Watchtower BIBLIOTECA ITECH TEPOS
Watchtower
BIBLIOTECA ITECH TEPOS
náhuatl del norte de Puebla
  • BIBLIA
  • AMAIXMEJ
  • NECHIKOLMEJ
  • bt cap. 5 págs. 36-43
  • “Dios yejua taixyekankej akin moneki tiktakamatiskej”

Amo moajsi nion se video ika tein tikonixpejpenak

Xitechontapojpolui, se taman kitsakuilij maj amo moita video.

  • “Dios yejua taixyekankej akin moneki tiktakamatiskej”
  • Maj ‘kuali tikteixmatiltikan iTaixyekanalis Dios’
  • Subtítulos
  • Tamachtilis tein iuan mouika
  • “Iángel Jehová tatapoj kampa tsaktoyaj” (Hechos 5:12-21a)
  • “Dios yejua taixyekankej akin moneki tiktakamatiskej [uan amo takamej]” (Hechos 5:21b-33)
  • “Amo uelis nankiixpoloskej” (Hechos 5:34-42)
  • Kinixpejpenaj seki takamej para maj kichiuakan se “tekit tein moneki” (Hechos 6:1-6)
  • “Itajtol Dios kisentokak momoyauak” (Hechos 6:7)
  • Amo teyi kintsakuilia
    Tamachtilismej tein nikajsi itech Biblia
  • Kiskej kampa tsaktoyaj
    Tanojnotsmej tein ualeuaj itech Biblia
  • “Amo ueyichiuanimej katkaj uan amo semi taixmatiaj”
    Maj ‘kuali tikteixmatiltikan iTaixyekanalis Dios’
Maj ‘kuali tikteixmatiltikan iTaixyekanalis Dios’
bt cap. 5 págs. 36-43

TAMACHTILIS 5

“Dios yejua taixyekankej akin moneki tiktakamatiskej”

Tatitanilmej senkis kitakamatkej Jehová uan ijkon technextilijkej maj no ijkon tikchiuakan

Mokixtia itech Hechos 5:12–6:7

1-3. 1) ¿Keyej tatitanilmej kinuikakej ininixpan uejueyi tamelauanij uan toni monekia kiixtaliskej kichiuaskej tatitanilmej? 2) ¿Keyej tiknekij tikmatiskej keniuj tanankilijkej tatitanilmej?

TATITANILMEJ kinuikakej ininixpan Uejueyi Tamelauanij akin semi kualantokej. Tayekankatiopixkat, José Caifás, akin kinixyekana Uejueyi Tamelauanij semi kualantok uan nion kineki kijtos itokay Jesús. Kiniluia keyej ompa kinuikakej tatitanilmej: “Tamechnajnauatijkej amo xitamachtijtinemikanok itokaykopa nejon takat. Sayoj ke nankinmachtijkejya nochin akin nemij Jerusalén uan nankinekij nantechtajtakoltiskej imikilis nejon takat” (Hech. 5:28). Ika nejin tajtolmej kemej yeskia kiniluijtoya: “¡Komo nankisentokaj nantanojnotsaj, nankiitaskej toni namechpanoua!”.

2 ¿Toni kichiuaskej tatitanilmej? Akin kinnauatij maj tanojnotsakan yejua Jesús akin kipia tanauatil tein Jehová kimakak (Mat. 28:18-20). ¿Kinmouiliskej akin kinixnamikij uan amo tanojnotsaskejok? ¿Oso yeskij yolchikaujkej uan kisentokaskej tanojnotsaskej? Moneki kiixtaliskej ox kitakamatiskej Dios oso takamej. Ika yolchikaualis Pedro niman kijtoua toni kiixtalijkaj kichiuaskej nochin tatitanilmej.

3 ¿Keyej tiknekij tikmatiskej keniuj tanankilijkej tatitanilmej? Porin tejuan no moneki titanojnotsaskej, uan akin techtauelitaj xa no techixnamikiskej (Mat. 10:22). Uelis no kitemoskej techtsakuiliskej para maj amo titanojnotsakanok. Yejua ika semi techpaleuis komo timomachtiaj keyej kinuikakej tatitanilmej ininixpan Uejueyi Tamelauanija uan toni kichiujkej keman kinmojmoujtijkej.

UEJUEYI TAMELAUANIJ AKIN KINIXYEKANAYAJ JUDÍOS

Maski tekiuanij romanos taixyekanayaj ompa Judea, kinkauiliayaj judíos maj kipianij inintaneltokalis uan maj moixyekananij ininselti itech miak taman. Itech xolalmej moajsiaj seki tekiuanij akin kintatsakuiltiayaj akin kichiuayaj tein amo kuali oso kimelauayaj seki kuejmolmej tein kipiayaj. Keman amo uelia kimelauayaj se kuejmol, kinuikiliayaj uejueyi tamelauanij akin yetoyaj Jerusalén. Yejuan katkaj okachi uejueyi tamelauanij uan no kinixyekanayaj judíos, uan yejuan kijtouayaj keniuj monekia kintakamatiskej inintanauatiluan judíos. Nochin judíos kintakachiuayaj nejin uejueyi tamelauanij.

Nejin uejueyi tamelauanij katkaj 71 takamej uan mosentiliayaj ompa templo oso ompaka. Ompa yetoya tayekankatiopixkat, akin kinixyekanaya nochin. No yetoyaj seki uejueyi chiuanimej akin katkaj tiopixkamej uan seki saduceos, seki uejueyi chiuanimej akin amo katkaj tiopixkamej uan seki tajkuilouanij akin kuali kiixmatiaj tanauatil. Tein kiixtaliayaj yejuan katka tanauatil tein amo uelia mopataya uan monekia kitakamatiskej.

“Iángel Jehová tatapoj kampa tsaktoyaj” (Hechos 5:12-21a)

4, 5. ¿Keyej Caifás uan saduceos “kinnexikoluiayaj” tatitanilmej?

4 Kemej achto tikitakej, keman Uejueyi Tamelauanij yekinika kinnauatijkej tatitanilmej maj amo tanojnotsakanok, Pedro uan Juan kinnankilijkej: “Tejuan tiksentokaskej ika titajtoskej tein tikitanij uan tikakinij” (Hech. 4:20). ¿Uan toni panok satepan? Nochin tatitanilmej oksepa peuak tanojnotsaj itech templo, okachiok “kampa yetoyaj ikalikxiuan Salomón”, porin ompa mosentiliayaj miakej judíos. Tatitanilmej kinpajtiayaj miakej, kinkixtiliayaj amokuali ejekamej uan no kichiuayaj okseki milagros. Moajsikamati ke sekin pajtiaj maski sayoj kinajsia iyekauil Pedro. Miakej akin kinpajtijkej no mochiujkej imomachtijkauan Jesús. Yejua ika, “kisentokayaj momiakiliayaj akin taneltokayaj itech toTekotsin, tel miakej takamej uan siuamej” (Hech. 5:12-15).

5 Caifás uan saduceos “semi kinnexikoluiayaj” tatitanilmej, yejua ika kinkitskijkej uan kintsakkej (Hech. 5:17, 18). ¿Keyej kinteltauelitayaj? Porin yejuan tamachtiayaj ke Jesús oksepa nemia uan saduceos amo kineltokayaj ke mikemej uelis oksepa nemiskej. Uan kemej tatitanilmej tamachtiayaj ke sayoj momakixtiskiaj akin takuaujtamatiskiaj iuan Jesús, saduceos mouiaj porin romanos ueliskia kintatsakuiltiskej komo judíos kiitayaj Jesús kemej inintayekankauj (Juan 11:48). ¡Yejua ika kintakaualtijkej tatitanilmej maj amo tanojnotsakanok!

6. ¿Akonimej taoliniaj maj kinixnamikikan itekitikauan Jehová, uan keyej amo tikmojkaitaj maj ijkon kichiuakan?

6 Axkan no ijkon panoua: taixyekananij itech taneltokalismej taoliniaj maj kinixnamikikan itekitikauan Jehová. Kitemouanij kichiuaskej maj tekiuanij amo techkauakan maj titanojnotsakan uan kichiuaj maj moteixmatilti tein amo melauak de tejuan. Amo tikmojkaitaj maj ijkon kichiuakan. ¿Keyej? Yekinika, porin tein tikteixmatiltiaj kinpaleuia miakej maj kimatikan ke taneltokalismej amo tamachtiaj tein melauak. Uan ojpatika, porin keman akin kipiaj kuali ininyolo kiseliaj tein Biblia tamachtia, amo kineltokajok uan nion kichiuajok tein kinmachtiayaj itech inintaneltokalis (Juan 8:32).

7, 8. ¿Keniuj kinpaleuij tatitanilmej tein ángel kiniluij, uan toni semi kuali maj timotajtanikan?

7 Keman tatitanilmej tsaktoyaj uan kichiayaj maj kiitanij toni kinchiuiliskej, xa motajtaniayaj ox kinmajkauaskiaj oso xa kinmiktiskiaj (Mat. 24:9). Sayoj ke nejon youak panok se taman tein amo kichiayaj: “Iángel Jehová tatapoj kampa tsaktoyaj” (Hech. 5:19).b Uan nejon ángel kinnauatij maj yanij templo uan maj kisentokanij tamachtianij (Hech. 5:20). Nejin senkis kinmatiltij ke kichiujtoyaj tein kuali uan kinyolchikauak para kisentokaskej tanojnotsaskej maski kinixnamikiaj. Yejua ika takuaujtamatkej iuan Jehová, moyolchikaujkej uan “keman tanesik kalakkej templo uan peuak tamachtiaj” (Hech. 5:21).

8 Semi kuali maj timotajtanikan: “Komo nejua nikpanoskia tein tatitanilmej kipanokej, ¿nitakuaujtamatiskia iuan Jehová uan ika yolchikaualis niksentokaskia nitanojnotsaskia?”. Semi techyolchikauas maj tiksentokakan tikteixmatiltikan iTaixyekanalis Dios komo tikelnamikij ke itech nejin tekit techixyekanaj uan techpaleuiaj ángeles (Hech. 28:23; Apoc. 14:6, 7).

“Dios yejua taixyekankej akin moneki tiktakamatiskej [uan amo takamej]” (Hechos 5:21b-33)

Caifás, akin semi kualantok, kinteluilijtok tatitanilmej ininixpan okseki Uejueyi Tamelauanij.

“Kinuikakej ininixpan Uejueyi Tamelauanij” (Hechos 5:27).

9-11. ¿Toni kichiujkej tatitanilmej keman kinnauatijkej maj amo tanojnotsakanok, uan toni techmachtia tein kichiujkej?

9 Caifás uan okseki Uejueyi Tamelauanij yaya kintatsakuiltitij tatitanilmej. Kemej amo kimatiaj ke se ángel kinkixtijka, kinnauatijkej tajpianij maj kinkuitij. Xikonnemili keniuj kimojkaitakej keman kiixajsikej amo akin yetokok, maski “kuali tatsaktoya uan tajpianij ijkatoyaj kaltenoj” (Hech. 5:23). Tayekankatajpixkej niman kimatik ke tatitanilmej oksepa yetoyaj templo uan kisentokayaj kiteixmatiltiayaj Jesús maski kintakaualtijkaj. Yejua ika, kinuikak itajpixkauan uan kinkuitoj, uan oksepa kinuikakej ininixpan Uejueyi Tamelauanij.

10 Kemej tikitakej ipeujyan nejin tamachtilis, taixyekananij itech taneltokalis akin kualantoyaj kinnauatijkej tatitanilmej maj amo tanojnotsakanok. ¿Uan toni kichiujkej yejuan? Pedro uan okseki tatitanilmej tanankilijkej: “Dios yejua taixyekankej akin moneki tiktakamatiskej uan amo tein oksekin technauatiaj maj tikchiuakan” (Hech. 5:29). Ijkon, tatitanilmej technextilijkej tiitekitikauan Dios toni moneki tikchiuaskej. Maski moneki tikintakamatiskej “tekiuanij akin taixyekanaj”, amo tikintakamatij keman techtakaualtiaj maj amo tikchiuakan tein Dios technauatia, oso keman techiluiaj maj tikchiuakan tein Dios amo kiyolpaktia (Rom. 13:1). Yejua ika, komo amo techkauaj maj titanojnotsakan, tiksentokaj tikteixmatiltiaj itajtol Dios porin yejuatsin kineki maj tikchiuakan nejon tekit. Sayoj ke tiktemouaj maj amo techitakan tekiuanij keman tikteixmatiltiaj iTaixyekanalis Dios.

11 Uejueyi Tamelauanij semi kualankej keman tatitanilmej ika yolchikaualis tanankilijkej ke kitakamatiskiaj Dios. Yejua ika, hasta “kinekkej kinmiktiskej” (Hech. 5:33). Tatitanilmej xa kinemilijkej ke kinmiktiskiaj nejon tonal, sayoj ke Jehová kinpaleuij kemej amo kinemiliayaj.

“Amo uelis nankiixpoloskej” (Hechos 5:34-42)

12, 13. 1) ¿Toni kinyolmajxitij Gamaliel okseki tamelauanij, uan toni kichiujkej yejuan? 2) ¿Keniuj Jehová ueli kichiua maj kintajtouikan itekitikauan? ¿Toni tikyekmatij ke panos komo Jehová kikaua maj titajyouikan porin tikchiuaj “tein kuali yetok”?

12 Ompa, peuak tajtoua Gamaliel,c se “akin tamachtiaya iTanauatil Moisés uan nochin [hasta okseki tamelauanij] kitakachiuayaj”. Yejua ika, keman kinnauatij maj tepitsin kinkixtianij tatitanilmej, niman kitakamatkej (Hech. 5:34). Ompa kinelnamiktij ke achto seki takamej kinsentilijkaj miakej para kinixnamikiskej romanos, uan keman takamej akin kinixyekanayaj kinmiktijkej, nochin momoyaujkej. Yejua ika kinyolmajxitij maj mochianij uan maj amo kitemouanij kintsakuiliskej inintekiuj tatitanilmej porin inintaixyekankauj, Jesús, yankuixtok momikilijka. Ompa Gamaliel kijtoj nejin: “Namechiluia ke amo ximokalakikan iniuan nejin takamej uan amo xikinkuejmolokan. Porin komo nejin tamachtilis oso tekit poui nikan taltikpak, ixpoliuis. Sayoj ke, komo ualeua imako Dios, namejuan amo uelis nankiixpoloskej. Uan hasta uelis namoteuijtoskej iuan Dios” (Hech. 5:38, 39). Tamelauanij kitajtolkakkej Gamaliel. Maski ijkon, tanauatijkej maj kinmagakan tatitanilmej uan “kinnauatijkej maj amo tajtokanok itokaykopa Jesús” (Hech. 5:40).

13 Axkan tonalmej, Jehová no uelis kichiuas maj seki takamej kemej Gamaliel kintajtouikan itekitikauan (Prov. 21:1). Ika ichikaualis, uelis kinyololinis uejueyi tekiuanij, jueces uan okseki ueyichiuanimej para maj kichiuakan tein yejuatsin kineki (Neh. 2:4-8). Sayoj ke kemansa xa kikauas maj titajyouikan porin tikchiuaj “tein kuali yetok” (1 Ped. 3:14). Komo ijkon panoua, tikyekmatij ke Jehová techmakas chikaualis para titaxikoskej uan taixnamikinij amo uelis kitsakuiliskej tekit tein Dios kineki maj mochiua (Is. 54:17; 1 Cor. 10:13).

14, 15. 1) ¿Toni kichiujkej tatitanilmej keman kintatsakuiltijkej, uan keyej? 2) Xikonijto toni kipanok se tokniuj tein kinextia ke uelis tiyolpakiskej maski techtajyouiltiskej.

14 ¿Uan toni kichiujkej tatitanilmej keman kintajyouiltijkej? ¿Mosenkaujkej uan amo tanojnotskejok? ¡Amo! Ta keman “kiskej ininixpan Uejueyi Tamelauanij, yolpaktiayaj” (Hech. 5:41). ¿Keyej yolpaktiayaj? Amo porin kintatsakuiltijkaj, ta porin kimatiaj ke kitakamatiaj Jehová uan kichiujtoyaj kemej Jesús (Mat. 5:11, 12).

15 Axkan tejuan no tiyolpakij maski techtajyouiltiaj porin tikteixmatiltiaj kuali tanauatilmej (1 Ped. 4:12-14). Nejon amo kijtosneki ke techyolpaktia maj techmojmoujtikan, maj techtajyouiltikan oso maj techtsakuakan. Ta semi tiyolpakij keman tikmatij ke titajyouiaj porin tiktakamatij Jehová uan amo tikauaj. Ijkon kinextia tein kipanok tokniuj Henryk Dornik. Yejua miak xiujmej semi kitajyouiltijkej tekiuanij. Itech agosto de 1944, tekiuanij kiuikakej yejua uan iikniuj kampa semi kintekitiltiskiaj uan kintajyouiltiskiaj. Taixnamikinij kijtojkej: “Amo keman uelis tikinmojmoujtis uan tikinkaualtis tein kineltokaj. Majya kinyolpaktia mikiskej”. Sayoj ke tokniuj Dornik kijtoj: “Maski amo nechyoltiaya nimikis, kemaj niyolpakia maski nechtajyouiltiayaj porin nikmatia ke ijkon niknextiliaya Jehová ke amo niknekia nikauas” (Sant. 1:2-4).

Se tokniuj takat uan isiuatsin, maaktokej Biblia uan okseki amaixmej, uan ika kinojnotstokej se takatsin ikalixpan.

Titanojnotsaj “kajkalpan” kemej kichiujkej tatitanilmej.

16. ¿Keniuj kinextijkej tatitanilmej ke senkis kiixtalijkaj kiteixmatiltiskej kuali tanauatilmej? ¿Uan keniuj axkan titanojnotsaj kemej yejuan?

16 Tatitanilmej niman oksepa peuak tanojnotskej. Mojmostaj “kisentokayaj tamachtiayaj uan kiteixmatiltiayaj kuali tanauatilmej itech templo uan kajkalpan, kijtouayaj ke Jesús yejua Cristo” uan amo mouiaj (Hech. 5:42).d Maski kintajyouiltijkej, senkis kiixtalijkaj kiteixmatiltiskej kuali tanauatilmej. Yejuan yayaj kajkalpan, ijkon kemej Jesús kinmachtij (Mat. 10:7, 11-14). Yejua ika, uelik kinmatiltijkej nochin akin nemiaj Jerusalén tein Cristo tamachtij. Axkan tiitaixpantijkauan Jehová no techixmatij ke titanojnotsaj ijkon kemej yejuan kichiuayaj. Keman tipanotiouij kajkalpan, tiknextiaj ke tiknekij kuali tikteixmatiltiskej iTaixyekanalis Dios, uan ijkon nochin uelis kikakiskej kuali tanauatilmej. ¿Kitiochiuani Jehová nejin tekit? Kemaj. Millones kiselianij kuali tanauatilmej uan miakej yekinika kikakkej keman se itaixpantijkauj Jehová kinkalpanoj.

TANOJNOTSAYAJ “KAJKALPAN”

Maski uejueyi tamelauanij kintakaualtijkej imomachtijkauan Jesús maj amo tanojnotsanij, yejuan kisentokayaj mojmostaj tanojnotsayaj uan tamachtiayaj “itech templo uan kajkalpan” (Hech. 5:42). ¿Toni kijtosneki “kajkalpan”?

Itech tajkuilol griego mokui tajtol katʼ óikon, tein kijtosneki “sejse kali”. Sekin akin kitajtolkepaj Biblia kinextiaj ke tajtol katá kijtosneki ke imomachtijkauan Jesús panotiayaj itech sejse kali. Itech Lucas 8:1 no mokui tajtol katá tein no kinextia ke Jesús kitetapouiaya itajtol Dios “itech uejueyi xolalmej uan xolaltsitsin”.

Itech Hechos 20:20 no mokui tajtol katʼ óikous. Ompa Pablo kiniluia tokniuan tayekananij: “Amo [...] nimouik namechmachtis sentaixpan uan kajkalpan”. Sekin kijtouaj ke nikan Pablo kijtosnekik ke kinmachtiaya ininchan nejon tayekananij. Nejon amo melauj porin tepitsin taixpan kiniluij: “Kuali nikinixmatiltij judíos uan griegos ke monekia moyolpataskej uan mokepaskej iuan Dios uan takuaujtamatiskej iuan toTekotsin Jesús” (Hech. 20:21). Nejon tokniuan moyolpatakajya uan takuaujtamatiaj iuan Jesús. Yejua ika keman kijtoj ke tamachtiaya uan tanojnotsaya kajkalpan kijtosnekia ke kintapouiaya itajtol Dios akin ayamo taneltokayaj.

Kinixpejpenaj seki takamej para maj kichiuakan se “tekit tein moneki” (Hechos 6:1-6)

17-19. ¿Toni kuejmol peuak kipiaj tokniuan, uan keniuj kimelaujkej tatitanilmej?

17 Tokniuan no peuak kipiaj se kuejmol tein ueliskia kinxexelos. Miakej tokniuan moauijkaj keman takalpanotoj Jerusalén uan mokaujkej seki tonalmej ompa para okachi momachtiskej. Uan tokniuan akin nemiaj Jerusalén ika miak pakilis tapaleuijkej ika tomin para kinkouiliskej tein kimajseuaskej uan okseki taman (Hech. 2:44-46; 4:34-37). Sayoj ke peuak se kuejmol tein ueliskia kinxexelos. Viudas akin tajtouayaj hebreo mojmostaj kinxejxelouiliayaj tein kimajseuaskiaj, uan viudas akin tajtouayaj griego “amo kinmakayaj” (Hech. 6:1). Moajsikamati ke kinchichikouiayaj tokniuan. Nejin yejua semej kuejmolmej tein okachi uelis kinxexelos akin yeski.

18 Kemej tatitanilmej monekia kinixyekanaskej tokniuan akin momiakilijtoyaj, kipiayaj miak tekit uan kiajsikamatkej ke amo kinamikia maj yejuan kixejxelokan ‘takual uan maj amo tamachtikanok itajtol Dios’ (Hech. 6:2). Yejua ika kiniluijkej imomachtijkauan Jesús maj kinijitanij chikome takamej akin ‘kipiayaj ichikaualis Dios uan tamattoyaj’, uan tatitanilmej kinixtaliskiaj nejin takamej maj kichiuanij nejon ‘tekit tein monekia’ (Hech. 6:3). Nejin takamej monekia yeski takuaujtamachmej porin amo sayoj kixejxeloskiaj takual, ta no kitekitiltiskiaj tomin, takouaskiaj uan kiamataliskej nochi. Nejin chikome takamej inintokay katka griego, xa para maj siuatsitsin akin tajtouayaj griego okachi takuaujtamatiskiaj iniuan. Tatitanilmej kitataujtijkej Jehová, kiitakej keniuj tekititoyaj nejin takamej uan ompa kinixtalijkej para maj kichiuakan nejin ‘tekit tein monekia’.e

19 Maski nejin chikome takamej kixejxelojtoskiaj takual, amo kijtosnekia ke amo tanojnotsaskiajok. Semej nejon takamej katka Esteban, akin yaya kinextiti tepitsin satepan ke ika yolchikaualis kiteixmatiltiaya itajtol Dios (Hech. 6:8-10). Okse takat katka Felipe. Itech Hechos 21:8 kijtoua ke ‘kiteixmatiltiaya kuali tanauatilmej’. Moyekita ke nejin chikome takamej kisentokayaj kiteixmatiltiayaj iTaixyekanalis Dios.

20. ¿Keniuj axkan no ijkon mochiua kemej tatitanilmej kichiuayaj keman kinixtaliaj takamej maj taixyekanakan itech nechikol?

20 Axkan tonalmej no ijkon mochiua kemej tatitanilmej kichiuayaj keman kinixtaliaj takamej maj taixyekanakan itech nechikol. Takamej akin kinixtaliskej kemej tayekananij oso tapaleuianij, moneki kinextiskej ke tanemiliaj kemej Jehová uan moita ke kinixyekana ichikaualis Dios itech ininnemilis. Tokniuan Oloch Taojtokaltianij kiixtalianij ke komo se tokniuj takat kichiujtok nejin tein Biblia kijtoua, uelis tekitis kemej tayekankej oso tapaleuijkej (1 Tim. 3:1-9, 12, 13).f Ueli tikijtouaj ke nejin takamej kinixtaliaj ika ichikaualis Dios porin kichiuaj tein kintajtania Biblia tein moijkuiloj ika ichikaualis Dios. Yejuan semi tekitij uan kichiuaj miak tekit tein moneki. Kemansa, tayekananij kiitaj maj tokniuan akin xiuejkejya kinpaleuikan ika tein monekis (Sant. 1:27). Sekin semi tapaleuiaj keman mochijchiua Kalmej kampa tiMosentiliaj, kiixyekanaj tekit tein moneki para mochiuas uejueyi nechikolmej uan sekin techtajtouiaj itech tapajtiloyamej. Uan tapaleuianij no kichiuaj miak tekit itech nechikol, uan ijkon tayekananij ueli kisentokaj kinyolchikauaj uan kinmachtiaj tokniuan. Maski nochin nejin tokniuan moneki kichiuaskej tekimej itech inechikol Dios, no moneki kisentokaskej tanojnotsaskej (1 Cor. 9:16).

“Itajtol Dios kisentokak momoyauak” (Hechos 6:7)

21, 22. ¿Keniuj tikmatij ke Jehová kintatiochiuijtoya imomachtijkauan Jesús?

21 Jehová kinpaleuij imomachtijkauan Jesús maj taxikouanij keman kintajyouiltijkej uan maj moyektaliskia kuejmol tein ueliskia kinxexelos. Moita ke Jehová semi kintatiochiuijtoya porin Hechos 6:7 kijtoua: “Itajtol Dios kisentokak momoyauak uan imomachtijkauan Jesús kisentokakej semi momiakilijkej ompa Jerusalén. Uan tel miakej tiopixkamej peujkej no taneltokaj”. Ijkon techmatiltia amatajkuilol Hechos ke tokniuan kisentokayaj momiakiliayaj (Hech. 9:31; 12:24; 16:5; 19:20; 28:31). No ijkon axkan semi techyolchikaua tikitaskej keniuj noyampa motanojnotstok uan kisentokaj momiakiliaj tokniuan.

22 Tikmatij ke akin taixyekanayaj itech taneltokalis amo mosenkauaskiaj. Yejuan yaya okachi kinixnamikitij tokniuan. Yejua nejon tein kipanok Esteban, kemej tikitaskej itech okse tamachtilis.

UEYI TAMACHTIJKEJ GAMALIEL AKIN SEMI KITAKACHIUAYAJ

Momati ke nejin Gamaliel akin ika motajtoua itech amatajkuilol Hechos yejua iixuiuj Hilel, akin kipatak seki taman tein tamachtiayaj fariseos. Gamaliel kinixyekanaya uejueyi tamelauanij uan tamachtianij semi kitakachiuayaj hasta peuak yejua yekinika kitokaytiaj kemej rabán. Se tajkuilol tein kitokaytiaj Misná kimelaua ke keman momikilij Gamaliel, kiitayaj ke Tanauatil amo yeskiaok kemej ijkuak yejua nemia. Moijtoua ke miak taman tein kiixtalij, kinextiaya ke teikneliaya. Kemej kinextij se amatajkuilol, “yejua kikauaya maj se siuat oksepa ueli monamikti komo kitematiltiaya maski sayoj semej ke momikilij akin katka itakatsin” (Encyclopaedia Judaica). No kiixtalij seki tanauatilmej tein kintajtouiaya siuamej akin inintakauj auilnemia uan viudas akin ininkoneuan amo takakiaj. No kinextiaya ke akin amo judíos akin katkaj pobres no ueliskia kiololoskej tatok tein kikaujtiayaj tatekinij kemej kinnamikia kichiuaskej judíos akin katkaj pobres.

a Xikonita recuadro “Uejueyi tamelauanij akin kinixyekanayaj judíos”.

b Nikan yekinika mokui tajtol ángel uan itech nochi amatajkuilol Hechos ininka motajtoua ángeles 20 viajes. Maski itech Hechos 1:10 sayoj kijtoua “ome takamej akin istak takentoyaj”, yejuan no katkaj ángeles.

c Xikonita recuadro “Ueyi tamachtijkej Gamaliel akin semi kitakachiuayaj”.

d Xikonita recuadro “Tanojnotsayaj ‘kajkalpan’”.

e Semi monekia nejon tekit tein kichiuaskiaj. Yejua ika, nesi ke kinixpejpenkej akin ueliskiaya kiseliskej tekit kemej tayekananij. Sayoj ke Biblia amo kijtoua kemanian peuak kinixtaliaj tayekananij itech nechikol.

f Itech yekinika siglo, moajsiaj seki tokniuan takamej akin ueliskia kinixtaliskej oksekin kemej tayekananij (Hech. 14:23; 1 Tim. 5:22; Tito 1:5). Itech nejin tonalmej, Oloch Taojtokaltianij kinixtaliaj tokniuan takalpanouanij uan nejin takalpanouanij kinixtaliaj tayekananij uan tapaleuianij.

    Amaixmej itech Náhuatl (norte de Puebla) (2003-2025)
    Kampa se kisa
    Kampa se kalaki
    • náhuatl del norte de Puebla
    • Maj se kipanoltili okse
    • Kampa se kipata kemej se kineki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Kemej kinamiki motekitiltis
    • Keniuj tikyekpiaj tein tikseliaj
    • Kampa mopata seki taman
    • JW.ORG
    • Kampa se kalaki
    Maj se kipanoltili okse