EKIRAJAAYA 37
Piʼitaa paaʼin nünain Jehová maʼaka naaʼin Sansón
«Jehovákalee, chi laülaakai saaʼu kasa süpüshuaʼa, kaalin maa taya. Maleiwakalee, pükatchinra maa taaʼin» (JUEC. 16:28).
JAYEECHI 30 Tashikai, taʼaleewain, Tamaleiwase
SÜCHIKI TÜ WEKIRAJAAINJATKALÜ ANAINa
1, 2. ¿Jamüsü anaka wekirajaale nüchiki Sansón?
¿KASA antajaaka pikiiruʼumüin paapapa nüchiki Sansón? Eesüjaʼa süntajaale pikiiruʼumüin niain wanee wayuu katchinkai maʼin. Eepejeʼe tü kasa mojusü nüneekakat niʼraka anainjee nümüliala. Mayaainjeʼe müin nukuwaʼipa, jülüjasü naaʼin Jehová tü kasa anasü naaʼinrakat otta nüshajirüin tü nüchikimaajatkat suluʼu tü Bibliakat süpüla anainjatüin wakuwaʼipa nünainjee.
2 Wainma kasa pülasü naainjaka Jehová nükajee Sansón süpüla nükaalinjain na israelitakana. Kakalia mapa süchikijee outuin Sansón, nüshajüin chi aluwataaushikai Pablo nünülia Sansón naʼaka na wayuu kanoulakana maʼin (Heb. 11:32-34). Eesü süpüla sükatsüinraain waaʼin sünainjee nukuwaʼipa Sansón. Niʼitaain naaʼin nünain Jehová soʼunnaa müliaa. Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü süchiki tü watüjakat nünainjee Sansón otta tü waaʼinrajatkat süpüla sükatsüinraain waaʼin sünainjee nukuwaʼipa.
NIʼITAAIN NAAʼIN SANSÓN NÜNAIN JEHOVÁ
3. ¿Kasa aneekünaka apüla Sansón?
3 Wanaa sümaa joʼuuin Sansón naya na filisteokana aluwataakana saaʼu Israel (Juec. 13:1). Sutuma nayain aluwataain, müliashii maʼin na israelitakana. Aneekünüshi Sansón nutuma Jehová süpüla taashinjanain nutuma na israelitakana noulia na filisteokana (Juec. 13:5). Sutuma kapüleein tü naaʼinrajatkat Sansón, niʼitaainjatü naaʼin nünain Jehová.
Niʼitaain maʼin naaʼin Sansón nünain Jehová süpüla naaʼinrüin tü keeʼireekat naaʼin Jehová. Naaʼinrüin tia sükajee tü naapakat Jehová nümüin. (Paashajeʼera tü pütchikat 4 otta 5).
4. ¿Kasa naaʼinraka Jehová süpüla isajüinjachin Sansón noulia na filisteokana? (Jueces 15:14-16).
4 Wekirajaa süchiki wanee kasa naaʼinraka Sansón eere niʼitaain naaʼin nünain Jehová otta tü naaʼinrakat Jehová süpüla nükaalinjain nia. Soʼu wanee kaʼi, antüshii waneinnua filisteo süpüla nataʼülüin Sansón chayaa Lehí tü mma chakat Judá. Mmotshii maʼin na wayuu chajanakana Judá, naapüinjeseʼe nikii Sansón namüin. Nejittaakalaka najapü Sansón süka jiiku jeketü otta neʼikajaaka nia namaʼanamüin na filisteokana (Juec. 15:9-13). «Süntakalaka naaʼu Sansón tü nüpülainkat Jehová jee katchinkalaka naaʼin. Süsaichijaaka tü jiiku kaülajakalü aka najapü». Naapaakalaka wanee suwalainse püliikü jee nuʼutakalaka naaʼin 1.000 filisteo süka (paashajeʼera Jueces 15:14-16).
5. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu niʼitaain naaʼin Sansón nünain Jehová?
5 Nnojotsü atkaain wayuu sümaiwa sükajee suwalainse püliikü. ¿Jamakaʼa naapaaka Sansón wanee suwalainse püliikü süpüla nütkaayainjatüin? Nütüjaa aaʼu Sansón nükanajeenain na nüʼünüükana sükajee nükaalinjain nia Jehová, nnojotsü shiain sükajee tü korolo nütkaayakat. Anakalaka nukuwaʼipa sünainjee niʼitaain naaʼin nünain Jehová.
6. ¿Jamüsü sükatsüinraka waaʼin nukuwaʼipa Sansón süpüla wekeraajüin tü aʼyatawaa naapakat wamüin Maleiwa?
6 Eesü süpüla nükatsüinrüin waaʼin Jehová süpüla waaʼinrüin wanee aʼyatawaa naapakat wamüin, jaʼitairü müin kapüleekai saaʼin wamüin. Eesü süpüla ponuin waaʼin tü wountakat nutuma Jehová. Nükaalinjeechi pia Jehová süpüla paaʼinrüin tü keeʼireekat naaʼin müleka piʼitaale paaʼin nünain (Prov. 16:3).
7. Püküja tü naaʼinrakat waneinnua wawalayuu wayaawataka atuma anain wooʼulaale nuʼunirüin Jehová wakuwaʼipa.
7 Watta naalii na wawalayuu aʼyataakana sünain akumajaa piichi eeinjachire nuʼwaajünüin Maleiwa, jaʼyasü naaʼu neʼitaain naaʼin nünain Jehová. Sümaiwa paala, akumajünapuʼusü tü piichi eeinjachire nuʼwaajünüin Maleiwa otta tü sukuwaʼipainjatkalü atumawaa. Sutuma nakooʼomüinraain maʼin na aʼyataashiikana nümüin Jehová, aʼwanajaanüsü sukuwaʼipa tü aainjünakat. Nachuntakalaka nümüin Jehová na wawalayuu oʼunirakana sukuwaʼipa tia aʼyatawaakat süpüla natüjaain saaʼu tü naaʼinrajatkat. Nooʼulaküin waneirua kasa, maʼaka saaʼin nayaʼlajüin piichi akumajuushi sümaa nanoutuin tü kasa choʼujaakat sünain. Anuukalaka nünüiki Robert, wanee wawala aʼyataakai sainküin mma sünain akumajaa piichi eeinjachire nuʼwaajünüin Maleiwa: «Suʼttaiwaʼaya tia, kapüleesü namüin waneinnua wawalayuu nayaawatüin saaʼu jamüin suʼwanajaanaka tü aainjünapuʼukat. Naata maʼin sukuwaʼipa tü aainjünakat maaʼulu suulia tü waaʼinrapuʼukat sümaiwa. Ayatapejeʼe jüüjüüin na wawalayuukana sümüin tü achuntunakat namüin. Weʼrüitpa maaʼulu niain Jehová oʼuniraka sukuwaʼipa tia aʼyatawaakat». Sutuma tia, wayaawata aaʼuchi niain Jehová oʼunirüin nakuwaʼipa na aʼyataashiikana nümüin süpüla naaʼinrüin tü nüchekakat. Anashii wasakirawaire waaʼin sünain tüü: «¿Achuntushiche taya kaalinwaa nümüin Jehová? ¿Jüüjüüshiche taya sümüin tü nunoutakalü akuwaʼipa Maleiwa?».
NAJAYATÜIN SANSÓN TÜ KASA NAAPAKAT JEHOVÁ NÜMÜIN
8. ¿Kasa naaʼinraka Sansón wanaa sümaa wüinñaasüin maʼin nia?
8 Eesüjaʼa paashajeʼerüirüle süchiki waneirua kasa anashaatasü maʼin nuuntaka Sansón. Soʼu wanee kaʼi, nuʼuta aaʼinchi wanee wasashi otta nuʼuta aaʼinchii 30 wayuu sulujunakana tü mmakat Asquelón (Juec. 14:5, 6, 19). Nütüjaa aaʼu Sansón nuuntuin süpüshuaʼa tia sükajee nükaalinjain nia Jehová. Soʼu wanee kaʼi, nuʼuta aaʼinchii 1.000 filisteo, wüinñaasüshi maʼin nia süchikijee tia. ¿Kasakaʼa naaʼinrüin Sansón soʼu tia? Achuntushi nia kaalinwaa nümüin Jehová suulialeʼeya jülüjain naaʼin nnojoluin choʼujaain nükaalinjünüin (Juec. 15:18).
9. ¿Kasa naaʼinraka Jehová wanaa sümaa nuchuntuin Sansón kaalinwaa nümüin? (Jueces 15:19).
9 Naaʼinrüin Jehová wanee kasa pülasü süpüla nükaalinjain Sansón. Nujuʼitirüin wüin suluʼujee wanee ishi. Nüsapa Sansón tü wüinkat, akatchinraasü naaʼin nüchikuaʼa (paashajeʼera Jueces 15:19). Sülatapa kojuya juya nüchikijee Sansón, eesüjaʼa eejatüle tia ishikat soʼu nüshajüin Samuel tü karaloʼutakat Jueces nutuma Jehová. Neʼrapa na israelitakana palatüin tia wüinkat, akatchinraasü nanoula sünain nükaalinjeenain Jehová na waneepiakana nümaa soʼu tü kaʼi choʼujaakalü oʼu shia namüin.
Katchinsü naaʼin Sansón sutuma nüsüin tü wüin naapakat Jehová nümüin. Müshiʼiya wayakana, katchinjeerü wanoula waapaale sümaa tü naapakat wamüin Jehová. (Paashajeʼera tü pütchikat 10).
10. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nükatchinrüin wanoula Jehová? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).
10 Choʼujaasü wachuntuin kaalinwaa nümüin Jehová, jaʼitainna watüjain maʼin süpüleerua wanee kasa otta jaʼitairü kasain wountuin sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa. Sotuinjatü waaʼin wountuin waaʼinrüin tü nuchuntakat wamüin Jehová saaʼujee nükaalinjain waya, soteerü waaʼin waneepia tia nnojorüle yaletüin waaʼin. Katchinsü naaʼin Sansón sutuma nüsüin tü wüin naapakat Jehová nümüin. Müshiʼiya wayakana, katchinjeerü wanoula waapaale sümaa tü naapakat Jehová wamüin (Mat. 11:28).
11. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla ayatüin katchin wanoula sükajee tü kasa naapakat wamüin Jehová? Püküja tü naaʼinrakat Aleksey sümaa nuʼwayuuse.
11 Jülüjataa waaʼin nukuwaʼipa Aleksey, noʼutku nia na wawalayuu apüleeruaanakana aaʼin saaʼujee nanoula chaa Rusia. ¿Kasa naaʼinraka süpüla ayatüin katchin nunoula soʼunnaa tü alatakat nümüin? Ekirajaʼawaishi nia waneepia sümaa nuʼwayuuse sünain tü Bibliakat. Anuu nünüiki: «Tachajaain sukuwaʼipa süpüla taashajeʼerüin tü Bibliakat waneepia otta süpüla tekirajaain tamüiwaʼa sünain tü sümakat. Taashajeʼerüin weinshi sümaa taʼwayuuse tü pütchi waashajeʼerawaikat wattaʼa maalü jee oʼuraajawaishii waya nümüin Jehová». ¿Kasa watüjaka sünainjee nukuwaʼipa Aleksey? Shia weʼitaainjatüin waaʼin nünain Jehová suulia weʼitaain waaʼin wanainjiraa. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weʼitaain waaʼin nünain Jehová? Kiʼrainjana waya sünain ekirajawaa sünain tü Bibliakat süpüla katchin wanoula, oʼuraajüinjana waya, oʼunuinjana waya waneepia sünain tü outkajawaakat jee waküjainjatü tü pütchikat. Waaʼinrüle tia, nükaalinjeena waya Jehová süpüla ayatüin waʼyataain nümüin. Nükatchinreeria waaʼin Jehová maʼaka nükatchinrüin naaʼin Sansón.
AYATÜSHI JÜÜJÜÜIN SANSÓN NÜMÜIN JEHOVÁ
12. (1) Püküja wanee kasa nnojotka anain nüneeküin Sansón. (2) ¿Jamüsü mojuka tü nüneekakat?
12 Maʼaka waaʼin wayakana, nnojotsü lotuin maʼin nukuwaʼipa Sansón. Eʼrüshi nia müliaa saaʼujee wanee kasa nüneekaka. Kakaliapa Sansón sünain nekiipüʼüin nia na israelitakana, müliashi nia shiiʼiree wanee wayuu kanüliaka Dalila, kepiaka saaʼu tü nasapüshii chakat Sorec (Juec. 16:4). Süpülapünaa tia, kasaaleeshi Sansón sümaa wanee wayuu chejeʼewatkat Filistea. Niʼitaapejeʼe tia Jehová suluʼu naaʼin Sansón süpüla nükanajüin na filisteokana. Mapa, makatüshi Sansón shipialuʼu wanee wayuu maaʼinsat kepiakat chaa Gaza suluʼu tü mmakat Filistea. Saaʼujee makatüin nia chayaa, naapüin Jehová nümüin katchinwaa süpüla nülüʼüjain supuettoʼuse tü pueulokot. Sutuma tia, mapüleesat sushutunuin saaʼu (Juec. 14:1-4; 16:1-3). Eesüjaʼa shiale Dalila wanee wayuu israelita, nnojotsü anain süpüla nüneeküin shia Sansón süpüla nuʼwayuuseinjatüin, jama nnojoluin süpüla nütkaain namaa na filisteokana.
13. ¿Kasa saaʼinraka Dalila mojuka atuma nukuwaʼipa Sansón?
13 Aapünüsü nneerü sümüin Dalila natuma na filisteokana süpüla shimeejüin Sansón. Saaʼujee alin maʼin Dalila nüpüla Sansón, nnojotsü niyaawatüin saaʼu tü saaʼinreekat nüka. Apüleeruaanüsü maʼin naaʼin Sansón sutuma Dalila shiiʼiree nüküjain sümüin jamüin katchinkai maʼin nia. Nüküjakalaka Sansón tia sümüin, matchinka nia jee nnojoishi nükaalinjain nia Jehová soʼunnaa tia. Nia neʼe Sansón kasitka tü alatakat nümüin (Juec. 16:16-20).
14. ¿Kasa alataka nümüin Sansón sünainjee noonooin sümaa sünüiki Dalila?
14 Müliashi maʼin Sansón sünainjee noonooin sümaa sünüiki Dalila suulialeʼeya noonooin sümaa nünüiki Jehová. Ataʼünnüshi nia natuma na filisteokana, nayuʼluin noʼu, püreesashi nia natuma suluʼu tü pueulokot Gaza eere müliapuʼuin nutuma paala na wayuukana otta eʼitaanüshi nia natuma sünain aʼleeyajaa ipa süpülajatka ayüüjawaa. Shiasaʼa mapa, namaashi nia sünain wanee miʼiraa nikiira chi namaleiwase kanüliakai Dagón. Müshi naapünakai aaʼin Sansón najapuluʼu nayakana nutuma chi namaleiwasekai. Antinnüshi Sansón sünain tü miʼiraakat süpüla nashaitajaain jee nemeʼerajaain nüka (Juec. 16:21-25).
Nükatsüinrüin Jehová naaʼin Sansón süpüla nüchekajüin naainjala na filisteokana. (Paashajeʼera tü pütchikat 15).
15. ¿Kasa naaʼinraka Sansón wayaawataka atuma niʼitaain naaʼin nüchikuaʼa nünain Jehová? (Jueces 16:28-30; piirakaa sümüin tü ayaakuaa sünainkat süta tü rewiisütakat).
15 Mayaainjeʼe nnojoluin anain maʼin nukuwaʼipa Sansón, ayatüsia nüchajaain sukuwaʼipa süpüla naaʼinrüin tü aʼyatawaa naapakat Jehová nümüin, nükanajüin na filisteokana (paashajeʼera Jueces 16:28-30). Müshi Sansón nümüin Jehová: «Pükatchinra maa taaʼin toʼutaiwaʼaya naaʼin na filisteokana saaʼujee tü naaʼinrakat tamüin». Nusoutakalaka chi Maleiwa shiimainshikai sümüin tü nuchuntakat Sansón jee katchinshi maʼin nia nüchikuaʼa nutuma. Suluʼujee tia, wainmaleʼeya na filisteo nuʼutakana aaʼin suulialeʼeya paala.
16. ¿Kasa watüjaka nünainjee Sansón?
16 Mayaainjeʼe müliain Sansón sünainjee tü kasa mojusü nüneekakat, ayatüsia nüchajaain sukuwaʼipa süpüla naaʼinrüin tü nuchuntakat Jehová nümüin. Müshiʼiya wayakana, nnojo wooʼulaain suulia aʼyatawaa nümüin Jehová wachiaanüle saalinjee wanee kasa mojuka watuma jee sümülouire watuma wanee aʼyatawaa naapaka wamüin. Soto waaʼin, nnojoleena niyüülajüin waya Jehová (Sal. 103:8-10). Mayaainjeʼe nnojoluin lotuin maʼin wakuwaʼipa, eesü süpüla nükatchinrüin waaʼin Jehová süpüla waaʼinrüin tü keeʼireekat naaʼin maʼaka naaʼinrüin shia nüpüleerua Sansón.
Eesüjaʼa mojule naaʼin Sansón sünainjee tü kasa mojusü naaʼinrakat, nnojoipejeʼe nia ooʼulaain suulia aʼyatawaa nümüin Jehová. Meesü wakuwaʼipa maʼaka naaʼin. (Paashajeʼera tü pütchikat 17 otta 18).
17, 18. ¿Kasa pütüjaka sünainjee nukuwaʼipa Michael? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).
17 Jülüjataa waaʼin tü alatakat nümüin wanee wawala jimaʼai kanüliakai Michael, neʼipajanapuʼushi nia na laülaashiikana jee pürekutsootpuʼushi nia rekulaat. Shiasaʼa sümülouiraa sümaka tü niʼyataainkat nümüin Jehová sünainjee naaʼinrüin wanee kasa mojusü. Anuu nünüiki: «Süchikijee taʼyataapuʼuin maʼin nümüin Jehová, aʼwanajaʼalaa müsü tü takuwaʼipakat. ‹¿Anoutaajeetche takuwaʼipa mapa nümaa Jehová? ¿Aʼyataajeeiche taya tachikuaʼa nümüin maʼakaapuʼu?›, maa müsü taaʼin mayaainjeʼe tatüjaain saaʼu alin taya nüpüla Jehová».
18 Anasü maʼin tü naaʼinrakat Michael süka ayatüinña niʼyataain nümüin Jehová. Anuu nünüiki: «Tachajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla aleewainjachin taya tachikuaʼa nümaa Jehová. Oʼuraajüshi taya nümüin, ekirajaashi taya sünain tü Bibliakat jee tasakireʼerüin taaʼin sünain tü sümakat». Mapa, aneekünüshi nia nüchikuaʼa süpüla niʼyataainjachin suluʼu tü outkajaaleekat. Laülaaichipa nia suluʼu tü outkajaaleekat jee pürekutsootshi rekulaat. Anuu sooʼomüin nünüiki: «Nakaalinjain taya na wawalayuukana otta müshiʼiya na laülaashiikana süpüla tayaawatüin saaʼu ayatüin alin taya nüpüla Jehová. Aniika joo taya tachikuaʼa sünain aʼyatawaa nümüin Jehová sümaa anain taaʼin. Tü tatüjakat sünainjee tü alatakat tamüin shia motuin naaʼin Jehová naainjala wanee wayuu shiimainre niyaawajaain suulia naainjala». Watüjaaitpa maʼin aaʼu nuuʼulaajeenain waya Jehová waʼyataain nümüin jee naapeerüin naʼanasia wamüin wachajaale sukuwaʼipa wanouteʼerüin tü kasa mojukat watuma jee weʼitaale waaʼin nünain (Sal. 86:5; Prov. 28:13).
19. ¿Jamüsü sütütüleʼeraka paaʼin nukuwaʼipa Sansón?
19 Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaaitpa anain waneirua kasa alataka nümüin Sansón. Mayaainjeʼe nnojoluin lotuin maʼin nukuwaʼipa, ayatüsia nüchajaain maʼin sukuwaʼipa niʼyataainjachin nümüin Jehová jaʼitakajeʼe süchikijee kaainjalain nia sutuma Dalila. Nnojoishi niyüülajüin nia Jehová otta katchinshi nia nüchikuaʼa nutuma. Kojutushi maʼin nia nümüin Jehová, müshijeseʼe niʼitaain nia naʼaka na kanoulakana maʼin aküjünaka achiki suluʼu Hebreokana kapiitulo 11. Talatüsü maʼin waaʼin süka waʼyataain nümüin chi Washi aipüraikai maʼin akatchinraka waaʼin soʼunnaa matchin waaʼin. Makalaka anain müle wanüiki maʼaka naaʼin Sansón wanaa sümaa nümüin: «Kaalin maa taya. Maleiwakalee, pükatchinra maa taaʼin» (Juec. 16:28).
JAYEECHI 3 Teʼitaain taaʼin pünain jee katchinsü taaʼin putuma
a Eʼnnaajünüsü maʼin tü aküjünakat nüchiki Sansón sutuma wayuu, jaʼitairü natuma na nnojoliikana eʼraajüin maʼin tü sümakat tü Bibliakat. Eeʼiyatünüsü tü nüchikimaajatkat suluʼu teatro, suluʼu peliikula jee müsia akumajünüsü jayeechi nüchikimaajatü. Nnojotpejeʼe kuentain neʼe tü nüchikimaajatkat, wainma kasa watüjaka nünainjee Sansón, chi wayuu kanoulakai maʼin.