Siunissami sorsunneq?

„UKIUNI 4000-ni kingullerni misiligaanerit nangeqqiinerillu sorsunnermik ileqquliussiinnarnermik kinguneqarsimapput,“ sakkutooqarnerup oqaluttuarisaaneranik ilisimatooq John Keegan oqarpoq. Ileqqoq tamanna soraarunneqassanerpa? Inuit kisissaanngitsut sorsunnerni pillutigineqarsimapput, sorsunnermullu nukerpassuit aningaasarpassuillu atorneqarsimallutik. Ukiut tusindillit ingerlaneranni inuit qarasarinnerpaartaasa ilaat toqutseriaatsinik aserorteriaatsinillu nutaanik pitsaanerusunillu nassaassarsiortinneqarsimapput. Inuit aamma eqqissineq pillugu taama ilungersuuteqartigisimappat? Naamik, taamatut oqartoqarsinnaanngilaq. Amerlasuulli isumaqarput isumalluarlaarsinnaasugut.

Sorsunnerit siunertaqanngissusiat

Taama neriulluartoqarpoq inuit qaammarsagaasut sorsunneq siornatigutut isigiunnaarsimammassuk. Ukiuni 1200-kkunni sorsuttartoq mongoliusoq Djengis Khan oqarsimavoq: ’Pilluarneq tassaavoq akeqqat ajugaaffigineri, siunimi qimaatinneri, pigisaannik tamanik tigusineq, isumatsassimangaarnerannik isiginnaarneq, nuliaannik paniinnillu pinngitsaalillugit arnerineq.’

Takorloorneqarsinnaanngilaq silarsuarmi naalagaasup ullumikkut taama oqarnissaa. Atuakkami A History of Warfare-mi allassimavoq: „Silarsuarmi sumiluunniit sorsunnerup naapertuilluartuutinniarneqarneranik tapersersuisoqarnissaa ilimananngilaq.“ Inuppassuit sorsunneq pissusissamisoortutut, nersornartutut ataqqinartutullu isigiunnaarsimavaat. Ukiuni hundredelinni makkunani toqoraanerit pissutigalugit inuit sorsunnerup nassatarisaat tamaasa siooragalugillu uumigaat. Atuakkiortut ilaat isumaqarpoq nakuusernermik iluarinninnginnerup tamatuma nunani amerlasuuni toqumik pillaasarnerup atorunnaarsimaneranut sakkutuujumanngitsunillu paasinninnerunermut pissutaasoq.

Isummamik allannguinerup tamatuma toqoraanernik avaanngusunneq kisiat pissutiginngilaa. Inuup inuuginnarusunnera aamma pingaaruteqarpoq. Ullumikkut sakkut atomitortut allallu ima aseruinartigipput allaat naalagaaffissuit sorsuutilissagaluarunik imminnut piuneerussinnaallutik. Sorsunnersuarmik aallartitsineq silaatsuliornerulluinnassagaluarpoq imminornerussallunilu. Inuppassuit isumaqarput taama eqqarsarnerup ukiuni 50-ini kingullerni sakkussiat atomitortut atorlugit sorsunneq pinngitsoortissimagaa.

Aamma alla pissutigalugu ilaasa siunissaq allaanerusumik isigaat. Isumaqarput annertuumik sorsunneq sianiitsuliornerussasoq, inuiaat tassuuna sunik tamanik annaasaqarsinnaanerat piinnarnagu, aammali sorsunnikkut annikitsuinnarnik angusaqartoqarsinnaammat. Aningaasat tunngatigut piviusoq manna pissutigalugu sorsunnersuaqarnissaa ilimanarpallaanngilaq: Silarsuarmi nunat pigissaarfiusut pissaaneqartullu aningaasatigut suleqatigiinnertik iluaqutigaat. Eqqissisimanerup nalaani nunat taakkua iluaqutigisaat sorsuttoqartillugu anguneqarsinnaanngillat. Taamaattumik nunat pissaanillit eqqisseqatigiinnissaminnut pissutissaqarluarput. Aammattaaq soqutigisaannut ilaavoq iligiinnermikkut nunat pissaanikinnerusut akornanni sorsunnissaraluit aningaasatigut pissutsinik allannguisinnaasut pinngitsoortinniarnissaat.

Nunarsuaq tamakkerlugu eqqissinermik atuutilersitsiniarnerit

FN-ip isumaqatigiissutaata aallarniutaani sorsunnerup atorunnaarsinneqarnissaanik kissaat oqaatigineqarpoq. Tassani allaatigineqarpoq nunat ilaasortat aalajangersimagaat „kinguaariit inunngortussat sorsunnerup erloqinartuanit nalitsinni marloriarluni [sorsunnersuarni marlunni] inuiannik oqaatigisassaanngitsunik naalliutsitsisunit annaanniarlugit“. Kinguaariit inunngortussat sorsunnermit annaannissaannik aalajangerneq isumannaassuseqaqatigiinnermik, tassa naalagaaffiit tamarmik iligiillutik naalagaaffimmut saassussiniartumut akiuinissamik eqqarsaammik tunngaveqarpoq. Inuiaqatigiit ataatsit sorsunnialeraluarunik inuiaqatigiit tamalaaneersut kamannerat naatsorsuutigisinnaavaat.

Eqqarsaat tamanna paasinarlunilu tunngaveqaraluarpoq piviusungortikkuminaallunili. The Encyclopædia Britannica-mi allassimavoq: „Naak isumannaassuseqaqatigiinneq assigiinngitsutigut Folkeforbundip isumaqatigiissutaani pingaartinneqaraluartoq FN-illu isumaqatigiissutaanut ilaatinneqaraluartoq, siunertaa anguneqanngilaq. Nunanit tamalaaneersunit aalajangiisinnaassusilimmik naalakkersuisoqanngimmat naalagaaffiit isumaqatigiissutigisimanngilaat saassussineq qanoq ersarissumik nassuiarneqartariaqartoq, akuerisimanngilaat saassussineq suminngaaneeraluarpalluunniit akiorneqartariaqartoq, taamaattumillu sakkutuut isumannaallisasut nunanit tamalaaneersut isumaqatigiissut naapertorlugu siunertaasut pilersisimanngilaat.“

Eqqissineq siuarsarniarlugu naalagaaffinnit oqartussaassuseqarnerusumik pilersitsinissamik eqqarsaat inuiaat oqaluttuarisaaneranni nutaalluinnarpoq. Inuppassuarnut eqqissinermik erinigisalinnut eqqissinermik ataavartitsisumik sakkutooq tungujortumik nasalik FN-imeersoq neriuummut assersuutaavoq. Isumaqatigaat aviisiliortoq ’sakkutooq eqqissisaasoq, akersuuffiusumut aallartitaasoq, sorsukkiartortinneqarnani eqqissisaajartortinneqartoq, akeqqanit saassussiartortinneqarani, ikinngutinilli ikiuiartortinneqartoq’ pillugu eqqarsaammik nersuisoq.

Sorsunneq nillertoq pissutigalugu FN ukiuni qulilinni pissaanilinnut marlunnut imminnut akornusersoqqajaasunut avissaarsimavoq. Naak sorsunneq nillertoq naagaluartoq inuiaqatigiit akerleriikkunnnaanngillat, tatigeqatigiikkunnaanngillat pasinnikkajukkunnaarnatillu, inuppassuilli isumaqarput ullumikkut naalakkersuinermut atatillugu pissutsit FN-ip siunertaanik piviusunngortitsinissamut immikkut periarfissiisut.

Ukiuni 1900-kkunni siumukarnerit allattaaq pissutigalugit eqqissinermik eriginisallit neriuutissaqalerput. Assersuutigalugu siunertaavoq nunat tamalaat aallartitaasa isumaqatigiinngissutit eqqissisimasumik aaqqinniassagaat. Ikiuiniarluni suliniutit aqqutigalugit nunat ilaasa nunat allat ikiorsinnaavaat inuillu amerlasuut sorsuffinni inuusut naalliuutaat annikillisisissinnaallugit. Eqqissinermik ikiuiniarnermillu suliniutit nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinermut ilaatinneqalersimapput. Eqqissinermik siuaasartut nersorneqartarput.

Siunissami sorsunnerit

Neriulluarnerli piviusunut alianartunut oqimaaqatigiissinneqartariaqarpoq. 1989-imi sorsunnerup nillertup naanerata inuppassuit silarsuarmi eqqissiffiusumik aaqqissuussisoqarnissaanik neriulersissimavai. Sorsuttoqartuarporli. Naatsorsuutigineqarpoq ukiuni arfineq-marlunni tulliuttuni nunani assigiinngitsuni sorsunnerit 101-t ingerlatinneqarsimasut. Amerlanerit tassaapput nunap inuisa imminnut sorsuunnerat, tassaanatillu nunat marluk amerlanerusulluunniit akornanni sorsunnerit. Inuit sakkugissaanngitsut sorsuupput. Assersuutigalugu Rwandami inuppassuit savissuarnit toqorarneqarput.

Ullumikkut sorsuffiit tassaagajupput illoqarfiit nunaqarfiillu, akeqqallu sakkutuui inuinnaallu amerlanertigut immikkoortinneqarneq ajorput. Michael Harbottle, Centre for International Peacebuilding-imut siulersuisoq allassimavoq: „Siornatigut akerleriinnernut pissutaasut siumut oqaatigiuminartuugajupput, ullumikkulli paasiuminaannerullutillu aqukkuminaannerupput. Nakuusernerit kingunerisaat annilaarnartorujussuuvoq siunertaqanngilluinnarlunilu. Inuit sakkutuujunngitsut sakkutuutut saassussineqartigisarput.“ Sakkut nalinginnaat atorlugit sorsunnerit ikiliartornerinut takussutissaqanngilaq.

Nunani pigissaarfiusuni sakkut atortorissaartut ineriartortipallanneqartuarput. Silaannarmi, avataarsuani, immami nunamiluunniit malussajasut atorlugit sakkutuut akeqqaminni eqqorniakkatik aatsaat taama sukkatigisumik ersaritsigisumillu takusinnaalersimavaat, allaat ornikkuminaatsumiittut, assersuutigalugu orpippassuarniittut. Malussajasut toraagassaq nanigaangassuk rakettit, torpedot, qaartussialluunniit laserinik aqunneqartut eqqorsinnaasarpaat — ilaannikkut tupinnaannartumik eqquilluaavillutik. Atortorissaarutit pitsaanerulersinneqariartortillugit ungasissumit sorsunneq piviusunngorsinnaavoq, sakkutuullu akeqqamik pigisaasa amerlanersaat takusinnaallugillu toraarsinnaallugillu aserorsinnaavaat.

Siunissami sorsunneq eqqarsaatigalugu aamma sakkussiat atomitortut atorlugit sorsoriataarsinnaaneq puigorneqassanngillat. Atuagassiami The Futurist-imi allassimavoq: „Atomitortunik sakkussamaatit amerliartortinneqarnerat pissutigalugu ukiut 30-t tulliuttut ingerlaneranni atominik sakkussiat atorlugit sorsuttoqariataarnissaa aarlerinarnerulersimavoq. Peqqarniisaarniartartut aamma atominik sakkussiat atorsinnaavaat.“

Suna ajornartorsiutaava?

Sooq nunarsuarmi eqqisseqatigiissitsiniarnerit iluatsitsisimanngillat? Ingammik inuiaat avissaartuusimanerat pissutaavoq. Inuiaat inuiaqatigiinnut kulturinullu assigiinngitsunut imminnut tatiginngitsunut, uumissuisunut siooragisunullu avissaartuusimapput. Imminnut akerliusunik najoqqutassaqarput, paasinnittaaseqarlutik anguniagaqarlutillu. Ukiuni tusindilikkuutaani sakkutooqarnikkut pissaaneq atorlugu inuiaqatigiittut soqutigisat illersorneqarnerat akuerineqarsimavoq. Taamaattumik U.S. Army War Collegemi Sorsoriaatsinut atatillugu Misissuinerit Institutiannit nalunaarusiami allassimavoq: „Tamanna inuppassuit silarsuarmut tamarmut naalakkersuisut aqqutigalugit taamaallaat eqqissisoqarsinnaaneranut uppernarsaatitut isigaat.“

Ilaasa Naalagaaffiit Peqatigiit silarsuarmut tamarmut naalakkersuisutut ataatsitut isigisimavaat. Kisianni siunertarineqarsimanngilaq FN tassaassasoq silarsuarmut tamarmut naalakkersuisut ataatsit nunanit ilaasortaminit pissaaneqarnerusoq. FN nunat ilaasortat akuerisaat sinnerlugu pissaaneqarnerusinnaanngilaq. Nunat ilaasortat taakku suli pasinnikkajullutillu isumaqatigiinngissuteqarput, pissaanerlu FN-imut tunniussaat killeqarpoq. Taamaattumik FN silarsuarmi aaqqissuussinermut ilusilersuinani tamatumunnga tarraannaavoq.

Nunarsuarli tamakkerlugu eqqissineq pilersinneqarumaarpoq. Allaaserisami tulliuttumi qanoq ililluni taamaattoqarnissaa sammissavarput.

[Qupp. 5-mi issuagaq]

„INUIAAT SORSUNNERIT SORAARSITTARIAQARPAAT, TAAMAALIUNNGIKKUNIK SORSUNNERIT INUIT NUNGUTISSAVAAT.“ — JOHN F. KENNEDY

[Qupp. 7-mi assiliartaq]

FN tassaalersimanngilaq silarsuarmut tamarmut naalakkersuisut ataatsit

[Suminngaanneernera]

FN-imit asseq