Luku 1

Miksi olla kiinnostunut muista uskonnoista?

1–7. Millaisia piirteitä on maailman eri uskonnoissa?

MISSÄ tahansa asutkin, olet epäilemättä nähnyt omin silmin, miten uskonto vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään, ja kenties se vaikuttaa sinunkin elämääsi. Hindulaisuutta harjoittavissa maissa näkee usein ihmisten osallistuvan pujaan – muotomenoon, jossa he saattavat uhrata jumalilleen kookospähkinöitä, kukkia ja omenoita. Pappi sivelee punaisella tai keltaisella värillä täplän eli tilakin uskovien otsaan. Ja miljoonia ihmisiä kerääntyy joka vuosi Gangesin rannoille puhdistautuakseen sen vesissä.

² Katolisissa maissa näkee ihmisten rukoilevan kirkoissa ja katedraaleissa ristiinnaulitunkuva tai rukousnauha kädessään. Rukousnauhan helmiä käytetään Marialle omistettujen rukousten laskemiseen. Eikä ole vaikea tunnistaa nunnia ja pappeja heille ominaisissa mustissa puvuissaan.

³ Protestanttisissa maissa on runsaasti kappeleita ja kirkkoja, ja sunnuntaisin seurakuntalaiset yleensä pukeutuvat parhaisiin vaatteisiinsa ja kokoontuvat laulamaan virsiä ja kuuntelemaan saarnoja. Heidän papeillaan on usein musta puku ja tunnusomainen papinkaulus.

⁴ Islamilaisissa maissa voi kuulla muessinien äänet, kun nämä muslimit viidesti päivässä minareeteista käsin kutsuvat uskovia osallistumaan rukousrituaaliin. He pitävät Koraania islamin pyhänä kirjana. Islamilaisen uskonkäsityksen mukaan se tuli Jumalan ilmoituksena ja annettiin 600-luvulla enkeli Gabrielin välityksellä profeetta Muhammedille.

⁵ Monissa buddhalaisissa maissa kaduilla liikkuu yleensä sahraminkeltaisiin, mustiin tai punaisiin viittoihin pukeutuneita buddhalaisia munkkeja, joita pidetään hurskauden perikuvina. Muinaiset temppelit, joissa on esillä tyynennäköisen Buddhan kuva, kertovat buddhalaisen uskon pitkästä iästä.

⁶ Pääasiassa Japanissa harjoitettava šintolaisuus perhepyhäkköineen ja esi-isille uhraamisineen ulottuu jokapäiväiseen elämään. Japanilaiset rukoilevat vapaasti hyvin maallisiakin asioita, kuten menestystä koulun tutkinnoissa.

⁷ Kautta maailman tunnetaan myös niiden ihmisten uskonnollinen toiminta, jotka käyvät talosta taloon ja seisovat kaduilla tarjoten Raamattuja ja raamatullista kirjallisuutta. Nähdessään heillä Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtiä lähes jokainen tunnistaa nämä ihmiset Jehovan todistajiksi.

8. Mitä uskonnonharjoituksen historia osoittaa?

⁸ Mitä tämä eri puolilla maailmaa harjoitettavien erilaisten uskontojen paljous osoittaa? Sitä, että ihmiskunta on tuhansien vuosien aikana tuntenut hengellistä tarvetta ja kaipuuta. Ihminen on elänyt koettelemuksineen ja taakkoineen, epäilyksineen ja kysymyksineen, joihin on sisältynyt myös kuoleman arvoitus. Ihmiset ovat ilmaisseet uskonnollisia tunteita monin eri tavoin kääntyessään Jumalan tai jumaliensa puoleen saadakseen siunauksia ja lohtua. Lisäksi uskonto yrittää selvittää suuria kysymyksiä: Miksi olemme olemassa? Miten meidän tulisi elää? Mitä tulevaisuus tuo ihmiskunnalle?

9. Millä tavoin useimmat ihmiset ilmaisevat jonkinlaista uskonnollista antaumusta elämässään?

⁹ Toisaalta on miljoonia ihmisiä, jotka eivät tunnusta mitään uskontoa eivätkä usko mihinkään jumalaan. He ovat ateisteja. Toiset taas, nimittäin agnostikot, uskovat, ettei Jumalasta tiedetä eikä luultavasti voidakaan tietää mitään. On kuitenkin selvää, ettei se tee heistä periaatteettomia tai moraalittomia, enempää kuin jonkin uskonnon tunnustaminen tekisi automaattisesti kenestäkään periaatteellista tai moraalista. Mutta jos uskonnon katsotaan olevan ”omistautumista jollekin alkusyylle, ehdotonta uskollisuutta, tunnontarkkuutta, harrasta rakkautta tai kiintymystä”, niin useimmat ihmiset, myös ateistit ja agnostikot, ilmaisevat elämässään jonkinlaista uskonnollista antaumusta. – The Shorter Oxford English Dictionary.

10. Onko uskonnolla vaikutusta nykymaailmaan? Valaise.

¹⁰ Tämä uskontojen paljouden täyttämä maailma käy nopeamman matkustuksen ja viestinnän vuoksi pienemmäksi ja pienemmäksi, ja siksi erilaisten uskonkäsitysten vaikutus tunnetaan kaikkialla maailmassa, pidämmepä siitä tai emme. Se, millaisen kohun eräs ’luopiomuslimiksi’ sanottu henkilö aiheutti vuonna 1989 kirjallaan Saatanallisia säkeitä, ilmaisee selvästi uskonnollisten tunteiden suuren vaikutuksen maailmanlaajuisessa mitassa. Islamilaisjohtajat vaativat, että kirja kiellettäisiin ja että sen tekijä jopa surmattaisiin. Mikä saa ihmiset reagoimaan niin kiihkeästi uskonnollisissa asioissa?

11. Miksi ei ole väärin tutkia muita uskontoja?

¹¹ Voidaksemme vastata siihen meidän on tiedettävä jotakin maailman uskontojen taustasta. On niin kuin Geoffrey Parrinder sanoo maailman uskontoja ja niiden historiaa käsittelevässä kirjassaan (World Religions – From Ancient History to the Present): ”Eri uskontojen tutkiminen ei välttämättä merkitse uskottomuutta omalle uskolleen; se voi pikemminkin avartua, kun ihminen näkee, miten muut ovat etsineet todellisuutta ja miten heidän etsintänsä on rikastuttanut heitä.” Tieto saa aikaan ymmärtämystä ja ymmärtämys suvaitsevaisuutta sellaisia ihmisiä kohtaan, joilla on erilainen näkemys.

Miksi tutkia asiaa?

12. Mitkä seikat yleensä määräävät ihmisen uskonnon?

¹² Oletko koskaan ajatellut tai sanonut: ’Minulla on oma uskontoni. Se on täysin henkilökohtainen asia. En keskustele siitä toisten kanssa’? On totta, että uskonto on hyvin henkilökohtainen asia – lähes syntymästämme lähtien vanhempamme ja sukulaisemme kylvävät mieleemme uskonnollisia tai eettisiä ajatuksia. Sen vuoksi me yleensä omaksumme samat uskonnolliset ihanteet kuin on vanhemmillamme ja isovanhemmillamme. Uskonnosta on tullut perheelle melkeinpä perinneasia. Mihin se on johtanut? Siihen, että monesti toiset ovat valinneet meille uskontomme. Se on ratkennut yksinkertaisesti sen perusteella, missä olemme syntyneet ja milloin. Tai, kuten historioitsija Arnold Toynbee sanoi, se missä ”maantieteellisessä paikassa ihminen sattuu syntymään”, määrää usein sen, millaisia uskonkäsityksiä hän kannattaa.

13, 14. Miksi ei ole järkevää olettaa, että Jumala automaattisesti hyväksyy sen uskonnon, johon ihminen on syntynyt?

¹³ Onko järkevää olettaa, että se uskonto, johon ihminen on syntymänsä perusteella joutunut, edustaa välttämättä koko totuutta? Jos olet syntynyt Italiassa tai Etelä-Amerikassa, niin sinulla ei luultavasti ollut valinnanvaraa, vaan sinut kasvatettiin katolilaiseksi. Jos olet syntynyt Intiassa, niin todennäköisesti sinusta tuli automaattisesti hindu, tai jos olet syntynyt Punjabissa, niin ehkä sikhi. Jos vanhempasi olisivat Pakistanista, niin olisit ilmeisesti muslimi. Ja jos olisit syntynyt viime vuosikymmeninä jossakin sosialistisessa maassa, niin sinulla ei kenties olisi ollut muuta vaihtoehtoa kuin saada ateistinen kasvatus. – Galatalaisille 1:13, 14; Apostolien teot 23:6.

¹⁴ Onko siis se uskonto, johon ihminen syntyy, automaattisesti oikea uskonto, jonka Jumala hyväksyy? Jos tästä käsityksestä olisi pidetty kiinni menneiden vuosituhansien ajan, niin monet ihmiset harjoittaisivat yhä alkukantaista šamanismia ja muinaisia hedelmällisyyskultteja sillä perusteella, että ’se mikä kelpasi esi-isilleni, kelpaa minullekin’.

15, 16. Mitä hyötyä on siitä, että tutkii muita uskontoja?

¹⁵ Uskonto on kuluneiden 6000 vuoden aikana saanut eri puolilla maailmaa niin monenlaisia ilmenemismuotoja, että on vähintäänkin opettavaa ja avartavaa ymmärtää, mitä toiset uskovat ja mistä heidän uskonkäsityksensä ovat saaneet alkunsa. Se voi lisäksi avata eteesi konkreettisemman tulevaisuudentoivon.

¹⁶ Siirtolaisuus ja väestön muuttaminen paikasta toiseen on nykyään monissa maissa johtanut siihen, että samalla alueella asuu eri uskontoihin kuuluvia ihmisiä. Toisten näkemyksen ymmärtäminen voi siksi tehdä eri uskontoihin kuuluvien ihmisten välisen seurustelun ja keskustelun mielekkäämmäksi. Kenties se voi myös jossain määrin haihduttaa tässä uskonnollisille erimielisyyksille perustuvassa maailmassa vallitsevaa vihaa. Ihmiset voivat kyllä olla jyrkästi eri mieltä uskonnollisista käsityksistään, mutta tällaiset näkemyserot eivät suinkaan ole peruste toisen ihmisen vihaamiselle. – 1. Pietari 3:15; 1. Johannes 4:20, 21; Ilmestys 2:6.

17. Miksi meidän ei tulisi vihata niitä, jotka ajattelevat uskonnosta eri tavalla kuin me?

¹⁷ Muinainen juutalainen laki sanoi: ”Sinun ei tule vihata sukulaisiasi sydämessäsi. Ojenna sukulaistasi, mutta älä aiheuta itsellesi syyllisyyttä hänen vuokseen. Sinun ei tule kostaa maanmiehillesi eikä kantaa kaunaa heitä kohtaan. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi: Minä olen HERRA [Jehova].” (3. Mooseksen kirja 19:17, 18, Ta) Kristillisyyden Perustaja sanoi: ”Mutta minä sanon teille, jotka kuuntelette: rakastakaa jatkuvasti vihollisianne, tehkää alati hyvää teitä vihaaville, – – niin teidän palkkanne tulee olemaan suuri, ja te tulette olemaan Korkeimman lapsia, koska hän on huomaavainen kiittämättömille ja pahoille.” (Luukas 6:27, 35) Otsikon ”Tutkittu nainen” alla Koraani esittää samanlaisen periaatteen (suura 60:7, AST): ”Saattaa tapahtua, että Jumala [Allāh] saa aikaan ystävyyttä teidän ja niiden kesken, joita piditte vihollisinanne, sillä Jumala on mahtava ja Jumala on anteeksiantava, armahtavainen.”

18. Miksi ei ole samantekevää, mitä ihminen uskoo?

¹⁸ Mutta vaikka onkin tarpeellista osoittaa suvaitsevaisuutta ja ymmärtäväisyyttä, niin ei ole kuitenkaan aivan samantekevää, mitä ihminen uskoo. Historioitsija Geoffrey Parrinder sanoi: ”Joskus sanotaan, että kaikilla uskonnoilla on sama päämäärä tai että ne ovat yhtä hyviä teitä totuuteen tai jopa että ne opettavat kaikki samoja oppeja – –. Silti muinaisilla atsteekeilla, jotka ojensivat uhriensa sykkivän sydämen kohti aurinkoa, ei varmastikaan ollut yhtä hyvää uskontoa kuin rauhaisan Buddhan uskonto.” Lisäksi kun on kysymys palvonnasta, niin eikö Jumalan itsensä tulisi päättää, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei? – Miika 6:8.

Miten uskontoa tulisi arvioida?

19. Miten uskonnon tulisi vaikuttaa ihmisen käytökseen?

¹⁹ Vaikka useimmilla uskonnoilla on omat uskonkäsityksensä tai oppinsa, niistä muodostuu usein hyvin monimutkainen teologia, jota tavallinen maallikko ei pysty ymmärtämään. Syyn ja seurauksen periaate soveltuu kuitenkin aina. Uskonnon opetusten tulisi vaikuttaa jokaisen uskovan persoonallisuuteen ja jokapäiväiseen käytökseen. Siksi jokaisen ihmisen käytös yleensä heijastaa enemmän tai vähemmän sitä, millainen on hänen uskonnollinen taustansa. Miten sinun uskontosi vaikuttaa sinuun? Tekeekö sinun uskontosi ihmisen huomaavaisemmaksi? Tekeekö se hänet anteliaammaksi, rehellisemmäksi, nöyremmäksi, kärsivällisemmäksi ja sääliväisemmäksi? Nämä ovat järkeviä kysymyksiä, sillä on niin kuin suuri uskonnollinen opettaja, Jeesus Kristus, sanoi: ”Jokainen hyvä puu tuottaa hyvää hedelmää, mutta jokainen huono puu tuottaa pahaa hedelmää; hyvä puu ei voi kantaa pahaa hedelmää eikä huono puu tuottaa hyvää hedelmää. Jokainen puu, joka ei tuota hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. Niinpä siis heidän hedelmistään te tunnette heidät.” – Matteus 7:17–20.

20. Mitä kysymyksiä herää uskonnon ja historian suhteen?

²⁰ Varmasti maailman historia pysähdyttää meidät miettimään, mikä osa uskonnolla on ollut niissä monissa sodissa, jotka ovat hävittäneet ihmiskuntaa ja aiheuttaneet sanomatonta kärsimystä. Miksi niin monet ihmiset ovat tappaneet ja tulleet tapetuiksi uskonnon nimessä? Ristiretket, inkvisitio, Lähi-idän ja Pohjois-Irlannin selkkaukset, Irakin ja Iranin välinen teurastus (1980–88) sekä hindujen ja sikhien yhteenotot Intiassa saavat varmasti kaikki ajattelevat ihmiset herättämään kysymyksiä uskonnollisista käsityksistä ja ihmisten moraalista. – Ks. alla olevaa kehystettyä tekstiä.

21. Mitä esimerkkejä on kristikunnan tuottamasta hedelmästä?

²¹ Kristikunnan alueella on tässä asiassa ilmaistu huomattavaa ulkokultaisuutta. Kahdessa maailmansodassa katolilaiset ovat tappaneet katolilaisia ja protestantit protestantteja ”kristittyjen” poliittisten johtajiensa käskystä. Mutta Raamattu asettaa selvästi vastakkain lihan teot ja hengen hedelmät. Lihan teoista se sanoo: ”Ne ovat haureus, epäpuhtaus, irstaus, epäjumalanpalvelus, spiritismin harjoittaminen, vihollisuudet, riita, mustasukkaisuus, vihanpuuskat, kinastelut, jakaumat, lahkot, kateus, juopottelu, mässäilyt ja muut näiden kaltaiset. Näistä varoitan teitä ennalta, samoin kuin olen jo ennalta varoittanut teitä, että ne, jotka harjoittavat sellaisia, eivät peri Jumalan valtakuntaa.” Niin sanotut kristityt ovat kuitenkin satojen vuosien ajan harjoittaneet tällaista, ja heidän pappinsa ovat usein katsoneet heidän käytöstään läpi sormien. – Galatalaisille 5:19–21.

22, 23. Millaista toisenlaista hedelmää tosi uskonnon tulisi tuottaa?

²² Toisaalta myönteisiksi hengen hedelmiksi kuvaillaan seuraavat: ”Rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, huomaavaisuus, hyvyys, usko, lempeys, itsehillintä. Sellaisia vastaan ei ole lakia.” Kaikkien uskontojen pitäisi tuottaa tällaista rauhaisaa hedelmää. Mutta tuottavatko ne? Tuottaako sinun uskontosi? – Galatalaisille 5:22, 23.

²³ Kun tämä kirja siis tarkastelee sitä, miten ihmiskunta on etsinyt Jumalaa maailman uskontojen välityksellä, sen pitäisi vastata joihinkin näistä kysymyksistä. Mutta minkä kriteerien perusteella uskontoa tulisi arvostella? Kenen mittapuun mukaan?

’Uskontoni kelpaa minulle’

24, 25. Mikä haaste esitetään jokaiselle hänen uskontonsa suhteen?

²⁴ Monet kieltäytyvät keskustelemasta uskonnosta sanoen: ’Uskontoni kelpaa minulle. En tee kenellekään mitään pahaa, ja autan toisia silloin kun voin.’ Mutta riittääkö se? Kelpaammeko me itse esittämään uskonnon arvosteluperusteet?

²⁵ Jos uskonto on ”ilmaus ihmisen uskosta kaikkeuden luojaksi ja hallitsijaksi tunnustettuun yli-inhimilliseen voimaan ja hänen kunnioittamistaan”, kuten eräs sanakirja sanoo, niin silloin olisi varmasti syytä kysyä: kelpaako uskontoni kaikkeuden luojalle ja hallitsijalle? Silloin Luojalla myös olisi oikeus määrätä, millaisen käytöksen, palvonnan ja oppijärjestelmän hän hyväksyy ja millaista ei. Sitä varten hänen pitäisi ilmoittaa tahtonsa ihmiskunnalle, ja tuon ilmoituksen pitäisi olla kaikille helposti saatavissa ja luettavissa. Lisäksi vaikka hänen ilmoituksensa olisi annettu satojen vuosien välein, niiden pitäisi aina olla sopusointuisia ja yhdenmukaisia. Tämä asettaa jokaiselle ihmiselle haasteen tutkia todisteita ja todeta koettelemalla, mikä Jumalan otollinen tahto on.

26. Minkä pyhän kirjan tulisi toimia tosi palvonnan mittapuuna? Miksi?

²⁶ Vanhimpia Jumalan henkeyttämiksi väitetyistä kirjoista on Raamattu. Se on myös koko historian laajimmalle levinnyt ja eniten käännetty kirja. Lähes 2000 vuotta sitten yksi sen kirjoittajista sanoi: ”Älkää enää muovautuko tämän asiainjärjestelmän mukaan, vaan muuttukaa uudistamalla mielenne voidaksenne koettelemalla todeta Jumalan hyvän ja otollisen ja täydellisen tahdon.” (Roomalaisille 12:2) Minkä perusteella se voitaisiin todeta? Sama kirjoittaja sanoi: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täysin pätevä, täydelleen varustautunut kaikkeen hyvään työhön.” Henkeytetyn Raamatun tulisi niin ollen toimia luotettavana mittapuuna sen ratkaisemiseksi, mikä on oikeaa ja otollista palvontaa. – 2. Timoteukselle 3:16, 17.

27. a) Mainitse joidenkin maailman uskontojen pyhiä kirjoituksia. b) Millaisia niiden opetusten pitäisi olla Raamatun opetuksiin verrattuina?

²⁷ Raamatun vanhin osa on peräisin maailman kaikkia muita uskonnollisia kirjoituksia vanhemmalta ajalta. Toora eli Raamatun viisi ensimmäistä kirjaa, Mooseksen henkeytettynä kirjoittama laki, on peräisin 1400- ja 1500-luvuilta eaa. Toisaalta hindujen Rigveda (hymnien kokoelma) valmistui noin vuonna 900 eaa., eikä sitä väitetä Jumalan henkeyttämäksi. Buddhalaisten Tripitaka eli ”Kolmen korin” kaanon on peräisin 400-luvulta eaa. Koraani, jonka väitetään tulleen Jumalalta enkeli Gabrielin välityksellä, on ajanlaskumme 600-luvun tuotetta. Mormonin kirja, jonka Moroni-nimisen enkelin kerrotaan antaneen Joseph Smithille Yhdysvalloissa, on 1800-luvun tuote. Jos jotkin näistä teoksista ovat Jumalan henkeyttämiä, kuten jotkut väittävät, niin niiden esittämän uskonnollisen ohjauksen ei pitäisi olla ristiriidassa Raamatun opetusten kanssa, sillä se on alkuperäinen henkeytetty tietolähde. Niiden pitäisi myös vastata joihinkin ihmiskuntaa eniten askarruttaneisiin kysymyksiin.

Kysymyksiä jotka vaativat vastausta

28. Mainitse joitakin kysymyksiä, jotka vaativat vastausta.

²⁸ 1) Opettaako Raamattu, kuten enemmistö uskonnoista opettaa ja monet ihmiset uskovat, että ihmisillä on kuolematon sielu ja että se siirtyy kuolemassa toiseen maailmaan, ”tuonpuoleiseen”, taivaaseen, helvettiin tai kiirastuleen, tai että se palaa jälleensyntymisessä takaisin?

2) Opettaako Raamattu, että kaikkeuden suvereeni Herra on nimetön? Opettaako se, että hän on yksi Jumala vai kolme persoonaa yhdessä Jumalassa vai monta jumalaa?

3) Mitä Raamattu sanoo siitä, mikä oli Jumalan alkuperäinen tarkoitus hänen luodessaan ihmiskunnan elämään maan päällä?

4) Opettaako Raamattu, että maa tuhotaan? Vai puhuuko se vain turmeltuneen maailmanjärjestelmän lopusta eli päättymisestä?

5) Miten sisäinen rauha ja pelastus voidaan todella saavuttaa?

29. a) Minkä perusperiaatteen tulisi ohjata totuudenetsintäämme? b) Mitä vastauksia Raamattu antaa kysymyksiimme?

²⁹ Joka uskonnolla on omat vastauksensa, mutta etsiessämme ”puhdasta uskontoa” meidän pitäisi lopulta tulla niihin johtopäätöksiin, joihin Jumala haluaa meidän tulevan. (Jaakob 1:27, AS, KJ) Miksi voimme sanoa niin? Koska perusperiaatteemme on: ”Havaittakoon Jumala totuudelliseksi, vaikka jokainen ihminen havaittaisiin valehtelijaksi, niin kuin on kirjoitettu: ’Jotta sinut todistettaisiin vanhurskaaksi sanoissasi ja sinä voittaisit, kun sinua tuomitaan.’” – Roomalaisille 3:4.a

30. Mitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa luvussa?

³⁰ Nyt kun tiedämme, miltä pohjalta lähdemme tutkimaan maailman uskontoja, luokaamme silmäys ihmiskunnan varhaiseen hengellisyyden etsintään. Mitä tiedämme siitä, miten uskonto alkoi? Millaisia palvontamalleja vakiinnutettiin muinaisten ja kenties alkukantaisten kansojen keskuudessa?

[Alaviitteet]

[Huomioteksti s. 16]

Kaikkien uskontojen pitäisi tuottaa rauhaisaa hedelmää. Mutta tuottavatko ne?

[Tekstiruutu s. 14]

Uskonto, rakkaus ja viha

▪ ”Uskonnollisilla sodilla on taipumusta erityiseen raivokkuuteen. Kun ihmiset taistelevat jostakin alueesta taloudellisen edun vuoksi, tulee eteen vaihe, jolloin taistelu ei enää ole kustannusten arvoista, ja silloin tehdään kompromissi. Kun kysymyksessä on uskonnollinen syy, niin kompromissi ja sovinto näyttävät olevan pahasta.” – Yhteiskuntaetiikan professori Roger Shinn, Union Theological Seminary, New York.

▪ ”Ihmiset riitelevät uskonnon puolesta, kirjoittavat sen puolesta, taistelevat sen puolesta, kuolevat sen puolesta; tekevät mitä tahansa paitsi elävät sen puolesta – –. Siinä missä tosi uskonto on estänyt yhden rikoksen, väärät uskonnot ovat antaneet tekosyyn tuhannelle.” – Charles Caleb Colton (1825).

▪ ”Meissä on uskonnollisuutta juuri riittämiin vihataksemme, mutta ei tarpeeksi rakastaaksemme toisiamme.” – Jonathan Swift (1667–1745).

▪ ”Ihmiset eivät tee pahaa koskaan niin antaumuksellisesti ja riemullisesti kuin tehdessään sitä uskonnollisesta vakaumuksesta.” – Blaise Pascal (1623–1662).

▪ ”Korkeamman uskonnon todellinen tarkoitus on säteillä sen olemukseen kuuluvia hengellisiä neuvoja ja totuuksia niin monille sieluille kuin se voi tavoittaa, jotta jokainen näistä sieluista voisi siten kyetä täyttämään ihmisen todellisen tarkoituksen. Ihmisen todellinen tarkoitus on kirkastaa Jumalaa ja ilahduttaa Häntä ikuisesti.” – Historioitsija Arnold Toynbee.

[Kuvat s. 4]

Hindut kunnioittavat Gangesia, jota he kutsuvat nimellä Ganga Ma, Ganga-äiti

Vilpittömät katolilaiset kääntyvät Marian puoleen käyttäessään rukousnauhaa

Joissakin buddhalaisissa maissa useimmat miehet palvelevat jonkin aikaa keltakaapuisina munkkeina

Uskolliset islamilaismiehet tekevät vähintään kerran pyhiinvaellusmatkan Mekkaan

[Kuva s. 6]

Saarnaamistoiminnastaan kautta maailman tunnettuja Jehovan todistajia eräässä Japanin kaupungissa

[Kuva s. 9]

Lasta kastetaan yhdessä kristikunnan kirkoista. Onko uskonto, johon ihminen syntyy, välttämättä oikea?

[Kuva s. 11]

Atsteekkien ihmisuhri – ovatko kaikki uskonnot todella ”yhtä hyviä teitä totuuteen”?

[Kuva s. 13]

Miljoonat ovat tappaneet ja tulleet tapetuiksi uskonnon nimessä