Tein mokui keman tikitaj Tein timomachtiaj itech nechikol Tonemilis uan toTanojnotsalis
7-13 METSTI MAYO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | MARCOS 7, 8
“Maj kikui itajyouilis kouit uan maj kisentoka nechtojtoka”
nwtsty nota tein ika se momachtia Mr 8:34, TNM
maj moixtopeua: Oso no “maj kikaua nochi tein kinamiki kiselis”. Nejin kijtosneki ke moneki senkis timoixtopeuaskej oso tikauaskej maj Dios mochiua toteko. Tajtol griego uelis motajtolkepas kemej “se iselti se motakaualtis”, porin kemansa kijtosneki amo se kichiuas tein se kiyolnejneki oso tein se kiuelita (2Co 5:14, 15). Marcos no kikui nejon tajtol griego keman kijkuiloj ke Pedro kijtoj ke amo kiixmatia Jesús (Mr 14:30, 31, 72).
w92 1/8 pág. 17 § 14
¿Keniuj tionmotalojtok itech ojti tein teuika itech nemilis?
14 Jesucristo kiniluij nejin imomachtijkauan uan oksekin: “Komo aksa kineki nechtojtokas, maj moixtopeua uan maj kikui itajyouilis kouit uan maj kisentoka nechtojtoka” (Marcos 8:34, TNM). Keman tikseliaj nejin tayoleualis, moneki achto tikchiuaskej tein techpaleuis maj ‘tiksentokakan’ tikchiuakan, amo porin ijkon tiktaniskej teisa, ta porin tikmatij ke komo amo kuali titaixejekouaj, uelis kichiuas maj tikpolokan tekimej tein tikpiaj itech inechikol Dios uan hasta uelis tikpoloskej nemilis nochipaya. Semi yolik se kiajsi nochi nejon, ¡sayoj ke niman uelis tikpoloskej komo amo timoyekpiaj!
w08 15/10 pág. 25, 26 § 3, 4
¿Toni tikonixtalijtok tikonchiuas tein mitsonpaleuis xikonseli nemilis nochipaya?
3 Itech nejon tonal, Jesús kichiuak ome netajtanilmej tein semi techtanemililtiaj: “¿Toni kiueyipias in tagat komo moaxkatiskia nochi nijin senmanauak uan niman kipolos nitalnamikilis [oso inemilis]?” uan “¿Toni taxtauil uelis kitemakas in tagat [...] kuak yejua kajsikamatis ke kipoloj ya ninemilis?” (Mar. 8:36, 37). Miakej kijtoskiaj ke itanankilil yekinika netajtanil yejua ke amo teyi ika tapaleuia maj aksa mochikaua kipias nochi tein onkak nikan taltikpak komo kipoloua inemilis, porin nochi tein uelis se kipias sayoj tepaleuia uan teyolpaktia komo se yoltok. Keman Jesús kichiuak ojpatika netajtanil, “¿Toni taxtauil uelis kitemakas in tagat [...] kuak yejua kajsikamatis ke kipoloj ya ninemilis?”, akin kikaktoyaj xa kielnamikkej tein kijtoj Satanás itech itonaluan Job: “Se takat kitemakas nochi tein kipia uan ijkon kisentokas nemis” (Job 2:4). Miakej akin amo kiueyichiuaj Jiova kijtoskiaj ke melauak tein kijtoj Satanás, porin kichiuaskiaj nochi tein kinpaleuiskia maj kisentokakan yoltokan maski kitapanauiliskej itanauatiluan Dios. Sayoj ke akin tikchiuaj kemej Cristo amo ijkon titanemiliaj.
4 Tikmatij ke Jesús amo ualaj techpaleuiko maj tipaktokan oso maj tikpiakan tomin nion maj tinemikan miak xiujmej. Ta kichiuako tein tapaleuia maj ueli tinemikan nochipaya itech se yankuik taltikpak, se taman tein okachi moneki (Juan 3:16). Yejua ika, keman akin kichiua kemej Cristo kiixtajtoltia yekinika netajtanil tein kichiuak Jesús, xa kiajsikamati ijkon: “¿Keniuj kipaleuia aksa kipias nochi tein onkak nikan taltikpak uan kiixtauas ika inemilis?” Amo teyi ika kipaleuia (1 Juan 2:15-17). Ojpatika netajtanil tein kichiuak Jesús ueliskia tikijtoskej ijkon: “¿Toni nikixtalia nikauas maski nechouijmakas uan ijkon ninemis itech yankuik taltikpak?”. Ika tein tikchiuaj itech tonemilis tiknankiliaj nejon netajtanil porin ika tiknextiaj ox senkis titakuaujtamatij itech tein Dios motenkaujtok techmakas oso amo (no xikonita Juan 12:25).
jy pág. 143 § 4
¿Akoni iKoneuj taltikpaknenkej?
Komo imomachtijkauan Jesús kinekij maj kinseli, moneki yeskij yolchikaujkej uan mochikauaskej kikauaskej seki taman. Jesús kiniluia: ‘Komo [...] [aksa] mopinaukamati de Nejuatsin, ijkuakon no nimopinaukamatis de yejua kuak [...] niualas ika ichikaukauelilis de Notajtsin Dios iuan in ángeles chipauke’ (Marcos 8:38). Jesús kimelaua ke ijkuak ualas “kintaxtauis cada se tagat ijkon keme [...] motekitiltij” (Mateo 16:27).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
Tein tajtanij akin taixtajtoltiaj
¿Keyej akin kitauelitayaj Jesús kiitayaj ke motelnekia se momapajpakas?
▪ Yejua nejin se taman tein akin kitauelitayaj Jesús no ika kijijtouayaj yejua uan imomachtijkauan. Tanauatil tein kiselij Moisés kijtouaya ke moajsia seki taman tein kichiuaya maj aksa amo moajsi chipauak iixpan Dios. Seki taman katka kemej ijkuak siuamej esmeyayaj mejmetstika uan keman itech takat kisaya semen, keman aksa kipiaya lepra oso kimatokaya se tapial miket oso aksa miket. ¿Toni ueliskia kichiuas aksa komo kinekia mochipauas? Tanauatil kijtouaya ke ueliskia kitemakas netetayokolilmej, mopajpakas oso kiajtseluiskej (Levítico, capítulos 11 hasta 15; Números, capítulo 19).
Akin kitauelitayaj Jesús kiajxitilijkej okseki tanauatilmej. Se amatajkuilol kijtoua ke kitalijkej tanauatilmej tein senkis kinextiayaj keniuj aksa ueliskia amo moajsis chipauak uan keniuj ueliskia kichiuas maj oksekin no ijkon moajsinij. No senkis kiixtalijkej toni tapalkamej uan okseki taman ueliskia mopitsotilis uan toni amo. Uan no, kiixtalijkej yankuik taman tein taltikpakneminij monekia kichiuaskej komo kinekiaj mochipauaskej.
Akin kitauelitayaj Jesús kitajtanijkej: “¿Keye momomachtijkauan amo nemij keme technauatiaj in ueuetsitsin? Yejuan kikuaj nintakualis ika ninmauan ten amo chipauke” (Mar. 7:5). Nejon tayekananij amo sayoj ika tajtouayaj se momapajpakas. Yejuan kiixtalijkaj maj mochiua se taman kampa aksa monekia kimatekilis at akin yaya takuati. Amatajkuilol tein ika titajtojkej achto kijtoua ke taixyekananij judíos no kiixtaliayaj toni ika monekia se kikuis at, katiyejua at monekia mokuis, akoni monekia tematekilis uan hasta kani monekia ajsis at se imako.
¿Keniuj kiitaya Jesús nejin tanauatilmej tein kiixtalijkej taltikpakneminij? Yejua kiniluij nejon taixyekananij judíos ke katkaj ixkepmej uan ke Jiova kijtojka itechkopa Isaías: “Nijin pueblojuani nechmouistiliaj ika itenxipil san. Uan niyolojuan uejka yetok de Nejuatsin. Pues nenka san nechmouistiliaj. Porin yejuan tenextiliaj in tanauatilme de taka san keme yeskia in Tajtoltsin de Dios. Uan namejuan nankisekokauaj in tanauatil de Dios uan nankitakamatij in tanauatilme den taka san” (Mar. 7:6-8).
w00 15/2 pág. 17, 18 § 9-11
¿Tikpiaj itanemilil Cristo?
9 Takat amo uelia takakia uan amo semi uelia tajtouaya. Xa Jesús kiitak ke nejin takat mouia uan pinauaya, yejua ika kichiuak se taman tein amo nochipa kichiuaya. Kiuikak okseko kampa amo miakej moajsiaj. Ompa kiluij ika imauan toni yaya kichiuati. “Kitalij imajpiluan itech inakas takat uan satepan ke chijchak, kimatokak inenepil.” (Marcos 7:33, TNM.) Satepan, Jesús ajkotachiak uan moijyotilanak. Tein kichiuak kiajsikamatiltij takat ke tein Jesús yaya kichiuati katka ika inepaleuil Dios. Satepan, kijtoj: ‘Maj tapouikan’ (Marcos 7:34). Ompa, takat oksepa uelik takaki uan tajtoua.
10 Jesús kiajsikamatia tein kipanotoyaj oksekin. Teyolikneliaya uan nejon tein kimachiliaya kiyololinij maj tapaleui. Kemej itatojtokakauan Cristo, kuali tikchiuaj komo timochikauaj tikpiaskej uan tiknextiskej itanemilil Cristo itech nejon taman. Biblia techiluia: “Nochi namejuan xikpiakan se tanemilil san uan ximoyoltalijtiyakan se uan okse uan ximosepantasojtatiyakan. Uan no ximoyoliknelijtiyakan uan xiyolyemakanentinemikan” (1 Pedro 3:8). Nejin kijtosneki ke moneki titajtoskej uan tikchiuaskej ijkon kemej amo tikinyolkokoskej oksekin.
11 Itech nechikol uelis tiknextiskej ke tikajsikamatij tein oksekin kimachiliaj uan ke tikinpoujkaitaj keman tikinchiuiliskej ijkon kemej tikuelitaskiaj maj tejuan techchiuilikan (Mateo 7:12). Nejon kijtosneki ke moneki kuali tiknemiliskej tein tikijtoskej uan keniuj tikijtoskej (Colosenses 4:6). Maj tikelnamikikan ke “tajtol tein amo se kinemilia tamati kemej ijkuak tetsoponiaj ika se espada” (Proverbios 12:18). ¿Uan toni uelis kichiuaskej kalyetouanij? Namikuanij akin yekmelauj motasojtaj kiitaj tein sejse kimachilia (Efesios 5:33). Amo mochikaujkanojnotsaj, amo moijijtouaj nion moiluiaj tajtolmej tein teyolkokouaj, porin semi ouij moelkaua nejon. Konemej no uelis moyolkokoskej uan tetatmej akin tetasojtaj kiajsikamatij nejon. Keman moneki maj kinmelauakan, tetatmej kiitaj tein kimachiliaj ininkoneuan uan amo kichiuaj tein kinpinaujtis (Colosenses 3:21). Keman tikpoujkaitaj tein oksekin kimachiliaj, tiknextiaj ke tikpiaj itanemilil Cristo.
14-20 METSTI MAYO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | MARCOS 9, 10
“Se taman tein moitak ika inepaleuil Dios kichikaua totakuaujtamatilis”
w05 15/1 pág. 12 § 9, 10
Cristo: akin itech mochiuak tein achto moijtojka
9 Panokya se xiuit ijkuak Jesús kinextij ke katka Mesías uan mochiuakya Pascua itech xiuit 32 i.t. Miakej akin taneltokayaj itech Jesús amo kitojtokajok, xa porin oksekin kintayouiltiaj, kinekij kipiaskej miak taman oso motekipachojtokej. Oksekin xa moyolxokolijkej porin Jesús amo kinekik yeski tekiuaj ijkon kemej kinekia xolal. Uan no, keman judíos akin taixyekanaj itech taneltokalis kiluijkej maj kitemaka se neskayot, yejua amo kinekik kichiuas uan ika moueyitalis (Mateo 12:38, 39). Nejon tein kichiuak xa sekin amo kiajsikamatkej. Uan no, Jesús peua kinmatiltia imomachtijkauan se taman tein kinouijmaka kiajsikamatiskej. Kiniluia: “Monekia niyas tech ne pueblo de Jerusalén. Uan ompa nechtajyouiltiske in ueuentsitsin den pueblojuani judíos uan in tayekanani tiopixkame uan in tanextiliani den tanauatil de Moisés. [...] Ompa nechmiktiske” (Mateo 16:21-23).
10 Jesús kimati ke chiknaui oso majtakti metsti satepan “kikauas nijin taltikpak uan yas kiajsitiu oksepa Nitajtsin Dios” (Juan 13:1). Semi motekipachoua ininka imomachtijkauan akin amo kikauaj, yejua ika motenkaua iniuan sekin ke kinnextilis se neskayot tein amo kinnextilij judíos akin kiixtopeuanij Dios. Yejua kijtoua: “Yek melau ten namechilia ke senme de namejuan de nikan nanyetokke, amo nanmikiske komo amo achtopa nankitaske ke Nejuatsin niualas ya ni Yektagatsin” (Mateo 16:28). Jesús amo kijtojtok ke sekin imomachtijkauan nemiskiaj hasta itech xiuit 1914, keman moixtaliskia tekiuajyot tein kiixyekanas Mesías. Ta kineki kinnextilis eyi imomachtijkauan akin okachi iniuan mouika keniuj yeski iueyipanchiualis keman tekiuajtitos, ika se taman tein moixmati kemej transfiguración.
w05 15/1 pág. 12 § 11
Cristo: akin itech mochiuak tein achto moijtojka
11 Chikuasen tonal satepan, Jesús kiuika Pedro, Santiago uan Juan itech se ueyi tepet, xa semej tepemej tein moajsi kampa tepet Hermón. Ompa “ninixpan peuak Jesús mopapataya kenin tamatik. Uan iixko nesia kualtsin petani ijkon keme in tonaltsin. Uan ne nitilmajtsin peuak pepetakaya porin yek istak keme in tanex”. Uan no, monextiaj tanauatianij Moisés uan Elías uan tajtouaj iuan Jesús. Xa nejin taman panok keman tayouak, tein kichiuak maj semi kimoujkaitakan. Tein melauj, moita ke yekmelauj panotok, yejua ika Pedro kineki kichiuas eyi takenkalmej kampa uelis mokauaskej Jesús, Moisés uan Elías. Tatitanil ayamo tami tajtoua, keman kinkemi se mixti tein milini, kampa mokaki se tajtolis: “Yejuatsin nijin Notasojtsin Konetsin. Ika por Yejuatsin semi niyolpaktok; xikakilikan” (Mateo 17:1-6).
nwtsty nota tein ika se momachtia Mr 9:7
se tajtolis: Itech Evangelios moijtoua ke Jiova expa tajto iniuan taltikpakneminij uan nikan kampa ojpatika ixnesi ke ijkon kichiuak (Mr 1:11; Jn 12:28).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
w08 15/2 pág. 30 § 8
Tein moixtajtoltia itech amatajkuilol Marcos
10:6-9. Dios kineki maj namikuanij nochipa senyetokan. Yejua ika, namikuanij moneki mochikauaskej kichiuaskej tein Biblia tayolmajxitia keman kipiaskej tein yeski ouijkayot uan amo niman kinemiliskej mokauaskej (Mat. 19:4-6).
nwtsty notas tein ika se momachtia Mr 10:17, 18
Tionkualitamachtijke: Nejon takat kikuik tajtol “Tionkualitamachtijke” uan ika kitemoj kiueyichiuas Jesús, porin yejua nejon tein kitemouayaj akin taixyekanayaj itech taneltokalis. Maski Jesús amo kijtoj ke amo kuali yetoya maj kinotsanij “Tamachtijke” uan “Totekotsin” (Jn 13:13), nochipa kijtouaya ke nochi ualeuaya itechkopa iTajtsin.
Amo ongak aka okse ok yolkuali. Ta, sayo [...] Dios: Ika nejin tajtolmej, Jesús kinextij ke sayoj Jiova kiixtalia toni kuali yetok. Sayoj Jiova, kemej Ueyi Taixyekankej itech nochi semanauak kinamiki kiixtalis toni kuali uan toni amo kuali. Keman Adán uan Eva kiixnamikkej Dios kitemojkej kichiuaskej tein yejuatsin kinamiki. Jesús, amo ijkon katka, yejua yolyemanik uan kiajsikamati ke akin kinamiki kiixtalis tanauatilmej, yejua iTajtsin. Ika tein kijtoua Biblia, tikmatij tein Dios kiita ke kuali yetok (Mr 10:19).
TONEMILIS KEMEJ ITATOJTOKAKAUAN CRISTO
“Ten Dios kinsentalis namikuani ya...”
nwtsty nota tein ika se momachtia Mr 10:4
tajkuilolamat de ne siuakakaualis: Oso “amat tein kinextia ke tamik nenamiktilis”. Tanauatil tein Dios kimakak Moisés, kinauatiaya takat akin kinekia kikauas inamik maj kichijchiua se amat kampa ixnesiskia ke amo yeskiaok inamik, tein xa monekia kinixejekoltis tayekananij. Nejon tapaleuiaya maj kuali kinemiliani tein yaya kichiuati. Kemej tikitaj, Tanauatil kitemouaya maj amo niman mokauanij namikuanij uan kinpaleuiaya siuamej maj kipiakan tein moneki (Dt 24:1). Sayoj ke, itech itonaluan Jesús, tayekananij itech taneltokalis kichiujkej maj amo ouij mokauanij namikuanij. Tajkuilojkej judío Josefo, akin nemik itech yekinika siglo, akin katka fariseo uan kikauak inamik, kijtoj ke aksa ueliskia kitamis inenamiktilis “ika tein yeski taman uan takamej kiajsij miak taman tein ika uelis kichiuaskej”.
nwtsty notas tein ika se momachtia Mr 10:11
mosiuakauas: Oso no “kiluis inamik maj youi”. Uelis kuali tikajsikamatiskej tein kijtoj Jesús, komo tikitaj tein kijtoua Mateo 19:9, kampa kiajxitilia tajtol “maski yejua ne isiuau amo motajtakolmaka iuan okse tagat”. Itajtoluan Jesús tein moajsij itech Marcos kampa ika tajtoua namikuanij akin mokauaj, kiixnextia akin kikaua inamik amo porin auilnemi (itech griego pornéia).
tagat motajtakolmakas [...] ika ne achto siuat: Jesús kiixtopeuak tein kijtouayaj tayekananij, ke takamej ueliskiaj ‘mosiuakauaskej tenika tenesi ouijkayot’ (Mt 19:3, 9). Miakej judíos, amo keman kijtoskiaj ke se takat auilnemik. Tayekananij kijtouayaj ke sayoj siuamej ueliskiaj kintajtakoltiskej ke auilnemiaj. Jesús kinnextilijtoya siuamej poujkaitalis keman kijtoj ke takat ijkon kemej siuat monekia amo auilnemiskej.
21-27 METSTI MAYO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | MARCOS 11, 12
“Okachi kitemakak ke oksekin”
nwtsty notas tein ika se momachtia Mr 12:41, 42
tominpialoni: Uejkauj amatajkuilolmej judíos kijtouaj ke nejin kaxomej katkaj kechueyakaxtikej kemej se trompeta oso se kuaomit uan ikuapan kipiaya kampa ueliskiaj kipantaliskej tomin. Ompa taltikpakneminij kitaliayaj tomin tein mokuia itech miak taman. Tajtol griego tein nikan mokui no ixnesi itech Juan 8:20, kampa motajtolkepa kemej “tomin eualonime”. Moita ke nejin moajsiaj kampa ixyetoya mosentiliskej siuamej (xikonita sgd, taxelol 15). Seki ininamatajkuiloluan tamachtianij kijtouaj ke moajsiaj 13 kaxomej tein kiyoualouayaj ompa kampa mosentiliayaj siuamej. No moijtoua ke itech templo no moajsia se cuarto kampa kiuikayaj tomin tein mosentiliaya itech kaxomej.
ome istak tomin: Lit., “ome leptones”, nejin tajtol kisa itech tajtol griego leptón, tein kijtosneki se teisa tein tsikitsin uan pitsauak. Leptón katka se moneda tachijchiuj ika cobre oso bronce tein okachi tsikitsin tein mokuia ne uejkauj ompa Israel (1 denario = 128 leptones) (xikonita sgd, taxelol 18).
ten valeroaya se centavo: Lit., “tein ipatiuj se cuadrante”. Tajtol griego kodrántes (itech tajtol latín quadrans) katka se tomin tachijchiuj ika cobre oso bronce tein kikuiaj romanos (1 denario = 64 cuadrantes). Nikan, ika se tomin tein kikuiaj romanos, Marcos kimelaua ipatiuj tomin tein kikuiaj judíos (xikonita sgd, taxelol 18).
w97 15/10 pág. 16, 17 § 16, 17
Jiova kipatiuita tekit tein aksa kichiua ika nochi iyolo
16 Seki tonalmej satepan itech tonal 11 metsti Nisán, Jesús panok nochi tonal itech templo, kampa kiluijkej ke amo kinamikia tanauatis uan monekik kinankilis netajtanilmej tein ika kiixnamikkej kemej: tomin tein kiixtauiliayaj tekiuanij, neajokuilis uan okseki taman. Kinteliluij escribas uan fariseos porin “kinkuiliaj inchanuan den siuakaualme” (Marcos 12:40). Ompa Jesús motalij, xa kampa mosentiliayaj siuamej kampa moajsiaj trece kaxomej ijkon kemej momattoyaj judíos. Uan kiitstoya keniuj taltikpakneminij kipantaliayaj inintomin itech kaxomej. Yajkaj miakej tominpianij, sekin xa moueyinekiaj oso hasta kinextijtiayaj ke semi ueyichiuanimej (no xikonita Mateo 6:2). Jesús kiitak se siuat akin miakej kiitaskiaj ke no sayoj kitemakato itomin. Sayoj ke Jesús, akin kiitaya toni kipiaya itech iyolo, kimatia ke katka se “siuakaual ten amo teyi kipiaya”. No kimatia kanachi tomin kitemakaka: “Ome istak tomin ten valeroaya se centavo” (Marcos 12:41, 42).
17 Jesús kinnotsak imomachtijkauan porin kinekia maj kikakikan tein yaya tamachtiti. Yejua kijtoj: “Kipantalij kachi miak tomin uan ke nochi in tagayot kipantalijke tech in tomin eualoni”. Kiitak ke nejin siuat kitemakak okachi ke nochin akin yajkaj kitemakatoj ininnetetayokolil. Kitemakak nochi tomin “tenika mopaleuiskia” uan ijkon kikauak maj Jiova kipaleui. Ika ineskayo se siuat akin tein kitemakak semi amo kipiaya ipatiuj, monextij tein kijtosneki se kimakas Dios se netetayokolil. Sayoj ke, Dios kiitak kemej tein okachi kipiaya ipatiuj (Marcos 12:43, 44; Santiago 1:27).
w97 15/10 pág. 17 § 17
Jiova kipatiuita tekit tein aksa kichiua ika nochi iyolo
17 Jesús kinnotsak imomachtijkauan porin kinekia maj kikakikan tein yaya tamachtiti. Yejua kijtoj: “Kipantalij kachi miak tomin uan ke nochi in tagayot kipantalijke tech in tomin eualoni”. Kiitak ke nejin siuat kitemakak okachi ke nochin akin yajkaj kitemakatoj ininnetetayokolil. Kitemakak nochi tomin “tenika mopaleuiskia” uan ijkon kikauak maj Jiova kipaleui. Ika ineskayo se siuat akin tein kitemakak semi amo kipiaya ipatiuj, monextij tein kijtosneki se kimakas Dios se netetayokolil. Sayoj ke, Dios kiitak kemej tein okachi kipiaya ipatiuj (Marcos 12:43, 44; Santiago 1:27).
w87 1/12 pág. 30 § 1
¿Tikontemaka tein tikonita ke kipia ipatiuj?
Nejin tajkuilol uelis techmachtis miak taman. Tinochin tikpiaj tatiochiualis tikpaleuiskej taueyichiualis tein melauak ika tein tikpiaj. Sayoj ke Dios okachi kipatiuita komo tein tiktemakaj semi tikpatiuitaj uan amo tein amo tikuijok. Ika okseki tajtolmej, ¿tiktemakatokej teisa tein yekmelauj tikpatiuitaj oso tein amo?
cl pág. 185 § 15
Tamatilis tein kipia ‘iTajtol Dios’
15 ¿Melauj ke se kimoujkaita maj Biblia ika tajto nejon siuat akin amo kipiaya inamik uan amo ininka oksekin akin no yajkaj templo nejon tonal? Ijkon, Jiova kinextia ke motasojkamati, ke kiyolpaktia maj titemakakan ika nochi toyolo uan ke amo kitamachiua ika tein oksekin kitemakaj. Ika nejin kuali neskayot Dios techmachtij tein techyolchikaua.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
nwtsty nota tein ika se momachtia Mr 11:17
kali de ne tatautilis iuan Dios para nochi in taltikpakuani: Eyin akin kijkuilojkej Evangelios ika tajtouaj Isaías 56:7, sayoj ke Marcos kiajxitilia tajtolmej “nochi in taltikpakuani” (Mt 21:13; Lu 19:46). Templo tein moajsia Jerusalén mochijchiuak porin israelitas ijkon kemej akin analtekojkayomej ueliskiaj ompa yaskej kitataujtilitiuij Jiova uan kiueyichiuatiuij (1Re 8:41-43). Yejua ika, Jesús kiniluij judíos akin tanamakayaj itech templo ke kiseliskiaj tatsakuiltilis porin kichiujkaj se kali kampa kalyetokke in tachtekini. Nejon kichiuaya maj taltikpakneminij akin ualeuayaj itech tataman altepemej amo kinekikan yaskejok ichan Jiova uan maj amo kiixmatikan Dios.
jy pág. 244 § 7
Ika se higuera kinmachtia toni kijtosneki takuaujtamatilis
Seki tonalmej satepan, Jesús uan imomachtijkauan ajsij Jerusalén. Kemej ipa kichiua, Jesús youi templo uan tamachtia. Se tonal achto, kinkalankixtij tanamakanij, xa yejua ika tiopixkamej uan tayekananij itech xolal kitajtaniaj: “¿Toni tanauatil tikualkui para tikchiuas nochi nijin chiualisme? ¿Akoni mitsmaktij ya ne tanauatil para tikchiuas nijin ten tikchiutinemi?” (Marcos 11:28).
28 METSTI MAYO HASTA 3 METSTI JUNIO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | MARCOS 13, 14
“Amo xikonmouili taltikpaknenkej”
Kiajsikamatik tein kijtosneki netapojpoluilis
14 Pedro ichtaka ajsi ichan nejin ueyichiujkej uan tominpixkej tayekankatiopixkat Caifás, semej tel uejueyi kalmej itech nochi Jerusalén. Itech kalmej kemej nejin, taijtikkopa kichijchiuayaj maj uejka takaujto uan maj kipia se puerta taixpan. Keman Pedro ajsi, siuat akin tajpia kaltenoj, amo kikaua maj pano. Sayoj ke Juan akin kiixmatia tayekankatiopixkat uan yetoyaya taijtikkopa, tajtoua iuan siuat maj kikaua maj pano. Nesi ke Pedro amo mokaua iuan Juan nion kitemoua yas kalijtik kampa yetok iTamachtijkauj. Mokaua kalixpan kampa miakej takeualmej uan kalijtiktekitinij mototoniaj porin taseseya nejon youal, kampa kinitaj kalakij uan kisaj takajkayauanij akin kiteiluilitij Jesús (Mar. 14:54-57; Juan 18:15, 16, 18).
it-2 pág. 624 § 2
Pedro
Keman Pedro ajsik ichan tayekankatiopixkat, okse imomachtijkauj Jesús akin kitojtokaya oso iuan yaya kipaleuij maj ueli kalaki hasta kalixpan (Jn 18:15, 16). Keman ompa moajsia, amo yajki kampa amo akin kiitaskia, ta yajki mototonito kampa taxotaltijkaj. Ika itauil tit kiixmatkej ke katka semej akin iuan nentinemia Jesús uan kemej tajtouaya kemej galileos senkis kinextij ke katka semej imomachtijkauj Jesús. Keman kiixmatkej, Pedro kijtoj expa ke amo kiixmatia Jesús uan kemej senkis amo kinekia maj kiixmatikan, peuak tauijuikaltia. Ompakauin itech xolal mokakik ke ika ojpa tsajtsik se pio uan Jesús “moikankuepak uan kisenixitak Pedro”. Ompa, Pedro kisak uan tayolkolchokak (Mt 26:69-75; Mr 14:66-72; Lu 22:54-62; Jn 18:17, 18; xikonita CANTO DEL GALLO; JURAMENTO). Sayoj ke, Jesús achto kitataujtij Dios maj kipaleui Pedro. Nejon kipaleuij maj Pedro kisentoka takuaujtamati (Lu 22:31, 32).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
w08 15/2 pág. 30 § 6
Tamachtilis tein tayekantok itech amatajkuilol Marcos
14:51, 52. ¿Akoni katka telpoch akin “choloj xikaltik”? Sayoj Marcos ika tajtoua nejin taman, yejua ika taixejekol maj se kiajsikamati ke ika tajtojtoya yejua.
jy pág. 287 § 5
Kiuikaj iixpan Anás uan satepan iuan Caifás
Jesús kimati ke judíos kinkualantia maj aksa kijto ke iKoneuj Dios. Keman Jesús kijtouani ke Dios yejua iTajtsin judíos kinekinij kimiktiskej porin kijtouaj ke “monejneuiltiaya sanse keme Totajtsin Dios” (Juan 5:17, 18; 10:31-39). Caifás, akin kimati tein kinemiliaj, kichiua teisa tein ika kitemoua maj Jesús tajto uan kinauatia: “Nimitschikaukanajnauatia ika itokaytsin den Toueyitajtsin Dios ten yoltika [...] xitechyekili kox tejuatsin ya in Cristo Temakixtijke, in Tekonetsin de Dios” (Mateo 26:63). Tein melauj, Jesús achto kijtouaniya ke iTajtsin yejua Dios (Juan 3:18; 5:25; 11:4). Uan, komo axkan amo kijtoua ke kemaj, ueliskia kiteajsikamatiltis ke amo yejua Cristo uan ke amo iKonetsin Dios. Yejua ika tanankilia: “Kema, Nejuatsin ya. Uan no nannechitaske kuak Nejuatsin ni Yektagatsin nimotalis iyekmakopaka kampa in chikaualis de Dios uan niualajtos mixtsalan” (Marcos 14:62).