Säilytä kiireellisyyden tunne!
1 Jeesus tiesi, että hänellä oli maan päällä ollessaan rajallisesti aikaa Isänsä antaman tehtävän suorittamiseen (Joh. 9:4). Siksi hänen palveluksestaan henki kiireellisyyden tunne, ja hän valmensi opetuslapsiaan ilmaisemaan samaa asennetta (Luuk. 4:42–44; 8:1; 10:2–4). Aineelliset mukavuudet olivat hänelle toisarvoisia (Matt. 8:20). Sen vuoksi hän sai tehdyksi työn, jonka Jehova oli hänelle antanut (Joh. 17:4).
2 Rajallinen aika. Myös hyvän uutisen saarnaamiseen ”koko asutussa maassa” on rajallisesti aikaa (Matt. 24:14). Raamatun profetia osoittaa, että elämme pitkällä lopun ajassa. Pian ”ne, jotka eivät tunne Jumalaa, ja ne, jotka eivät tottele Herraamme Jeesusta koskevaa hyvää uutista – – joutuvat kärsimään ikuisen tuhon rangaistustuomion” (2. Tess. 1:6–9). Tuo tuomio tulee hätkähdyttävän äkisti (Luuk. 21:34, 35; 1. Tess. 5:2, 3). Ihmisten on tajuttava, millaisessa vaarassa he ovat. Meidän vastuunamme on auttaa heitä etsimään Jehovan suosiota, kun vielä on aikaa (Sef. 2:2, 3).
3 Tehkäämme voitavamme. Koska Jumalan palvelijat tajuavat, että ”jäljellä oleva aika on supistunut”, he panevat saarnaamistyön etusijalle elämässään (1. Kor. 7:29–31; Matt. 6:33). Jotkut ovat luopuneet taloudellisista mahdollisuuksista tai muista henkilökohtaisista tavoitteistaan voidakseen lisätä sananpalvelustaan (Mark. 10:29, 30). Toisilla on aina ”runsaasti tehtävää Herran työssä” huolimatta monista koetuksista (1. Kor. 15:58). Monet ovat julistaneet julkisesti hyvää uutista horjumatta vuosikymmeniä (Hepr. 10:23). Jehova antaa suuren arvon kaikille tällaisille uhrauksille, joita tehdään Valtakunnan etujen hyväksi (Hepr. 6:10).
4 Kun keskitämme elämämme Jehovan palvonnan ympärille, johon myös saarnaamistyö kuuluu, voimme pitää Jehovan päivän läheisenä mielessämme. Silloin Saatanan maailma ei pääse hajottamaan huomiotamme ja päätöksemme säilyttää käytöksemme pyhänä lujittuu. (2. Piet. 3:11–14.) Se että säilytämme palveluksessamme kiireellisyyden tunteen, voi koitua pelastukseksi sekä meille että niille, jotka meitä kuuntelevat (1. Tim. 4:16).