Watchtower BIBLIOTECA ITECH TEPOS
Watchtower
BIBLIOTECA ITECH TEPOS
náhuatl del norte de Puebla
  • BIBLIA
  • AMAIXMEJ
  • NECHIKOLMEJ
  • mwbr25 mayo págs. 1-12
  • Tein mokui keman tikitaj Tein timomachtiaj itech nechikol Tonemilis uan toTanojnotsalis

Amo moajsi nion se video ika tein tikonixpejpenak

Xitechontapojpolui, se taman kitsakuilij maj amo moita video.

  • Tein mokui keman tikitaj Tein timomachtiaj itech nechikol Tonemilis uan toTanojnotsalis
  • Tein mokui keman tikitaj Tein timomachtiaj itech nechikol Tonemilis uan toTanojnotsalis (2025)
  • Subtítulos
  • 5-11 DE MAYO
  • 12-18 DE MAYO
  • 19-25 DE MAYO
  • 26 DE MAYO HASTA 1 DE JUNIO
  • 2-8 DE JUNIO
  • 9-15 DE JUNIO
  • 16-22 DE JUNIO
  • 23-29 DE JUNIO
  • 30 DE JUNIO HASTA 6 DE JULIO
Tein mokui keman tikitaj Tein timomachtiaj itech nechikol Tonemilis uan toTanojnotsalis (2025)
mwbr25 mayo págs. 1-12

Tein mokui keman tikitaj Tein timomachtiaj itech nechikol Tonemilis uan toTanojnotsalis

© 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania

5-11 DE MAYO

TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 12

Komo kuali tiontekiti kuali mitsonyas

w16.06 30 § 5

Se kualneskayot tein okachi kipia ipatiuj ke tetsitsin tein patiyojkej

Axkan, miakej itekitikauan Dios semi ouij kinkisa kitaniskej tein ika moixpanoltiskej. Sayoj ke yejuan amo kitemouaj kichiuaskej tein okachi amo ouij uan tein ika takajkayauaskej, ta mochikauaj yeskij tel kuali tekitinij. Ijkon, kinextiaj ke ikualneskayouan Dios, kemej melaujkayot, kipiaj okachi ipatiuj ke tein yeski taman tein uelis kitaniskej (Prov. 12:24; Efes. 4:28).

g21.1 8 § 1

Tein techpaleuis maj tiyolpakikan ika tein tikpiaj

“Kachi kuali ma motekitilti ka imauan tech se kuali tekit para ijkon uelis kinpaleuis oksekin ten kipolojtinemij ten kuaske” (EFESIOS 4:28).

Dios Akin techchijchiuak kineki maj tikitakan ke semi kuali komo titekitij. Porin akin kuali tekiti ueli kinixpanoltia ichankauan, uan nejon kichiua maj yolpaki. Uan hasta ueli kipaleuia akin kipoloua. Akin kitemaka tekit kiuelita maj aksa kuali tekiti, yejua ika xa nochipa kimakas tekit. Yekmelauj kemej kijtoua Biblia, akin kuali tekiti kiselia tein kuali porin tekit se “inetetayokolil Dios” (Eclesiastés 3:13).

Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot

w24.09 28 § 10

Semi tiyolpakij keman tikinpaleuiaj oksekin

10 Maj tikelnamikikan ke uelis tikinyolchikauaskej oksekin ika tein tikijtoskej. ¿Tikonixmati aksa akin uelis tikonyolchikauas komo tikoniluia ke tikonpatiuita tein kichiua? Komo kemaj, xikonilui ke ika tionmotekipachoua. Xa uelis tikonkalpanos, tikonnotsas, tikonmakas se amatsin oso tikontajkuilouilis. Amo moneki tikonijtos miak taman, ta okachi kuali xikonilui tein yekmelauj tikonmachilia. Tein tikoniluis xa yejua tein kiyolchikauas tokniuj maj kisentoka kitekitili Jehová (Prov. 12:25; Efes. 4:29).

12-18 DE MAYO

TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 13

Maj amo tiknejnekikan “inintauil akin amo yolkualmej”

it-2-S 186, 187

Lámpara

Otros usos figurados. Aquello de lo que una persona depende para iluminar su camino está simbolizado por una lámpara. Con tal símbolo, el proverbio contrasta al justo con el inicuo, diciendo: “La mismísima luz de los justos se regocijará; pero la lámpara de los inicuos... se extinguirá”. (Pr 13:9.) La luz del justo continuamente se hace más brillante. Sin embargo, en el caso de los inicuos, por más que dé la impresión de resplandecer su lámpara y, como consecuencia, por próspero que pueda parecer su camino, Dios hará que terminen en oscuridad, donde sus pies, con toda seguridad, tropezarán. Este es el resultado que le espera a aquel que invoca el mal contra su padre y su madre. (Pr 20:20.)

El que se ‘extinga la lámpara’ de alguien también significa que no hay ningún futuro para él. Otro proverbio dice: “No resultará haber futuro para ninguno que es malo; la mismísima lámpara de los inicuos se extinguirá”. (Pr 24:20.)

w12 1/7 17 § 3

Maj tiktekitilikan Dios akin techmaka nemakixtilis

3 Amo tiomeyolouaj maj Satanás no ueli techkajkayaua, porin uelik kichiuak maj omen taltikpakneminij akin amo kipiayaj tajtakol, uan no tel miakej ángeles, kiixtopeuanij iueyitayekanalis Dios. Satanás nochipa kitemoua maj tiknemilikan ke itanauatiluan Dios semi amo tekauaj maj se kichiua tein se kineki, uan maj amo tiyolpakikan itech tonemilis (1 Juan 5:3). Uelis techijtakos komo peua timosentiliaj iniuan tein kipiaj nejin tanemililmej. Se tokniuj siuat akin kipia 24 xiujmej uan auilnemik, kijtoua: “Nikauak maj amo kuali tasojiknimej nechyekananij itech nonemilis. Uan amo nimoyolchikauaya nikiniluis ke amo nikchiuaskia tein nechiluiayaj”. ¿Melauj ke timiakej no tikmachilianij maj techchikaujkauikan totasojikniuan?

w04-S 15/7 31 § 6

“Todo el que es sagaz actúa con conocimiento”

La persona prudente y recta que actúa con verdadero conocimiento será bendecida. Salomón nos asegura: “El justo come hasta que su alma queda satisfecha, pero el vientre de los inicuos estará vacío” (Proverbios 13:25). Jehová sabe lo que es bueno para nosotros en todo aspecto de la vida: en la vida familiar, en las relaciones con el prójimo, en el ministerio y a la hora de recibir disciplina. Y si somos sabios y aplicamos el consejo que encontramos en su Palabra, sin duda disfrutaremos del mejor modo de vivir.

Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot

w22.02 13 § 15-17

“Xikaki inintajtoluan tamatinij”

15 ITajtol Dios techyolchikaua maj titajtanikan tayolmajxitilis. Proverbios 13:10 kijtoua: “Kipiaj tamatilis akin tajtanij maj kinyolmajxitikan”. ¡Uan melauj nejon! Miakpa, akin amo kichiaj maj kinyolmajxitikan, ta yejuan tajtanij, okachi kuali taixpejpenaj. Yejua ika maj tejuan titajtanikan maj techyolmajxitikan.

16 ¿Kemanian uelis titajtaniskej maj techyolmajxitikan? Maj tikitakan seki taman. 1) Se tokniuj siuat kiluia se tokniuj akin uejkaujya kiteixmatiltia iTajtol Dios maj iuan youi tamachtiti ika Biblia, uan satepan kitajtania toni kipaleuis maj okachi kuali tamachti. 2) Se tokniuj siuat akin amo kipia inamik kineki mokouilis se pantalon, yejua ika kitajtania se tokniuj siuat akin chikauak itakuaujtamatilis maj kiita ox kuali yetok tein kiixpejpenak. 3) Se tokniuj takat yekinika kitemakati se tanojnots itech nechikol uan kitajtania se tokniuj akin uejkaujya kitemakani tanojnotsmej maj kuali kikaki para satepan uelis kiyolmajxitis. Hasta akin miak xiujmejya kitemakanij tanojnotsmej, no kuali yeskia maj kintajtanikan okseki tokniuan maj kinyolmajxitikan uan maj kichiuakan tein kiniluiskej.

17 Tinochin xa techyolmajxitis se tokniuj oso xa tikseliskej tayolmajxitilis ika tein tikixtajtoltiskej itech Biblia oso toamaixuan. Keman panos nejon maj tikelnamikikan tein tikitakej itech nejin tamachtilis: maj tiyolyemankej, maj itech titanemilikan tein techiluiaj uan amo keniuj techiluiaj uan maj tikchiuakan. Keman tiyolij, amo tiyolij ika tamatilis. Sayoj ke komo tikakij tein techyolmajxitiaj uan timokauaj maj techmelauakan, Biblia kijtoua ke timochiuaskej titamatinij (Prov. 19:20).

19-25 DE MAYO

TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 14

Kuali xikonnemili tein tikonchiuas keman peuas se ueyi ouijkayot

w23.02 23 § 10-12

Maj tikpatiuitakan tonemilis tein Dios techmaka

10 Kemansa amo uelis tiktsakuiliskej tein amo kuali, kemej se tetsauit, se ueyi kokolis tein temaua uan keman takuejmolchiuaj. Sayoj ke keman panos nejin, uelis okachi timopaleuiskej uan amo timomikiliskej komo tikintakamatij tekiuanij keman technauatiskej maj timokauakan tokalijtik, maj tikisakan uan okseki taman tein techiluiskej (Rom. 13:1, 5-7). Uelis achto tikchiujtoskej seki taman para timopaleuiskej uan semi kuali komo tikakij tein tekiuanij technauatiaj. Xa uelis techpaleuis komo tikeujtokej at, seki taman tein tikuaskej tein amo niman palani uan tein uelis ika timopajtiskej.

11 ¿Uan komo kampa tinemij peua se ueyi kokolis tein temaua? ¿Toni moneki tikchiuaskej? Moneki tikintakamatiskej tekiuanij keman technauatiskej maj timomapajpakakan, maj amo timosentilikan iniuan oksekin, maj tikuikan cubreboca uan maj timokauakan tokalijtik komo timokokouaj. Komo tikchiuaj nejin, tiknextiaj ke tikpatiuitaj tonemilis tein Jehová techmakani.

12 Keman mochiua se ijsiujkayot, xa tikinkakiliaj totasojikniuan, akin tikinixmatij oso itech noticias, seki taman tein amo melauak. Maj amo tikneltokakan nochi tein techiluiaj, ta okachi kuali maj tikakikan tein kitematiltiaj tekiuanij uan tapajtianij, yejuan kimatij tein yekmelauj panotok (xikonixtajtolti Proverbios 14:15). No moneki tikchiuaskej tein technauatiskej tokniuan Oloch Taojtokaltianij uan sucursales keman kiixtaliskej keniuj timonechikoskej uan titanojnotsaskej, porin yejuan nochipa kitemouaj kimatiskej tein yekmelauj panotok keman kiixtaliaj teisa (Heb. 13:17). Keman titatakamatij, timoyekpiaj tejuan uan oksekin uan xa kichiuas maj okachi kuali ininka tajtokan itaixpantijkauan Jehová (1 Ped. 2:12).

w24.07 5 § 11

Xionyolchikauak kemej Sadoc

11 ¿Keniuj uelis tiyeskij tiyolchikaujkej kemej Sadoc keman techtajtaniskej maj tikinpaleuikan tokniuan maski uelis techpanos tein amo kuali? 1) Maj tikchiuakan tein technauatiaj. Keman ijkon panos semi moneki maj titatakamatikan para amo tixexeliujtoskej. Yejua ika moneki tikchiuaskej tein technauatiaj tokniuan akin taixyekanaj itech sucursal (Heb. 13:17). Tayekananij moneki miakpa momachtiskej tein technauatiaj maj tikchiuakan achto uan keman mochiua se tetsauit (1 Cor. 14:33, 40). 2) Maj tiyolchikaujkej, sayoj ke no maj kuali titanemilikan (Prov. 22:3). Kuali xiontanemili achto ke tikonchiuas teisa. Ijkon amo mitsonpanos tein amo kuali. 3) Maj titakuaujtamatikan iuan Jehová. Yejua ininka motekipachoua nochin uan kineki maj kuali tietokan. Uan uelis techpaleuis maj tikinmakakan tokniuan tein kinpoloua.

Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot

lff tamachtilis 35 punto 2

Keniuj kuali titaixpejpenaskej

2. ¿Toni moneki tikonnemilis achto ke tikonixpejpenas teisa?

Biblia kijtoua: “Akin tamatkej kuali kiita kani taksas” (Proverbios 14:15). Nejin kijtosneki ke achto ke tikixpejpenaskej teisa moneki kuali tikitaskej sejse taman tein uelis tikchiuaskej. Keman tikonitas sejse taman, xionmochiuili nejin netajtanilmej: “¿Katiyejua tamachtilismej tein kipia Biblia uelis nechpaleuiskej maj kuali nitaixpejpena? ¿Toni tein nikixtalis nechpaleuis maj kuali nimomachili? ¿Keniuj uelis kinijtakos oksekin tein nikixpejpenas? Uan tein okachi moneki, ¿kiyolpaktis Jiova?” (Deuteronomio 32:29).

Jiova kinamiki techiluis toni tein kuali uan toni amo kuali. Keman kuali tikixmatij itanauatiluan uan tamachtilismej tein kipia Biblia uan tikixtaliaj tikintakamatiskej, tikpiaj se kuali tanemilil. Totanemilil yejua se taman tein tikpiaj tein techiluia tein kuali uan tein amo kuali (Romanos 2:14, 15). Keman kuali tikmachtiaj totanemilil techpaleuia maj kuali titaixpejpenakan.

26 DE MAYO HASTA 1 DE JUNIO

TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 15

Xikonpaleui oksekin maj yolpakikan

w10-S 15/11 31 § 16

Decididos a andar en integridad

16 Además, Job era hospitalario (Job 31:31, 32). Aunque nosotros no seamos ricos como él, también podemos seguir “la senda de la hospitalidad” (Rom. 12:13). Si invitamos a alguien a comer a casa, no tenemos por qué preparar algo muy complicado. Recordemos que “mejor es un plato de legumbres donde hay amor que un toro cebado en pesebre y, junto con él, odio” (Pro. 15:17). Incluso con la comida más sencilla, podemos disfrutar de un rato agradable y edificante con nuestros queridos hermanos.

w18.04 23, 24 § 16-18

Maj timoyolchikauakan se uan okse “kachi ok”

16 Komo tipinauaj titajtoskej oso amo semi titajtouaj, moneki amo tiknemiliskej ke amo uelis tikinyolchikauaskej oksekin. Tein melauj, amo ouij. Kemej neskayot, keman tiktajpalouaj se tokniuj, uelis tikixuetskiliskej. Komo amo techixuetskilia, xa kipia se kuejmol uan moneki tajtos iuan aksa. Xa okachi kuali momachilis komo tikakij ika nejmachkayot (Sant. 1:19).

17 Se tokniuj telpoch akin monotsa Henri semi yolkuetaujtoya porin miakej ichankauan amo kitekitiliayajok Jiova. Semej katka ipopaj, akin achto katka tayekankej. Se tokniuj takalpanojkej kiitak ke Henri tayokoxtoya uan kiuikak kampa tayiskiaj kafen. Yejua kikakik Henri ika miak nejmachkayot keman kitapouijtoya keniuj momachiliaya. Henri kiajsikamatik ke sayoj ueliskia kinpaleuis ichankauan maj oksepa mokepakan iuan Jiova komo yejua amo kikauaya. No kiyolseuij kiixtajtoltis Salmo 46, Sofonías 3:17 uan Marcos 10:29, 30.

18 ¿Toni techmachtia tein kinpanok Henri uan Marthe? Ke tinochin uelis titeyolchikauaskej. Tekiuaj Salomón kijkuiloj: “Se tajtol tein moijtoua keman monektok, ¡tel kuali temachililtia!”. Uan no kijtoj ke “keman kualtsin teixitaj kiyolpaktia se iyolo” uan ke “se kuali tanauatil kichikaua omimej” (Prov. 15:23, 30). Komo tikitaj ke aksa yolkuetaujtok, ¿toni uelis tikchiuaskej? Uelis tikixtajtoltiliskej amaix Tanejmachtijkej oso se tamachtilis tein moajsi itech jw.org. Sayoj ke no, Pablo kijkuiloj: “Ximoyolmajxitijtiyakan [oso ximoyolchikauakan] se uan okse [...] ka salmos uan ka himnos uan ka ne cantos [...]. Uan ma tiktasojkamachilijtiyakan Totajtsin Dios ika ne tetasojtalis” (Col. 3:16; Hech. 16:25). Kemej tikitaj, komo timosenkuikatiaj nekuikatilmej tein ika tikueyichiuaj Jiova uelis kichiuas maj okachi kuali timomachilikan.

Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot

ijwbq tamachtilis 186 § 8

¿Keniuj uelis kuali nitaixpejpenas?

Biblia kijtoua: “Amo kuali kisa tein moixtalia mochiuas keman amo moteixejekoltia” (Proverbios 15:22). Yejua ika, achto ke tikonixpejpenas teisa xiontajto iniuan akin uelis tiontakuaujtamatis. Kemej neskayot, komo moneki tikonixpejpenas keniuj tionmopajtis, kuali yeskia xikonitati se tapajtijkej (Mateo 9:12). Kemansa no mitsonpaleuis komo tiontajtoua iniuan akin no kipanokej tein tikonpanotok. Sayoj ke xikonelnamiki ke tejuatsin moneki tikonixpejpenas tein tikonchiuas uan ke tejuatsin tikonselis tein panos ika tein tikonixpejpenas (Gálatas 6:4, 5).

2-8 DE JUNIO

TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 16

Eyi netajtanilmej tein mitsonpaleuis xikonixtali toni tikonchiuas

w14 1/1 19, 20 § 11, 12

Telpochmej uan ichpochmej, kuali xitaixpejpenakan

11 Okachi se yolpaki komo se kitekitilia Jiova (Prov. 16:20). Nesi ke Baruc, itajkuilojkauj Jeremías, kielkauak nejon. Ejkok se tonal keman amo kiyolpaktiayaok kichiuas itekiyo Dios, yejua ika Jiova kiiluij: “Tejua, tiksentoka timotemolia miak taman tein uejueyi. Amo xiksentoka xiktemo. Porin, xikita, nikualkuiliti se ueyi tajyouilis nochi tein yoltok [...] uan yekmelauj nimitsmakas monemilis kemej se teisa tein mokauak kampa yeski tiyas” (Jer. 45:3, 5). ¿Toni tiknemilia? ¿Toni kiualkuiliskia yolpakilis Baruc? ¿Maj motemoliskia miak taman tein uejueyi, oso maj makisaskia keman Jerusalén ixpoliuiskia porin katka se itekitikauj Dios akin amo kikauak? (Sant. 1:12).

12 Se tokniuj akin yolpaki porin kinpaleuia oksekin yejua Ramiro. Yejua kijtoua: “Nochankauan nemij Bolivia kampa semi tepeyoj tein moixmati kemej los Andes uan semi kipanouaj tatasojtilis. Yejua ika semi ueyi nepaleuil katka keman nokniuj akin tayekana nechiluij maj niyouj ueyi kaltamachtiloyan uan yejua taxtauaskia. Sayoj ke yankuixtok nimoauijka uan nikselijka okse tayoleualis: se tokniuj akin kichiua tekit kemej precursor nechyoleujka maj iuan nitanojnotsati itech se xolalkonet. Niyajki ompa, nimomachtij niktekis tsonti uan ika nejon tekit nimoixpanoltiaya. Miakej taltikpakneminij kitasojkamatiaj keman tikinyoleuayaj maj momachtikan Biblia. Satepan peuak nimosentilia itech se yankuik nechikol itech se maseual tajtol. Nikchiuakya tekit kemej precursor panouaya majtakti xiuit, uan nikmati ke nion se tekit ueliskia nechualkuilis yolpakilis tein nechualkuilia keman nikinpaleuia taltikpakneminij maj kiajsikamatikan kuali tanauatilmej itech inintajtol”.

w13 1/9 17 § 1-3

¿Timopatatokej?

MIAK taman itech tonemilis tikchiuaj kemej moita kampa tinemij oso kemej techiskaltijkej. Tikuij se taman taken, tikueliliaj seki taman takual oso se taman kemej timonejnemiltiaj. ¿Keyej? Tepitsin porin yejua nejon moita kampa tinemij oso porin tein tikpanouaj techuika maj ijkon timonejnemiltikan.

2 Sayoj ke moajsi okseki taman tein okachi moneki ke tikpejpenaskej se taman taken oso se taman takual. Kemej neskayot, ijkuak katkaj tikonemej techmachtijkej ke seki taman kuali yetok uan okseki moneki amo tikchiuaskej porin amo kuali yetok oso amo kuali kiitaj kampa tinemij. Sayoj ke taltikpakneminij tataman kiitaj toni kuali uan toni amo. Uan no totanemilil techyekana keman tikixpejpenaj toni tikchiuaskej uan toni amo. Biblia kijtoua ke kemansa “ten amo judíos uan ten amo kipiaj in tanauatil [...,] kichiutinemij [...] ten tenauatilia in tanauatil” (Rom. 2:14). Sayoj ke komo amo onkak se iTanauatil Dios tein amo senkis tetakaualtia teisa, ¿kijtosneki ke uelis tikchiuaskej kemej techiskaltijkej uan kemej momattokej kichiuaskej kampa tinemij?

3 Biblia techiluia ome taman keyej motelneki maj amo nochi tiktojtokakan tein oksekin kichiuaj. Yekinika porin tajkuilol kijtoua ke “onkak se kuali ojti iixpan takat, sayoj ke satepan itamilis yejua mikilis” (Prov. 16:25). Kemej titajtakouanij, amo ueli senkis kuali timoyekanaj toselti (Prov. 28:26; Jer. 10:23). Ojpatika porin yejua Satanás “ten tayekantinemi nikan taltikpak” kiixtalia keniuj monejnemiltiskej taltikpakneminij, tein kijtosneki, toni kiitaskej ke kuali uan toni amo, uan toni moneki motelitas uan toni amo (2 Cor. 4:4; 1 Juan 5:19). Yejua ika, komo tiknekij maj techseli Dios uan maj techmaka itatiochiualis, moneki tikchiuaskej tein techyolmajxitia nejin tajkuilol (xikonixtajtolti Romanos 12:2, TNM).

Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot

w19.05 24 § 13

Maj amo techkajkayaua “in tamachilis de nikan taltikpak”

13 Biblia kijtoua: “Nochin akin itech ininyolo moueyinekij Jiova amo kinitstani” (Prov. 16:5). ¿Keyej Jiova amo kinitstani akin moueyinekij? Se taman porin akin kinemiliaj ke ueyichiuanimej uan kichiuaj maj oksekin no moueyinekikan kinextiaj ke tanemiliaj kemej Satanás. Kemej yejua senkis moueyineki kinemilij ke Jesús, akin kipaleuij Dios maj kichijchiua nochi tein onkak, monekia motankuaketsas iixpan uan kiueyichiuas (Mat. 4:8, 9; Col. 1:15, 16). Tein kichiuaj akin moueyinekij kinextia keyej Dios kiita ke senkis amo tapaleuia kemej tanemiliaj.

9-15 DE JUNIO

TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 17

Keniuj se takat uelis kuali mouikas iuan isiuatsin

g-S 9/14 11 § 2

Cómo superar el resentimiento

Hágase un examen sincero. La Biblia dice que algunas personas estallan con facilidad (Proverbios 29:22). ¿Podría ser ese su caso? Pregúntese: “¿Soy rencorosa? ¿Me ofendo con facilidad? ¿Tiendo a exagerar las cosas?”. La Biblia advierte que insistir en un asunto puede separar a los amigos (Proverbios 17:9; Eclesiastés 7:9). También en el matrimonio puede pasar eso. Si descubre que es rencorosa, trate de ser más paciente con su esposo. (Principio bíblico: 1 Pedro 4:8.)

w08-S 1/5 11 § 1, 2

Cómo solucionar problemas en el matrimonio

1. Fije un momento para hablar del tema. “Para todo hay un tiempo señalado [...]; tiempo de callar y tiempo de hablar.” (Eclesiastés 3:1, 7.) Como vimos en la disputa reproducida arriba, algunos desacuerdos suscitan sentimientos muy intensos. Si eso ocurre, domínese y no discuta. Antes de que las emociones se desborden, deténgase y propóngale a su pareja hablar del asunto después. Evitará causarle mucho daño a su relación si toma en serio el siguiente consejo bíblico: “Comenzar una discusión es abrir una represa, antes que la pelea estalle, retírate” (Proverbios 17:14, Biblia de América).

No obstante, también hay un “tiempo de hablar”. Como la mala hierba, los problemas crecen si no se les presta atención. Por consiguiente, no pase por alto la cuestión esperando a que desaparezca por sí sola. Si usted interrumpe una discusión, muéstrele respeto a su cónyuge fijando un momento no muy lejano para volver a hablar del asunto. Dar este paso les ayudará a ambos a actuar en armonía con el espíritu de esta exhortación bíblica: “Que no se ponga el sol estando ustedes en estado provocado” (Efesios 4:26). Por supuesto, entonces usted debe cumplir con su palabra.

Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot

w23.06 20 § 3

Komo tikmojkatokaj Dios nochipa techpaleuis

3 Moneki tikyekpiaskej toyolo porin Jehová kimati toni tikmachiliaj. Nejin kijtosneki ke yejuatsin kiita tein tejuan amo ueli tikitaj. Kimattok nochi tein tikpiaj toyolijtik (xikonixtajtolti Proverbios 17:3). Jehová techtasojtas komo kiita ke tikchiuaj tein techyolmajxitia. Nejin techpaleuis maj amo tikneltokakan tein takajkayaua Satanás uan akin mokauaj maj kinixyekana, uan amo no tinemiskej kemej akin amo yolkualmej (Juan 4:14; 1 Juan 5:18, 19). Keman okachi timotokiskej iuan Jehová okachi tiktasojtaskej uan tikpoujkaitaskej. Amo tiknekiskej tikchiuaskej nion teyi tein kiyolkokos toTajtsin uan nion tepitsin tiknekiskej titajtakolchiuaskej. Keman tiknekiskej tikchiuaskej tein amo kuali, xa timoluiskej: “Amo nikyokolis nikyolkokos akin semi nechtasojta uan semi nechpaleuiani” (1 Juan 4:9, 10).

16-22 DE JUNIO

TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 18

Xikinyolchikaua akin mokokouaj

w22.10 22 § 17

“Tamatilis kemej yeskia aksa akin chikauak tsajtsitiuj itech ojti”

17 Maj achto tiknemilikan tein tikijtoskej. Komo amo tikchiuaj, xa tikijtoskej teisa tein uelis kiyolkokos aksa. Biblia kijtoua: “Tajtol tein amo se kinemilia tamati kemej ijkuak tetsoponiaj ika se espada, sayoj ke inintajtoluan tamatinij tepajtia” (Prov. 12:18). Komo amo tikintenkuitinemij oksekin, uelis kuali timouikaskej iniuan oksekin (Prov. 20:19). Komo tiknekij titeyolseuiskej ika tein tikijtouaj uan amo titeyolkokoskej, moneki tikixtajtoltiskej Biblia mojmostaj uan itech titanemiliskej (Luc. 6:45). Komo itech titanemiliaj tein Biblia kijtoua, tein tikijtoskej uelis kinyolseuis oksekin (Prov. 18:4).

mrt-S artículo 19, recuadro

Qué hacer ante un problema de salud inesperado

Escúchelo con atención. Una de las mejores formas de ayudar a un amigo es escuchándolo cuando necesite hablar. No tiene que responder a todo lo que le diga. A veces, su amigo solo necesitará desahogarse. No se asuste por lo que le diga y no lo juzgue. No dé por sentado que sabe cómo se siente su amigo, sobre todo si tiene una enfermedad que a simple vista no se nota (Proverbios 11:2).

Diga cosas positivas. A veces no sabrá bien qué decir. Pero al menos puede decirle a su amigo que sabe que él está pasando por una situación difícil. Decir eso seguramente será mejor que no decir nada. Si no se le ocurre nada, puede decir algo sencillo pero sincero, como “No sé qué decir, pero quiero que sepas que te quiero”. Evite expresiones como “Te podría haber ido peor” o “Al menos no tienes tal o cual enfermedad”.

¿Por qué no investiga sobre la enfermedad de su amigo? Seguro que él agradecerá mucho los esfuerzos que usted haga por entender por lo que está pasando, y sus comentarios serán mucho más acertados (Proverbios 18:13). Pero cuidado, no dé consejos que no le han pedido.

Ofrézcase para ayudar. Pregunte qué puede hacer en vez de dar por sentado que sabe lo que su amigo necesita. Puede que su amigo no reconozca que le hace falta ayuda porque no quiere ser una carga para nadie. Por eso, ¿por qué no le propone ayudarlo en algo en concreto, como hacerle las compras, limpiar o alguna otra tarea? (Gálatas 6:2).

No se rinda. A veces, su amigo cancelará los planes que haya hecho con usted o no tendrá ganas de hablar. Sea paciente y comprensivo, y siga pendiente de lo que él necesita (Proverbios 18:24).

wp23.1 14 § 3-15 § 1

¿Keniuj uelis tikinpaleuiskej akin kipiaj se kokolis itech inintanemilil?

“Xikinyolseuikan akin semi tayokoxtokej” (1 TESALONICENSES 5:14).

Xa akin kuali iuan tionmouika semi motekipachoua oso kinemilia ke amo teyi chiujkej. Yejua ika xikonnexti ke ika tionmotekipachoua, ijkon maski amo tikonmatis toni tikoniluis uelis tikonyolchikauas.

“Akin yekmelauj totasojikniuj nochipa techtasojta” (PROVERBIOS 17:17).

Xikonilui ke tikonneki tikonpaleuis. Amo xikonnemili ke tikonmatia toni uelis tikonchiuas, ta xikontajtani keniuj uelis tikonpaleuis. Xa akin kuali iuan tionmouika amo kimati keniuj mitsoniluis keniuj uelis tikonpaleuis. Komo ijkon panoua, xikonilui seki taman tein uelis nankisenchiuaskej, kemej nanyaskej nannemitiuij. No uelis tikontakouitiuj, tikonpaleuis ika tachipaualis ompa kalijtik oso okseki taman (Gálatas 6:2).

“Amo xiyolijsiuikan” (1 TESALONICENSES 5:14).

Xa akin kuali iuan tionmouika amo semi kinekis tajtos. Sayoj ke, xikonelnamikti ke nochipa iuan tionyetos keman kinekis tajtos. Kemej mokokoua xa kijtos oso kichiuas teisa tein mitsonyolxokolis, xa nankixtalijkaj nankichiuaskej teisa sayoj ke satepan amo kinekiok oso kualanis. Keman tikonpaleuis akin kuali iuan tionmouika amo xionyolijsiui uan xikontemo tikonmatis keyej ijkon momachilia (Proverbios 18:24).

Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot

w24.01 24 § 13

Jehová mitsonpaleuis keman tikonpias ouijkayomej

13 ¿Toni moneki tikchiuaskej tejuan? Maj amo tiktemokan nochipa tietoskej toselti. Keman tietokej toselti okachi toka titanemiliaj uan okachi techtekipachoua tein techpanotok, yejua ika xa amo kuali titaixpejpenaj (Prov. 18:1). Tinochin tiknekij tietoskej toselti, okachiok keman techpanoua teisa tein amo kuali. Sayoj ke komo nochipa tiktemouaj tietoskej toselti, tikixtopeujtoskiaj tein Jehová kikui para techpaleuis. Maski tel amo kuali timomachiliskej, maj timokauakan maj techpaleuikan tochankauan, totasojikniuan uan tayekananij. Maj tikitakan ke yejua Jehová akin kichiua maj techpaleuikan (Prov. 17:17; Is. 32:1, 2).

23-29 DE JUNIO

TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 19

Toni tapaleuis maj tokniuan kinekikan kuali mouikaskej mouan

w23.11 12 § 16, 17

¿Keniuj uelis tiksentokaskej semi timotasojtaskej?

16 Xikonita sayoj tein kuali tein kichiuaj oksekin uan amo tein amo kuali. Xikonnemili nejin: tejuatsin tionyetok iniuan seki tokniuan uan nankinekij namokixtiliskej se taixkopin nannochin. Tikonkixtia eyi taixkopimej para tionmokauilis tein okachi kualtsin kisak. Sayoj ke tikonita ke itech semej taixkopimej, se tokniuj amo kuali kisak. ¿Toni tikonchiuaskia? Tikonixpoloskia nejon taixkopin uan tionmokauiliskia omen kampa nochin ixuetskatokej.

17 Keman tikinitaj taixkopimej tein tikinpiaj, tikelnamikij nejon tonal uan keniuj kualtsin timoixpetanijkej iniuan tokniuan. Sayoj ke, xikonnemili ke se tonal se tokniuj kijtoj oso kichiuak teisa tein amo kuali yetok. ¿Toni tikonchiuaskia? ¿Keyej amo tikonelkaua ijkon kemej tikonixpoloskia se taixkopin tein amo kuali kisak? (Prov. 19:11; Efes. 4:32). Uelis tikelkauaskej tein kichiuak nejon tokniuj porin okachi tikelnamikij keman miakpa kualtsin iuan tietoyaj. Okachi kuali, maj sayoj timokauilikan “taixkopimej tein kualtsitsin”.

w23.07 9, 10 § 10, 11

Maj okachi titetasojtakan

10 Tejuan no tiktemouaj keniuj tikinpaleuiskej tokniuan (Heb. 13:16). ¿Nankielnamikij Anna, akin ika titajtojkej itech tamachtilis 29? Satepan ke panok se tetsauit, Anna uan itakatsin kinkalpanotoj seki tokniuan uan kiitakej ke ininchan uejueliujka. Yejua ika, amo kipiayaj tasal tein chipauak para motaliliskej. Anna kijtoua toni kichiujkej: “Tikuikakej inintasal, tikpakkej, tikplancharojkej uan tikkejkelpachojkej. Nejin tein tikchiujkej amo semi ouij katka, sayoj ke tapaleuij maj hasta axkan kuali timouikakan iniuan”. Anna uan itakatsin kinpaleuijkej nejon tokniuan porin kintasojtayaj (1 Juan 3:17, 18).

11 Keman tikualtakamej uan tikintasojtaj oksekin, tiknextiaj ke tikchiujtokej kemej Jehová. Tein tikchiuaskej uelis kinpaleuis miakej maski amo tikmatiskej keniuj nion akonimej. Khanh, tokniuj siuat akin ika titajtojkej itech párrafo 8, kualtsin kinelnamiki nochin akin kipaleuijkej, yejua kijtoua: “Semi nikintasojkamatilia nochin tokniuan siuamej akin nechuikayaj maj nitanojnotsati. Semi tetasojtayaj. Yayaj nechtemotij, nechuantiaj teisa oso nechtamakayaj uan nechyekpiayaj para maj kuali niajsi nochan. Axkan nikajsikamati ke semi ouij kinkisaya, sayoj ke yolpakiaj keman nechpaleuiayaj”. Nejin amo kijtosneki ke nochin techtasojkamatiliskej keman tikinpaleuiskej. Keman Khanh kinelnamiki akin kipaleuijkej kijtoua: “Maski nejua no nikuelitaskia nikinpaleuis akin nechpaleuijkej, amo nikmati kani nemij. Sayoj ke Jehová kemaj kimati kani moajsij, yejua ika niktataujtia maj kinpaleui”. Jehová kiita tein tikchiuaj para tikinpaleuiskej oksekin maski tepitsin. Yejuatsin kiita kemej teisa tein kipia miak ipatiuj uan kineki techtatiochiuis (xikonixtajtolti Proverbios 19:17).

w21.11 9 § 6, 7

Maj tiksentokakan tiknextikan netasojtalis tein amo tami

6 Maj itech titanemilikan se takat akin miak xiujmejya kintekitiliani seki taltikpakneminij. Sayoj ke itech nochi nejon xiujmej xa amo kiixmatini nion semej akin kintekitilia. Xa amo nochipa kiuelita tein kiixtaliaj maj mochiua. Miak xiujmejya ompa tekitini porin ijkon ueli moixpanoltia. Kisentokas kintekitilis hasta keman kiajxitis xiujmej keman amo monekisok tekitis oso hasta keman kiajsis se okachi kuali tekit.

7 Tein teolinia maj se kinexti netasojtalis tein amo tami semi taman ke tein kiolinia takat maj amo kinkaua akin kintekitilia. Yejua kisentoka kintekitilia porin ijkon ueli kitani tomin. ¿Keyej itekitikauan Dios akin nenkej ne uejkauj kinextijkej netasojtalis tein amo tami? Amo kinextijkej porin ijkon monekia kichiuaskej, ta porin yejuan kinekkej kinextiskej. Maj tikitakan tein kichiuak David. Yejua kinextilij Jonatán, akin semi kuali iuan mouikaya netasojtalis tein amo tami, maski ipopaj Jonatán kinekia kimiktis David. Miak xiujmej satepan ke Jonatán momikilij, David kisentokak kinextilij Mefibóset, iokichpil Jonatán, netasojtalis tein amo tami (1 Sam. 20:9, 14, 15; 2 Sam. 4:4; 8:15; 9:1, 6, 7).

Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot

it-1-S 545

Consejo, consejero

Jehová es el poseedor de la sabiduría en sentido absoluto. Es el único que no necesita a nadie que le aconseje. (Isa 40:13; Ro 11:34.) Su Hijo puede proveer dirección como “Maravilloso Consejero” porque recibió y siguió el consejo de su Padre y tiene Su espíritu. (Isa 9:6; 11:2; Jn 5:19, 30.) Esto pone de relieve que para que el consejo sea provechoso, debe tomar en cuenta a Jehová. Cualquier consejo que se oponga al Altísimo carece por completo de valor, y ni siquiera puede llamarse consejo. (Pr 19:21; 21:30.)

30 DE JUNIO HASTA 6 DE JULIO

TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 20

Tein kinpaleuis novios maj kuali taixejekokan

w24.05 26, 27 § 3, 4

¿Keniuj uelis tikueyitalis Jehová komo tikpia monovio oso monovia?

3 Keman se tokniuj takat uan se tokniuj siuat mochiuaj novios semi yolpakij, sayoj ke amo moneki kiauilmatiskej porin satepan uelis monamiktiskej. Tonal keman monamiktiaj motenkauaj iixpan Jehová ke nochipa motasojtaskej uan mopoujkaitaskej. Achto ke timotenkauaskej nejin oso okse taman, moneki kuali tiknemiliskej (xikixtajtolti Proverbios 20:25). Keman omen mochiuaj novios kinpaleuia maj okachi kuali moixmatikan uan ijkon uelis kiixtaliskej toni kichiuaskej. Kemansa kiixtaliaj monamiktiskej oso mokauaskej. Komo mokauaj amo kijtosneki ke nenkaj mochiujkej novios, ta kijtosneki ke kinpaleuij maj kimatikan toni monekia kiixtaliskej.

4 ¿Keyej moneki tikajsikamatiskej para toni tapaleuia maj omen mochiuakan novios? Porin komo akin ayamo monamiktiaj kuali kiajsikamatij nejin, amo kinekiskej moixmatiskej iuan aksa komo amo kinekij monamiktiskej. Amo sayoj akin ayamo monamiktiaj moneki kiajsikamatiskej nejin, ta tinochin moneki tikmatiskej. Sekin kinemiliaj ke komo aksa peua kipia inovio oso inovia moneki iuan monamiktis. Uan nejon uelis kichiuas maj no ijkon tanemilikan akin ayamo monamiktiaj. Melissa, se tokniuj siuat de Estados Unidos akin ayamo monamiktia, kijtoua: “Seki tokniuan kinteliluiaj akin novios maj monamiktikanya. Yejua ika sekin kisentokaj novios maski amo kuali mouikaj. Uan oksekin amo kinekij iuan moixmatiskej aksa para amo motekipachojtoskej”.

w24.05 22 § 8

¿Keniuj uelis tikajsis akoni iuan timonamiktis

8 Xa timotajtanis: “¿Keniuj uelis nikmatis keniuj tamati achto ke nikiluis tein nikmachilia?”. Itech kali kampa namosentiliaj oso keman namoixpetaniskej uelis tikitas toni kichiua, keniuj mouika iniuan oksekin oso keniuj mouika iuan Jehová. ¿Akonimej itasojikniuan? ¿Toni ika tajtoua? (Luc. 6:45). ¿Kiixtalijtok kichiuas tein tejua tikixtalijtok? Xa uelis titajtos iniuan tayekananij de inechikol oso iniuan okseki tokniuan akin kuali kiixmatij (Prov. 20:18). Xa uelis tikintajtanis keniuj kiitaj oksekin uan toni kualtsitsin taman kinextia (Rut 2:11). Sayoj ke keman tikitas tein kichiua uan keniuj tamati, amo xikchiua maj fiero momachili. Xikpoujkaita tein kimachilia uan amo xiktemo nochipa iuan tietos nion tikmatis nochi tein kichiuani.

w24.05 28 § 7, 8

¿Keniuj uelis tikueyitalis Jehová komo tikpia monovio oso monovia?

7 ¿Toni mitspaleuis okachi kuali xikixmati? Kuali xiknojnotsa, xiktatsintoki uan kuali xikaki tein mitsiluis (Prov. 20:5; Sant. 1:19). Xa uelis nankichiuaskej seki taman para uelis namonojnotsaskej, kemej nansentakuaskej, nannemitiuij uan nansentanojnotsaskej. No uelis okachi kuali namoixmatiskej keman iniuan nanyetoskej namotasojikniuan uan namochankauan. No uelis tikixtalis tikchiuas teisa kampa uelis tikitas tein kichiua uan keniuj mouika iniuan oksekin. Yejua nejon tein kichiuak Albert akin nemi Países Bajos keman moixmattoya iuan Alicia, yejua kijtoua: “Tikchiuayaj seki taman tein techpaleuiaya maj okachi kuali timoixmatikan. Amo ouij katka tein tikchiuayaj, titakualchiuayaj uan tisentachipauayaj kalijtik. Nejon techpaleuij maj tikitakan toni kuali tikchiuayaj uan toni techouijmakaya tikchiuaskej”.

8 Komo namosenmachtiaj Biblia no uelis namechpaleuis okachi kuali ximoixmatikan. Komo nankiixtaliaj namonamiktiskej moneki nochipa nankisenueyichiuaskej Jehová para maj yejuatsin namechpaleui (Ecl. 4:12). Yejua ika, ¿ueliskia namosenmachtiskej Biblia desde axkan? Maski se tokniuj takat uan se tokniuj siuat mochiuaj novios amo kijtosneki ke kalyetonijya, uan tokniuj takat ayamo kiixyekana tokniuj siuat. Sayoj ke komo namosenmachtiaj, mitspaleuis xikita keniuj mouika iuan Jehová. Max uan isiuatsin Laysa, akin nemij Estados Unidos, kijtouaj ke kemej mosenmachtiayaj no kinpaleuij maj kimatikan okseki taman. Max kijtoua: “Keman peuak timoixmatij, timomachtiayaj amaixmej tein techpaleuiskia maj kuali timouikanij keman tikatkaj novios, keman timonamiktiskiaj uan keman tisennemiskiajya. Kemej tikchiujkej nejon uelik ika titajtojkej seki taman tein motelneki tein xa amo ika titajtoskiaj”.

Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot

w16.03 7, 8 § 4, 5

¿Uelisya timoauis?

4 Biblia amo kijtoua kanachi xiuit moneki se kipias uan ijkon uelis se moauis. Proverbios 20:11 kijtoua: “Hasta se okichpil kiixmatij ika tein kichiua, komo monejnemiltia ika chipaujkayot uan melaujkayot”. Nejin kijtosneki ke hasta se konet ueli kimati toni kuali uan toni amo kuali, uan ueli kiajsikamati tein kijtosneki se motemaktis iuan Jiova. Yejua ika, komo se telpoch kinextia ke yekyolmajsitok uan motemaktijya iuan Jiova, motelneki uan kuali yetok maj moaui (Prov. 20:7).

5 ¿Toni kijtosneki maj aksa yekyolmajsito? Amo sayoj kijtosneki se kiajxitis oso se kipanauis 18 xiujmej. Biblia kijtoua ke kijtosneki se kimatis toni kuali uan toni amo kuali (Heb. 5:14). Kijtosneki se kimatis toni kuali uan se kinekis se kichiuas ika nochi se iyolo. Akin yekyolmajsitok mochikaua kiixnamikis tayejyekolismej uan amo moneki maj aksa kiluijto maj kichiua tein kuali. Komo timoauia, mochia xiueli xikchiua tein kuali hasta keman amo mitsitstoskej motatuan oso okseki taltikpakneminij (no xikita Filipenses 2:12).

    Amaixmej itech Náhuatl (norte de Puebla) (2003-2025)
    Kampa se kisa
    Kampa se kalaki
    • náhuatl del norte de Puebla
    • Maj se kipanoltili okse
    • Kampa se kipata kemej se kineki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Kemej kinamiki motekitiltis
    • Keniuj tikyekpiaj tein tikseliaj
    • Kampa mopata seki taman
    • JW.ORG
    • Kampa se kalaki
    Maj se kipanoltili okse