AMMONIM

(’kansat’).

Masoreettinen teksti viittaa 2. Aikakirjan 20:1:ssä muutamiin ”Ammonimista [hepr. ʽAm·mō·nimʹ]” tulleisiin, jotka sotivat Moabin ja Ammonin poikien kanssa Juudan kuningasta Josafatia vastaan. Vuoden 1938 kirkkoraamatussa lisätään sana ”muut”, jolloin tuo raamatunkohta kuuluu: ”Mooabilaiset ja ammonilaiset, ja heidän kanssaan myös muita paitsi ammonilaisia.” Jotkin raamatunkäännökset taas kääntävät tämän ilmauksen vastineella ”osa ammonilaisia” (MR, JP, Dy; ks. myös Väl), mikä tosin tuntuu epäjohdonmukaiselta, koska ammonilaiset on jo mainittu tuossa jakeessa. Biblia Hebraica Stuttgartensia (alav.) ja useimmat nykykieliset käännökset (Ro, Mo, AT, RS, JB) katsovat tekstin viittaavan 2. Aikakirjan 26:7:ssä mainittuun Meunimiin (KR-92: ”joukko maonilaisia”). Tämä näkemys pohjautuu olettamukseen, että heprealaisen sanan Meʽu·nimʹ kaksi ensimmäistä konsonanttia (מע) vaihtoivat paikkaa kirjurin virheen vuoksi, jolloin tuloksena oli sana ʽAm·mō·nimʹ. Tätä samastamista Meunimiin saattaa tukea se, että sen kertomuksen loppuosassa, jossa kuvaillaan Josafatia vastaan käytyä taistelua, mainitaan ”Seirin vuoriston” (ei ”Ammonimin”) liittyneen ammonilais-moabilaisiin joukkoihin. (2Ai 20:10, 22, 23.) Septuagintan kääntäjät käyttivät tämän 2. Aikakirjan 20:1:ssä mainitun heprealaisen sanan vastineena samaa kreikkalaista sanaa (Mi·naiʹōn) kuin he käyttivät raamatunjakeissa, joissa viitattiin Meunimiin, mikä osoittaa heidän käsittäneen ne samaksi asiaksi. (Ks. MEUNIM.)

Koska tätä ei kuitenkaan tiedetä varmasti, jotkin käännökset, esim. Isaac Leeserin käännös ja Uuden maailman käännös, katsovat parhaaksi yksinkertaisesti translitteroida tuon sanan, jolloin säilytetään masoreettisen tekstin sanamuoto.