Laulu 217
Jehovan ystävyyden saaminen
1. Ken saa, oi Jehova, nyt ystävyytesi?
Ken saa myös teltassasi aina olla vieraasi?
Se ken on nuhteeton ja myöskin peloton,
ja puhdas sydämeltään, totuus mielessänsä on.
Sinulta, Jehova, ken ystävyyden saa?
Ken saa siis korkealla vuorellasi asustaa?
Se joka puheessaan ja toimissaan heijastaa rakkauttaan.
(Kertosäe)
2. Ken saa, oi Jehova, asua kanssasi?
Ken ystäväsi on, se jonka pidät luonasi?
Sanansa täyttäen, rehdisti toimien
hän rakkaudessa kulkee, lanteillaan vyö totuuden.
Jehova, annathan nyt ystävyytesi?
Tiedämme Raamatusta selvät vaatimuksesi.
Ken niitä noudattaa, tiet suoristaa, se ystävyytesi saa.
(Kertosäe)
3. Kanssasi, Jehova, asua tahdomme.
Näin suuri rauha ylittää myös ajatuksemme.
Nyt kautta Kristuksen jo ennallistit sen,
tuon tosi palvontasi, siitä tuomme kiitoksen.
On ystävyytesi niin kallis aarteemme,
sen tarkoin varjelemme kiittäen elämästämme.
Nyt joukko yksi on ja saumaton, myös aina on peloton.
(KERTOSÄE)
Jehova, Luojani, suo ystävyytesi!