Masentavatko rajoitukset sinua?

RAJOITUKSET! Ei niistä kukaan liiemmin välittäisi, mutta silti meidän kaikkien on siedettävä niitä jonkin verran. Mutta masentaako sinua aika ajoin se, että elämäsi näyttää liian rajoitetulta? Olosi tuntuisi ehkä paremmalta, jos katselisit asiaa toisesta näkökulmasta. Sen sijaan että harmittelisit sen tähden, mitä et voi tehdä, miksi et hyödyntäisi täysin niitä vapauksia, joita sinulla on?

Esimerkiksi monet vähävaraiset toivoisivat olevansa varakkaita. Mutta vaikka köyhyys rajoittaa toimintaamme tässä asiainjärjestelmässä, elämän tärkeimmät asiat ovat kaikkien ulottuvilla. Niin köyhät kuin rikkaatkin rakastuvat, menevät naimisiin, kasvattavat lapsia, nauttivat hyvistä ystävyyssuhteista ja niin edelleen. Vielä tärkeämpää on se, että jotkut köyhät yhtä hyvin kuin jotkut rikkaatkin tuntevat Jehovan ja odottavat luvattua uutta maailmaa. Sekä köyhät että rikkaat kasvavat kristillisessä viisaudessa ja tiedossa, jotka ovat parempia kuin rikkaudet (Sananlaskut 2:1–9; Saarnaaja 7:13). Kaikki ihmiset – rikkaat ja köyhät – voivat tehdä itselleen hyvän nimen Jehovan edessä (Saarnaaja 7:2). Paavalin päivinä kristillinen seurakunta koostui pitkälti alempien yhteiskuntaluokkien ihmisistä – jotkut olivat orjia – jotka käyttivät viisaasti sitä vapautta, joka heillä omassa tilanteessaan oli (1. Korinttolaisille 1:26–29).

Raamatullinen johtoasema

Vaimo on kristillisessä avioliitossa alamainen miehelleen; tämän järjestelyn tarkoituksena on hyödyttää koko perhettä (Efesolaisille 5:22–24). Pitäisikö vaimon kokea tämä alentavaksi? Ei missään nimessä. Mies ja vaimo muodostavat työryhmän. Miehen johtoasema – kun sitä käytetään Kristuksen mallin mukaisesti – rajoittaa vaimoa suhteellisen harvoissa asioissa ja jättää hänelle lukuisia mahdollisuuksia käyttää kykyjään ja taitojaan (Efesolaisille 5:25, 31). Sananlaskujen 31. luvun ”kelpo vaimolla” oli käynnissä monia kiinnostavia ja haastavia hankkeita. Alamaisuus miehelle ei selvästikään tuntunut hänestä turhauttavalta. (Sananlaskut 31:10–29.)

Ei myöskään ole mitään järjestelyä, jonka perusteella nainen voisi ottaa johdon kristillisessä seurakunnassa päteviin miehiin nähden (1. Korinttolaisille 14:34; 1. Timoteukselle 2:11, 12). Onko kristityillä naisilla syytä ärsyyntyä tällaisen rajoituksen alaisuudessa? Ei ole. Useimmat heistä ovat kiitollisia nähdessään tuosta kristillisen palveluksen puolesta huolehdittavan teokraattisesti. He ovat iloisia siitä, että nimitetyt vanhimmat paimentavat ja opettavat heitä, ja keskittyvät itse erittäin tärkeään saarnaamistyöhön ja opetuslasten tekemiseen (Matteus 24:14; 28:19, 20). Kristityt naiset saavat paljon aikaan tällä saralla, ja se tuo heille kunniaa Jehova Jumalan silmissä (Psalmit 68:12; Sananlaskut 3:35).

Nuorten rajoituksia

Nuoretkin valittavat toisinaan, että heidän elämäänsä rajoitetaan liikaa, ja syynä on usein heidän vanhempiensa valta heihin. Tämäkin on kuitenkin raamatullista (Efesolaisille 6:1). Sen sijaan että viisaat nuoret kristityt antaisivat vanhempien asettamien rajoitusten ärsyttää itseään, he suuntaavat huomionsa vapauksiinsa ja nauttivat niistä – tavallisesti niihin kuuluu muun muassa vapaus suuresta vastuusta. Näin he voivat käyttää nuoruutensa voiman ja olosuhteensa hyväkseen ja valmistautua aikuisikään.

Muuan Brasiliassa kierrosvalvojana palvellut veli muistaa hyvin eräästä pienestä, erillään olevasta ryhmästä 12-vuotiaan pojan, jonka toimintamahdollisuudet olivat rajalliset. Ansiotyö vei paljon aikaa veljeltä, joka vastasi arkistoista, eikä hän voinut kiinnittää paljon huomiota ryhmään. Hän kuitenkin järjesti tämän nuorenmiehen avukseen. Tämä oppi, missä eri lomakkeet olivat, ja oli aina paikalla auttamassa. Hänen kiinnostuksensa oli rohkaisevaa, ja hän oli uskollinen toveri kenttäpalveluksessa. Nykyään tuo nuorimies on nimitetty vanhin.

Monet tilanteet saattavat rajoittaa ihmisen vapautta. Joitakuita rajoittaa sairaus. Toiset elävät jakautuneissa huonekunnissa ja huomaavat, että heidän vapauttaan kaventavat ei-uskovan puolison vaatimukset. Rajoitusten alaisina elävät ihmiset saattavat toivoa, että asiat olisivat toisin, mutta he voivat silti elää tyydytystä tuottavaa elämää. Tässä lehdessä on kerrottu monista yksilöistä, jotka ovat vaikuttaneet hyvin rohkaisevasti toisiin sen vuoksi, että he ovat turvautuneet Jehovaan ja hyödyntäneet olosuhteitaan täysin määrin.

Apostoli Paavali sanoi tilanteesta, joka oli hyvin yleinen hänen aikanaan: ”Kutsuttiinko sinut orjana? Älköön se murehduttako sinua, mutta jos voit myös päästä vapaaksi, käytä mieluummin tilaisuutta hyväksesi.” (1. Korinttolaisille 7:21.) Miten tasapainoinen näkemys! Toisinaan tilanteet muuttuvat. Nuoret varttuvat aikuisiksi. Vastustavat puolisot hyväksyvät joskus totuuden. Taloudellisen aseman tiedetään kohentuneen. Sairaat saattavat tulla parempaan kuntoon. Toisissa tapauksissa tilanne ei ehkä muutu ennen Jehovan uutta maailmaa. Mutta mitä voitetaan harmittelemalla sitä, ettei voida tehdä samaa kuin jotkut muut?

Oletko koskaan katsellut lintujen liitoa korkealla taivaalla ja ihaillut niiden liikkeiden kauneutta ja vapautta? Ehkä toivoit, että voisit itsekin lentää samalla tavalla. Et tietysti pysty siihen etkä ikinä tule pystymäänkään. Mutta luultavasti et valita. Sen sijaan iloitset Jumalan antamista kyvyistäsi. Sinusta ei ole yhtään hullumpaa astella maan pinnalla. Onpa elämäntilanteemme millainen tahansa, niin jos samalla tavalla keskitymme siihen, mitä voimme tehdä, emmekä harmittele sitä, mitä emme voi tehdä, elämä tuo tyydytystä ja saamme Jehovan palveluksesta iloa (Psalmit 126:5, 6).

[Kuva s. 28]

Tuntuuko sinusta siltä, että vanhempasi sulkevat sinut rajojen sisään?