Lukijain kysymyksiä

● Olen käsittänyt, että muistonvietto on aina täydenkuun iltana. Mutta vuonna 1977 muistonvietto oli 3. huhtikuuta, ja minun kalenterini mukaan täysikuu oli 4. huhtikuuta. Mistä tämä ero johtuu?

Herran illallisen vietto ja täysikuu sattuvat usein samaan aikaan, mutta eivät aina. Esimerkiksi yhden päivän ero saattaa johtua siitä missä asut ja käytössä olevasta kalenterista.

Ymmärtääksesi, miksi näin on, sinun tarvitsee käsittää se perusmenetelmä, jota Jehovan todistajien hallitseva elin nykyään käyttää vuotuisen muistonviettopäivän määrittämiseksi.

Jeesus antoi seuraajilleen käskyn viettää kuolemansa muistoa juutalaisen niisankuun 14. päivänä, pääsiäispäivänä. (Luuk. 22:14–20) Muistonvieton päivä saadaan sopivasti samoin kuin juutalaiset silloin määrittivät pääsiäispäivän. Heillä alkoi niisankuu silloin, kun he ensi kerran voivat nähdä uudenkuun lähinnä kevätpäiväntasausta. Pääsiäinen oli neljätoista päivää myöhemmin. – Jes. 66:23; 2. Moos. 12:2, 6.a

Jehovan todistajat noudattavat nykyään tätä muinaista mallia muistonviettopäivän määrittämisessä. Huomaa, että ensiksi tarvitsee saada selville, milloin kevätpäiväntasausta (maaliskuun 21. päivän vaiheilla) lähinnä oleva uusikuu näkyy Jerusalemissa. Tämä ei ole kalenterissa tai tähtitieteellisessä taulukossa mainittu tähtitieteellinen uudenkuun aika. Miksi? Koska uudenkuun sirpin ensimmäinen ohut reuna näkyy vasta 18–30 tuntia tähtitieteellisen uudenkuun hetken jälkeen.

Tarkastelkaamme esimerkkinä vuotta 1977. Ajan määrittämiseksi kuukausia etukäteen, jotta se voitiin ilmoittaa seurakunnille kautta maailman, Jehovan todistajien hallitsevan elimen täytyi laskea, milloin uusikuu tulisi näkyviin Jerusalemissa. Tähtitieteellinen uudenkuun ajankohta oli 20.33 Jerusalemin aikaa 19. maaliskuuta 1977. Uusikuu ei tietenkään ollut silloin näkyvissä eikä näkynyt vielä moneen tuntiin. Mutta voitiinko uudenkuun sirpin ensimmäinen reuna nähdä seuraavana iltana auringonlaskun aikoihin? Useiden asiaan liittyvien seikkojen vuoksi näytti epätodennäköiseltä, että kuu olisi voinut olla näkyvissä Jerusalemin jokseenkin kirkkaalla länsitaivaalla auringonlaskun aikoihin 20. maaliskuuta 1977. Siksi hallitseva elin asetti maaliskuun 21. päivän 1977 ajaksi, jolloin uusikuu varmasti olisi sellaisessa asemassa, että se voitiin nähdä Jerusalemissa auringonlaskun aikaan. Niisanin 14. päivä alkoi siten auringon laskiessa 3. huhtikuuta. Silloin Jehovan todistajat viettivät Herran illallista. Miten oli täydenkuun laita siinä kuussa? Milloin oli sen aika?

Tähtitieteellisten taulukkojen mukaan täydenkuun aika oli 4. huhtikuuta kello 4.09 Greenwichin aikaa. Mutta jos asut jollakin toisella aikavyöhykkeellä, niin ilmeisesti kellosi samalla hetkellä näytti eri aikaa. Esimerkiksi Helsinki ja Ateena ovat kaksi aikavyöhykettä Greenwichistä itään. Siksi niissä täydenkuun aika oli 4. huhtikuuta kello 6.09. Mutta New York ja Lima Perussa ovat viisi aikavyöhykettä Greenwichistä länteen, joten niissä täydenkuun aika oli kello 23.09 huhtikuun 3. päivänä 1977. Tämän aikavyöhykkeitä vastaavan eroavuuden takia joidenkin vuoden 1977 paikallisten kalentereiden mukaan täysikuu oli 4. huhtikuuta ja toisten mukaan 3. huhtikuuta.

Joka tapauksessa perusseikka, joka tarvitsee ymmärtää, on se, että Herran illallisen vieton ajan määrää (Jerusalemissa näkyvä) uusikuu, ei täysikuu. Muistonvietto on neljätoista päivää uudenkuun näkymisen jälkeen. Siksi se on aina suunnilleen täydenkuun aikaan. Tämä on hyvä tietää siltä varalta, että jotkut Jehovan todistajat eivät voisi olla yhteydessä hallitsevaan elimeen eivätkä saisi tietää, mikä on määritetty muistonviettopäiväksi. Jos he sellaisessa tilanteessa pitäisivät muistonvieton kalenterin mainitseman kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun päivän iltana, he todennäköisesti viettäisivät sitä samana päivänä kuin muutkin heidän veljensä tai ainakin hyvin lähellä sitä.

● Kuka on se ”Herra”, joka mainitaan Roomalaiskirjeen 10:12:ssa, Herra Jeesus Kristus vai Herra Jehova?

Roomalaiskirjeen 10:12 sanoo: ”Ei ole näet erotusta juutalaisen ja kreikkalaisen välillä, sillä kaikilla on sama Herra, joka on rikas kaikille, jotka huutavat häntä avukseen.” Tekstiyhteydestä ei voida päätellä varmasti, ketä tässä tarkoitetaan ”Herralla”.

Raamatun oppineet eivät ole vuosisatojen aikana olleet yhtä mieltä siitä, tarkoittiko Paavali Herraa Jeesusta Kristusta vai Herraa Jehovaa. Roomalaiskirjeen 10:9 viittaa selvästi Jeesukseen Kristukseen Herrana, ja Roomalaiskirjeen 10:11:ssä oleva lainaus Jesajan 28:16:sta: ”Ei kukaan, joka perustaa uskonsa häneen, tule pettymään” soveltuu myös Jeesukseen. Jos siis Roomalaiskirjeen 10:11 on yhdistettävä suoraan Roomalaiskirjeen 10:12:n Herraan, niin tässä tarkoitettu Herra on Jeesus Kristus.

Paavali puhuu Roomalaiskirjeen 10:9:ssä toisaalta ’uskomisesta sydämessäsi, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista’. Tämä osoittaa, että usko Jehova Jumalaan on myös välttämätön pelastumiselle. Edelleen Roomalaiskirjeen 10:13, lainaus Jooelin 2:32:sta, kuuluu: ”Sillä ’jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pelastuu’.” Jos siis se Herran avuksi huutaminen, jota tarkoitetaan Roomalaiskirjeen 10:12:ssa, on sama kuin Roomalaiskirjeen 10:13:ssa, niin Jehova Jumala on se Herra, jota Paavali tarkoittaa. Ajatus olisi silloin sama kuin on esitetty Roomalaiskirjeen 3:29:ssä: ”Onko hän ainoastaan juutalaisten Jumala? Eikö hän ole myös kansojen ihmisten? On kansojen ihmistenkin.”

[Alaviitteet]