ARTIK POU ÉTIDYÉ 37
KANTIK 114 Annou gen pasyans
Kisa to divèt fè lò to ouben ròt-ya annan roun sitiasyon ki pa jis ?
« I té ka èspéré wè moun fè sa ki jis, mé sa i wè, a moun ka rélé pou yé vin idé yé » (IS. 5:7).
SA NOU KÉ ANPRANN
Nou ké wè sa Jézi fè lò i wè moun té ka maltrété ròt-ya é nou ké wè kouman nou pouvé imité l’.
1-2. Jòdla, kisa roun patché moun ka fè lò yé ouben ròt-ya annan roun sitiasyon ki pa jis, é kisa nou pitèt ka doumandé nou kò ?
NOU ka viv annan roun monn plen ké moun ka fè moun soufri. Roun patché moun ka soufri pas yé pov ouben parapòrta koté yé soti, koulèr yé lapo ouben pou ròt bagaj ankò. Anplis di sa, i gen sa ka wè mizè akoz di sèrten grotchap ouben chèf politik ki toujou lé ganyen plis soumaké. Akoz di tout sa bagaj-ya, nou ouben moun nou konnèt ka soufri.
2 Bokou moun ka kòlè lò yé ka malmennen yé ouben lò yé ka wè moun ka malmennen ròt-ya. É sa pa ka étoné nou. Nou tout lé yé byen aji ké nou é nou tout lé viv annan lapè. A pou sa sèrten moun ka éséyé réglé problèm yé ka wè asou latè-a. Yé ka désann a lari pou manifèsté kont gouvèrnman-yan ouben yé ka voté pou chèf politik ki ka promèt ranjé problèm-yan i gen annan péyi-a. Parkont, nou ki krétyen, Jézi anprann nou « pa [...] fè parti di sa monn-an » épi antann rwayonm Bondjé-a fè tout kalité bagaj ki pa jis disparèt (Jean 17:16). Magré sa, lò nou ka wè yé ka malmennen roun moun, nou tris é détan, nou ka kòlè. Pitèt nou ka doumandé nou kò : « Kisa mo pouvé fè ? Ès i gen roun bagaj mo pouvé fè lanmenm kont tout sa kalité bagaj-ya ? » Pou koumansé, annou wè sa Jéova ké Jézi ka rousanti lò yé ka wè moun ka malmennen ròt-ya.
NI JÉOVA NI JÉZI PA KA JANMEN MALMENNEN RÒT-YA
3. Poukisa nou pa kontan lò yé ka malmennen nou ouben lò nou ka wè moun ka malmennen ròt-ya ? (Isaïe 5:7).
3 Labib ka èspliké poukisa nou pa kontan lò yé ka malmennen nou ouben lò nou ka wè moun ka malmennen ròt-ya. I ka anprann nou ki Jéova fè nou kou li menm é ki i « kontan sa ki jis ké sa ki drèt » (Ps. 33:5 ; Gen. 1:26). I pa ka janmen malmennen ròt-ya é i pa lé pyès moun fè sa nonplis ! (Deut. 32:3, 4 ; Mich. 6:8 ; Zach. 7:9). Parèkzanp, annan lépòk profèt Izayi, i mété lanmen lò i tandé roun patché Israyélit « rélé pou yé vin idé yé » pas ròt Israyélit kou yé menm té ka malmennen yé (li Isaïe 5:7). I pini sa-ya ki té ka dézobéyi so lalwa toulong é ki té ka malmennen ròt-ya (Is. 5:5, 13).
4. Kisa Jézi ka rousanti lò yé ka malmennen roun moun ? (gadé zimaj-a osi).
4 Jézi kou Jéova, i kontan sa ki jis é i rayi sa ki pa jis. Roun jou i té ka préché, i wè roun mouché so lanmen té kokobé. I pran pityé pou li é i géri l’. Mé chèf rélijyé-ya yé menm pa té mélé ké soufrans mouché-a. Yé di Jézi ki i pa té ka rèspèkté saba-a. Mouché-a pa té ka soufri ankò, mé yé pa menm té mélé ké sa. Kisa Jézi rousanti lò i wè kouman yé réyaji ? « Lò i wè ki yé tchò té rèd, sa fè li lapenn toubonnman » (Marc 3:1-6).
Annan lépòk Jézi, chèf rélijyé-ya té ka malmennen moun-yan, mé Jézi li menm té kontan yé é i té ka idé yé (gadé paragraf 4).
5. Si nou kòlè pas nou ouben ròt-ya annan roun sitiasyon ki pa jis, kisa nou divèt sonjé ?
5 Lò Jéova ké Jézi ka wè moun ka fè ròt-ya soufri, yé kòlè. Donk, sa nòrmal si nou menm osi nou kòlè lò nou ka wè moun ka fè ròt-ya soufri ouben lò yé ka fè nou soufri (Éph. 4:26). Mé a pa pou nou bliyé ki a pa paské nou ka kòlè ki bagaj-ya ké chanjé. Si nou ka rété kòlè pannan roun bon moman, nou pouvé tonbé malad ouben nou pouvé fè roun déprésyon (Ps. 37:1, 8 ; Jacq. 1:20). Atò, kisa nou divèt fè si nou ouben ròt-ya annan roun sitiasyon ki pa jis ? Annou wè sa èkzanp Jézi ka anprann nou.
SA JÉZI FÈ LÒ I WÈ MOUN MALMENNEN RÒT-YA
6. Lò Jézi té asou latè, ki sitiasyon i wè ki pa té jis ? (gadé zimaj-a osi).
6 Lò Jézi té asou latè, i wè roun patché moun malmennen ròt-ya. I wè chèf rélijyé-ya fè pèp-a wè mizè (Mat. 23:2-4). É i té savé ki Romen-yan té rèd ké yé. Roun patché Jwif té lé soti anba lanmen Ròm. I jis gen sa ki té paré pou briga ké Romen-yan. Mé Jézi pa fè parti di pyès group ki té lé fè gouvèrnman-an chanjé. Lò i vin savé ki yé té lé fè l’ divini rwa, i pati (Jean 6:15).
Lò moun-yan té lé fè Jézi divini rwa, i pati (gadé paragraf 6).
7-8. Poukisa Jézi pa chaché réglé tout problèm-yan lò i té asou latè-a ? (Jean 18:36).
7 Jézi pa antré annan lapolitik pou éséyé ranjé problèm i té ka wè. Poukisa ? Pas i té savé ki moun-yan pa gen drwa dirijé yé pròp kò é ki yé pa té ké janmen rivé fè l’ nonplis (Ps. 146:3 ; Jér. 10:23). I té savé osi ki problèm-an, a ki a Satan ki ka dirijé monn-an é ki ka fè zanj-ya ké moun-yan malmennen ròt-ya é moun-yan pa pouvé ranjé sa problèm-an (Jean 8:44 ; Éph. 2:2). Anplis di sa, i té savé ki kou moun-yan pa parfè, a pa tout tan yé ka fè sa ki jis menmsi a sa yé té ké lé fè (Eccl. 7:20).
8 Jézi té savé ki a rwayonm Bondjé-a rounso ki té ké tiré problèm-yan ké moun-yan ki dèyè sa problèm-yan. A pou sa i travay rèd « pou préché é pou fè tout moun konnèt bon nouvèl rwayonm Bondjé-a » (Luc 8:1). I konsolé sa-ya ki té lé soufrans-ya ké méchansté-a fini roun jou (Mat. 5:6 ké nòt pou étidyé ; Luc 18:7, 8). Mé a pa gouvèrnman-yan ki ké pouvé fè sa. A gouvèrnman Bondjé-a ki annan syèl-a é ki « pa annan sa monn-an » ki ké pouvé fè sa (li Jean 18:36).
LÒ NOU KA WÈ MOUN SOUFRI, ANNOU FÈ KOU JÉZI
9. Poukisa to sir ki a rwayonm Bondjé-a rounso ki ké fin ké tout soufrans-ya ?
9 Nou ka viv annan « dèrnyé jou-ya », donk i gen plis problèm annan monn-an jòdla ki lò Jézi té asou latè. Mé a menm moun-yan ki dèyè sa problèm-yan : Satan ké méchan-yan (2 Tim. 3:1-5, 13 ; Rév. 12:12). Kou Jézi, nou savé ki a rwayonm Bondjé-a rounso ki ké kayakaya Satan épi ki ké fin ké tout méchansté-a. Kou nou ka soutni rwayonm Bondjé-a, nou pa ka ni manifèsté ni konté asou gouvèrnman-yan pou fè bagaj-ya chanjé. Annou palé di roun sò yé ka aplé Stacya. Anvan i konnèt lavérité-a, i té ka désann a lari souvan pou manifèsté kont bagaj ki pa jis. Mé i koumansé doumandé so kò si sa i té ka fè-a té vo lapenn. I ka di : « Lò mo té ka manifèsté, mo té ka doumandé mo kò si sa mo té ka fè-a té ké chanjé roun bagaj. Mé aprézan, mo savé ki a rwayonm Bondjé-a ki ké ranjé tout problèm. Mo savé ki Jéova ké défann tout sa-ya ki ka soufri, é i ké fè l’ pi byen pasé mo menm » (Ps. 72:1, 4).
10. Dapré Matthieu 5:43-48, poukisa nou pa ka éséyé chanjé lalwa-ya ké gouvèrnman-yan ? (gadé zimaj-a osi).
10 Jòdla, roun patché moun ka rantré annan group ki ka éséyé chanjé gouvèrnman-yan. Mé roun patché annan yé tèlman kòlè ki yé ka dézobéyi lalwa péyi-a é yé ka fè ròt-ya méchansté. Mé a pa sa Jézi anprann nou fè (Éph. 4:31). Men sa roun frè yé ka aplé Jeffrey ka di : « Mo wè ki lò moun-yan ka manifèsté, yé pouvé lévé faché rounsèl kou épi koumansé krazé bagaj, vòlò épi menm blésé ròt-ya. » Mé Jézi di nou ki a pou nou janti ké tout moun, menm ké sa-ya ki pa dakò ké nou ouben ki ka pèrsékité nou (li Matthieu 5:43-48). Kou nou krétyen, nou ka panga pa fè anyen ki pa k’alé ké sa Jézi anprann nou fè-a.
A pou nou gen kouraj pou nou kontinyé pa fè parti di sa monn-an (gadé paragraf 10).
11. Détan, poukisa sa pouvé rèd pou nou di imité Jézi ?
11 Menmsi nou savé ki rwayonm Bondjé-a ké fè tout soufrans-ya disparèt pou tout-tan, pitèt sa rèd pou nou di imité Jézi lò a nou yé ka malmennen. Janiya, roun sò yé malmennen akoz di koulèr so lapo ka di : « A pa ti kòlè mo té kòlè. Sa moun-yan di mo fè mo lapenn toubonnman é mo té lé yé pini yé. Sa bay mo anvi soutni sa-ya ki té ka manifèsté kont sa kalité bagaj-ya. Mo té ka di mo kò ki sa té ké idé mo santi mo kò pi byen. » Mé ké tan-an, Janiya konprann ki i té bézwen chanjé fason i té ka pansé-a. I ka di : « Mo randé mo kò kont ki mo té ka koumansé krè sa moun-yan té ka di é mo té ka konté asou yé pasé mo fè Jéova konfyans. Donk, mo désidé arété maché ké sa moun-yan épi pa gen anyen ka wè ké yé ankò. » Annou panga : menmsi nou kòlè lò yé ka malmennen nou ouben lò nou ka wè moun ka malmennen ròt-ya, annou kontrolé nou kò é annou kontinyé pa fè parti di sa monn-an (Jean 15:19).
12. Poukisa a pou nou panga sa nou ka li, sa nou ka kouté ouben sa nou ka gadé ?
12 Kisa ki pouvé idé nou rété kalm lò moun ka maltrété ròt-ya ouben a nou yé ka maltrété ? Bokou moun désidé byen chwazi sa yé ka li, sa yé ka kouté ouben sa yé ka gadé. Roun patché moun ka di bagaj asou Entèrnèt pou choké moun é pou plenn yé kò di gouvèrnman-yan. Épi souvan, journalis-ya ka di sa yé ka pansé pasé yé rakonté sa ki rivé vré. Annou réfléchi asou sa : menmsi sa sa moun-yan ka di vré, a pa paské nou ka pasé tout nou tan ka réfléchi asou sa bagaj-ya ki nou ké ranjé problèm-yan. Si nou ka plen nou tèt ké sa kalité bagaj-ya, nou ké yèg é sa ké dékourajé nou (Prov. 24:10). Pi mal ankò, nou pitèt ké arété mété Rwayonm-an douvan épi bliyé ki a Rwayonm-an rounso ki ké fin ké tout soufrans-ya.
13. Poukisa nou pouvé di ki lò nou ka li Labib touléjou sa ka idé nou lò nou ka wè moun ka malmennen ròt-ya ?
13 Si nou ka li Labib é nou ka réfléchi asou l’ touléjou, sa ké idé nou savé sa pou nou fè lò yé ka malmennen nou ouben lò nou ka wè moun malmennen ròt-ya. Roun sò yé ka aplé Alia té tris toubonnman lò i té ka wè sèrten moun malmennen ròt-ya. É i té kòlè pas yé pa té ka pini sa-ya ki té ka fè sa. I ka di : « Mo randé mo kò kont ki mo té divèt pran tan réfléchi épi doumandé mo kò : “Ès mo sir ki Jéova ké ranjé tout sa problèm-yan ?” É a sa moman-an, mo li Job 34:22-29. Sa vèrsé-ya fè mo sonjé ki pyès moun pa pouvé séré douvan Jéova. A li rounso ki savé sa ki jis é a li rounso ki ké fin ké tout problèm-yan pou tout-tan. » Mé kisa nou pouvé fè toupannan nou ka antann rwayonm Bondjé-a ranjé tout problèm-yan ?
SA NOU POUVÉ FÈ LÒ NOU OUBEN RÒT-YA ANNAN ROUN SITIASYON KI PA JIS
14. Di roun bagaj nou pouvé fè jòdla (Colossiens 3:10, 11).
14 Nou pa pouvé anpéché ròt-ya malmennen yé konpanyen, mé nou menm, nou pouvé désidé fè sa ki jis. Kou nou wè l’, nou ka imité Jézi lò nou kontan ròt-ya. É sa pouvé idé nou rèspèkté yé, menmsi yé ka malmennen nou (Mat. 7:12 ; Rom. 12:17). Lò Jéova ka wè ki nou janti ké ròt-ya é ki nou ka fè sa ki jis so tchò kontan (li Colossiens 3:10, 11).
15. Lò nou ka fè moun-yan konnèt lavérité-a, kouman nou ka idé yé ?
15 Pi bon bagaj nou pouvé fè pou idé ròt-ya, a anprann yé konnèt Jéova. Poukisa nou ka di sa ? Pas lò moun-yan ka anprann konnèt Jéova é yé lé fè l’ plézi, yé ka chanjé. Si yé té vyolan, yé ka vin dé moun ki dous é ki kontan lapè (Is. 11:6, 7, 9). Anvan i anprann konnèt lavérité, Jemal té annan roun group ki té ka briga pou fè gouvèrnman so péyi chanjé. I ka di : « Nou pa pouvé fòrsé moun-yan chanjé. Yé pa fòrsé mo chanjé, a Labib ki fè mo chanjé. » Sa Jemal anprann fè l’ arété briga. Donk, lò nou ka idé moun-yan anprann konnèt lavérité-a, nou pouvé idé yé arété malmennen ròt-ya.
16. Poukisa to anvi palé di sa rwayonm Bondjé-a ké fè ?
16 Kou Jézi, nou lé fè moun-yan savé ki a rwayonm Bondjé-a rounso ki ké ranjé problèm-yan pou tout-tan. Sa èspwar-a pouvé ankourajé sa-ya ki soufri pas yé malmennen yé (Jér. 29:11). Stacy, nou palé anvan-an, ka di : « Kou mo savé ki Bondjé ké tiré tout soufrans-ya, mo pouvé rété kalm lò yé ka malmennen mo ouben lò mo ka wè moun ka malmennen ròt-ya. » Jéova ka sèrvi mésaj Labib-a pou konsolé nou. To divèt byen préparé to kò pou fè ròt-ya konnèt tout promès Bondjé fè nou. Si to ka anprann plis bagaj asou sa Labib ka di asou soufrans-ya, to ké ankò pi sir ki sa Labib ka di asou sa, vré. Sa ké pèrmèt to montré to kanmarad lékòlb ouben to kolèg travayc poukisa nou ka soufri é sa Jéova ké fè pou fin ké soufrans-ya.
17. Kouman Jéova ka idé nou lò yé ka malmennen nou ?
17 Malérèzman, tout tan Satan, « chèf monn-an », ké la, moun ké soufri. Mé la pli bèl anba la bay pas Jéova promèt idé nou dipi aprézan, kayakaya Satan épi fin ké tout soufrans-ya (Jean 12:31). Annan so Paròl, Jéova ka di nou poukisa nou ka soufri é anplis di sa, i ka di nou sa i ka rousanti lò i ka wè nou soufri (Ps. 34:17-19). Grasa èkzanp Jézi, i ka anprann nou sa nou divèt fè lò nou ouben ròt-ya annan roun sitiasyon ki pa jis é sa so rwayonm ké fè pou tiré tout soufrans-ya pou tout-tan (2 Pierre 3:13). Donk, annou kontinyé préché bon nouvèl Rwayonm-an ké balan toupannan nou ka antann jou tout bagaj ké drèt ké jis asou latè-a (Is. 9:7).
KANTIK 158 « I pa ké an rétar ! »
a Yé chanjé déztrwa non.
b Annan sèrten péyi, dipi a zafè rélijyon, lalwa ka défann moun palé di sa yé ka krè lò yé lékòl. Vré krétyen-yan ka rèspèkté lalwa (Mat. 22:21). A chak moun pou désidé sa i ké fè annan sèrten sitiasyon. Parèkzanp, lò roun moun ki ka fè lékòl ouben roun zélèv ka pozé roun késyon.
c Gadé osi parti A, pwen 24 jik 27 annan ti liv A pou to kontan moun-yan pou fè disip.