Tein amo melauak: noyampa senkis taijtakoua
Maj taltikpaktekiuajyomej kichiuakan tein amo melauak moitani kemej se taman tein kinualkuilia tein kuali sayoj yejuan. Nejin kuejmol amo yankuik. Panouaya 3,500 xiujmej semi moitayaya nejon, kemej kinextia se tanauatil tein moajsi itech Biblia tein kijtoua ke ijkuak kimelauaskiaj aksa amo monekia kikauaskej maj kinkouakan (Éxodo 23:8). Tein melauj, amo sayoj mochiua tein amo melauak keman kimakaj tomin aksa porin kinekij maj kichiua se taman. Uejueyi chiuanimej akin amo monejnemiltiaj melaujkej no kikuij seki taman tein amo kinmakanij maj kitekitiltikan, uan ika kinpaleuiaj ininchankauan uan akin iniuan kuali mouikaj uan hasta amo pinauaj kiichtekiskej tomin tein oksekin kitemakaj.
Maski tein amo melauak uelis mochiuas itech tein yeski taltikpaknechikol, kampa okachi mochiua yejua iniuan tekiuajyomej. Barómetro Global de la Corrupción 2013, tein kikixtij Transparencia Internacional, kijtoj ke taltikpakneminij kiitayaj ke yekinika makuil taltikpaknechikolmej kampa okachi mochiua tein amo melauak yejua itech política, policías, akin tekitij iniuan tekiuanij, akin kiixtaliaj tanauatilmej uan tamelauanij. Maj tikitakan seki taman tein kinextia nejon:
ÁFRICA: Itech xiuit 2013, kemej 22,000 uejueyi chiuanimej akin kayomej Sudáfrica kinteluilijkej porin kichiuayaj tein amo melauak.
SUDAMÉRICA: Itech ueyi altepet Brasil, 25 taltikpakneminij kintatsakuiltijkej itech xiuit 2012 porin kikuikej tomin tein kitemakaj taltikpakneminij uan ika mopaleuijkej itech política. Semej katka se takat akin seki xiujmej achto katka ojpatika okachi ueyichiujkej itech nejon altepet, yejua kinixyekanaya itekitikauan tekiuaj akin achto tanauatiaya.
ASIA: Itech xiuit 1995 momikilijkej 502 taltikpakneminij porin uetsik se ueyi kali ompa Seúl (Corea del Sur). Tatemouanij kiajsikej ke akin kichijchiujkej kali kinmakakej tomin ueyichiuanimej uan ijkon kinkauaskiaj maj kichijchiuakan kali ika se taman tein amo patiyoj uan ika kitapanauilijkej tanauatil tein ixyetoya keniuj mochijchiuaskia kali.
EUROPA: Cecilia Malmström akin kipia se ueyi tekit itech Asuntos de Interior de la Comisión Europea, kijtoj ke: “Semi mochiua [tachiualis tein amo melauak ompa Europa]”. Uan no kijtoj: “Tein tapaleuis maj senkis ixpoliui tein amo melauak, moneki maj akin tekitij itech política kiixtalikan tekitiskej, sayoj ke moita ke amo ijkon kichiuaj”.
¡Kemej moita semi ouij maj moijkuani tachiualis tein amo melauak! Tamachtijkej Susan Rose-Ackerman, akin miak xiujmejya kitemouani kijkuanis nejon kuejmol, kijkuiloj ke tein tapaleuis maj motayektali, moneki “senkis mopatas” kemej tekitij taixyekananij. Maski moita ke amo teyi uelis mochiuas, Biblia amo sayoj kiyekijtoua ke kemaj uelis, ta yekmelauj mochiuas.