Salomonsaarten hämmästyttävät ruoko-orkesterit

Herätkää!-lehden kirjoittajalta Salomonsaarilta

OLETKO koskaan yrittänyt soittaa panhuilua? Sen vaatima hengitystekniikka voi saada pään pyörryksiin. Mutta kuvittele soittavasi pilliä, jonka pituus on kaksi metriä ja halkaisija viisi senttimetriä ja jota soittaessa on liikutettava koko vartaloa, jotta saisi syntymään ääntä. Kun 40 tällaista soitinta kootaan yhteen, muodostuu yksi Salomonsaarten hämmästyttävistä ruoko-orkestereista. Jokainen tämän orkesterin soitin on tosiaankin tehty ruo’osta! Salomonsaarten tiheissä, trooppisissa metsissä kasvaa monenlaisia pilleiksi soveltuvia ruokoja. Pilleillä voi saada aikaan ääniä, jotka vaihtelevat korkeasta sopraanosta syvään, resonoivaan bassoon.

Piipahdetaanpa eräässä Honiaran tavaratalossa, jossa Narasirato Pipers -niminen orkesteri virittelee soittimiaan ja harjoittelee ennen Taiwanin konserttikiertuettaan. Joissakin soittimissa on kolmen pillin sarjoja viritettynä niin, että niillä voi soittaa kolmisoinnun. Soittajat pitelevät noita kolmea pilliä yhdessä ja naputtelevat niitä litteällä kivenkappaleella varmistuakseen siitä, että ne soivat harmonisesti. Jos soitin on epävireinen, viallisen pillin päästä leikataan pala pois. Näihin pilleihin ei puhalleta. Jokaisen pillin alapäähän sidotaan kumia, ja koko soitinta pompotetaan maassa. Ilmoille kajahtava ääni on ainutlaatuinen!a

Pillien ”laulua” on vaikea kuvailla. Toisinaan ääni on hyvin pehmeä; toisinaan se on lähes korviahuumaava. Jokaisella sävellyksellä on oma koreografiansa, ja soittajat liikkuvat edestakaisin musiikin tahdissa. Joskus musiikki on aavemaisen yksitoikkoista, mutta useimmiten se on iloista ja panee jalan naputtamaan tahtia. Kenties saat jonakin päivänä tilaisuuden käydä luonamme ja kuulla itse Salomonsaarten hämmästyttävää ruoko-orkesteria.

[Alaviite]