Laulu 215
Armon osoittaminen toisille
1. Kerran Jehova päätöksen lausui,
että väärät hän pois hukuttaa.
Silloin Nooalle tehtävän antoi:
’Arkki tee, kerro myös sanomaa!’
Koskaan ennen ei sellaista tehty,
Nooa hylkääkö työmääräyksen?
Ei, vaan Luojansa armoon hän turvaa,
arkin valmistaa myös saarnaten.
2. Jälleen nyt vanha järjestys loppuu.
Jehova päätti näin armossaan,
että uutinen kansoille viedään,
tiedon saavat, jos tahtovat vaan.
Ehkä estelit: ”Saarnata en voi,
sillä puheeni heikkoa on.”
Mutta kun saat nyt Korkeimman armon,
silloin henkensä turvasi on.
3. Meille Jumala on armon suonut,
totuudestaan nyt riemuitsee ”maa”.
Valtakuntansa pian kaiken muuttaa,
siunauksistaan jo nauttia saa.
Muille armoa myös osoitamme,
heitä tahdomme näin kannustaa:
pelastuksensa arkkiin jo nouskaa,
Valtakuntaansa turvautukaa.