Watchtower BIBLIOTECA ITECH TEPOS
Watchtower
BIBLIOTECA ITECH TEPOS
náhuatl del norte de Puebla
  • BIBLIA
  • AMAIXMEJ
  • NECHIKOLMEJ
  • bt cap. 25 págs. 196-202
  • “¡Nikneki nias iixpan Tekiuaj!”

Amo moajsi nion se video ika tein tikonixpejpenak

Xitechontapojpolui, se taman kitsakuilij maj amo moita video.

  • “¡Nikneki nias iixpan Tekiuaj!”
  • Maj ‘kuali tikteixmatiltikan iTaixyekanalis Dios’
  • Subtítulos
  • Tamachtilis tein iuan mouika
  • “Niijkatokya kampa Tekiuaj motalia” (Hechos 25:1-12)
  • “Nikchiuak tein Jesús nechiluij” (Hechos 25:13-26:23)
  • “Nimantsin tikchiuaskia maj no niktojtoka Cristo” (Hechos 26:24-32)
  • ¡Maj tikpiakan yolchikaualis! Jiova techpaleuia
    Tanejmachtijkej. Kiteixmatiltijtok iTekiuajyo Jiova (tein ika timomachtiaj)—2020
  • Pablo kiuikaj Roma
    Tamachtilismej tein nikajsi itech Biblia
  • “Itajtol Jehová kisentokak moteixmatiltij”
    Maj ‘kuali tikteixmatiltikan iTaixyekanalis Dios’
Maj ‘kuali tikteixmatiltikan iTaixyekanalis Dios’
bt cap. 25 págs. 196-202

TAMACHTILIS 25

“¡Nikneki nias iixpan Tekiuaj!”

Pablo technextilij keniuj timotajtouiskej para mosentokas moteixmatiltis kuali tanauatilmej

Mokixtia itech Hechos 25:1-26:32

1, 2. 1) ¿Toni kisentokayaj kitemouayaj kichiuiliskej Pablo? 2) ¿Toni timotajtaniaj keman tikitaj ke Pablo tajtanik yas iixpan Tekiuaj?

SOLDADOS kisentokayaj kipixtoyaj Pablo ompa Cesarea. Ome xiuitya panoka keman judíos kemej expa kitemojkej kimiktiskej itech sayoj seki tonalmej ompa Judea (Hech. 21:27-36; 23:10, 12-15, 27). Uan maski ijkuak amo teyi uelik kichiuilijkej, kisentokayaj kitemouayaj keniuj kimiktiskej. Keman Pablo kiitak ke tekiuaj Festo kinekia oksepa kititanis Jerusalén uan kitemaktis ininmako judíos, kiluij: “¡Nikneki nias iixpan Tekiuaj!” (Hech. 25:11).

2 ¿Keniuj kiitak Jehová maj Pablo tajtanini yas iixpan Tekiuaj ompa Roma? Semi moneki maj tikmatikan nejin, porin axkan tejuan no kuali tikteixmatiltijtokej iTaixyekanalis Dios. Moneki tikmatiskej ox uelis tikchiuaskej kemej Pablo, ijkuak timotajtouiaj ininixpan tekiuanij para “maj amo teyi kitsakuili maj moteixmatilti kuali tanauatilmej” (Filip. 1:7).

“Niijkatokya kampa Tekiuaj motalia” (Hechos 25:1-12)

3, 4. 1) ¿Keyej judíos kinekiaj maj Pablo yani Jerusalén, uan keniuj momakixtij? 2) ¿Keniuj axkan Jehová kinpaleuia itekitikauan ijkon kemej kichiuak iuan Pablo?

3 Eyi tonal satepan ke Festoa kiixtalijkej kemej tekiuaj, yajki Jerusalén. Ompa kikakik nochi tein uejueyi tiopixkamej uan uejueyi chiuanimej judíos kiteluiliayaj Pablo. Yejuan kimatiaj ke kinauatijkaj Festo maj kiitani maj kuali yetokan yejuan uan nochin judíos. Yejua ika kitajtanijkej tekiuaj maj tanauatiani maj kikuitij Pablo ompa Cesarea, uan maj kiuikanij Jerusalén para maj ompa kiitaskiaj tein ika kiteluiliayaj. Tein melauj, yejuan kiixtalijkaj kichiaskej ojti para kimiktiskej. Festo kiniluij ke amo, uan no kijtoj: “Nouan xitemokan [Cesarea] akin nantaixyekanaj, uan komo nejon takat yekmelauj kichiuak tein amo kuali, ompa xikteluilikan” (Hech. 25:5). Ijkon Pablo oksepa momakixtij.

4 Itech nochi ouijkayomej tein Pablo kipanok, Jehová nochipa kimakak chikaualis itechkopa Jesucristo. Ijkon kichiuak Jesús se tonal keman monextij iixpan uan kiluij: “¡Ximoyolchikaua!” (Hech. 23:11). Axkan akin tiktekitiliaj Dios no tikpanouaj ouijkayomej uan kemansa techtajyouiltiaj. Maski Jehová amo techijkuanilia ouijkayomej, kemaj techmaka tamatilis uan chikaualis para uelis titaxikoskej. Uelis titakuaujtamatiskej ke toTajtsin akin semi techtasojta, nochipa techmakas “chikaualis tein toselti amo ueli tikpiaj” (2 Cor. 4:7).

5. ¿Toni kichiuak Festo keman Pablo motajtouij iixpan?

5 Seki tonalmej satepan, ompa Cesarea, Festo “motalij kampa motaliaj tamelauanij”.b Iixpan moajsiaj Pablo uan judíos akin kiteluiliayaj. Satepan ke Pablo kikakik nochi tein kipantiayaj, kijtoj: “Amo nikchiuani nion teyi tein amo kuali, nion nikixnamikini ininTanauatil judíos, nion templo nion Tekiuaj”. Pablo amo kitapanauilijka tanauatil uan yejua ika amo kinamikia tsaktos. ¿Toni kiixtalij kichiuas Festo? Kemej kinekia maj judíos kuali kiitanij, kitajtanij Pablo: “¿Tikneki tipankisas Jerusalén uan maj ompa moixtali tein mitschiuiliskej?” (Hech. 25:6-9). ¡Nejon amo tapaleuiskia! Komo Pablo oksepa kiuikaskiaj Jerusalén, yejuan judíos kiixtaliskiaj toni kichiuiliskiaj uan kemaj kijtoskiaj maj kimiktikan. Festo sayoj kitemouaya maj kuali kiitanij, uan amo kichiuaya tein kuali yetok. Seki xiujmej achto, tekiuaj Poncio Pilato kichiuak nejon keman kiixtalij toni kichiuiliskiaj Jesús (Juan 19:12-16). No ijkon axkan, seki jueces kichiuaj tein amo kuali yetok sayoj para kinyolpaktiskej oksekin. Yejua ika, maj amo tikmojkaitakan komo seki jueces kintatsakuiltiaj tokniuan maski miak taman kinextia ke amo kitapanauilijtokej inintanauatil tekiuanij.

6, 7. ¿Keyej Pablo tajtanik yas iixpan Tekiuaj, uan toni techmachtia tein kichiuak?

6 Pablo kiitak ke ueliskia kimiktiskej porin Festo sayoj kitemouaya maj kuali kiitanij judíos. Kemej Pablo katka romano, kitemoj mopaleuis ika se inintanauatil romanos. Yejua kiluij Festo: “Niijkatokya kampa Tekiuaj motalia uan nikan moneki kiixtaliskej tein nechchiuiliskej. Amo nikinchiuiliani judíos nion teyi tein amo kuali, kemej tejua tikitstok. [...] ¡Nikneki nias iixpan Tekiuaj!”. Keman aksa tajtania yas iixpan Tekiuaj, ijkon monekia mochiuas. Festo kuali kimatia nejon yejua ika kijtoj: “Titajtanik tias iixpan Tekiuaj, ompa tias” (Hech. 25:10-12). Keman Pablo tajtanik yas iixpan se tekiuaj akin okachi kipiaya tanauatil, technextilij toni uelis tikchiuaskej akin tiktekitiliaj Jehová. Komo akin techtauelitaj amo techkauajok maj tikueyichiuakan Dios, no timopaleuiaj ika inintanauatiluan tekiuanij ininixpan jueces para maj ueli tiksentokakan tikteixmatiltikan itajtol Dios (Sal. 94:20).c

7 Keman panokaya ome xiuit kitsaktoyaj Pablo maski amo teyi kichiujka, kikaujkej maj youi Roma kampa motajtouiskia iixpan Tekiuaj. Achto, okse tekiuaj kinekia kiitas Pablo.

Sekin akin moajsij ininixpan tamelauanij kikaktokej tein yejuan kiixtalijkej. Se tokniuj takat, sekin akin kitajtouiaj uan okseki tokniuan tanemilijtokej uan tayokoxtokej. Uan sekin akin amo itaixpantijkauan Jehová mouelitstokej porin tatankej uan kichiujkej maj tokniuj kitatsakuiltikan.

Keman seki tamelauanij kiixtaliaj maj amo titaueyichiuakanok, timotajtouiaj ininixpan uejueyi tamelauanij.

“Nikchiuak tein Jesús nechiluij” (Hechos 25:13-26:23)

8, 9. ¿Keyej tekiuaj Agripa yajki Cesarea?

8 Seki tonal satepan ke Pablo tajtanik yas iixpan Tekiuaj, Agripa uan iikniuj Bereniced kitajpalotoj Festo ompa Cesarea. Ompa Roma, uejueyi chiuanimej ipa ijkon kinkalpanouayaj yankuik tekiuanij. Agripa kiluij Festo ke yolpakia porin katka yankuik tekiuaj. Ijkon kiluij porin kinekia kuali mouikas iuan para mopaleuiskiaj kemej tekiuanij (Hech. 25:13).

TIMOTAJTOUIAJ ININIXPAN TAMELAUANIJ PARA UELIS TITANOJNOTSASKEJ

Tiitaixpantijkauan Jehová kemansa timotajtouiaj ininixpan tamelauanij para uelis tikteixmatiltiskej iTaixyekanalis Dios. Maj tikitakan ome tein mochiuak.

Itech 28 de marzo de 1938, Tribunal Supremo de Estados Unidos kijtojkej ke tein kiixtalijkaj seki tekiuanij amo kuali yetoya, uan tanauatijkej maj kinkixtianij seki tokniuan akin kintsakkej sayoj porin kimoyauayaj amatajkuilolmej tein ika tajtoua Biblia ompa Griffin (Georgia). Ijkuak, yekinika timotajtouijkej ininixpan tamelauanij para maj techkauakan maj titanojnotsakan.g

No ijkon panok iuan se tokniuj de Grecia akin itokay Minos Kokkinakis. Itech 48 xiujmej tein panokej, panoua 60 viajes kitsakkej porin kiteluilijkej ke kinchiualtiaya oksekin maj kipatakan inintaneltokalis. Kiuikakej ininixpan tekiuanij 18 viajes, uan miak xiuit tsaktoya. No kititaniaj maj chanchiuati uejka itech seki islas tein moajsij itech mar Egeo. Itech xiuit 1986 oksepa kiuikakej ininixpan tekiuanij de Grecia uan kiixtalijkej ke tsaktoskia. Yejua ika motajtouij iixpan Tribunal Europeo de Derechos Humanos, uan itech 25 de mayo de 1993 kijtojkej ke amo kuali tein kiixtalijkej tekiuanij de Grecia, porin amo kikauayaj maj taueyichiua maski yetok tanauatil tein kijtoua ke kemaj uelis kichiuas.

Tiitaixpantijkauan Jehová miakpa timotajtouianij ininixpan nejon tamelauanij uan miakpa techpaleuianij. Amo onkak okse nechikol oso taneltokalis akin nejon tamelauanij semi miakpa kinpaleuianij kemej tejuan.

¿Keniuj tapaleuia keman tokniuan motajtouiaj ininixpan tekiuanij? Se taixmatkej akin itokay Charles Haynes kijkuiloj: “Monekiskia tikintasojkamatiliskej itaixpantijkauan Jehová. Maski kinuijuikaltiaj, kinkixtiaj de ininxolal oso kinuitekij, kisentokaj motajtouiaj para maj kinkauakan maj kipiakan inintaneltokalis, uan nejon tapaleuia maj no techkauakan maj tikpiakan totaneltokalis. Tinochin titatanij keman yejua tatanij”.

g Itech ¡Despertad! 8 de enero de 2003, páginas 3, 4, 6 hasta 8 uan 9 hasta 11, ixnesi ke Tribunal Supremo de Estados Unidos kijtojkej ke monekia techkauaskej maj titaueyichiuakan.

9 Keman Festo kitapouij tekiuaj Agripa de Pablo, kinekik kiixmatis uan iuan tajtos. Mostika, nejon ome uejueyi tekiuanij kalakkej auditorio kampa kikakiskiaj Pablo. Tein Pablo yaya kijtoti, semi kimojkakakiskiaj (Hech. 25:22-27).

10, 11. ¿Keniuj kinextij Pablo ke kitakachiuaya tekiuaj Agripa, uan toni kiluij tekiuaj ke kichiuaya keman ayamo katka imomachtijkauj Jesús?

10 Pablo kinextij ke kitakachiuaya tekiuaj Agripa keman kinojnotsak. Kitasojkamatilij porin kikauilij maj motenpaleui iixpan, okachiok porin ‘tel kuali kiixmatia tein ipa kichiujtiualayaj judíos uan tein ika motajtolteuiayaj’. Pablo peuak kiluia keniuj nemik achto. Kijtoj: “Nejua katka nifariseo. Uan fariseos okachi kitakamatij iTanauatil Moisés ke okseki judíos” (Hech. 26:5). Keman Pablo katka fariseo, kichiaya maj ejko Mesías. Uan axkan ke mochiujkaya imomachtijkauj Cristo, ika yolchikaualis kitetapouiaya ke Jesús yejua Mesías akin moijtojka ualaskia. Pablo kiluij Agripa ke kiteluilijtoyaj porin kitetapouiaya ke mochiujkaya nejon tein kichiayaj yejua uan akin kiteluiliayaj. Keman Pablo kijtoj nejon, Agripa kinekia kimatis okachi.e

11 Satepan, Pablo kiluij tekiuaj ke achto semi kintajyouiltij imomachtijkauan Jesús. Kiluij: “Nejua senkis niknemiliaya ke monekia nikchiuas nochi tein ueliskia para nikixnamikis Jesús akin kayot Nazaret. [...] Kemej semi nikintauelitaya, peuak nikintajyouiltia hasta itech okseki uejueyi xolalmej” (Hech. 26:9-11). Melauak tein kijtoj Pablo. Miakej kimatiaj ke yekmelauj kintajyouiltiaya akin kichiuayaj kemej Cristo (Gál. 1:13, 23). Agripa xa motajtanij: “¿Uan keyej Pablo semi mopatak?”.

12, 13. 1) ¿Keyej kijtoj Pablo ke mochiuak imomachtijkauj Jesús? 2) ¿Keyej Pablo ‘sayoj yejua mokojkokojtoya’?

12 Pablo kimelauak keyej semi mopatak keman kiluij Agripa: “Niajtoya Damasco porin uejueyi tiopixkamej nechtitankej. Tejuatsin tekiuaj, kemej nepantaj, nikitak itech ojti se tanex tein ualeuaya iluikak tein petania okachi ke tonaltsin, uan techixmiktij nejua uan akin nouan yayaj. Keman nochin tiuejuetsitoj talpan, nikakik ke nechiluiayaj itech tajtol hebreo: ‘Saulo, Saulo, ¿keyej tinechtajyouiltijtok? Sayoj tejua timokojkokojtok porin tinechixnamiktok’. Sayoj ke nejua nikiluij: ‘¿Tiakoni noTekotsin?’. Uan toTekotsin nechnankilij: ‘Nejua niJesús akin tejua tiktajyouiltijtok’” (Hech. 26:12-15).f

13 Keman Pablo ayamo katka imomachtijkauj Jesús, kichiuaya kemej se kuakouej tein ‘kiteliksa takot’ tein yekapitstik. Nejin kijtosneki ke iselti mokojkokouaya kemej se kuakouej tein eliuis ‘kitejteliksaya takot’ tein yekapitstik tein ika kipeuayaj (Hech. 26:14, nota). Kemej Pablo kiixnamikia Dios, iselti moijtakouaya, tein kijtosneki ke nejon amo kipaleuiaya maj kuali mouikani iuan Dios. Yejua iselti mokajkayaujtoya. Uan keman Jesús monextij iixpan Pablo keman yaya Damasco, kipaleuij maj kipata kemej tanemiliaya (Juan 16:1, 2).

14, 15. ¿Keniuj kijtoj Pablo ke kipatak inemilis?

14 Pablo no kimelauilij Agripa keniuj senkis kipatak inemilis. Kiluij: “Nejua nikchiuak tein Jesús nechiluij keman monextij noixpan, uan nitanojnotsato Damasco, Jerusalén, itech nochi altepet Judea uan no kampa nemij akin amo judíos, uan nikinmatiltito ke monekia moyolpataskej, mokepaskej iuan Dios uan kichiuaskej tein kinextiskia ke moyolpatakajya” (Hech. 26:19, 20). Pablo miak xiuitya kichiujtoya nejon tekit tein Jesús kinauatij keman monextij iixpan. ¿Keniuj tapaleuij tein kichiuak? Akin kiselijkej itajtol Dios tein Pablo kitetapouij, moyolpatakej, kikaujkej tein amo kuali uan peujkej kichiuaj tein Dios kineki. Yejua ika kuali monejnemiltiayaj uan amo takuejmolchiuayaj.

15 Maski tapaleuiaya maj kuali monejnemiltianij akin kiseliayaj tein Pablo kiteixmatiltiaya, judíos akin kitauelitayaj, amo kitasojkamatiaj nejon. Pablo kijtoj: “Yejua ika judíos nechkitskijkej itech templo uan kinekkej nechmiktiskej. Sayoj ke Dios nechpaleuijtok, yejua ika niksentoka hasta nejin tonal nikinnojnotsa akin ueyichiuanimej uan akin amo ueyichiuanimej” (Hech. 26:21, 22).

16. ¿Keniuj uelis tikchiuaskej kemej Pablo keman ika titajtoskej tein tikneltokaj ininixpan tekiuanij?

16 Akin tikchiuaj kemej Cristo moneki maj ‘nochipa tikmatikan keniuj tiknankiliskej akin techtajtanis’ toni tikneltokaj (1 Ped. 3:15). Komo moneki ika titajtoskej tein tikneltokaj ininixpan tekiuanij uan jueces, uelis tikchiuaskej kemej Pablo keman kinnojnotsak Agripa uan Festo. Komo tikiniluiaj keniuj Biblia techpaleuiani maj tikpatakan tonemilis uan no keniuj kinpaleuiani oksekin, xa okachi kuali techitaskej.

“Nimantsin tikchiuaskia maj no niktojtoka Cristo” (Hechos 26:24-32)

17. ¿Keniuj tanankilij Festo keman Pablo motenpaleuijtoya iixpan, uan keniuj axkan no ijkon tanankiliaj miakej?

17 Nejon ome tekiuanij kemaj kikakkej tein Pablo kijtoj. Biblia kijtoua: “Keman Pablo motenpaleuijtoya, Festo chikauak kijtoj: ‘¡Tikuatapolojtok Pablo! ¡Kemej semi timomachtia, tikuatapolojya!’” (Hech. 26:24). Axkan miakej no ijkon tanankiliaj kemej Festo: kinemiliaj ke akin tamachtiaj ika Biblia, amo teyi kimatij. Uan no, akin kipiaj uejueyi nemachtil, kinouijmaka kineltokaskej ke oksepa nemiskej akin momikilijkejya ijkon kemej Biblia tamachtia.

18. ¿Keniuj Pablo kinankilij Festo, uan toni satepan kijtoj Agripa?

18 Pablo kinankilij tekiuaj: “Amo nikuatapolojtok, tejuatsin Festo, ta tein nikijtojtok melauak uan taixejekol. Tekiuaj akin nochi ueli nikiluia kuali kimattok nochi nejin”. Ompa kiluij tekiuaj Agripa: “¿Tikneltoka tein kijkuilojkej Tanauatianij? Nejua nikmati ke tikneltoka”. Uan tekiuaj kinankilij: “Nimantsin tikchiuaskia maj no niktojtoka Cristo” (Hech. 26:25-28). Amo tikmatij ox melauak tein kijtoj Agripa oso amo, sayoj ke tein Pablo kiluij kemaj kitanemililtij.

19. ¿Keniuj Festo uan Agripa kiitayaj Pablo satepan ke kikakkej?

19 Ompa, tekiuaj Agripa uan Festo moketskej uan ijkon kinextijkej ke tankaya tein monekia kikakiskej. “Keman kistiayajya, moiluiayaj: ‘Amo onkak keyej kimiktiskej oso kitsakuaskej nejin takat’. Uan Agripa kiluij Festo: ‘Nejin takat ueliskia kikajkauaskej komo amo tajtaniskia yas iixpan Tekiuaj’” (Hech. 26:31, 32). Nejon ome tekiuanij kiitakej ke Pablo amo kichiujtoya tein amo kuali. Ijkuak para taixpan, xa okachi kintakachiuaskiaj uan kinpaleuiskiaj imomachtijkauan Cristo.

20. ¿Keyej semi tapaleuij keman Pablo kinnojnotsak nejin ome tekiuanij?

20 Nesi ke nion semej nejin tekiuanij mochiujkej imomachtijkauan Cristo. Komo ijkon, ¿tapaleuij maj Pablo tajtouani ininixpan? Kemaj. Porin ijkon uelik kinnojnotsak “uejueyi tekiuanij uan okseki tekiuanij” de Judea akin xa amo keman ueliskia kinixmatiltiskej kuali tanauatilmej (Luc. 21:12, 13). Uan no, keman tokniuan kimatkej nochi tein Pablo kipanoka uan keniuj taxikoj, yejuan no moyolchikaujkej (Filip. 1:12-14).

21. ¿Toni tein kuali uelis panos komo tiksentokaj titanojnotsaj maski tikpanoskej ouijkayomej oso techtajyouiltiskej?

21 Komo tiksentokaj titanojnotsaj maski tikpanoskej ouijkayomej oso techtajyouiltiskej, uelis panos miak taman tein kuali. Xa ijkon uelis tikinnojnotsaskej tekiuanij akin amo keman kikakinij kuali tanauatilmej. Uan keman tokniuan kiitaskej ke amo tikauaj Jehová uan titaxikouaj, xa okachi moyolchikauaskej para kisentokaskej kuali kiteixmatiltiskej iTaixyekanalis Dios.

TEKIUAJ ROMANO PORCIO FESTO AKIN TAIXYEKANAYA JUDEA

Sayoj amatajkuilol Hechos uan tein kijkuiloj Flavio Josefo kuali techiluiaj akoni katka Porcio Festo. Yejua kiixpatak tekiuaj Félix ompa Judea kemej itech xiuit 58. Momati ke Festo momikilij ome oso eyi xiuit satepan ke peuak taixyekana.

Porcio Festo.

Moita ke Festo okachi kuali taixyekanak. Amo kichiuak kemej Félix, akin tekiuajtik achto, nion kemej tekiuaj Albino akin taixyekanak satepan. Keman peuak taixyekana, moajsiaj miakej tachtekinij ompa Judea. Kemej kijtoj Josefo, Festo kiixtalij kichiuas maj okachi kuali neminij itech altepet. Yejua ika, kintsakuak miakej tachtekinij uan tanauatij maj kinmiktikan sekin tachtekinij. Keman katka tekiuaj, judíos kichijchiujkej se tepamit para maj tekiuaj Agripa amo kiitani tein kichiuayaj itech templo. Festo tanauatij maj kixitinikan nejon tepamit. Sayoj ke, satepan kinkauak judíos maj kitajtanitij Tekiuaj Nerón ox ueliskia kipiaskej nejon tepamit.

Festo kintatsakuiltiaya akin kichiuayaj tein amo kuali uan akin taixnamikiaj. Sayoj ke, kemej kinekia kuali mouikas iniuan judíos, kichiuak seki taman tein amo kuali yetok, yejua ika amo kipaleuij Pablo kemej monekia.

TEKIUAJ HERODES AGRIPA II

Tekiuaj Agripa tein ika motajtoua itech amatajkuilol Hechos capítulo 25 yejua Herodes Agripa II, último tekiuaj de nejon kalyetonij. Katka se iixuiuj Herodes el Grande uan itat katka Herodes Agripa I, akin kintajyouiltijka tokniuan de Jerusalén 14 xiujmej achto (Hech. 12:1).

Tekiuaj Herodes Agripa II.

Keman itat momikilij itech xiuit 44, Agripa kipiaya 17 xiujmej uan yetoya Roma. Ompa kimachtijkej akin tekitiaj iuan Tekiuaj romano Claudio. Kemej akin kiyolmajxitiayaj Claudio kiixejekojkej ke Agripa semi okichpilok katka para kiixpatas itat kemej tekiuaj, kiixtalijkej okse tekiuaj romano. Flavio Josefo kijtoj ke maski Agripa yetoya Roma, kinpaleuiaya judíos uan kintajtouiaya.

Kemej itech xiuit 50, Claudio kichiuak maj Agripa taixyekana Calcis, uan itech xiuit 53 kichiuak maj taixyekana Iturea, Traconítide uan Abilene. No kinauatijkej maj kiitani tein mochiuaya itech templo ompa Jerusalén uan maj kinixtaliani tayekankatiopixkamej judíos. Satepan, Tekiuaj Nerón, akin kiixpatak Tekiuaj Claudio, kichiuak maj taixyekana itech seki xolalmej tein pouiaj Galilea uan Perea. Agripa kiixmatik Pablo keman yajka ompa Cesarea iuan iikniuj Berenice, akin kikaujka itakatsin akin katka tekiuaj de Cilicia (Hech. 25:13).

Itech xiuit 66, Agripa kitemoj kintsakuilis judíos maj amo kinixnamikinijok romanos, sayoj ke amo kikualtilij. Yejua ika Agripa mosentilij iniuan romanos. Satepan ke romanos uelik kintamatilijkej judíos akin taixnamikiaj, yankuik Tekiuaj Vespasiano motasojkamatik uan kitalij tekiuaj Agripa maj taixyekana itech oksekiok xolalmej.

a Xikonita recuadro “Tekiuaj romano Porcio Festo akin taixyekanaya Judea”.

b Keman nikan kijtoua “kampa motaliaj tamelauanij” ika tajtojtok keman se juez motaliaya itech se silla kampa kinpanitaya nochin. Ijkon kiitayaj ke tein yejua kiixtaliaya, ijkon monekia mochiuas uan amo ueliskiaok mopatas. Tekiuaj Pilato ijkon yetoya keman kiitak toni kichiuiliskia Jesús.

c Xikonita recuadro “Timotajtouiaj ininixpan tamelauanij para uelis titanojnotsaskej”.

d Xikonita recuadro “Tekiuaj Herodes Agripa II”.

e Pablo uan nochin imomachtijkauan Jesús, kineltokayaj ke Jesús yejua Mesías. Sayoj ke judíos amo kineltokayaj Jesús, yejua ika kinemiliayaj ke Pablo tamachtiaya tein amo melauak (Hech. 21:21, 27, 28).

f Keman se motelmachtijkej kimelaua keyej aksa ojtokaya “kemej nepantaj”, kijtoj: “Aksa sayoj ojtokaya nepantaj komo yaya kichiuati teisa tein semi monekia porin nejon hora chikauak tona. Nejon kinextia ke Pablo semi kinekia kintajyouiltis tokniuan”.

    Amaixmej itech Náhuatl (norte de Puebla) (2003-2025)
    Kampa se kisa
    Kampa se kalaki
    • náhuatl del norte de Puebla
    • Maj se kipanoltili okse
    • Kampa se kipata kemej se kineki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Kemej kinamiki motekitiltis
    • Keniuj tikyekpiaj tein tikseliaj
    • Kampa mopata seki taman
    • JW.ORG
    • Kampa se kalaki
    Maj se kipanoltili okse