HULDA

(feminiinimuoto nimestä Heled, jonka merkitys on ’elinaika, asiainjärjestelmä’ tai mahd. ’sokkohiiri’).

Sallumin vaimo; naisprofeetta, joka asui Jerusalemissa Juudan uskollisen kuninkaan Josian hallituskaudella.

Kun Josia kuuli luettavan ”lain kirjaa”, jonka ylimmäinen pappi Hilkia oli löytänyt temppelin korjaustöiden yhteydessä, hän lähetti valtuuskunnan tiedustelemaan sen johdosta Jehovalta. He menivät Huldan luo, ja tämä puolestaan välitti Jehovan sanan, jonka mukaan kaikki ”kirjaan” kirjoitetut tottelemattomuudesta johtuvat onnettomuudet kohtaisivat tuota luopiokansakuntaa. Hulda lisäsi, että koska Josia oli nöyrtynyt Jehovan edessä, hänen ei tarvitsisi nähdä tuota onnettomuutta vaan hänet korjattaisiin esi-isiensä luo ja vietäisiin hautausmaahansa rauhassa. (2Ku 22:8–20; 2Ai 34:14–28.)

Joidenkuiden mielestä Hulda esitti väärän profetian, koska Josia kuoli tarpeettomassa taistelussa (2Ku 23:28–30). Se ”rauha”, jossa Josia oli määrä korjata hautausmaahansa, on kuitenkin selvästi Juudaa kohtaavan ”onnettomuuden” vastakohta (2Ku 22:20; 2Ai 34:28). Josia kuoli ennen kuin tuo onnettomuus koitti vuosina 609–607 eaa., kun babylonialaiset piirittivät ja tuhosivat Jerusalemin. Lisäksi ilmaus ”tulla korjatuksi esi-isiensä luo” ei välttämättä sulje pois väkivaltaista kuolemaa sodassa, kuten käy ilmi siitä, että siihen rinnastettavaa ilmausta ”mennä lepoon esi-isiensä luo” käytetään sekä kuolemasta taistelussa että luonnollisesta kuolemasta (vrt. 5Mo 31:16; 1Ku 2:10; 22:34, 40).