Tein mokui keman tikitaj Tein timomachtiaj itech nechikol Tonemilis uan toTanojnotsalis
1-7 METSTI OCTUBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | JUAN 9, 10
“Jesús kinyekpia iichkauan”
nwtsty taixkopimej uan videos
Corral
Ichkatajpianij kinkalakiayaj youak ichkamej itech se corral iuan ijkon amo kinichtekiskiaj nion kinkuaskiaj okseki tapialmej. Ne uejkauj, corralmej amo kinpantsakuayaj, sekin katkaj uejueykej uan sekin amo uan tataman kemej chijchiujtoyaj. Okachi kinchijchiuayaj ika tet uan sayoj kipiayaj se puerta (Nú 32:16; 1Sa 24:3; Sof 2:6). Juan kijtoua ke moajsia se tajpixkej itech puerta (Jn 10:1, 3). Komo corral kikuiaj miakej ichkatajpianij, tajpixkej youak kinyekpiaya ininichkauan nochin. Mostika kualkan, tajpixkej tatapouaya. Ichkatajpianij kinnotsayaj ininichkauan uan ichkamej kitenixmatiaj ininichkatajpixkauj uan kitojtokayaj (Jn 10:3-5). Jesús ika tajtoj nejin keman kijtoj keniuj kinyekpia imomachtijkauan (Jn 10:7-14).
w11 15/5 pág. 7 § 5
Kalyetouanij akin nankichiuaj kemej Cristo, xiijsatokan
5 Nejin neskayot kinextia ke ichkatajpixkej kuali kinixmati iichkauan uan inintech takuaujtamati uan ichkamej no kuali kiixmatij uan itech takuaujtamatij. Yejua ika kitenixmatij uan kitakamatij. Jesús kijtoj: “Nikinyekixmati noichkauan, no ijkon noichkauan nechixmatij Nejuatsin”. Jesús kuali kiixmati nechikol. Tajtol griego tein motajtolkepa kemej “se kiixmatis” kiteajsikamatiltia “senkis se kiixmatis teisa”. Akin okachi kuali Ichkatajpixkej senkis kiixmati sejse ichkat tein iaxka: tein kipoloua, tein kuali tein kichiua uan tein amo. Yejua nochi kiita. Uan no, ichkamej kuali kiixmatij ichkatajpixkej uan takuaujtamatij itech itaixyekanalis.
cf pág. 124 § 17
“Komo amo kikuia nexkuitilme, ijkon amo kinmachtiaya”
17 Itech amatajkuilol Geografía histórica de la Tierra Santa, George A. Smith kijtoj: “Kemansa timoseuiayaj nepantaj ininnakastan ameyalmej tein kipiayaj judíos, kampa ualayaj eyin oso nauin ichkatajpianij iniuan ininichkauan. Ichkamej monelouayaj, uan timotajtaniayaj keniuj sejse ichkatajpixkej kinsentiliskia iichkauan. Sayoj ke satepan ke [ichkamej] tayiaj at uan nenemiaj, ichkatajpianij moxelouayaj uan kinnotsayaj ininichkauan uan sejse ichkat yaya kiajsiti iichkatajpixkauj”. Ika nejin neskayot, Jesús techmachtij ke komo tikajsikamatij uan tiktakamatij itamachtilis uan tikseliaj itaixyekanalis, techyekpias “ne kuali tapixke”.
nwtsty nota tein ika se momachtia Jn 10:16
nikinualkuis: Oso “nikinixyekanas”. Nikan mokui tajtol griego ágo, tein uelis kijtosnekis “nikinualkuis”, “nikinkalakis” oso “nikinixyekanas”, tataman kemej mokui. Itech se uejkauj amatajkuilol griego tein mochijchiuak kemej itech xiuit 200 mokui se tajtol griego tein mouika iuan tajtol synágo uan miakpa motajtolkepa kemej “nikinsentilis”. Jesús, akin okachi kuali Ichkatajpixkej, kinsentilia, kinixyekana, kinyekpia uan kintamaka ichkamej tein poutokke tech nijin ichkat [corral] (oso “amo ueyi oloch ichkamej”, kemej kijtoua Lu 12:32, TNM) uan okseki iichkauan. Nochin yejuan mochiuaj sayo se sen oloch uan kipiaj sayo se tapixke. Nejin neskayot kinextia ke itatojtokakauan Jesús amo xexeliujtoskiaj.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
nwtsty nota tein ika se momachtia Jn 9:38
kimouistilij: Oso “moixpiloj iixpan”, “motankuaketsak iixpan”. Keman ika motajtoua se tiotsin mokui tajtol griego proskynéo (Mt 4:10; Lu 4:8). Sayoj ke itech nejin tajkuilol, takat akin yolik ixpojpoyot kiajsikamatik ke Dios kiualtitanka Jesús uan yejua ika kiueyitalij. Yejua amo kinemilij ke Jesús katka Dios oso se tiotsin, ta “in Yektagatsin de Dios” tein moijtojka ke ualaskia, Mesías akin Dios kimakak tanauatil (Jn 9:35). Nesi ke keman motankuaketsak iixpan Jesús, kichiuak kemej oksekin akin ininka motajtoua itech Escrituras Hebreas, akin moixpilojkej ininixpan tanauatianij, tekiuanij uan oksekin akin kiixnextiayaj Dios (1Sa 25:23, 24; 2Sa 14:4-7; 1Re 1:16; 2Re 4:36, 37). Miakpa, akin kiueyitaliayaj Jesús kichiuayaj porin kitasojkamatiliayaj maj kinnextiliani ichikaualis Dios oso porin kiitayaj ke kipiaya itatiochiualis yejuatsin.
nwtsty nota tein ika se momachtia Jn 10:22, TNM
iluit ika netemaktilis: Itech tajtol hebreo nejin iluit motokaytia Janucá (janukkáh), tein kijtosneki “netemaktilis”. Ika nejin iluit kielnamikiaj keman motemaktij templo ompa Jerusalén itech xiuit 165 achto itech totonaluan. Peuaya tonal 25 metsti kislev, itajkotian metsti diciembre (xikonita sgd, sección 19), uan uejkauaya chikueyi tonal. Tekiuaj sirio Antíoco IV Epífanes amo kipoujkaitak itemplo Jiova uan itech ueyi altar kampa mojmostaj kitemakayaj netemaktilmej tachichinolmej kichijchiuak se altar, ijkon kinextij ke kitauelitaya Jiova, ininDios judíos. Tonal 25 metsti kislev xiuit 168 achto itech totonaluan, kitemaktij pitsomej itech altar uan tanauatij maj kichijchiuanij se tapalol ika pitsonakat. Satepan kipijpisuij nochi itemplo Jiova ika nejon tapalol uan ijkon kinextij ke amo kipoujkaitaya. Kichichinoj ipuertas templo, kinxijxitinij cámaras tein kikuiaj tiopixkamej uan kiuikak altar tachijchiuj ika oro, mesa kampa kitaliayaj pan uan tauilketsaloni tachijchiuj ika oro. Satepan, itemplo Jiova kimaktilij Zeus, tiotsin itech Olimpo. Ome xiuit satepan, Judas Macabeo moaxkatilij xolal uan tanauatij maj kichipauanij templo. Uan tonal 25 metsti kislev xiuit 165, eyi xiuit satepan ke Antíoco kichiuaskia inemaktil itech ialtar Zeus, templo oksepa kimaktilijkej Jiova uan oksepa mojmostaj kitemakayaj netemaktilmej tachichinolmej. Biblia amo kijtoua maj Jiova kipaleuiani Judas Macabeo maj tatanini nion maj kiluiani maj kiyekchijchiuani templo. Sayoj ke, Jiova kichiuani maj seki takamej akin okseko kayomej, kemej Ciro akin kayot Persia, kichiuakan maj taueyichiualis tein melauak amo ixpoliui ijkon kemej kiixtalij (Isa 45:1). Yejua ika, taixejekol maj se kinemili ke Jiova xa kikuik se akin pouia itech ixolal uan ijkon kichiuak tein kiixtalijtoya. Biblia kinextia ke templo monekia kuali moajsis uan ijkon mochiuaskia tein achto moijtojka ika Mesías, tekit tein kichiuaskia uan inemilis tein kitemakaskia. Uan no, levitas monekia kisentokaskej kitemakaskej netemaktilmej hasta keman Mesías kitemaktiskia okachi ueyi nemaktil: inemilis tein ika kinmakixtiskia taltikpakneminij (Da 9:27; Jn 2:17; Heb 9:11-14). Cristo amo kinnauatij itatojtokakauan maj kichiuanij iluit ika Netemaktilis (Col 2:16, 17). Sayoj ke, amo teyi kinextia ke Jesús uan imomachtijkauan kijtouanij ke amo kuali yetok.
8-14 METSTI OCTUBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | JUAN 11, 12
“Maj titeiknelikan kemej Jesús”
nwtsty notas tein ika se momachtia Jn 11:24, 25
nikmati ke [...] oksepa yoltinemis: Marta kinemilij ke Jesús ika tajtojtoya keman mikemej moajokuiskej (Jn 6:39). Semi takuaujtamatia itech neajokuilis. Itech nejon tonalmej, seki taixyekananij itech taneltokalis akin moixmatiaj kemej saduceos amo taneltokayaj itech neajokuilis, maski Biblia senkis ika tamachtia (Da 12:13; Mr 12:18). Uan no, fariseos kineltokayaj ke keman aksa momikilia kisa teisa tein kisentoka yoltok. Sayoj ke, Marta kimatia ke Jesús tamachtiaya ke mikemej oksepa nemiskej uan hasta kinmakak nemilis sekin akin momikilijkajya, kemej Lázaro, akin kiuikayaya miket miak tonalmej.
nikinyolitia in animajme uan nikinmaka nemilis: Imikilis uan ineajokuilis Jesús kichiua maj satepan mikemej moajokuikan. Satepan ke Jiova kiajokuik Jesús, kimakak chikaualis tein ika uelis kinajokuis mikemej uan kinmakas nemilis nochipaya (Jn 5:26). Itech Apocalipsis 1:18, Jesús kijtoua ke yejua ‘yoltinemi’ uan ke kipia “tanauatil ipan nochi nekes ten momikilijke”. Yejua ika, itech Jesús tikchiaj tein kuali tinochin. Yejua motenkauak oksepa kinmakas nemilis akin momikilijkejya uan maj tekiuajtikan iuan ompa iluikak oso maj nemikan itech yankuik taltikpak kampa taixyekanas iTekiuajyo Dios (Jn 5:28, 29; 2Pe 3:13).
nwtsty notas tein ika se momachtia Jn 11:33-35
mochoktia: Oso “chojchokatok”. Tajtol griego tein motajtolkepa kemej “mochoktia” miakpa kijtosneki keman chikauak se choka. Ika nejin tajtol no moijtoua tein kichiuak Jesús keman kijtoj ke Jerusalén kiixpoloskiaj (Lu 19:41).
yoltajyouiaya uan moyoltayokoltiaya: Itech nejin tajtol mokuij ome tajtolmej griegos uan ika moijtoua tein Jesús kimachilij. Tajtol griego tein motajtolkepa kemej “yoltajyouiaya” (embrimáomai) ika moijtoua tein aksa kiyolmachilia, sayoj ke itech nejin tajkuilol kinextia ke Jesús chojchokak. Tajtol griego tein motajtolkepa kemej “moyoltayokoltiaya” (tarásso) kijtosneki “ijsika”. Se motelmachtijkej kijtoua ke itech nejin tajkuilol kijtosneki “se yoltajyouis oso se kipias se ueyi tayokol”. Itech Juan 13:21 no mokui nejin tajtol keman moijtoua tein kimachilij Jesús keman kinemilij ke Judas kitemaktiskia (xikonita nota tein ika se momachtia Jn 11:35).
peuak mochojchoktia: Tajtol tein nikan mokui (dakrýo) ualeua itech tajtol griego “mochojchoktia” tein ixnesi itech Lucas 7:38, Hechos 20:19, 31, Hebreos 5:7 oso Apocalipsis 7:17 uan 21:4. Nesi ke nikan okachi motayekanaltia keman aksa ixayojtemoua uan amo keman chikauak choka. Nejin tajtol tein sayoj ixnesi nikan itech Escrituras Griegas Cristianas, amo yejua tein mokui itech Juan 11:33 (xikonita nota tein ika se momachtia) kampa moijtoua keman María uan judíos chokakej. Maski Jesús kimatia ke yaya kiajokuiti Lázaro, moyolkokoj keman kiitak ke itasojikniuan tel tayokoxtoyaj. Kemej Jesús kintasojtaya uan kinikneliaya, chokak ininixpan nochin. Nejin tajkuilol techmachtia ke Jesús kiniknelia akin tajyouiaj porin momikilij se akin kitasojtaj.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
nwtsty nota tein ika se momachtia Jn 11:49
tayekanke de tiopixkame: Keman itech xolal Israel amo taixyekanaya okse tekiuajyot, akin katka tayekankatiopixkat kipiaya nejon tekit hasta keman momikiliaya (Nú 35:25). Sayoj ke, keman Roma taixyekantoya, taixyekananij tein kinixtaliayaj romanos kipiayaj tanauatil kiixtaliskej uan kiixpataskej tayekankatiopixkat. Caifás, se ueyichiujkej, yejua akin yekinika okachi uejkauak kemej tayekankatiopixkat. Tekiuaj ompa Roma kiixtalij kemej itech xiuit 18 itech totonaluan uan kichiuak nejon tekit hasta kemej itech xiuit 36. Keman Juan kijtoj ke Caifás katka tayekankatiopixkat tech ne xiuit, tein kijtosneki itech xiuit 33, nesi ke kijtosnekik ke Caifás kichiujtoya nejon tekit itech xiuit keman Jesús kimiktijkej (xikonita kampa xa moajsia ichan Caifás itech sgd, sección 16).
nwtsty notas tein ika se momachtia Jn 12:42
tayekanani: Nesi ke tajtol griego tein nikan motajtolkepa kemej “tayekanani” ika tajtojtok judíos akin pouiaj itech oloch tamelauanij. Nejin tajtol no mokui itech Juan 3:1 keman ika tajtoua Nicodemo, akin pouia iniuan.
kinkalankixtikan [...] tech ne tiopan de judíos: Oso “amo ompa pouiskiajok”, “kinkixtiayaj itech sinagoga”. Tajtol griego aposynágogos sayoj mokui itech Juan 9:22, 12:42 uan 16:2. Akin kinkalankixtiayaj sinagoga kinixtopeuayaj uan amo kinnotsayaj. Kemej amo ueliaj kinnojnotsayaj okseki judíos, ininkalyetouanij amo kipiayaj tein ika moixpanoltiskej. Itech sinagogas amo sayoj motamachtiaya, ta no ompa kimelauayaj uan kitatsakuiltiayaj aksa keman kiuijuitekiaj oso kikalankixtiayaj (Mt 10:17).
15-21 METSTI OCTUBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | JUAN 13, 14
“Namechnextilij ya para kenin nankichiuaske”
nwtsty nota tein ika se momachtia Jn 13:5
kinmetspajpaka imomachtijkauan: Tekakmej yejua tein okachi kikuiaj ne uejkauj ompa Israel. Mometstaliliayaj se kuetax uan kiilpiayaj hasta ininkotsko, yejua ika semi mometstalnexuiayaj uan mometsokiuiayaj keman nejnemiaj kampa tatokayaj uan ojti. Yejua ika nochipa mokixtiliayaj inintekakuan keman kalakiaj itech se kali uan ompa kinmetspajpakayaj porin ijkon monextiaya ke kuali kinseliayaj. Biblia miakpa ika tajtoua nejin (Gé 18:4, 5; 24:32; 1Sa 25:41; Lu 7:37, 38, 44). Jesús kinmetspajpakak imomachtijkauan uan ijkon kinmachtij keniuj kinextiskej yolyemanilis uan tein kijtosneki se kintekitilis oksekin.
nwtsty nota tein ika se momachtia Jn 13:12-14
moneki: Oso “moneki kichiuaskej”. Tajtol griego tein nikan nesi miakpa mokui keman ika motajtoua tomin uan kijtosneki keman “se kitauikilia aksa” (Mt 18:28, 30, 34; Lu 16:5, 7). Itech nejin tajkuilol uan itech okseki kijtosneki “moneki se kichiuas teisa” (1Jn 3:16; 4:11; 3Jn 8).
w99 1/3 pág. 31 § 1
Takat akin okachi ueyi kichiua se tekit tein amo ueyi
Keman Jesús kinmetspajpakak imomachtijkauan kinmachtij keniuj kinextiskej yolyemanilis. Kemej tikitaj, akin kichiuaj kemej Cristo moneki amo kinemiliskej ke okachi ueyi chiuanimej uan yejua ika oksekin nochipa moneki kintekitiliskej, nion kitemoskej maj kintakachiuakan. Moneki kitojtokaskej ineskayo Jesús, akin kijtoj: “Amo niuala para ma aksame nechtekitilikan. Ta, niuala sayo para ma nitetekitilis, uan para ma niktemakas nonemilis para [...] nikinmakixtis nijin taltikpakuani” (Mateo 20:28). Itatojtokakauan Jesús moneki kintekitiliskej oksekin ika yolyemanilis uan ika miak pakilis.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
nwtsty nota tein ika se momachtia Jn 14:6
niojtsin [...] ni Yolmelauaktsin uan [...] nitemakas nemilis: Jesús yejua ojtsin porin sayoj itechkopa uelis kuali timouikaskej iuan Dios uan tiktataujtiskej (Jn 16:23; Ro 5:8). Jesús Yolmelauaktsin porin nochipa kijtoj tein melauak uan kuali monejnemiltij. Uan no, kichiuak miak taman tein achtook moijtojka tein kinextia ueyi tekit tein kipia itech tein Dios kiixtalijtok kichiuas (Jn 1:14; Apoc 19:10). Nochi nejon tein achtook moijtojka, Dios “kiyektamichiuati ika por Cristo Jesús” (2Co 1:20). Jesús yejua nemilis porin ika taxtauil tein kitemakak kichiua maj tiuelikan tikpiakan nemilis nochipaya (1Ti 6:12, 19; Ef 1:7, TNM; 1Jn 1:7). Uan no kinmakas nemilis millones akin momikilijkejya uan uelis nemiskej nochipaya itech Xochital (Jn 5:28, 29).
nwtsty nota tein ika se momachtia Jn 14:12
kachi uejueyi ok tachiualisme: Jesús amo ika tajtojtoya mouiskatekimej tein kichiuak ika mouiskatekimej tein kichiuaskiaj imomachtijkauan. Ta ika yolyemanilis kijtojtoya ke itatojtokakauan kinnojnotsaskiaj uan kinmachtiskiaj okachi taltikpakneminij, kampa okachi uejka uan okachi tonalmej. Nejin tein kijtoj Jesús kinextia ke kichiaya maj itatojtokakauan kisentokanij tekit tein kipeualtijka.
22-28 METSTI OCTUBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | JUAN 15-17
“Amo nanpoutinemiske ok iuan in taltikpakuani”
nwtsty nota tein ika se momachtia Jn 15:19
taltikpakuani: Itech nejin tajkuilol, tajtol griego kósmos kijtosneki taltikpakneminij akin amo kitekitiliaj Dios. Sayoj Juan kijtoua ke Jesús kiniluij itatojtokakauan ke yejuan amo poutinemiske ok iuan in taltikpakuani. Jesús ojpaok kijtoj nejin tanemilil itech netataujtil tein kichiuak iniuan imomachtijkauan achto ke momikiliskia (Jn 17:14, 16).
nwtsty nota tein ika se momachtia Jn 15:21
namechtajyouiltijtinemiske porin Nejuatsin nechtauelitaj: Oso “porin notokay”. Itech Biblia, tajtol “tokayit” kemansa kijtosneki akin kipia nejon tokayit, kemej kiixmatij uan nochi tein kiixnextia (Mt 6:9). Keman ika motajtoua itokay Jesús, no kijtosneki tanauatil uan tekit tein iPopaj kimakak (Mt 28:18; Flp 2:9, 10; Heb 1:3, 4). Nikan, Jesús kimelaua keyej taltikpakneminij kintajyouiltijtinemiske imomachtijkauan: porin yejuan amo kixmatij Notajtsin Dios ten nechualtitanik. Komo kiixmatiskiaj Dios, kiajsikamatiskiaj tein kiixnextia itokay Jesús (Hch 4:12). Kiajsikamatiskiaj ke Dios amo sayoj kimakani Jesús okseki tekimej, ta no kiixtalij kemej Tekiuaj. Komo taltikpakneminij amo kinekij ixpoliuiskej moneki moixpiloskej iixpan uan ijkon kinextiskej ke kiseliaj itaixyekanalis (Jn 17:3; Apoc 19:11-16; no xikonita Sl 2:7-12).
it-1 pág. 143
Yolchikaualis
Akin kichiua kemej Cristo moneki moyolchikauas uan ijkon amo monejnemiltis kemej akin amo kitekitiliaj Dios uan kisentokas kitekitilis yejuatsin maski kitauelitaskej. Jesucristo kiniluij imomachtijkauan: “Tech nijin taltikpak namejuan nankipiaske miak tajyouilisme. Pero [...] ximoyolchikauakan porin Nejuatsin nochi niktamixijxikoj ya [...] taltikpak” (Jn 16:33). IKonetsin Dios amo keman kikauak maj nejin taltikpak kitanejnekti, ta kitanik porin kiixtopeuak. Jesús kikauak se kuali neskayot porin kitanik taltikpak uan kuali monejnemiltij, nejon techyolchikaua maj no ijkon tikchiuakan uan maj amo timonejnemiltikan kemej akin amo kitekitiliaj Dios (Jn 17:16).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
nwtsty notas tein ika se momachtia Jn 17:21-23
sen poutinemikan: Oso “maj senyetokan”. Jesús tajtanik itech netataujtil maj itatojtokakauan mochiuanij “sanse”, tein kijtosneki maj sentekitinij uan ijkon kitamichiuaskiaj se tekit, ijkon kemej yejua uan iPopaj mochiuaj “sanse” porin sentekitij uan kipiaj sayoj se tanemilil (Jn 17:22). Itech 1 Corintios 3:6-9, Pablo kijtoua ke akin kichiuaj kemej Cristo no ijkon sentekitij uan tekitij iuan Dios (1Co 3:8; Jn 10:30; 17:11).
ma yek ajsikapoutinemikan sanse san: Oso “maj senkis senyetokan”. Itech nejin versículo, Jesús kijtoua ke se senyetos mouika iuan inetasojtalis Dios. Nejin mouika ika Colosenses 3:14, kampa moijtoua ke “tetasojtalis techsepanpoualtia se uan okse”. Maski tisenyetoskej, titatamamej, taman tein tiuelij tikchiuaj, tein timomattokej tikchiuaskej uan tein tiknemiliaj. Kijtosneki ke tekit tein tikchiuaj tiimomachtijkauan Jesús, totaneltokalis uan tein titamachtiaj sayoj se (Ro 15:5, 6; 1Co 1:10; Ef 4:3; Flp 1:27).
nwtsty nota tein ika se momachtia Jn 17:24
achtopa ya ke tsinpeuaskia in taltikpak: Tajtol griego tein nikan motajtolkepa “tsinpeuaskia” no mokui itech Hebreos 11:11, kampa motajtolkepa “mopilkuis”. Nikan, tajtol “tsinpeuaskia in taltikpak”, nesi ke kijtosneki keman Adán uan Eva peuak kinpiaj konemej. Jesús kijtoua ke tajtol “tsinpeuaskia in taltikpak” mouika iuan Abel, xa yekinika taltikpaknenkej akin kinamikia maj kimakixtianij uan keman ika tajtoj itokay Abel kijtoj ke “kuak ayamo tsineuak in taltikpak ipa ixnestiuits ya tech ne ueyi libro de Dios” (Lu 11:50, 51; Apoc 17:8). Nejin tein kijtoj Jesús itech netataujtil no kinextia ke tel miak xiujmej achto ke Adán uan Eva kinpiaskiaj konemej, Dios kitasojtayaya iKonetsin.
29 METSTI OCTUBRE HASTA 4 METSTI NOVIEMBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | JUAN 18, 19
“Jesús kiteixmatiltij tein melauak”
nwtsty notas tein ika se momachtia Jn 18:37
nikijtos ten melau: Itech Escrituras Griegas Cristianas, tajtolmej griegos tein motajtolkepaj “nikijtos ten melau” (martyréo), “taixpantijkej” (mártys) uan “nikijtos” (martyría) miak taman tein kijtosnekij. Okachi kijtosneki keman se kiteixmatiltia tein se kimati, sayoj ke no uelis kiteajsikamatiltis “se tanauatis”, “se kiyekijtos teisa” oso “kuali ika se tajtos aksa oso teisa”. Jesús amo sayoj kiteixmatiltij tein melauak tein kineltokaya, ta kemej monejnemiltij kinextij ke melauak tein achto moijtojka uan tein iPopaj motenkauak kichiuas (2Co 1:20). Achto moijtojkaya tein Dios kiixtalijtok kichiuas ika Tekiuajyot uan ika Tekiuaj Mesías. Nochi tein achto moijtoj ika Mesías mochiuak itech Jesús, keman yolik hasta keman kitemakak inemilis, hasta tein kiixnextiaya netenkaualis ika Tanauatil (Col 2:16, 17; Heb 10:1). Yejua ika, uelis moijtos ke Jesús kitematiltij tein melauak ika itajtoluan uan ika tein kichiuak.
ten melau: Jesús ika tajtojtoya tein melauak tein Dios kiixtalijtok kichiuas. Se taman tein tayekantok itech tein Dios kiixtalijtok kichiuas yejua ke Jesús, “tekoneu de rey David”, kiixtalijkej kemej Tayekankatiopixkat uan Tekiuaj itech iTekiuajyo Dios (Mt 1:1). Jesús kimelauak ke ualaj taltikpak, nemik kemej taltikpaknenkej uan kichiuak itekiyo Dios porin monekia kiteixmatiltis tein melauak ika Tekiuajyot. Ángeles kiteixmatiltijkej se taman kemej nejon achto uan satepan ke yoliskia Jesús ompa Belén tein poui Judea, xolal kampa yolik David (Lu 1:32, 33; 2:10-14).
nwtsty nota tein ika se momachtia Jn 18:38a
¿Toni kijtosneki ten [...] melau?: Nesi ke Pilato ika tajtantoya nochi tein melauak, amo tein “melau” tein Jesús kijtojka (Jn 18:37). Komo Pilato yekmelauj kinekiskia kimatis tanankilil, Jesús kinankiliskia. Sayoj ke, xa inetajtanil Pilato kinextiaya ke amo ueliskia monankilis, ke amo tapoujkaitaya uan ke amo taneltokaya, kemej yeskia kijtojtoskia: “¿Tein melauak? ¿Toni nejon? Amo onkak tein melauak”. Uan no, Pilato kisak kampa yetoyaj judíos uan amo kichiak maj Jesús kinankiliani.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
nwtsty nota tein ika se momachtia Jn 19:30, TNM
kitemaktij iespíritu: Oso “ijyotamik”, “amo moijyotijok”. Itech nejin tajkuilol, tajtol “espíritu” (itech griego pnéuma) uelis moajsikamatis kemej “moijyotia” oso “chikaualis tein tapaleuia maj se yolto” porin itech Marcos 15:37 uan Lucas 23:46 mokui tajtol griego ekpnéo (lit., “se moijyotis kalampakopa”), tein motajtolkepa kemej “ijyotamik” oso “sayoj sepa mijyotij”. Seki momachtianij kijtouaj ke tajtol griego tein motajtolkepa kemej “kitemaktij” kiteajsikamatiltia ke Jesús amo mochikauakok kisentokas yoltos porin kiitak ke nochi mochiujkaya. Yejua ika, “kitemakak inemilis hasta ke momikilij” (Isa 53:12; Jn 10:11).
nwtsty nota tein ika se momachtia Jn 19:31, TNM
katka ueyi ne tonal sábado: Itech tonal 15 metsti nisán, tonal satepan ke mochiuaya Pascua, moitaya kemej sábado, maski yeskia itech tein yeski tonal itech semana (Le 23:5-7). Keman nejin tonal mochiuaya itech tonal sábado tein ipa ixyetok itech semana (chikometika tonal itech semana tein kipiaj judíos, tein peuaya viernes keman Tonaltsin pankalakia hasta tonal sábado keman Tonaltsin pankalakia), kinotsayaj se sábado “ueyi”. Kemej mostika keman Jesús momikilij katka se sábado “ueyi”, tikmatij ke momikilij se viernes. Itech xiuit 31 uan 33, sayoj itech xiuit 33 tonal 14 metsti nisán uetsik itech tonal viernes. Nejin kinextia ke Jesús momikilij tonal 14 metsti nisán xiuit 33.