Tein mokui keman tikitaj Tein timomachtiaj itech nechikol Tonemilis uan toTanojnotsalis
© 2024 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
6-12 DE ENERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA SALMOS 127-134
Tetatmej, xiksentokakan xikyekpiakan tein Jehová namechtayokolij
Maj tikpatiuitakan maj Jiova techita kemej ichankauan
9 Jiova kichiuak maj taltikpakneminij uelikan kinpiakan konemej uan kinnauatia tetatmej maj kinpaleuikan maj kitasojtakan uan maj kitekitilikan. Komo tikonpia konemej, ¿tikontasojkamati nejon kualtsin netetayokolil? Maski ángeles ueli kichiuaj miak taman, Jiova amo kichiuak maj uelikan kinpiakan konemej. Yejua ika tetatmej moneki kitasojkamatiskej nejin kualtsin tatiochiualis. Jiova kinnauatia tetatmej maj kiniskaltikan ininkoneuan “itech itamachtilis uan itayolmajxitilis” yejuatsin (Efes. 6:4, TNM; Deut. 6:5-7; Sal. 127:3). Kemej inechikol Dios kineki kinpaleuis tetatmej, kinmaka miak nepaleuilmej tein kisaj itech Biblia, kemej amaixmej, videos, nekuikatilmej uan okseki tamachtilis tein moajsi itech jw.org. Nejin kinextia ke toTajtsin Jiova uan iKonetsin kintasojtaj tokoneuan (Luc. 18:15-17). Jiova kiyolpaktia kiitas ke tetatmej iuan takuaujtamatij uan ke mochikauaj kinyekpiaskej ininkoneuan. Tetatmej akin kichiuaj nejin, kinpaleuiaj ininkoneuan maj ueli moajsikan kemej ichankauan Jiova nochipaya
Tetatmej, xikinmachtikan nanmokoneuan maj kitasojtakan Jiova
20 Kuali xikonixmati mokoneuan. Salmo 127 kijtoua ke konemej kemej yeskia flechas (xikonixtajtolti Salmo 127:4). Ijkon kemej flechas tataman tein ika chijchiujtokej uan seki uejueyi oso seki tsikitsitsin, no ijkon konemej semi tatamamej. Yejua ika tetatmej moneki kiixejekoskej keniuj kimachtiskej sejse ininkoneuj. Seki tetatmej akin nemij Israel kinpaleuijkej ome ininkoneuan maj kitekitilikan Jiova. Yejuan kijtouaj keniuj kichiujkej: “Timomachtiayaj Biblia iuan sejse”. Akin kinixyekana kalyetouanij kiixejekos ox moneki uan ox uelis kichiuas.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
Maj tiyolpakikan ika tein ueli tikchiuaj
6 Tetatmej uelis kichiuaskej tein kijtoua Salmo 131:1, 2 (xikonixtajtolti). Tekiuaj David kijtoj: “Amo niktemoua nikpias uejueyi taman nion tein amo uelis nikpias”. Kemej katka yolyemanik, kuali momachiliaya uan yolseujtoya. Tetatmej uelis kinextiskej yolyemanilis komo amo kichiaj kichiuaskej tein amo uelij nion yejuan nion ininkoneuan. Keman kiixtaliskej toni kichiuaskej ininkoneuan moneki kiitaskej tein ueli kichiuaj uan tein amo uelij. Nejon tapaleuis maj ininkoneuan kuali momachilikan. Se tokniuj siuat akin monotsa Marina kielnamiki: “Nomomaj amo keman kijtoj ke monekia niyeski kemej eyi nokniuan nion kemej okseki konemej. Nechmachtij ke tataman tein tiuelij tikchiuaj uan ke Jiova techpatiuita tinochin. Tein kichiuak nomomaj nechpaleuij maj amo niktemo niyeski kemej oksekin”.
13-19 DE ENERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA SALMOS 135-137
“ToTajtsin okachi ueyi ke nochin okseki dioses”
Cristo yejua ‘ichikaualis’ Dios
15Jiova kimakak Cristo chikaualis tein kipaleuij maj kitsakuiliani chikaualis tein kipia itachijchiualis yejuatsin. Yejua ika tikyekmatij ke Jiova no ueli kitsakuilia. Kemej neskayot, achto ke mochiuaskia Tetsaujkakiouit, yejuatsin kijtoj: “Poliui sayoj chikome tonal uan nitakiouiltiti itech taltikpak omepoual tonal uan omepoual youal” (Gén. 7:4). Uan no, Éxodo 14:21 kijtoua ke Dios kichiuak maj “se chikaujkaejekat tein ualeuaya tonalkisayampa” kitajkoxelouani se ueyiat. Uan Jonás 1:4 kijtoua ke okse tonal kichiuak maj “tel tetsaujkakioui itech ueyiat”. Semi techyolseuia tikmatiskej ke itech Xochital Dios kitsakuilis chikaualis tein kipia itachijchiualis.
¿Keniuj kinextia Jiova inetasojtalis tein amo tami?
16 Keman tiktemouaj nepaleuil itech Jiova, titakuaujtamatij ke kuali tietoskej. Maski ijkon, kemansa xa amo kuali timomachiliskej uan timotayokoltiskej. Keman ijkon timomachiliskej, ¿keniuj techpaleuis Jiova? (Xikonixtajtolti Salmo 136:23). Techajokuis ika imauan ika miak netasojtalis (Sal. 28:9; 94:18). Keniuj techpaleuia: Keman tikmatij ke Jiova nochipa techpaleuis, techelnamiktia ome tatiochiualismej tein tikpiaj. Yekinika, ke maski kampa yeski tinemiskej tikpiaj kani uelis timopaleuiskej. Uan ojpatika, ke toTajtsin Jiova semi techtasojta.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
it-2-S 14
Jah
Normalmente, el monosílabo Jah forma parte de las expresiones más conmovedoras de alabanza, cántico, oración y ruego. Este término se halla a menudo en los pasajes que relatan el regocijo que produce una victoria o una liberación, o cuando hay un reconocimiento de la mano poderosa y la fuerza de Dios. En este sentido, el registro bíblico nos proporciona abundantes ejemplos. Así, la frase: “¡Alaben a Jah!” (Aleluya) aparece en el libro de los Salmos como una doxología, es decir, como una expresión de alabanza a Dios. La primera de estas alabanzas se encuentra en el Salmo 104:35. En algunos salmos puede que solo esté al principio (Sl 111; 112); esporádicamente, en medio de la composición (135:3); a veces, solo al final (Sl 104; 105; 115–117); pero a menudo, tanto al principio como al final del salmo (Sl 106; 113; 135; 146–150). En el libro de Revelación los seres celestiales alaban a Jehová con esta expresión en repetidas ocasiones. (Rev 19:1-6.)
El resto de los pasajes en los que aparece “Jah” también denotan exaltación, tanto en las canciones como en las peticiones a Jehová. Por ejemplo, en la canción de liberación de Moisés (Éx 15:2), y en el registro de Isaías, en donde se consigue doble énfasis al combinar los dos nombres: “Jah Jehová”. (Isa 12:2; 26:4.) Después de haber sido sanado milagrosamente cuando estaba a punto de morir, Ezequías expresó con júbilo poético la intensidad de sus sentimientos repitiendo la expresión Jah. (Isa 38:9, 11.) En la Biblia se hace un contraste entre los muertos, que no alaban a Jah, y aquellos que están resueltos a vivir para Su alabanza. (Sl 115:17, 18; 118:17-19.) Otros salmos también expresan aprecio a Jah por su liberación, protección y corrección. (Sl 94:12; 118:5, 14.)
20-26 DE ENERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA SALMOS 138, 139
Xionmochikaua tiontanankilis maski tionmouis
Maj tikueyichiuakan Jiova itech nechikol
10 ¿Peua tionteluiuiyoka nochipa keman tikonnemilia tionmomaajokuis itech nechikol? Komo ijkon, amo sayoj tejuatsin mitsonpanoua. Tein melauj, timiakej tepitsin tiuiuiyokaj keman titanankiliaj. Sayoj ke, komo yejua nejon mitsontsakuilia, moneki tikontemos tikonmatis keyej ijkon tionmomachilia. ¿Tikonmouilia xikonelkaua tein tikonijtosneki oso amo xikonyekijto teisa? ¿Mitsontekipachoua amo tel kuali xiontanankili kemej oksekin? Tein melauj, nochi nejon uelis kinextis ke tionyolyemanik uan ke tikonita ke oksekin okachi kiyekchiuaj teisa. Jiova semi kiyolpaktia maj se yolyemanik (Sal. 138:6; Filip. 2:3). Sayoj ke no kineki xikonueyichiua uan xikonyolchikaua mokniuan itech nechikolmej (1 Tes. 5:11). Yejuatsin mitsontasojta uan mitsonpaleuis xionmoyolchikaua.
Maj timosenyolchikauakan itech nechikolmej
7 Se taman tein uelis mitsonpaleuis yejua komo tionmomachtia tein tayolmajxitianij amaixmej Tanejmachtijkej tein kisanijya. Semej de nejon tayolmajxitilismej yejua maj kuali se momachti (Prov. 21:5). Komo kuali tikonmati toni ika tajtoua tamachtilis, amo tionyolmouis tionmomaajokuis. Okse taman tein no uelis tikonchiuas yejua amo xionuejkaua keman tiontanankilis (Prov. 15:23; 17:27). Komo amo tikonijtoua miak taman, amo semi tionmouis. Keman tiontanankilis uelis tikonijtos sayoj seki tajtolmej, ijkon tokniuan okachi mitsonajsikamatiskej ke komo tikonijtoua miak taman. Komo tiontanankilia ika motajtoluan uan amo semi ueyi, oksekin kiitaskej ke kuali tionmomachtij uan ke kuali tikonajsikamati.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
it-2-S 635 § 7
Perdón
Por otra parte, es un requisito cristiano perdonar ofensas personales, sin importar la cantidad de veces que sea necesario. (Lu 17:3, 4; Ef 4:32; Col 3:13.) Dios no concede su perdón a los que rehúsan perdonar a otros (Mt 6:14, 15) ni a los que se oponen a Él o a Sus justos caminos deliberadamente. (Éx 34:6, 7.) Incluso cuando se cometen males serios en la congregación cristiana y se hace necesario ‘remover al hombre inicuo’, puede concedérsele el perdón al debido tiempo, si prueba que está verdaderamente arrepentido; entonces toda la congregación puede confirmarle su amor. (1Co 5:13; 2Co 2:6-11.) Sin embargo, no se requiere que los cristianos perdonen a los que practican el pecado de manera maliciosa, deliberada e impenitente. Estos se hacen enemigos de Dios. (Heb 10:26-31; Sl 139:21, 22.)
27 DE ENERO HASTA 2 DE FEBRERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA SALMOS 140-143
¿Toni tikonchiuas satepan ke tionmotataujtis?
“Xikaki inintajtoluan tamatinij”
13 Maj tikitakan ke Dios kinextia ke techtasojta keman techyolmajxitiaj. Jiova kineki maj kuali tietokan (Prov. 4:20-22). Keman yejuatsin techyolmajxitia ika teisa tein tikixtajtoltiaj itech Biblia, itech se amaix oso ika tein techiluia se tokniuj, kinextia ke techtasojta. Uan kemej kijtoua Hebreos 12:9, 10, kichiua porin kineki techpaleuis.
14 Maj itech titanemilikan tein techiluiaj, amo keniuj techiluiaj. Kemansa xa tiknemiliskej ke akin techyolmajxitij amo technojnotsak kemej kinamikia. Melauj ke akin tayolmajxitia moneki mochikauas tayolmajxitis kemej oksekin amo ouij kinkisas kikakiskej (Gál. 6:1). Sayoj ke komo tejuan techyolmajxitijkej moneki itech titanemiliskej tein techiluijkej, maski xa tiknemiliaj ke amo technojnotskej kemej kinamikia. Uelis timotajtaniskej: “Maski amo nikuelita kemej nechyolmajxitij, ¿melauj tein nechiluij? ¿Uelis nikitas keniuj nechpaleuia tein nechiluij uan amo nikitas inepololuan?”. Kuali yeskia maj nochipa tikitakan keniuj uelis techpaleuis tein techyolmajxitiaj (Prov. 15:31).
Uelis tikontekitilis Jehová kemej tikonixtalijtok
5 Itech xiontanemili tein Jehová moka kichiuani (Sal. 143:5). Tatitanil Pablo itech tanemilij keniuj kitatiochiuijka Jehová, uan nejon kipaleuij maj semi kinejneki kitekitilis (1 Cor. 15:9, 10; 1 Tim. 1:12-14). No ijkon, keman okachi itech tiontanemilis tein Jehová moka kichiuani, okachi tikonnejnekis tikonchiuas tein tikonixtalijtok (Sal. 116:12). Xikonita toni kipaleuij se tokniuj de Honduras maj mochiua precursora regular. Yejua kijtoua: “Peuak niknemilia keniuj Jehová semi nechtasojta. Nechpaleuij maj nipoui iniuan itekitikauan, nechpaleuia uan nechyekpia. Keman itech nitanemilij nochi nejon, nechpaleuij maj okachi niktasojta uan maj okachi niknejneki nimochiuas precursora”.
¿Taixejekol maj se kichia se monamiktis iuan se “taneltokakke”?
Xa kemansa timomachilis kemej David. Se tonal moteltayokoltijtoya uan yejua ika kitajtanij Jiova maj niman kipaleuiani porin amo kipiayaok chikaualis (Sal. 143:5-7, 10). Sayoj ke amo ximosenkaua. Xikchia maj Jiova kinankili monetataujtiluan. Xikixtajtolti Biblia uan xiknemili tein tikixtajtoltia. Ijkon tikmatis toni kichia Jiova xikchiua uan keniuj kinpaleuij itekitikauan ne uejkauj. Nejin mitspaleuis iuan xitakuaujtamati uan xiktakamati.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
Tikueyichiuaskej Jiova kichiua maj okachi tiyolpakikan
7 Tikueyichiuaj Jiova keman tiktataujtiaj. Biblia kinextia ke netataujtilmej kemej yeskia kopal tein popoka tein kuali kichijchiuayaj uan tein kichichinouayaj iixpan Jiova itech tabernáculo uan satepan itech templo (Sal. 141:2). Nejon popoch semi ajuiyak katka iixpan Jiova. No ijkon, netataujtilmej tein tikchiuaj ika nochi toyolo semi kiyolpaktiaj Jiova maski titajtoskej iuan kemej ipa titajtouaj (Prov. 15:8; Deut. 33:10). Onkak miak taman tein kinextia ke Jiova semi kiuelita maj tiknextilikan ke tiktasojtaj uan ke timotasojkamatij iuan. Yejuatsin kineki maj tiktapouikan tein tikuelitaj, tein techtekipachoua uan tein tikchiaj tikpiaskej. Yejua ika achto ke tikonchiuas se netataujtil, kuali yeskia komo kuali tikonnemilia toni tikoniluis. Komo ijkon tikonchiua, tikonmakas moTajtsin Jiova, kopal tein popoka tein okachi kuali.
3-9 DE FEBRERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA SALMOS 144-146
“¡Yolpaki xolal tein iDios yejua Jehová!”
Tein tajtanij akin taixtajtoltiaj
2. Nejin mouika ika okseki tajkuilolmej kampa ika motajtoua tatiochiualismej tein Dios kinmakas itekitikauan akin amo kikauaj. Salmo 144 kinextia ke David senkis takuaujtamatia ke satepan ke Dios kinmakixtiskia israelitas, kintatiochiuiskia ika yolpakilis uan kuali nemilis (Lev. 26:9, 10; Deut. 7:13; Sal. 128:1-6). Kemej neskayot, Deuteronomio 28:4 kijtoua: “Tatiochiualmej yeskij mokoneuan uan itakilo motal uan ininkoneuan motapialuan, mokuakuejkoneuan uan moichkakoneuan”. Kemaj, keman tekiuajtitoya Salomón, itelpoch David, itech xolal onkaya yolseuilis uan kuali nemiaj kemej amo keman ijkon panotoya. Tein melauj, seki taman tein panok itech nejon tekiuajyot kiixnextia itekiuajyo Mesías (1 Rey. 4:20, 21; Sal. 72:1-20).
Maj tiksentokakan tikchiakan tein kuali
16 Jehová techiluia ke uelis tinemiskej nochipaya, uan nejon se kualtsin netetayokolil. Tiknekij ijkon tinemiskejya uan tikmatij ke mochiuas. Tein tikchiaj, kemej yeskia se tepos tein ika motsikoua barco porin techpaleuia keman tikpanouaj ouijkayomej, keman techtajyouiltiaj uan hasta keman techiluiaj ke techmiktiskej. No kemej yeskia se teposkuatsakuiloni porin kiyekpia totanemilil uan techpaleuia maj tikixtopeuakan tein amo kuali uan maj tikchiuakan tein kuali. Tein Biblia kijtoua ke tikseliskej techpaleuia maj okachi timotokikan iuan Dios uan kinextia ke yejuatsin techteltasojta. Semi techpaleuia keman timochikauaj okachi titakuaujtamatiskej itech tein tikchiaj.
17 Keman tatitanil Pablo kintajkuilouilij tokniuan akin nemiaj Roma, kiniluij: “Xiyolpakikan porin nankichiaj tein kuali” (Rom. 12:12). Pablo uelia yolpakia porin senkis kimatia ke nemiskia nochipaya ne iluikak komo amo keman kikauaya Jehová. Tejuan no uelis tiyolpakiskej ika tein tikchiaj, porin tikmatij ke Jehová kichiuas tein motenkauak. Kemej kijtoj se salmista: “Yolpaki akin […] takuaujtamati iuan iDios, Jehová, […] akin nochipa kichiua tein kijtoua” (Sal. 146:5, 6).
¿Toni taman netasojtalis yekmelauj teyolpaktia?
19 Nochi tein Satanás kiixyekantok kintajyouiltiani taltikpakneminij kemej chikuasen mil xiujmejya. Axkan ke tinemij itech itamian tonalmej, tel miakej sayoj inintech tanemiliaj, kitayekanaltiaj tomin uan moixpetaniskej. Kitayekanaltiaj inintanejnekilis uan tein uelis kipiaskej. Yejuan amo keman uelis yekmelauj yolpakiskej. Sayoj ke, Biblia kijtoua: “Yolpaki akin kipia iDios Jacob kemej itapaleuijkauj, akin mochia itech iDios, Jiova” (Sal. 146:5).
20 Tiitekitikauan Jiova yekmelauj tiktasojtaj. Uan xijxiujtika, okachi taltikpakneminij no kiixmatij uan kitasojtaj. Nejin kinextia ke iTekiuajyo Dios taixyekantok uan ke amo uejkaua kiualkuis tatiochiualismej tein nion ueli tiknemiliaj. Tikchiuaskej itanejnekilis Jiova uan tikmatiskej ke tikyolpaktijtokej uelis yekmelauj techyolpaktis axkan uan nochipaya. Itech okse tamachtilis, tikitaskej tein amo kuali tein mochiua keman se kitayekanaltia se itanejnekilis uan kualneskayomej tein kinextiaj itekitikauan Jiova.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
Semi tiyolpakij keman tikinpaleuiaj oksekin
6 Jehová techmaka tein techpoloua porin techtasojta. Maj tikitakan tein Jesús kijtoj itech Mateo 6: 25, 26 (xikonixtajtolti). Itech nejin versículos, Jesús ininka tajtoj totomej uan kijtoj: “Amo tatokaj nion kitekij tatok nion kisentiliaj”. Uan no kijtoj: “Sayoj ke namoTajtsin akin yetok ne iluikak kintamaka”. Satepan tajtanik: “¿Xe namejuan amo okachi nantayekantokej ke totomej?”. Ika nejin, Jesús kinekia tamachtis ke Jehová kiita ke itekitikauan okachi tayekantokej ke tapialmej. Komo yejuatsin kinyekpia tapialmej, tikyekmatij ke tejuan no techyekpias. Kemej Jehová yejua toTajtsin uan techtasojta, techmaka nochi tein techpoloua (Sal. 145:16; Mat. 6:32).
10-16 DE FEBRERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA SALMOS 147-150
Onkak miak taman tein kichiua maj tikueyichiuakan Jah
¿Keyej moneki tikueyichiuaskej Jiova?
5 Jiova amo sayoj kinyolseuij israelitas kemej xolal, ta no kinyolseuij sejsemej. Axkan no ijkon panoua. Akin kijkuiloj Salmo 147 kijtoj ke Dios “kinpajtia akin tayokoxtokej; kitetsiloua ika tilmaj kampa takojkokolmej” (Sal. 147:3). Keman timokokouaj oso titayokoxtokej, uelis titakuaujtamatiskej ke Jiova kineki techyolseuis uan kichiuas maj kuali timomachilikan (Sal. 34:18; Is. 57:15). Techmaka chikaualis uan tamatilis tein techpaleuia maj tikxikokan tein yeski ouijkayot (Sant. 1:5).
6 Ompa, tajkuilojkej ajkotachiak uan kijtoj ke Jiova “kinpoua kanachi sitalimej onkakej” uan ke “kinnotsa nochin ika inintokay” (Sal. 147:4). Yejua uelia kinitaya sitalimej, sayoj ke amo kimatia kanachimej onkayaj. Axkan, tamatinij kimatij ke onkakej tel miak millones sitalimej. Sayoj ke amo ueli senkis kinpouaj. Sayoj Tachijchiujkej ueli kinpoua, uan nochin kintalilia inintokay. Nejin kijtosneki ke yejuatsin kitelpatiuita sejse sitalij (1 Cor. 15:41). ¿Toni techmachtia nejin? Ke ijkon kemej Dios kimati kani moajsi sejse sitalij, no senkis kimati kani timoajsij, keniuj timomachiliaj uan toni techpoloua tisejsemej.
¿Keyej moneki tikueyichiuaskej Jiova?
7 Jiova kiajsikamati kuejmolmej tein tikpanouaj tisejsemej uan kipia chikaualis tein ika techpaleuis (xikonixtajtolti Salmo 147:5). Kemansa, xa tikitaj ke semi ouij tein tikpanotokej uan ke amo uelis tikxikoskej. Sayoj ke Dios kimati hasta kani uelis titaxikoskej uan “kielnamiki ke tichijchiujtokej ika talnex” (Sal. 103:14). Kemej titajtakouanij, miakpa timopolouaj itech sayoj se taman. Xa tinochin timoyolnonotsaj satepan ke tikijtojkej teisa, keman tikpiaj se amo kuali tanejnekilis uan keman tikinnexikoluiaj oksekin. Maski Jiova amo kipia nion semej nejin kuejmolmej, senkis techajsikamati (Is. 40:28).
¿Keyej moneki tikueyichiuaskej Jiova?
18 Akin kijkuiloj Salmo 147 kimatia ke israelitas kipiayaj se ueyi tatiochiualis porin Dios sayoj yejuan kinixpejpenka kemej ixolal uan sayoj yejuan kiselijkaj “itajtol”, “itanauatiluan uan itamelaualis” (xikonixtajtolti Salmo 147:19, 20). Tejuan no tikpiaj se ueyi tatiochiualis, porin Jiova techixpejpenak sayoj tejuan maj tikteixmatiltikan itokay. Tikixmatij Dios uan iTajtol techixyekana. Nejin kichiua maj ueli kuali iuan timouikakan. Yejua ika semi timotasojkamatij. Ijkon kemej akin kijkuiloj Salmo 147, onkak miak taman tein kichiua maj tikijtokan “¡xikueyichiuakan Jah!” uan maj tikinyoleuakan oksekin maj no ijkon kichiuakan.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
Maj okachi tikixmatikan Jehová ika tein kichijchiuak
6 Jehová kiixtalia kemanian kichiuas teisa. Nochi xiujmej, kemej itamian febrero uan itajkotian mayo, israelitas kinitayaj cigüeñas ke pataniaj para yaskej norte. Jehová kiniluij israelitas: “Hasta cigüeña tein patantinemi ejekaixko kimati kemanian moneki uejka patanis” (Jer. 8:7). Ijkon kemej Jehová kiixtalij kemanian moneki uejka patanis cigüeña, no ijkon kiixtalij kemanian kintatsakuiltis akin kichiuaj tein amo kuali. Keman tikitaj ke totomej uejka patanij techelnamiktia ke Jehová kiixtalijya kemanian kiixpolos tein amo kuali tein mochiua uan uelis titakuaujtamatiskej ke kichiuas (Hab. 2:3).
17-23 DE FEBRERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 1
Telpoch uan ichpoch, ¿akonimej tikinkakis?
netetayokolil
16 Xa titelpoch oso tiichpoch uan tiknemilia ke motatuan amo mitsajsikamatij oso ke tel amo teyi mitskauaj xikchiua. Kemej amo kuali timomachilia xa tiknemilis ke se kitekitilis Jiova amo yejua tein okachi kuali. Sayoj ke, komo tikaua Jiova, niman tikitas ke amo akin moka motekipachoua kemej motatuan uan tokniuan itech nechikol.
17 Xiknemili nejin: komo motatuan amo keman mitsmelauaskiaj, ¿amo timotajtaniskia ox yekmelauj moka motekipachouaj? (Heb. 12:8.) Xa mitskualantia keniuj mitsmelauaj. Sayoj ke amo sayoj xiknemili nejon, ta xiktemo tikajsikamatis ke xa onkak keyej ijkon kichiuaj. Yejua ika, xiyolseujto uan ximochikaua tiktsakuilis tein tikmachilia. Biblia kijtoua ke akin kipia taixmatilis uan kuali taixejekolis kimati yolseujtos (Prov. 17:27). Xikixtali tiyekyolmajsitos, uan tikakis tein mitsyolmajxitiaj uan tiktemos keniuj tiktekitiltis nejon uan amo tiktayekanaltis keniuj mitsyolmajxitijkej (Prov. 1:8). Amo xikelkaua ke se ueyi netetayokolil maj motatuan kitasojtakan Jiova. Yejuan yekmelauj kinekij mitspaleuiskej xikseli nemilis nochipaya.
w05-S 15/2 19, 20 § 11, 12
Protejamos nuestra identidad cristiana
11 Procuremos agradar a Dios, y no al hombre. Es natural que la pertenencia a un grupo defina en parte nuestra identidad. Todos necesitamos amigos, y nos agrada sentirnos aceptados. Durante la adolescencia —y también en otras etapas de la vida—, la presión de los compañeros puede ser intensa, lo que produce un fuerte deseo de imitar o agradar a los demás. Pero hay que tener en cuenta que los compañeros no siempre desean lo mejor para nosotros. A veces simplemente quieren tener a alguien con quien realizar sus fechorías (Proverbios 1:11-19). Cuando un cristiano sucumbe ante la presión de hacer algo malo, suele ocultar su identidad (Salmo 26:4). “No traten de imitar el modo de vivir de este mundo”, aconsejó el apóstol Pablo (Romanos 12:2, La Escritura Santa). Jehová nos suministra la fortaleza que precisamos para combatir tal presión (Hebreos 13:6).
12 Cuando la presión exterior amenaza con arruinar nuestro sentido de la identidad cristiana, conviene recordar que nuestra lealtad a Jehová es mucho más importante que la opinión pública o las tendencias populares. Las palabras de Éxodo 23:2 nos sirven de pauta: “No debes seguir tras la muchedumbre para fines malos”. En la ocasión en que la mayoría de los israelitas dudaron de la capacidad de Jehová para cumplir sus promesas, Caleb se negó rotundamente a apoyarlos. Estaba convencido de que las promesas de Dios eran fidedignas, postura que le reportó abundantes bendiciones (Números 13:30; Josué 14:6-11). ¿Estamos también dispuestos a resistir la presión de la mayoría y proteger nuestra relación con Dios?
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
“Tamatilis kemej yeskia aksa akin chikauak tsajtsitiuj itech ojti”
6 Miakej kichiuaj kemej yeskia amo takakij keman tamatilis kemej yeskia “chikauak tsajtsitiuj itech ojti”. Biblia kijtoua ke onkak eyi tataman taltikpakneminij akin amo kinekij kipiaskej tamatilis: “akin amo teyi kimatij”, “akin takejkelouaj” uan “akin mijmikilomej” (xikonixtajtolti Proverbios 1:22-25). Maj tikitakan keyej amo kinekij kipiaskej tamatilis tein Dios kitemaka uan toni techpaleuis maj amo tikchiuakan kemej yejuan.
11 “Akin mijmikilomej” amo no kinekij kipiaskej tamatilis tein Dios kitemaka. Ijkon moixmatij porin amo kinekij chipaujkanemiskej kemej Jehová tanauatia uan kichiuaj tein yejuan kinemiliaj ke kuali yetok (Prov. 12:15). Kiixtopeuaj Jehová, akin kitemaka yekmelauj tamatilis (Sal. 53:1). Keman tikinajsij itech tanojnotsalis, miakpa techijijtouaj porin tikchiuaj tein Biblia kijtoua, sayoj ke yejuan amo uelis techpaleuiskej maj kuali tinemikan. Biblia kijtoua: “Akin mijmikilot amo uelis kipias yekmelauj tamatilis; amo ueli teyi kijtoua ikalakyan xolal” (Prov. 24:7). Akin mijmikilomej amo ueli kijtouaj teisa tein tapaleuis. Yejua ika Jehová techiluia: “Amo ximouika iuan aksa akin mijmikilot” (Prov. 14:7).
24 DE FEBRERO HASTA 2 DE MARZO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 2
¿Keyej moneki kuali timomachtiskej?
Maj tiksentokakan itech tamachtilis tein melauak
16 Sekin amo tikuelitaj titaixtajtoltiskej uan timomachtiskej, sayoj ke Jiova techiluia maj tiksentokakan timomachtikan para okachi tikajsikamatiskej tamachtilis tein melauak (xikonixtajtolti Proverbios 2:4-6). Komo timochikauaj timomachtiskej nochipa techpaleuis. Se tokniuj takat akin monotsa Corey kijtoua ke keman momachtia Biblia, kiitstiuj sejse versículo. Yejua kijtoua: “Nikita notas tein nesij tatsintan, referencias marginales uan satepan niktemoua tamachtilis itech okseki amaixmej. […] Keman nikchiua nejin nimomachtia miak taman”. Xa timomachtiaj kemej nejin tokniuj oso xa taman kemej timomachtiaj, sayoj ke komo tikixtaliaj tiempo uan timochikauaj timomachtiskej Biblia, tiknextiskej ke tikpatiuitaj tamachtilis tein melauak (Sal. 1:1-3).
“Tamatilis kemej yeskia aksa akin chikauak tsajtsitiuj itech ojti”
3 Tiknextiaj ke titamatinij keman tikuij tein tikmatij para tikixpejpenaskej teisa. Sayoj ke yekmelauj tamatilis amo sayoj kijtosneki nejon. Biblia kijtoua: “Se kimojkatokas Jehová yejua yekinika taman para se kipias tamatilis, uan se kiixmatis akin Okachi Yektik yejua taajsikamatilis” (Prov. 9:10). Yejua ika, keman tikixpejpenaskej teisa tein motelneki, maj tiktemokan tein kijtoua Biblia uan toamaixuan. Komo tikchiuaj, tiknextiskej ke yekmelauj titamatinij (Prov. 2:5-7).
4 Sayoj Jehová ueli kitemaka yekmelauj tamatilis (Rom. 16:27). ¿Keyej? Yekinika, porin yejuatsin tachijchiuak uan kuali kiixmati nochi tein kichijchiuak (Sal. 104:24). Ojpatika, porin nochi tein kichiua kinextia ke semi tamatkej (Rom. 11:33). Uan expatika, porin tein tayolmajxitia nochipa kinpaleuia akin kichiuaj (Prov. 2:10-12). Komo tiknekij tiyeskij yekmelauj titamatinij, moneki tikajsikamatiskej nejin eyi taman uan ika timoixyekanaskej keman tikixpejpenaskej uan tikchiuaskej teisa.
Telpoch, xikchikaua motakuaujtamatilis
2 Axkan, miakej amo kineltokaj ke Dios techchijchiuak. Komo titelpoch oso tiichpoch uan tiktekitilijtok Jiova oso yankuixtok peuak timomachtia keniuj tamati yejuatsin, xa kemansa timotajtania keniuj uelis tiknextis ke yejuatsin toTachijchiujkauj. Biblia techpaleuia maj titanemilikan ika nejmachkayot itech tein tikixtajtoltiaj uan tein tikakij, uan techpaleuia maj tikajsikamatikan tein techmachtia. ITajtol Dios kijtoua: “Mokuali tanemililis mitsnejmachpias”. ¿Keniuj? Keman mitspaleuis xikixtopeua tanemililmej tein amo melaujkej uan xikchikaua motakuaujtamatilis iuan Jiova (xikixtajtolti Proverbios 2:10-12).
3 Moneki kuali tikixmatiskej Jiova, porin nejon techpaleuis maj okachi titakuaujtamatikan iuan (1 Tim. 2:4). Yejua ika, keman tikixtajtoltis Biblia uan toamaixuan, motelneki ximotsakuili uan xitanemili. Xiktemo tikajsikamatis tein tikixtajtoltia (Mat. 13:23). Itech nejin tamachtilis tikitaskej ke komo ijkon timomachtia, tikajsis miak taman tein kinextia ke Jiova toTachijchiujkauj uan ke yejuatsin itanemililuan tein ijkuiliujtok itech Biblia (Heb. 11:1).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
¿Keniuj uelis tikonsentokas tionmomachtis Biblia?
2. ¿Keyej semi moneki maj tikmatikan ke techpaleuia tein Biblia tamachtia?
Tein tamachtia Biblia semi kipia ipatiuj. Yejua ika, techiluia maj tikchiuakan nejin: “Xikoua tein melauak uan amo keman xiknamaka” (Proverbios 23:23). Keman tikmatij ke semi techpaleuia tein Biblia tamachtia, tiksentokaskej timomachtiskej maski ouij techkisas (xikonita Proverbios 2:4, 5).