Mana ɛzɩma piɖeni ɛyaa siɣsiɣ tɩnaa yɔ

Mohoŋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ mantaamaɣzɩ se man-taabalʋ ɛnʋ ɛkɛ Ɛsɔ sɛyʋ. Mɔnpɔzɩ-ɩ se: «Ŋsɩm we Bibl yɔɔ?» Eticosi kpaagbaa. Pɩtɛmnaa se eheyi-m se e-ɖoo kɛ Yehowa Aseɣɖe Tʋ nɛ ɛkpɛlɩkɩ tɔm pazɩ ɛ-cɔlɔ. Maasɔɔlaa se mantɩlɩ nɛ pɩkɩlɩ. Nɛ mɔnpɔzɩ-ɩ se ɛkɛdɩ-m pɩ-yɔɔ tɔm nɛ pɩkɩlɩ.

Ðɩɩlabɩ kɛdaɣ nɛ ɖoo kɔɔ aɖɛɛ. Man-taabalʋ heyi-m se Bibl yɔɔdʋʋ se Sataŋ kɛnɩ ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ. (Yoh. 14:30). Pʋtɔma yɔ ña lɛ ŋsɩm tɔm ndʋ kpaɣnɩ ɖooo ña-pɩjatʋ taa, ɛlɛ ma lɛ, tɩɩkɛ-m tɔm kɩfatʋ nɛ tɩɩɖɩɣzɩ-m. Manɩɣaɣ pɔyɔɔdʋʋ paa ɛzɩmtaa se Ɛsɔ nɔɔyʋ wɛɛ nɛ ɛlakɩ camɩyɛ lakasɩ nɛ ɛnʋ ɖiyiɣni ɛjaɖɛ. Ɛlɛ mbʋ manaɣaɣ me-wezuu caɣʋ taa yɔ pɩtaalakɩ nɔɔ kʋɖʋmaɣ nɛ tɔm ndʋ. Paa pɩnzɩ 26 ɖeke maawɛna yɔ, maana wɛtʋ sakɩyɛ nɛ piyele nɛ ma-lɩmaɣza taa sidi.

Man-caa kaakɛ Etaazuunii sɔɔjanaa ɛsɔdaa lɔɔɖɩyɛ sayʋ. Pʋyɔɔ lɛ, kpaɣnɩ ɖooo man-pɩjatʋ taa menɖiɣzinaa se you ŋgʋ kɩ-taa palakɩnɩ tʋmɩyɛ bɔmbɩwaa yɔ kɩpɩzɩɣ nɛ kituli. Sɔɔjanaa kaañɔɔzɩ pa-tɩ se pɔtɔ bɔmbɩ paa alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa. Maawɛ sukuli kɩtɛzʋʋ taa Kalifɔrnii lɛ palakaɣ Vɩyɛtɩnam you. Maawɛ sukulibiya nzɩ sɩlɩɣ nɛ sɩɖɔŋ nɛ sɩkaɖɩɣnɩ ñʋndɩnaa yɔ sɩ-taa. Polisinaa ɖɔɔnaɣ-ɖʋ nɛ agbazɛɛ, nɛ ɖiseɣaɣ, pɔtɔwaɣ gazwaa nɛ pʋyɔɔ lɛ ɖɩtaanaɣ camɩyɛ. Kaañamtʋ lakasɩ kaatɔyaa nɛ pɩtɩŋa piisidi yem. Pakʋwaɣ politiki ñʋndɩnaa nɛ samaɣ taatisiɣ se pɩlakɩ mbʋ nɛ kalakɩ ñam ñam lakasɩ. Ɛyaa kaawɛnɩ lɩmaɣza ndɩ ndɩ pɩlɩɩnɩ mbʋ pɩɩwɛɛ se pala yɔ pɩ-yɔɔ. Pɩtɩŋa piisidi kpem.

Pɩnaɣ 1970 taa, maapaɣzɩ tʋmɩyɛ labʋ Alasɩkaa nɛ hayo kiŋ nɛ mehiɣ liidiye sakɩyɛ. Pʋwayɩ lɛ mɛnɖɛɛ mowolo Lɔndrɩ, maya kpokpo, nɛ mancaɣ-kʋ nɛ mankpaɣ nʋmɔʋ nɛ hadɛ kiŋ; mantaaɖʋ ɖenɖe ɖeyi ɖeyi mowokaɣ yɔ. Fenasɩ sakɩyɛ wayɩ lɛ, mantalɩ Afrika. Mɔnɖɔŋaɣ nʋmɔʋ lɛ, mankatɩ ɛyaa; paba ɖɔɖɔ paasɔɔlaa se palɩɩ kala wena pakataɣ yɔ a-taa.

Mbʋ maanawa nɛ tɔm ndʋ maanɩwa yɔ, piiyeba nɛ manɩɩ tɔm ndʋ Bibl wɩlɩɣ se fezuu kɩdɛkɛdʋʋ nakʋyʋ wɛna nɛ kiɖiyiɣ ɛjaɖɛ yɔ tɩ-tɔbʋʋ. Ɛlɛ ye pɩtɩkɛ Ɛsɔ eɖiyiɣni ɛjaɖɛ yɔ, ɛbɛ ɛwɛɛ nɛ ɛlakɩ yɔ? Maasɔɔlaa se mantɩlɩ.

Fenasɩ nzɩ sɩɩtɩŋaa yɔ sɩ-taa mehiɣ tɔm yɔɔ cosuu. Nɛ alɩwaatʋ wɛɛ nɛ tɩɖɛɣ lɛ, manpɩzaa nɛ mantɩlɩ ɖɔɖɔ abalaa nɛ halaa sakɩyɛ nɛ mɔnsɔɔlɩ-wɛ; paa paawɛ wɛtʋ ndɩ ndɩ taa yɔ, pawɩlaa se pɛwɛ siɣsiɣ Ɛsɔ toovenim tʋ ɛsɩndaa.

IRƖLANDƖ NƐ HAYO KIŊ—«BƆMBƖ NƐ MALƖFA PƐƐ ƐJAÐƐ»

Manpɩsɩ Lɔndrɩ lɛ, mɔyɔɔdɩnɩ man-taabalʋ ɛnʋ e-ɖoo, nɛ ɛlɛ ha-m Bibl. Pʋwayɩ mowobi Amɩsɩtɛrɩdaam Peeyibaa lɛ, Yehowa Aseɣɖe Tʋ nɔɔyʋ na-m mɛwɛɛ nɛ mankalɩɣ Bibl habɩyɛ nɔɔ laatriki miŋ nɩɩyɩ tɛɛ nɛ ɛsɩnɩ-m nɛ mantɩlɩ nɛ pɩkɩlɩ. Pʋwayɩ mowobi Dublin Irɩlandɩ lɛ, malɩɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa ɛgbɛyɛ piliŋa yɔɔ. Mɔnkɔtɩ nɔnɔɔ yɔɔ. Mansʋwa lɛ, mankatɩ koobu abalɩñɩnʋ Arthur Matthews, ɛwɛ lɔŋ nɛ ɛwɛ lɛɣtʋ. Mɔnpɔzɩ se pɛkpɛlɩkɩnɩ-m Bibl nɛ etisi se ɛkpɛlɩkɩɣnɩ-m.

Maakam ñʋʋ nɛ kpɛlɩkʋʋ, nɛ maasɔɔlaa kpem se mankalɩ takayɩsɩ nɛ fenaɣ fenaɣ takayɩsɩ nzɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa lɩzaa yɔ. Nɛ mankalɩ Bibl maɣmaɣ ɖɔɖɔ. Pɩɩwɛ ɖeu kpem! Mowobi ɛgbɛyɛ taa kediɣzisi taa lɛ mana se halɩ piya ɖɔɖɔ sɩm tɔm pɔzʋʋ mbʋ ɛyaa mba palabɩ sukuli siŋŋ yɔ paawɛɛ nɛ pɔpɔzʋʋ pa-tɩ pɩnzɩ sakɩyɛ yɔ tɩ-yɔɔ cosuu. Tɩ-taa natʋyʋ yɔ: ‘Ɛbɛ yɔɔ kɩdɛkɛdɩm wɛɛ? Anɩ Ɛsɔ kɛnaa? Ɛyʋ sɩkɩ lɛ, ɛbɛ pɩtɛŋnɩ-ɩ?’ Man-taabalaa tɩŋa kaakɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa. Pɩɩwɛ kɛlɛʋ se mba ɩkɛnɩ man-taabalaa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ mantaatɩlɩ nɔɔyʋ ɛjaɖɛ taa nɛ pɩtasɩnɩ-wɛ. Pasɩnɩ-m nɛ mɔnsɔɔlɩ Yehowa nɛ mɔnsɔɔlɩ se mala ɛ-sɔɔlɩm.

Maha man-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-m lɩm pɩnaɣ 1972 taa. Pɩnaɣ kʋɖʋmaɣ wayɩ lɛ, manpɩsɩ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ nɛ mowolo mɛwɛɛ ɛgbɛyɛ cikpeɖe naɖɩyɛ taa Niwirii Irɩlandɩ hayo kiŋ. Maalabɩ haya ɖɩɣa nakɛyɛ pʋʋ nakʋyʋ hʋyʋʋ yɔɔ, paama-kɛ nɛ pɛɛ. Naŋ kaañɔtɩnɩ man-ɖɩɣa nɛ mɛnkpɛlɩkaɣ samaɣ taa tɔm yɔɔdʋʋ ɩ-ɛsɩndaa. Alɩwaatʋ ndʋ ɩwɛɣ nɛ ihokuu tɔɔnaɣ nɛ ɩɖaɣnɩ-kɛ tɔɔʋ yɔ, ŋcɔnɩ-ɩ kɔyɔ ŋtɔŋ se ɩwɛɛ nɛ iwelisiɣ camɩyɛ. Ɩɩpɩzɩɣ nɛ ɩtasɩ lɔŋ nɩɩyɩ, ɛlɛ ɩsɩnɩ-m nɛ mɛnkpɛlɩkɩ ɛzɩma mɔncɔŋnɩ ɛyaa ɛsɩndaa alɩwaatʋ ndʋ maayɔɔdʋʋ samaɣ taa tɔm yɔ. Pɩnaɣ 1974 taa, paha-m waɖɛ nɛ manpɩsɩ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya nɛ ma nɛ Nigel Pitt ɖisusaɣni tɔm; ɛpɩsɩ man-taabalʋ me-wezuu caɣʋ kpeekpe.

Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, puuyaɣ lakasɩ kaawɛ Irɩlandɩ hayo kiŋ kpem. Pʋyɔɔ nabɛyɛ yaɣaɣ Irɩlandɩ hayo kiŋ se «bɔmbɩ nɛ malɩfa pɛɛ ɛjaɖɛ.» Sakɩyɛ taa lɛ ɛyaa you habɛɛ yɔɔ, pɔtɔʋ ɛyaa malɩfanaa, nɛ paɖʋʋ bɔmbɩwaa lɔɔɖa taa nɛ pɩtɔʋ samaɣ taa. Politiki nɛ Ɛsɔ sɛtʋ yekaɣna nɛ ɛyaa lakɩ lakasɩ kɩdɛkɛdɩsɩ. Ɛlɛ Protɛsɩtaŋwaa nɛ Katooliki mba kaaɖiɣzinaa se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa ɩɩɖʋʋ nɔɔ politiki tɔm taa, pʋyɔɔ lɛ, ɖɩpɩzaɣ nɛ ɖisusuu tɔm faaa nɛ pataalakɩ-ɖʋ kɩdɛkɛdɩm. Mba ɖisusaɣ-wɛ tɔm yɔ, ɖoŋ ɖoŋ lɛ, pasɩm alɩwaatʋ nɛ ɖenɖe pakaɣ labʋ puuyaɣ lakasɩ yɔ, nɛ peheyaɣ-ɖʋ se pɩsa nɛ ɖɩtaasʋzɩ ɖa-tɩ kaɖɛ taa.

Paa mbʋ yɔ kaɖɛ wɛtʋ kaawɛɛ. Denis Carrigan ɖɔɖɔ kaakɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ, nɛ kɩyakʋ nakʋyʋ ma nɛ ɩ ɖisusaɣ tɔm pɩ-cɔlɔ tɛtʋ natʋyʋ taa; Yehowa Aseɣɖe Tʋ nɔɔyʋ taawɛɛ tɛtʋ ndʋ tɩ-taa nɛ tam kʋɖʋmam koŋ ɖɩɩtɛm wobu tɛtʋ ndʋ tɩ-taa. Halʋ nɔɔyʋ kʋyɩ ɖɔ-yɔɔ se ɖɩkɛ Krandɩ-Pretaañɩ mɛsaɣ tɛɛ sɔɔjanaa; pɩtɩla yɔ ɛmaɣzaɣ mbʋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ, ɖa-taa nɔɔyʋ taayɔɔdʋʋ ɛzɩ Irɩlandɩ mba yɔ. Tɔm ndʋ tɩɩkpa-ɖʋ sɔɔndʋ. Halɩ ye nɔɔyʋ ɛwɩlaa se ɛkɛ sɔɔjanaa taabalʋ yɔ, pɔtɔʋ-ɩ malɩfa nɛ ɛsɩ yaa pɔtɔʋ malɩfa ɛ-nʋmbɔla taa. Ðɩsɩŋ awayɩ ɖe-ɖeke nɛ ɖɩɖaŋ lɔɔɖɩyɛ lɛ, ɖɩna lɔɔɖɩyɛ naɖɩyɛ ɖɩwɛɛ nɛ ɖɩkɔŋ kɔfɩ ɖɩñɔyɛ ɛsɩndaa ɖenɖe halʋ weyi ɛɛkʋyɩ ɖɔ-yɔɔ yɔ ɛɛwɛɛ yɔ. Halʋ ɛnʋ ɛlɩɩ nɛ ɛyɔɔdɩnɩ abalaa naalɛ mba paawɛ lɔɔɖɩyɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ; ɛwɩlaɣ-ɖʋ nesi nɛ pana. Pʋwayɩ lɛ, abalaa mba, pasaa lɔɔɖɩyɛ hɛɛɛ nɛ pɔñɔtɩnɩ-ɖʋ nɛ pɔpɔzɩ-ɖʋ tɔm pazɩ pɩlɩɩnɩ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-yɔɔ lɔɔɖɩyɛ nɖɩ ɖɩɖaŋaa yɔ ɖɩtalɩɣ yɔ pɩ-yɔɔ. Lɔɔɖɩyɛ nɖɩ ɖɩtalaa lɛ pɔyɔɔdɩnɩ lɔɔɖɩyɛ sayʋ. Ðɩtaapɩzɩɣ se ɖɩnɩɩ tɔm ndʋ paawɛɛ nɛ pɔyɔɔdʋʋ yɔ. Lɔɔɖɩyɛ sayʋ ɖeke kaawɛnɩ lɔɔɖɩyɛ taa, pʋyɔɔ lɛ ɖa-taa kaatɛma se paawɛɛ nɛ palakɩ ɖʋtʋ se palɩnɩ-ɖʋ tɛtʋ nɛ tɩ-wayɩ nɛ palabɩ-ɖʋ kɩdɛkɛdɩm. Ɛlɛ pɩtɩla ɛzɩ ɖɩɩmaɣzʋʋ yɔ. Malɩnɩ lɔɔɖɩyɛ taa nɛ mentii lɛ, mɔnpɔzɩ lɔɔɖɩyɛ sayʋ se: «Abalaa mba ɖɩɩnawa yɔ, ɖɔ-yɔɔ tɔm pɔpɔzaɣ-ŋ?» Ekitina se: «Mansɩm ɛyaa mba ɩkɛnaa yɔ nɛ meheyi-wɛ. Sɔɔndʋ ɛtaakpa-mɩ. Nabʋyʋ ɛɛkaɣ-mɩ labʋ.»

Kigbeɣluu sɔsɔʋ ŋgʋ palabɩ 1976 yɔ kɩ-taa, mankatɩ Pauline Lomax; ɛɛkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya nɛ ɛlɩnɩ Aŋgletɛɛrɩ. Ɛkɛ koobu halɩñɩnʋ weyi ɛwɛ siɣsiɣ, ɛwɛnɩ tɩ luzuu, nɛ eɖewa yɔ. Ɛ nɛ e-neu abalɩñɩnʋ Ray patɩlɩ toovenim ɖooo pa-pɩjatʋ taa. Pɩnaɣ kʋɖʋmaɣ wayɩ lɛ, ma nɛ Pauline ɖɩɖɔkɩ nesi nɛ ɖiwolo pɩ-yɔɔ nɛ ɖɩlakɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ kiya tʋmɩyɛ Baliimɛnɩ Irɩlandɩ hayo kiŋ.

Ðɩɩlabɩ egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ alɩwaatʋ natʋyʋ, nɛ ɖikilimi koobiya mba pɛwɛ Bɛlɩfasɩtɩ, Lɔndɔnderii, nɛ kaɖɛ ageeta lɛɛna taa koobiya yɔɔ. Koobiya yebi Ɛsɔ sɛtʋ tisuu mbʋ pɩɩkam lila pa-laŋa taa yɔ, tɛ-yɔɔ tɛ-yɔɔ lakasɩ, nɛ paɖaɣyɛ nɛ pɛsɛɣ Yehowa; pe-tisuu mbʋ pɩɩkpazɩ-ɖʋ ɖoŋ. Pɩtʋʋ fɛyɩ se Yehowa kaawazɩ-wɛ nɛ ɛkandɩyɩ pɔ-yɔɔ!

Malabɩ pɩnzɩ hiu Irɩlandɩ. Nɛ pɩnaɣ 1981 taa lɛ, payaa-ɖʋ se ɖiwolo Galaadɩ sukuli ɖaŋ 72 ñɩŋgʋ. Ðɩtɛm sukuli ŋgʋ lɛ, petiyini-ɖʋ Siyeeraa Leyɔɔnɩ Afrika wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ taa.

SIYEERAA LEYƆƆNƖ KOOBIYA WƐ SIƔSIƔ PAA PƐKƐ KƲÑƆNDƖNAA YƆ

Ða nɛ koobiya 11 ɖɩɩwɛnɩ Ɛsɔtɔm tiyiyaa ɖɩɣa nakɛyɛ taa; pɛwɛnɩ wɛtʋ kɩbandʋ kpem. Ða-tɩŋa ɖɩlakaɣnɩ tʋmɩyɛ nemeɣa kʋɖʋmaɣ, awayɩ ɖɩlɩyɛ naadozo, saŋ naalɛ, kaŋgalaafu kʋɖʋmʋʋ, menziini ŋgʋ pɔcɔtʋʋnɩ wondu yɔ kʋɖʋmʋʋ nɛ ŋgʋ kɩ-taa peleŋ wondu yɔ kʋɖʋmʋʋ. Pɛcɛkaɣ laatriki miŋ ɖoŋ ɖoŋ alɩwaatʋ ndʋ ɛyʋ tɩɖʋna yɔ tɩ-yɔɔ. Yuŋ kaawɛ lɔbʋtʋ tɛɛ, nɛ ɖalaa kaawɛ tɛtɛɛ kuduyuu tɛɛ.

Paa wezuu caɣʋ ɛtaawɛɛ kɛlɛʋ yɔ, tɔm susuu haɣaɣ-ɖʋ taa leleŋ siŋŋ. Ɛyaa ñaŋaɣ Bibl nɛ pewelisaɣ camɩyɛ. Sakɩyɛ kpɛlɩkaa nɛ papɩsɩ koobiya. Peeɖe mba yaɣaɣ-m se «Ðajaa Robert.» Payaɣaɣ Pauline se «Ðoɖoo Robert.» Ɛlɛ alɩwaatʋ natʋyʋ pʋwayɩ lɛ, ɛgbɛyɛ piliŋa taa tʋmɩyɛ kpakaɣ-m alɩwaatʋ nɛ pɩkɩlɩɣ nɛ maalɩɣ tɔm susuu ɖoŋ ɖoŋ, piyeba nɛ papaɣzɩ yaʋ Pauline se «Ðoɖoo Pauline.» Papaɣzɩ ma yaʋ se «Ðajaa Pauline.» Pɩɩkɛdɩnɩ Pauline!

Koobiya sakɩyɛ kaakɛ kʋñɔndɩnaa, ɛlɛ Yehowa cɔŋnaɣ pa-kɩcɛyɩm ɖeɖe paa ɛzɩmtaa; nɛ nabʋyʋ taa ɛzɩma ɛcɔŋnaɣ pɔ-yɔɔ yɔ pɩɩwɛɛ ŋgee. (Mat. 6:33) Mɔntɔzʋʋ koobu halɩñɩnʋ nɔɔyʋ yɔɔ. Kɩyakʋ nakʋyʋ, ɛɛwɛnɩ liidiye nɖɩ ɖɩmakaɣnɩ-ɩ se ɛya tɔɔnaɣ nɛ ɛ nɛ e-piya pɔtɔɔ yɔ ɖi-ɖeke; ɛlɛ ɛha-ɖɩ koobu abalɩñɩnʋ nɔɔyʋ, pɔtʋ kʋdɔŋ kaakpa-ɩ nɛ ɛtaawɛɛnɩ liidiye se ɛya pɩ-kɔyɛ. Pʋwayɩ evemiye kʋɖʋmɖɩyɛ nɖɩ ɖɩ-taa, halʋ nɔɔyʋ kɔɔ koobu halɩñɩnʋ ɛnʋ ɛ-cɔlɔ se ɛhɔkɩ-ɩ ñɔsɩ nɛ ɛhɛyɩ-ɩ nɛ ɛlɛ taaɖʋna. Koobiya katɩ wɛtʋ sakɩyɛ ndʋ tɩnɩɣzɩnɩ-tʋ yɔ.

NAAJEERIYA—SƆNZƖ KƖFASƖ KPƐLƖKƲƲ

Ðɩlabɩ pɩnzɩ nakʋ Siyeeraa Leyɔɔnɩ. Pʋwayɩ lɛ, petiyini-ɖʋ Naajeeriya Betɛɛlɩ taa. Lɛɛlɛɛyɔ lɛ, ɖɩwɛ ɛgbɛyɛ piliŋa ŋga kapaɣlaa yɔ ka-taa. Tʋmɩyɛ nɖɩ malakaɣ Siyeeraa Leyɔɔnɩ yɔ, nɖɩ mowobi pɩ-yɔɔ nɛ malakɩ Naajeeriya. Ɛlɛ Pauline lɛ, ɛ-tʋmɩyɛ kaalɛɣzɩ kpem nɛ ɖɩɩwɛ kaɖɛ. Eesusaɣ tɔm ñɩɣtʋ 130 paa fenaɣ ŋga nɛ ɛɛwɛnɩ kpɛlɩkɩyaa mba powokaɣni ɛsɩndaa yɔ. Lɛɛlɛɛyɔ lɛ, paɖʋ-ɩ tʋmɩyɛ wondu ɖɩñɛyɩyɛ nɛ ɛñɛyɩɣ wondu ndʋ tɩcɩyaa yɔ paa evemiye nɖɩ. Pɩɩkpaɣ alɩwaatʋ natʋyʋ pʋcɔ nɛ lɛɣzɩtʋ ndʋ tɩmalɩnɩ-ɩ, ɛlɛ ɛkɔma nɛ eɖiɣzina se lalaa kaawɛnɩ ɛsɩmɩyɛ siŋŋ tʋmɩyɛ nɖɩ ɛɛwɛɛ nɛ ɛlakɩ yɔ ɖɩ-yɔɔ, nɛ ɛɛkam ñʋʋ nɛ ɛlakɩ e-ɖoŋ ɖeɖe nɛ ɛkpazɩɣ ɖoŋ Betɛɛlɩ koobiya lalaa.

Naajeeriya mba sɔnzɩ kaakɛ-ɖʋ pʋyʋ kɩfam, nɛ mbʋ pɩɩwɛɛ se ɖɩkpɛlɩkɩ yɔ pɩɩɖɔwa. Kɩyakʋ nakʋyʋ koobu abalɩñɩnʋ nɔɔyʋ kɔnɩ koobu halɩñɩnʋ nɔɔyʋ man-tʋmɩyɛ taa se ɛwɩlɩ-m, pamʋ-ɩ fam nɛ fam Betɛɛlɩ taa. Mañɩnaɣ se maha-ɩ nesi lɛ, eluŋ ma-nɩŋgbanzɩ tɛɛ. Pɩɩɖɩɣzɩ-m! Masɩ naalɛ kɔɔ ma-lɩmaɣza taa kpaagbaa: Tʋma Labʋ 10:25, 26 nɛ Natʋ 19:10. Mɔnpɔzaɣ man-tɩ se: ‘Ɛzɩ pɩwɛɛ se meheyi-i se ɛtaala mbʋ?’ Alɩwaatʋ kʋɖʋmtʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, meheyi man-tɩ se petisaa se ɛkɔɔ Betɛɛlɩ; ɛsɩm tɔm ndʋ Bibl wɩlɩɣ yɔ.

Alɩwaatʋ ndʋ payɩ ɖiiwobi kɛdaɣ yɔɔ yɔ, ma-ñʋʋ taa kaasidaa; pʋwayɩ lɛ, mañɩnɩ se mantɩlɩ nɛ pɩkpaɖɩ. Mañɩnaa lɛ, mana se koobu halɩñɩnʋ ɛnʋ ɛ-lakasɩ labɩ nɔɔ kʋɖʋmaɣ nɛ peeɖe sɔnzɩ; alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ ɛyaa kaawobi pɩ-yɔɔ nɛ palakɩ-sɩ Naajeeriya hɔɔlɩŋ nɩɩyɩ taa. Abalaa ɖɔɖɔ luŋaɣ mbʋ. Pɩɩkɛ nʋmɔʋ ŋgʋ kɩ-yɔɔ patɩŋaɣna nɛ pawɩlɩɣ se pañaŋ lalaa yɔ. Pɩtɩkɛ Ɛsɔ sɛtʋ; kɩɖaŋ weyi ɩnɩɣzɩnɩ mbʋ yɔ ɩwɛ Bibl taa. (1 Sam. 24:9) Man-taa kaalabɩ leleŋ se mantɩyɔɔdɩ tɔm natʋyʋ man-kɩɩsɩŋɩyɩtʋ taa nɛ tɩcɛyɩ koobu halɩñɩnʋ ɛnʋ.

Ðɩkatɩ Naajeeriya koobiya sakɩyɛ, pɔɖɔkɩ pe-siɣsiɣ wɛtʋ pɩnzɩ sakɩyɛ nɛ pɩwɛ ŋgee. Iyele nɛ ɖɩna Isaiah Adagbona kɩɖaʋ.a Ɛɛkɛ evebu lɛ ɛkpɛlɩkɩ toovenim. Ɛlɛ pʋwayɩ lɛ, pana se ɛwɛnɩ canatʋ kʋdɔŋ. Nɛ powoni-i ɖenɖe pasɩɣ canasɩ yɔ, nɛ e-ɖeke ɛɛkɛnɩ Yehowa Aseɣɖe Tʋ peeɖe. Paa pakaɖɩnɩ-ɩ yɔ, ɛsɩnɩ canasɩ nzɩ sɩcɛzɩ 30 yɔ nɛ sɩmʋ toovenim nɛ eyeba nɛ ɛgbɛyɛ ñɔ peeɖe.

KENIYA KOOBIYA WƖLƖ-M SUUÐU

Petiyini-ɖʋ Keniya ɛgbɛyɛ piliŋa taa pɩnaɣ 1996 taa. Kajalaɣ ɖeɖe lɛ manpɩsɩ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa kpaɣnɩ alɩwaatʋ ndʋ mowobi peeɖe ɛzɩ mɛnkɛdʋʋ kiɖe tɛɛ yɔ. Ðɩɩwɛ Betɛɛlɩ taa. Nɛ mba pɔkɔŋaɣ nɛ pekilimiɣ Betɛɛlɩ taa yɔ pa-taa nabɛyɛ lɛ tɩgbayɩŋ. Ɩcaɣaɣ tɔm koobiya halɩñɩma mba pasɩɣlaɣ tɩŋ pee yɔ. Kɩyakʋ nakʋyʋ koobu halɩñɩnʋ nɔɔyʋ ɖɛwa nɛ ɛtɩɖɩɣ e-mondoɖebɔʋ. Ɛpɩsaa nɛ ɛkɔɔ lɛ, ɛmaɣnɩ tɩgbayɩŋ ɩɖɩɣnɩ tɔɔʋ tɔɔnasɩ nzɩ ɩna e-kuduyuu tɛɛ yɔ. Ɛma kubusi nɛ ese ɛlɩɩnɩ nɔnɔɔ. Tɩgbayɩŋ ma kubusi nɛ ɩmaɣnɩ mondoɖebɔʋ.

Ma nɛ Pauline ɖiwokaɣ kediɣzisi ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa pɔyɔɔdaɣ Siwahilii kʋnʋŋ yɔ. Alɩwaatʋ pazɩ wayɩ lɛ, paha-m waɖɛ se mɔncɔŋnɩ ɛgbɛyɛ taa takayaɣ kpɛlɩkʋʋ yɔɔ (lɛɛlɛɛyɔ mbʋ payaɣ se Ɛgbɛyɛ taa Bibl kpɛlɩkʋʋ). Ɛlɛ mantaapɩzɩɣ kʋnʋŋ ŋgʋ yɔɔdʋʋ camɩyɛ. Mɔñɔɔzaɣ hɔɔlʋʋ ŋgʋ ɖɩkaɣ kpɛlɩkʋʋ yɔ camɩyɛ se pɩsa nɛ manpɩzɩ mankalɩ tɔm pɔzʋʋ. Ɛlɛ ye pocosi tɔm yɔɔ nɛ pɩwɛɛ ndɩ pazɩ nɛ ndʋ pamawa yɔ, maapɩzɩɣ manɩɩ tɔm ndʋ pocosaa yɔ tɩ-tɔbʋʋ. Pɩɩcɛyaɣ-m kpem! Koobiya tɔm lakaɣ-m pʋtɔdɩyɛ. Pɩɩkɛdɩnɩ-m kpem se paɖʋ suuɖu nɛ pɛwɛɛnɩ tɩ luzuu nɛ paha-m waɖɛ se mɔncɔŋnɩ kpɛlɩkʋʋ mbʋ pɩ-yɔɔ.

ETAAZUUNII KOOBIYA WƐNƖ TISUU PAA PƐWƐNƖ ÑƖM YƆ

Ðɩtɩla pɩnaɣ Keniya ɛjaɖɛ taa. Pɩnaɣ 1997 taa, paya-ɖʋ se ɖiwolo Brooklyn Betɛɛlɩ taa Niyuu Yɔrɩkɩ. Lɛɛlɛɛyɔ lɛ, ɖɩwɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa tomnaɣ yɔɔ ñɩm wɛɛ nɛ pɩpɩzɩɣ ɖɔɖɔ nɛ pɩkɔnɩ kala yɔ ɖɩ-taa. (Adu. 30:8, 9) Ɛlɛ paa ñɩm kaawɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ, koobiya wɩlɩɣ se pɛwɛnɩ tisuu sɔsɔm. Ðo-koobiya lakɩnɩ tʋmɩyɛ pa-alɩwaatʋ nɛ mbʋ pɛwɛna yɔ se paɖʋnɩ nesi Yehowa ɛgbɛyɛ tʋma, nɛ paalakɩnɩ-pʋ tʋmɩyɛ se papɩsɩ ñɩm tɩnaa.

Pɩnzɩ sakɩyɛ nzɩ sɩɖɛwa yɔ sɩ-taa, ɖɩna ɛzɩma ɖo-koobiya wɩlaa se pɛwɛnɩ tisuu wɛtʋ ndɩ ndɩ taa yɔ. Irɩlandɩ ɛjaɖɛ taa koobiya wɩlaa se pɛwɛnɩ tisuu paa puuyaɣ lakasɩ kaawɛɛ yɔ. Afrika taa lɛ, ɖɩnawa se koobiya wɛnɩ tisuu paa paakɛ kʋñɔndɩnaa nɛ paa Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa ɩfɛyɩ ɖenɖe pɛwɛɛ yɔ. Etaazuunii lɛ, ɖɩnawa se koobiya wɛnɩ tisuu paa pɛwɛnɩ ñɩm yɔ. Alɩwaatʋ ndʋ Yehowa cɔŋnɩ tɛtʋ yɔɔ nɛ ɛnaɣ se ɛyaa wɛ wɛtʋ ndɩ ndɩ taa ɛlɛ pawɩlɩɣ se pɔsɔɔlɩ-ɩ yɔ, pɩtʋʋ fɛyɩ se ɛ-taa lakɩ leleŋ.

Pɩnzɩ ɖɛ «lɔŋ pɩkɩlɩ pɩsaŋ lʋyʋ tɔyaɣ [yaa ɛjɔʋ].» (Yɔɔb 7:6) Lɛɛlɛɛyɔ lɛ, ɖa nɛ ɖo-koobiya lalaa ɖɩwɛna nɛ ɖɩlakɩ tʋmɩyɛ ɖa-tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ taa Warwick Niyuu Yɔrɩkɩ; nɛ ɖa-taa wɛ leleŋ se ɖa nɛ ɛyaa mba pɔsɔɔlɩ ɖama toovenim yɔ ɖɩkpɛndɩna nɛ ɖɩsɛɣ Yehowa. Ða-taa wɛ leleŋ nɛ pɩkɛdɩnɩ-ɖʋ se ɖɩla mbʋ payɩ ɖɩpɩzɩɣ yɔ nɛ ɖɩɖʋʋ nesi ɖe-Wiyaʋ Krɩstʋ Yesu. Pɩkazɩ pazɩ lɛ, ɛkaɣ hɛyʋʋ ɛ-ɛyaa siɣsiɣ tɩnaa tɩŋa.—Mat. 25:34.