KAMPA TECHTAPOUIAJ ININNEMILIS
Semi niyolpakini porin niktekitiliani Jehová
KATKA 1951, uan yekin niajsia se xolaltsin tein monotsa Rouyn ompa Quebec, Canadá. Niajsik itech kali kampa nechiluijkaj uan nitakakalatsak. Tatapoj tokniuj Marcel Filteau,a yejua kiselijka Tamachtilis tein motemaka Galaad. Kipiaya 23 xiujmej uan uejkapantik katka. Nejua nikpiaya 16 xiujmej uan amo semi katka niuejkapantik. Niknextilij amat kampa kijtouaya ke ompa nechtitankaj para maj nitapaleui kemej precursor. Yejua kiixtajtoltij, nechitak, mokejkeloj uan nechiluij: “¿Momaj kimati ke nikan tietok?”.
NOCHANKAUAN
Niyolik itech xiuit 1934. Notatuan katkaj de Suiza, sayoj ke yajkej nemitoj itech se xolal kampa onkayaj minas tein monotsaya Timmins, ompa Ontario (Canadá). Kemej itech xiuit 1939, nomaj peuak kiixtajtoltia amaix La Atalaya uan peuak monechikoua iniuan itaixpantijkauan Jehová. Nechuikaya nejua uan chikuasen nokniuan. Uan amo uejkauak moauij.
Nopaj amo kiuelitak tein nomaj kichiuak, sayoj ke yejua amo keman mosenkauak. Nomaj nochipa kitekitilij Jehová, hasta keman amo kinkaujkej maj tanojnotsakanok ompa Canadá kemej itech xiuit 1940. Nochipa kuali kinojnotsak nopaj uan kipoujkaitak maski kiluiaya miak taman tein amo kualtsin. Tein kichiuak techpaleuij nejua uan nokniuan maj no tiktekitilianij Jehová. Semi tiyolpakkej tikitaskej ke nopaj mopatak uan peuak kinextia ke techtasojta.
PEUAK OKACHI NIKTEKITILIA JEHOVÁ
Itech metsti agosto xiuit 1950 niajka se ueyi nechikol tein motokaytiaya “Aumento de la Teocracia” ompa Nueva York. Ompa nikinixmatik miakej tokniuan de miakej altepemej uan nikakik miak taman tein kualtsin tein kinpanok tokniuan akin kiselijkaj Tamachtilis tein motemaka Galaad. Nejon nechpaleuij maj niknekini okachi niktekitilis Jehová. Ipa achto niknekia niktekitilis Jehová miak tonalmej, sayoj ke axkan okachi niknekia. Keman niajsik nochan niman niktitanik amat kampa kijtouaya ke niknekia niyeski precursor regular. Keman sucursal de Canadá nechnankilij, nechiluij ke achto monekia nimoauis. Uan ijkon nikchiuak, nimoauij itech 1 de octubre xiuit 1950. Se metsti satepan nimochiuak precursor regular uan nechtitankej maj nitapaleuiti Kapuskasing, se xolal tein tel uejka yetoya de nochan.
Keman nitapaleuijtoya ompa Quebec.
Itech xiuit 1951, sucursal kinyoleuak tokniuan akin tajtouayaj francés maj yanij Quebec, kampa tajtouayaj nejon tajtol uan amo onkayaj miakej itaixpantijkauan Jehová. Nejua uelia nitajtouaya francés uan inglés, yejua ika nikijtoj ke ueliskia nias nitapaleuitiuj uan nechtitankej Rouyn. Ompa amo akin nikixmatia, uan kemej achto nikijtoj sayoj nikmatia kani niajsiskia. Sayoj ke nochi kuali kisak. Marcel uan nejua kuali timouikakej uan nitapaleuij naui xiuit ompa Quebec, satepan ompa nechixtalijkej kemej precursor especial.
GALAAD UAN SEKI TAMAN TEIN AMO NIMAN MOCHIUAK
Keman nietoya Quebec nechyoleujkej maj nikseliti tamachtilis 26 tein motemaka Galaad, tein mochiuak ompa South Lansing (Nueva York). Semi niyolpakia. Tamachtilis tamik 12 de febrero xiuit 1956, uan nechtitankej kampa axkan moixmati kemej Ghana,b ompa África Occidental. Achto ke nias monekik nimokepas Canadá hasta maj nechmakanij amamej tein ika ueliskia nias Ghana. Niknemiliaya ke amo niuejkauaskia.
Sayoj ke nimokauak chikome metsti ompa Toronto hasta maj nechmakanij noamauan. Ijkuak nimokauak ininchan tokniuan Cripps. Yejuan kipiayaj se ichpoch tein monotsaya Sheila, uan timouelitakej. Keman yaya nikiluitia maj nouan monamikti, ejkokej noamauan. Sheila uan nejua tiktataujtijkej Jehová uan tikixtalijkej ke nejua niaskia nitapaleuitiuj, sayoj ke tiksentokaskiaj timotajkuilouiliskiaj para tikitaskiaj ox satepan ueliskia timonamiktiskej. Maski techouijmakak tikixtaliskej nejon, satepan tikitakej ke yejua tein okachi kuali katka.
Se metsti satepan ke nikisteuak uan niajtinemik itech tren, barco uan avión, niajsik Accra, ompa Ghana. Uan ompa nechixtalijkej maj nitakalpano itech distrito, uan monekik niajtinemis Ghana, Costa de Marfil uan Togolandia (kampa axkan moixmati kemej Togo). Sucursal nechmakak se carro para ika niajtinemis. Miakpa niaya noselti, uan semi nikuelitaya nias nitakalpanotiuj.
Itamian semana nitapaleuiaya itech uejueyi nechikolmej. Amo tikpiayaj Kalmej kampa mochiuaj Uejueyi nechikolmej, yejua ika tokniuan tachijchiuayaj ika tarro uan tapantsakuayaj ika palma para maj amo techtatiani tonaltsin. Kemej amo kipiayaj refrigerador, tokniuan akin tetamakayaj kinuikayaj tapialmej uan ompa kinmiktiayaj.
Itech uejueyi nechikolmej kemansa panouaya tein techuetskitiaya. Nikelnamiki ke se tonal okse misionero akin monotsaya Herb Jennings,c temakatoya se tanojnots keman kistiuetsiko se kuakouej tein cholojka uan panok iixpan tokniuj uan akin takaktoyaj. Kuakouej amo kimatia kani yas uan Herb amo teyi kijtojok. Satepan naui tokniuan akin chikaujkej katkaj kikitskijkej kuakouej uan kiuikakej, nochin peujkej momataxkalouaj.
Itech semana niknextiaya tamouisol La Sociedad del Nuevo Mundo en acción itech xolalmej tein ompaka yetoyaj. Nikpilouaya se ueyi tasal istak itech ome postes oso ome koujmej uan ompa uelia tikitayaj tamouisol. ¡Nochin kiuelitayaj! Miakej amo keman kiitstoyaj se tamouisol. Semi momataxkalouayaj keman kiitayaj keniuj oksekin moauiayaj. Tamouisol kinpaleuij maj kiitakan ke tiitaixpantijkauan Jehová amo tixexeliujtokej uan ke timoajsij itech nochi taltikpak.
Keman timonamiktijkej ompa Ghana itech xiuit 1959.
Satepan ke nietoya ome xiuit ompa África, niajka itech ueyi nechikol tein mochiuak ompa Nueva York itech xiuit 1958 kampa mosentilijkej akin ualeuayaj itech tataman altepemej. ¡Semi niyolpakik ompa nikitas Sheila! Yejua tapaleuijtoya kemej precursora especial ompa Quebec uan desde ompa ualeuak para yetos itech ueyi nechikol. Achto timotitaniliayaj cartas uan axkan ke oksepa nikitak nikiluij maj nouan monamikti, uan yejua nechiluij ke kemaj. Niktajkuilouilij tokniuj Knorrd uan niktajtanij ox Sheila ueliskia kiselis Tamachtilis tein motemaka Galaad uan maj satepan kititanikan África, tokniuj kijtoj ke kemaj. Keman Sheila ajsik Ghana, timonamiktijkej ompa Accra itech 3 de octubre xiuit 1959. Tikitakej ke Jehová techtatiochiuij porin tiktayekanaltijkej tiktekitiliskej.
TIKSENTEKITILIAJ JEHOVÁ OMPA CAMERÚN
Itech sucursal de Camerún.
Itech xiuit 1961 techtitankej Camerún, kampa nechiluijkej maj nikpeualti se yankuik sucursal. Nikpiaya miak tekit, uan kemej nechixtalijkej maj nitaixyekana ompa Betel monekia nimomachtis miak taman. Itech xiuit 1965 tikmatkej ke Sheila yaya kipiati se konetsin. Ouij techkisak tikneltokaskej ke tikpiaskiaj se konetsin. Sayoj ke keman timouelitstoyaj uan tiknemilijtoyajya keniuj timokepaskej Canadá, techpanok se taman tein semi ouij.
Tokonetsin momikilij achto ke yoliskia. Tapajtijkej techiluij ke katka se okichpiltsin. Maski panokejya 50 xiujmej, amo tikelkauaj tein techpanok. Maski semi timoyolkokojtoyaj tikixtalijkej timokauaskej ompa kampa titapaleuijtoyaj.
Iuan Sheila ompa Camerún itech xiuit 1965.
Tokniuan akin nemiaj Camerún miakpa kintajyouiltijkej porin amo mokalakiayaj itech política. Uan okachi ouij katka keman kiixtaliayaj se tekiuaj. Itech 13 de mayo xiuit 1970, tekiuaj kijtoj ke itaixpantijkauan Jehová amo ueliskia tanojnotsaskejok. Tekiuanij moaxkatilijkej yankuik sucursal tein sayoj mokuik makuil metsti. Itech se semana tinochin akin tikatkaj misioneros monekik tikauaskej altepet. Tel ouij techkisak tikinkauaskej tokniuan porin semi tikintasojtayaj uan techtekipachouaya tein ueliskia kinpanos.
Chikuasen metsti tietoyaj itech sucursal de Francia, desde ompa nikchiuaya nochi tein monekia para nikinpaleuis tokniuan de Camerún. Itech metsti diciembre de nejon xiuit techtitankej itech sucursal de Nigeria, nejin sucursal peuak kiixyekana tekit tein mochiuaya ompa Camerún. Tokniuan de Nigeria kualtsin techselijkej, uan semi tiyolpakkej itech nochi xiujmej keman ompa titapaleuijkej.
TIKIXTALIAJ TIKCHIUASKEJ SE TAMAN TEIN OUIJ
Itech xiuit 1973 monekik tikixtaliskej tikchiuaskej se taman tein ouij. Sheila miak tiempo tajyouijtoya porin mokokouaya. Keman tietoyaj itech se ueyi nechikol ompa Nueva York, yejua peuak choka uan nechiluij: “Amo ueliok niksentoka. Semi nisiouikia, uan semi nimokokoua”. Yejua 14 xiujmejya tapaleuijtoya nouan ompa África Occidental. Nejua semi nikpatiuitaya tein yejua kichiujtoya, sayoj ke monekia tikpataskej seki taman. Satepan ke titajtojkej uan semi tiktataujtijkej Jehová, tikixtalijkej timokepaskej Canadá, porin ompa ueliskia okachi kuali kipajtiskej. Semi ouij techkisak tikauaskej tekit tein tikchiujtoyaj uan amo tiktekitiliskejok Jehová miak tonalmej, nejon semi techyolkokoj.
Keman tiajsikej Canadá, se notasojikniuj nechmakak tekit kampa kinamakaya carros, itech se xolal ompa Toronto. Tikrentarojkej se cuarto uan tikoujkej tein tikuiskiaj tein amo yankuikok katka, ijkon uelik timokalpatakej uan amo timotauikaltijkej. Amo tiknekiaj tikpiaskej miak taman porin satepan tiknekiaj oksepa tiktekitiliskej Jehová miak tonalmej. Amo tiknemiliayaj ke niman ueliskia oksepa tiktekitiliskej Jehová ijkon kemej achto.
Peuak nitapaleuia nochi sábados kampa mochijchiujtoya se kali kampa mochiuaskiaj uejueyi nechikolmej ompa Norval (Ontario). Satepan nechixtalijkej maj nitaixyekana itech nejon kali kampa mochiuayaj uejueyi nechikolmej. Uan kemej Sheila okachi kuali momachiliaya, tikitakej ke ueliskia titapaleuiskej. Yejua ika, itech junio xiuit 1974, timokalpatakej uan tiajkej itech nejon ueyi kali. Semi tiyolpakiaj porin oksepa peuak tiktekitiliaj Jehová miak tonalmej.
Sheila okachi kuali momachiliaya. Ome xiuit satepan nechiluijkej maj nitapaleui kemej takalpanojkej itech circuito, uan uelik titapaleuijkej. Tikinkalpanojkej nechikolmej tein yetoyaj Manitoba, tein pouia Canadá, uan ompa semi taseseyaya. Sayoj ke semi tiyolpakiaj porin tietoyaj iniuan tokniuan akin semi techtasojtayaj. Tikitakej ke kampa yeski tietoskej moneki kuali tiktekitiliskej Jehová.
SE TAMAN TEIN NECHPANOK NECHMACHTIA TEISA TEIN SEMI MONEKI
Miak xiujmej titakalpanojtoyaj itech circuito, sayoj ke itech xiuit 1978, techyoleujkej maj titapaleuitij Betel ompa Canadá. Tepitsin satepan, nikitak ke monekia okachi kuali nikchiuas se taman tein semi moneki uan tein semi ouij nechkisak nikchiuas. Nechiluijkej maj niktemaka se tanojnots tein uejkauaskia se hora uan tajko itech tajtol francés ompa Montreal. Sayoj ke notanojnots amo semi kinyolnotsak akin takaktoyaj, uan se tokniuj akin tekitia itech Departamento de Servicio monekik nechyolmajxitis. Ijkuak amo nimomakaya cuenta ke amo kuali niktemaka tanojnotsmej. Tein nechiluij nejon tokniuj semi nechyolkokoj. Amo kuali timonojnotskej uan nikualanik porin niknemilij ke sayoj kiitak keniuj nimopolojka uan amo tein kuali tein nikchiujka. Amo niknekik nikakis tein nechyolmajxitij porin amo kuali nikitak nejon tokniuj uan nikitak ke amo kuali nechnojnotsak.
Nimomachtij se taman tein semi monekia satepan ke niktemakak se tanojnots itech tajtol francés.
Seki tonalmej satepan, se tokniuj akin kiixyekanaya sucursal nechnojnotsak. Nikiluij ke nikualanik iuan nejon tokniuj, uan ke amo kuali nimomachiliaya porin amo kuali niknankilijka. Satepan nikiluito tokniuj akin nechyolmajxitijka maj nechtapojpolui, uan yejua nechtapojpoluij. Nejin tein nechpanok nechmachtij ke monekia okachi niyeski niyolyemanik (Prov. 16:18). Miakpa niktajtaniani Jehová maj nechtapojpolui, uan nikixtaliani amo oksepa nikualanis keman oksekin nechyolmajxitiskej.
Panoua 40 xiujmejya nietok nikan Betel de Canadá, uan desde 1985 nitapaleuijtok iniuan tokniuan akin kiixyekanaj sucursal. Itech febrero xiuit 2021, nosiuatsin Sheila momikilij, uan semi niktemoua. Nejua no semi nimokokouani, sayoj ke kemej niktekitilijtok Jehová semi niyolpaki uan amo nikita keniuj niman panouaj tonalmej (Ecl. 5:20, nota). Maski nikpanouani miak taman tein ouij, okachi niyolpakini porin niktekitiliani Jehová. Se ueyi tatiochiualis maj ueli niktekitiliani Jehová miak tonalmej itech 70 xiujmejya. Niktajtania Jehová maj kinpaleui nochi telpochmej uan ichpochmej maj kitekitilikan, porin sayoj ijkon kuali nemiskej uan yolpakiskej.
a Kampa techtapouia inemilis tokniuj Marcel Filteau tein monotsa “Jehová es mi refugio y fuerza” kisak itech amaix La Atalaya 1 de febrero xiuit 2000.
b Hasta xiuit 1957, nejin xolal monotsaya Costa de Oro uan ompa nemiaj miakej akin ualeuayaj de Gran Bretaña.
c Kampa techtapouia inemilis tokniuj Herbert Jennings tein monotsa “No saben lo que será su vida mañana” kisak itech amaix La Atalaya 1 de diciembre xiuit 2000.
d Itech nejon tonalmej, tokniuj Nathan Knorr kiixyekanaya tekit tein mochiuaya.