Lääketieteen uranuurtajia
BELGIASSA Oupeyen pikkukaupungissa asuva José sai 61-vuotiaana kuulla, että hänelle pitäisi tehdä maksansiirto. ”Se oli elämäni suurin järkytys”, hän kertoo. Vielä neljäkymmentä vuotta sitten maksansiirrot eivät tulleet kysymykseenkään, ja 1970-luvullakin potilaista jäi eloon vain noin 30 prosenttia. Nykyään maksansiirtoja kuitenkin tehdään rutiininomaisesti ja niiden onnistumisprosentti on paljon suurempi.
Jäljellä on silti eräs merkittävä haittapuoli. Koska maksansiirroissa verenvuoto on usein runsasta, lääkärit tekevät leikkauksen aikana tavallisesti verensiirron. Uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi José ei halunnut verta. Maksansiirron hän kyllä halusi. Mahdoton yhdistelmä? Joku voisi ajatella niin. Pääkirurgi oli kuitenkin sitä mieltä, että hänellä ja hänen työtovereillaan oli hyvät mahdollisuudet tehdä onnistunut leikkaus käyttämättä verta. Juuri niin kävi. Jo 25 päivän kuluttua leikkauksesta José palasi kotiin vaimonsa ja tyttärensä luo.a
Kiitos niiden ihmisten taitojen, joita Time-lehti sanoi ”lääketieteen sankareiksi”, veretön kirurgia ja muu hoito on nykyisin yleisempää kuin koskaan. Mutta miksi siitä on näin suuri kysyntä? Saamme vastauksen, kun tarkastelemme verensiirtojen historian kivistä polkua.
[Alaviite]
a Jehovan todistajat pitävät elimensiirtoja omantunnonasiana.
[Kuva s. 3]
Kautta maailman on nykyään yli 90 000 lääkäriä, jotka ovat tehneet tiettäväksi, että he ovat halukkaita hoitamaan Jehovan todistajia käyttämättä verta