelien karttamiseen, mitä tahansa muotoja se saa ja miten suuria tai pieniä panoksia siihen sitten liittyykin.