TAJTOLMELAUALISMEJ
1 JIOVA
Dios monotsa Jiova, uan miakej momachtianij kijtouaj ke nejin tokayit kijtosneki “yejuatsin kichiua maj mochiua”. Jiova yejua Dios akin kipia nochi chikaualis uan kichijchiuak nochi tein onkak. Ueli kichiua nochi tein kiixtalia.
Itech tajtol hebreo, itokay Dios moijkuilouaya ika naui letras. Nejon naui letras yejua YHWH oso JHVH (no uelis yeski YHVH). Keman kijkuilojkej Antiguo Testamento itech tajtol hebreo, itokay Dios ixnesia ajsitoyaya 7,000. Itech nochi taltikpak, tataman kemej kijkuilouaj tokayit Jiova uan kijtouaj kemej okachi moijtoua itech inintajtol.
▸ Tamachtilis 1, párrafo 15, tajtolmelaualis
2 YEKTIKATSIN ESPÍRITU
Yejua ichikaualis Dios tein amo tikitaj uan tein ika kichiua tein kiixtalia.
▸ Tamachtilis 2, párrafo 5; tamachtilis 4, párrafo 8
3 BIBLIA “DIOS KICHIUAK IKA ICHIKAUALISUAN”
Biblia itajtol Dios, sayoj ke kichiuak maj takamej kijkuilouanij. Nejin kemej yeskia ijkuak se takat kiluia itekitikauj maj kijkuilo se amat. Maski itekitikauj kijkuiloua, amat kipia itanemililuan takat. No ijkon, Dios kinixyekanak ika iyektikatsin espíritu takamej akin kijkuilojkej Biblia uan ijkon uelik kijkuilojkej itanemililuan. Tataman kemej kinixyekanak iespíritu Dios. Kemej neskayot, kemansa kinitaltiaya teisa oso kichiuaya maj takochitanij, uan satepan kijkuilouayaj.
4 TAMACHTILISMEJ TEIN BIBLIA KITEMAKA
Moajsij tamachtilismej itech Biblia tein techpaleuiaj maj tikixejekokan toni tikchiuaskej. Kemej neskayot, Biblia kijtoua: “Takan timouikatinemij iuan nekes ten amo yolchipauke, ijkuakon nojonkes techmajmauaske ika tajtakolme”. Nejin techmachtia ke komo akin iniuan timouikaj kichiuaj tein kuali oso tein amo kuali, uelis no ijkon tikchiuaskej (1 Corintios 15:33). No kijtoua: “Nochi tatokme ten in tagat motokilis, yejua nojon takilot kiselis”. Nejin techmachtia ke tikpiaskej ouijkayomej komo tikchiuaj tein amo kuali (Gálatas 6:7).
5 TEIN BIBLIA KIJTOJKA KE KIPANOSKIA MESÍAS
Nochi tein Biblia kijtojka ke kipanoskia Mesías mochiuak itech Jesús. Xikonita kampa kijtoua “Tein Biblia kijtojka ke kipanoskia Mesías”.
▸ Tamachtilis 2, párrafo 17, tajtolmelaualis
6 ¿KEYEJ JIOVA KICHIJCHIUAK TALTIKPAK?
Jiova kinekia maj taltikpak yeskia se xochital kampa nemiskiaj akin kitasojtaskiaj. Uan kisentoka kineki maj ijkon mochiua. Amo uejkaua, Dios kiixpolos tein amo kuali uan kichiuas maj nemikan nochipaya akin kitakamatij.
7 AMOKUALI SATANÁS
Yejua ángel akin yekinika kiixnamikik Dios. Satanás kijtosneki “taixnamikkej”. Ijkon moixmati porin kiixnamiki Jiova. Uan Amokuali oso Diablo kijtosneki “tetakajkayauilijkej”. Ijkon moixmati porin kitakajkayauilia Dios uan kinkajkayaua taltikpakneminij.
8 ÁNGELES
Jiova kinchijchiuak ángeles miak xiujmej achto ke kichijchiuaskia taltikpak. Kinchijchiuak maj nemikan iluikak. Yejuan amo taltikpakneminij akin mochiujkej ángeles satepan ke momikilijkej. Onkakej panoua 100 millones ángeles (Daniel 7:10). Sejse kipia itokay uan nochin tatamamej. Ángeles akin amo kikaujkej Dios amo moueyimatij uan amo kinekij maj taltikpakneminij kinueyichiuakan. Ángeles kipiaj tataman tanauatil uan tekimej. Tekitij kampa moajsi Jiova, kitematiltiaj itanauatiluan, kinmatampauiaj uan kinixyekanaj itekitikauan Dios nikan taltikpak, kichiuaj tein Jiova kiixtalia maj mochiua uan no tapaleuiaj maj moteixmatilti iTajtol (Salmo 34:7; Apocalipsis 14:6; 22:8, 9). Amo uejkaua, ángeles tateuiskej iuan Jesús itech neteuilis Armagedón (Apocalipsis 16:14, 16; 19:14, 15).
▸ Tamachtilis 3, párrafo 5; tamachtilis 10, párrafo 1
9 TAJTAKOL
Se tajtakos kijtosneki se kimachilis, se kinemilis oso se kichiuas teisa tein amo mouika ika itanemilil Jiova oso tein kineki. Tajtakol kichiua maj amo kuali timouikakan iuan Dios. Yejua ika, yejuatsin techmaka tanauatilmej uan tamachtilismej tein techpaleuiaj maj tikmatikan toni kitauelita uan ijkon amo titajtakoskej. Keman Jiova tachijchiuak, nochi semi kuali katka. Sayoj ke keman Adán uan Eva amo kinekkej kitakamatiskej, mochiujkej tajtakolejkej uan satepan ueuentsintiakej uan momikilijkej. Kemej Adán techpanoltilij tajtakol, no tiueuentsintiaj uan timomikiliaj.
▸ Tamachtilis 3, párrafo 7; tamachtilis 5, párrafo 3
10 ARMAGEDÓN
Yejua ueyi neteuilis tein mochiuas keman Dios kinixpolos akin kitojtokaj Satanás uan nochi tein amo kuali.
▸ Tamachtilis 3, párrafo 13; tamachtilis 8, párrafo 18
11 ITEKIUAJYO DIOS
Nejin se taixyekanalis tein Jiova kiixtalij ompa iluikak. Jesucristo yejua Tekiuaj. Amo uejkaua, Jiova kichiuas maj iTekiuajyo kiixpolo nochi tein amo kuali. ITekiuajyo Dios taixyekanas itech nochi taltikpak.
12 JESUCRISTO
Achto ke Dios kichijchiuaskia nochi tein onkak, yekinika kichijchiuak Jesús. Jiova kiualtitanik Jesús nikan taltikpak maj ininka momikiliki taltikpakneminij. Satepan ke momikilij, Jiova oksepa kimakak inemilis. Axkan Jesús taixyekantok ne iluikak kemej Tekiuaj itech iTekiuajyo Dios.
13 TEIN MOIJTOJ KE PANOSKIA ITECH 70 SEMANAS
Biblia kijtojka kemanian nesiskia Mesías. Yeskia satepan ke panoskiaj 69 semanas, tein peuak itech xiuit 455 a.i.t. (achto itech totonaluan) uan tamik itech xiuit 29 i.t. (itech totonaluan).
¿Keniuj tikmatij ke 69 semanas tamik itech xiuit 29 i.t.? Nejin semanas peujkej itech xiuit 455 a.i.t. keman Nehemías ajsik Jerusalén uan peuak tayekchijchiua (Daniel 9:25; Nehemías 2:1, 5-8). Se semana kipia 7 tonalmej. Sayoj ke semanas tein ika motajtoua itech Daniel 9:25 amo uejkauaj 7 tonalmej, ta 7 xiujmej. Keman Biblia ika tajtoua tein mochiuas satepan, se tonal kipoua kemej se xiuit (Números 14:34; Ezequiel 4:6). Nejin kijtosneki ke sejse semana uejkauaj 7 xiujmej, uan ke 69 semanas uejkauaj 483 xiujmej (69 x 7). Komo 483 xiujmej peua tikpouaj itech xiuit 455 a.i.t., tiajsij itech xiuit 29 i.t. (porin amo onkak xiuit cero). Itech xiuit 29, Jesús moauij, uan mochiuak Mesías (Lucas 3:1, 2, 21, 22).
Itech Daniel 9:25 no ika motajtoua okse semana, tein kijtosneki, okseki 7 xiujmej. Ijkuak, kimiktiskiaj Mesías. Nejin mochiuak itech xiuit 33 i.t. Uan no, itech xiuit 36 peuaskia kinmatiltiskiaj tein kuali tein kichiuas iTekiuajyo Dios nochin taltikpakneminij, amo sayoj judíos (Daniel 9:24-27).
▸ Tamachtilis 4, párrafo 7, tajtolmelaualis
14 TRINIDAD, SE TAMACHTILIS TEIN AMO MELAUAK
Biblia tamachtia ke Jiova kichijchiuak nochi tein onkak uan ke kichijchiuak Jesús achto ke kichijchiuaskia okseki taman (Colosenses 1:17; Apocalipsis 1:17). Jesús amo yejua Dios. Yejua amo keman kijtoj ke katka kemej Dios, ta kijtoj: “Notajtsin Dios [...] kachi ueyi chiuke uan ke Nejuatsin” (Juan 14:28; 1 Corintios 15:28). Sayoj ke itech seki taneltokalismej tamachtiaj trinidad. Kijtouaj ke toTajtsin, iKonetsin uan yektikatsin espíritu sayoj se Dios. Tajtol trinidad amo ixnesi itech Biblia. Nejin se tamachtilis tein amo melauak.
Yektikatsin espíritu yejua ichikaualis Dios tein amo tikitaj. Se chikaualis tein kikui uan ika kichiua tein kiixtalia. Amo se dios. Biblia miakpa kijtoua ke yektikatsin espíritu se chikaualis tein Dios kinmaka itekitikauan tein kinpaleuia maj uelikan kichiuakan tein yejuatsin kineki (Hechos 2:17).
▸ Tamachtilis 4, párrafo 12, tajtolmelaualis; tamachtilis 15, párrafo 17
15 CRUZ OSO KOLOTSIN
¿Keyej akin yekmelauj kichiuaj kemej Cristo amo kikuij kolotsin?
Kolotsin uejkaujya mokuini itech taneltokalis tein amo melauak. Achto ke Jesús ualaskia nikan taltikpak, taltikpakneminij kikuiajya kolotsin keman kiiluichiuiliayaj taltikpak uan keman auilnemiaj porin kiniluichiuiliayaj tiotsitsin. Sayoj ke itech 300 xiujmej tein panokej satepan ke Jesús momikilij, akin kichiuayaj kemej Cristo amo kikuiaj kolotsin. Okachi satepan, keman tekiuaj Constantino taixyekantoya Roma kijtoj ke akin kichiuayaj kemej Cristo monekia kikuiskej kolotsin. Ijkon kitemouayaj kichiuaskej maj akin amo kiueyichiuayaj Dios kinekinij yaskej tiopan. Sayoj ke, Jesús amo momikilij itech se kolotsin. Itech “Nueva Enciclopedia Católica” (itech tajtol inglés) moijtoua ke achto ke Jesús ualaskia nikan taltikpak, taltikpakneminij kikuiajya kolotsin uan akin amo kineltokayaj Cristo no kikuiaj.
Kemej moijtojya, Jesús amo momikilij itech se kolotsin. Keman itech seki Biblias ixnesi tajtol “kolotsin”, itech Biblia tein moijkuiloj itech tajtol griego kijtosneki “kouit” oso “kouit melatstik”. Se amatajkuilol tein kimelaua tajtolmej tein mokui itech Biblia, kijtoua ke itech Nuevo Testamento amo ixnesi tajtol kolotsin. Jesús kipilojkej itech se kouit, amo itech se kolotsin.
Jiova amo kineki maj tikinueyichiuakan tiotsitsin oso maj tikuikan kolotsin nion maj timomachiotikan oso timoixijkuilokan (Éxodo 20:4, 5; 1 Corintios 10:14).
16 KEMAN MOELNAMIKI IMIKILIS CRISTO
Jesús kinnauatij itatojtokakauan maj kielnamikikan imikilis. Akin kichiuaj kemej Cristo kielnamikij xijxiujtika itech tonal 14 metsti nisán, itech inincalendario judíos. Itech tocalendario nejon tonal uetsi itech metsti marzo oso abril. Itech nejon tonal, israelitas kichiuayaj iluit tein moixmati kemej Pascua. Itech nechikol tein mochiua keman moelnamiki imikilis Cristo, nochin kinpanoltiliaj pantsin uan vino, tein kiixnextiaj inakayo uan iesyo Jesús. Nochin akin tekiuajtiskej iuan Jesús ompa iluikak kikuaj pantsin uan tayij vino. Akin kichiaj nemiskej nochipaya nikan taltikpak youij nejon nechikol uan kuali kikakij tamachtilis. Ijkon kinextiaj ke semi kitasojkamatij tein Jesús kichiuak, sayoj ke amo kikuaj pantsin nion tayij vino.
17 ¿TEISA KISENTOKA YOLTOK SATEPAN KE TIMOMIKILIAJ?
Miakej kineltokaj ke satepan ke timomikiliaj, teisa tein tikpiaj kisentoka yoltok uan kinajsiti tochankauan akin momikilijkejya. Uan no, sekin kijtouaj ke mikemej uelis techpaleuiskej oso teisa techchiuiliskej. Sayoj ke Biblia tamachtia ke amo tikpiaj teisa tein kisentoka yoltok okseko satepan ke timomikiliaj. Ompa kijtoua ke keman se momikilia amo ueli se kichiuaok nion teyi. “Porin akin yoltokej kimattokej ke momikiliskej, sayoj ke akin momikilijkejya amo teyi kimatijok nion amo teyi kitanijok, porin yejuan kinelkaujkejya. Uan no, ixpoliuikya ininnetasojtalis, ininnetauelitalis uan ininchauatilis, uan amo kichiuajok nion teyi tein mochiua nikan taltikpak.” (Eclesiastés 9:5, 6, 10.) Biblia kijtoua ke keman se taltikpaknenkej momikilia “mokepa itech tal” uan “ixpoliuij itanemililuan” (Salmo 146:4; Génesis 3:19). Itech Biblia amo onkak nion se tajkuilol tein kiteajsikamatiltia ke akin momikilijkejya ueli kinpaleuiaj oso teisa kinchiuiliaj akin yoltokej.
▸ Tamachtilis 6, párrafo 5, tajtolmelaualis; tamachtilis 15, párrafo 17
18 GEHENA
Itech seki Biblias, tajtol griego Gehena mokepa kemej “miktan” oso kampa akin amo yolkualmej nochipaya tajyouijtokej itech tit. Sayoj ke, nejin amo melauj. Kitokaytiayaj Gehena kampa kitatiayaj tajsol ompa Jerusalén. Amo teyi kinextia ke itech itonaluan Jesús ompa kintajyouiltiayaj oso kintatiayaj yoltokej tapialmej oso taltikpakneminij. Yejua ika, keman ika motajtoua Gehena amo kijtosneki ke ompa tajyouijtokej uan tatatokej nochipaya akin momikiliaj. Keman Jesús kijtoj ke sekin yaskiaj Gehena, kijtosnekik ke senkis ixpoliuiskiaj (Mateo 5:22; 10:28, TNM).
19 PADRENUESTRO
Nejin yejua netataujtil tein Jesús ika kinmachtij itatojtokakauan keniuj kitataujtiskej Dios. Jesús techmachtij maj titajtanikan seki taman kemej nejin:
“Maj mochipaua motokay”
Tiktajtaniaj Jiova maj kichipaua itokay oso kemej kiixmatij porin kitakajkayauilianij. Ijkon, nochin akin nemij iluikak uan akin nemiskej nikan taltikpak kiueyichiuaskej uan kuali ika tajtoskej.
“Maj uiki moTekiuajyo”
Titajtanij maj iTekiuajyo Dios kiixpolo tein amo kuali, maj taixyekana nikan taltikpak uan maj kichiua se xochital.
“Maj mochiua motanejnekilis [...] nikan taltikpak”
Titajtanij maj mochiua tein Dios kineki nikan taltikpak: akin tatakamatij maj amo tajtakolejkejok uan maj nemikan nochipaya itech se xochital. Yejua nejin tein Jiova kinekia keman kinchijchiuak taltikpakneminij.
20 INEMILIS JESÚS TEIN KITEMAKAK
Jiova kitemakak inemilis iKonetsin maj techpaleui maj amo titajtakolejkejok nion maj timomikilikanok. Adán amo tajtakolej katka, sayoj ke keman amo kitakamatik Dios mochiuak tajtakolej. Yejua ika, amo kuali mouikayaok iuan Jiova, amo nemiskiaok nochipaya uan Dios kikixtij itech Xochital kampa nemia. Tejuan no titajtakolejkej porin tiikoneuan Adán. Sayoj okse takat akin no amo tajtakolej yeskia, ueliskia techmakixtis. Jiova kiualtitanik iKonetsin maj toka momikiliki. Kemej Jesús kitemakak inemilis, nochin uelis tinemiskej nochipaya uan amo tikpiaskejok tajtakol.
▸ Tamachtilis 8, párrafo 21; tamachtilis 9, párrafo 13
21 ¿KEYEJ SEMI MONEKI XIUIT 1914?
Tein achto moijtojka itech Daniel capítulo 4 techmachtia ke iTekiuajyo Dios peuaskia taixyekanaskia itech xiuit 1914.
Tein moijtojka. Jiova kichiuak maj Nabucodonosor, akin tekiuajtia Babilonia, kikochitani se taman tein mochiuaskia satepan. Yejua kikochitak ke kitekiaj se ueyi kouit. Satepan, koujten kiilpijkej ika tepos uan cobre uan ijkon amo moskaltiskia “chikome xiuit”. Keman tamiskiaj nejon xiujmej, kouit oksepa moskaltiskia (Daniel 4:1, 10-16).
Tein kijtosneki. Kouit kiixnextia itaixyekanalis Dios. Kemej 500 xiujmej, Dios kiixyekanak xolal Israel inintechkopa tekiuanij akin taixyekanayaj Jerusalén (1 Crónicas 29:23). Sayoj ke nejon tekiuanij amo tatakamatkej uan amo kisentokakejok taixyekankej. Itech xiuit 607 a.i.t. (achto itech totonaluan) kiixpolojkej Jerusalén. Itech nejon xiuit peuak mopoua “chikome xiuit” (2 Reyes 25:1, 8-10; Ezequiel 21:25-27). Jesús kijtoj: “In analtekokayome kitamipojpoloske in pueblo de Jerusalén [...] hasta kuak tamis in tonalme ke Dios kintekauilij ne analtekokayome”. Nejon “tonalme ke Dios kintekauilij ne analtekokayome” yejua “chikome xiuit” (Lucas 21:24). Nejin kinextia ke “chikome xiuit” amo tamik keman Jesús yetoya nikan taltikpak. Jiova kijtojka ke kitaliskia se Tekiuaj keman tamiskia nejon “chikome xiuit”. Jesús yejua nejon Tekiuaj. Yejua kintatiochiuis itekitikauan Dios uan nemiskej nochipaya nikan taltikpak (Lucas 1:30-33).
Kanachi uejkauak. “Chikome xiuit” uejkauak 2,520 xiujmej. ¿Keniuj tikmatij? Biblia kijtoua ke “eyi xiuit uan tajko” kijtosneki 1,260 tonalmej (Apocalipsis 12:6, 14). Nejin kinextia ke “chikome xiuit” kijtosneki 2,520 tonalmej. Keman Biblia ika tajtoua tein mochiuas satepan, se tonal kipoua kemej se xiuit. Yejua ika, 2,520 tonalmej kijtosnekij 2,520 xiujmej (Números 14:34; Ezequiel 4:6).
Komo itech xiuit 607 a.i.t. peua tikpouaj 2,520 xiujmej, tiajsij itech xiuit 1914 (porin amo onkak xiuit cero). Itech xiuit 1914, Jiova kiixtalij Jesucristo kemej Tekiuaj ompa iluikak.
22 ARCÁNGEL MIGUEL
Itech Biblia sayoj ika motajtoua se arcángel oso se “tayekanke den ángeles”, uan monotsa Miguel (Judas 9; Daniel 12:1). Miguel kinixyekana itateuijkauan Dios, ángeles akin tatakamatij. Biblia kijtoua: “Miguel [...] iuan iángelikniuan kiteuiayaj ne amokuali tekuani [...] iuan itekitikaikniuan” (Apocalipsis 12:7). Biblia no kijtoua ke akin kinixyekana itateuijkauan Dios yejua Jesús. Nejin kijtosneki ke Miguel okse tokayit tein kipia Jesús (Apocalipsis 19:14-16).
▸ Tamachtilis 9, párrafo 4, tajtolmelaualis
23 ITAMIAN TONALMEJ
Ijkon moixmatij xiujmej achto ke iTekiuajyo Dios kiixpolos nochi tein Satanás kiixyekana. Ijkuak mochiuaskia miak taman itech taltikpak kemej amo keman mochiujtoya. Itech Biblia mokuij tataman tajtolmej keman ika motajtoua itamian tonalmej, kemej “itamilis tein onkak itech taltikpak” uan “keman yetos akin Dios kiixpejpenak” (Mateo 24:3, 27, 37, TNM). Itamian tonalmej peujkej keman iTekiuajyo Dios peuak taixyekana ompa iluikak itech xiuit 1914, uan tamis itech ueyi neteuilis Armagedón, keman ixpoliuis nochi tein Satanás kiixyekantok (2 Timoteo 3:1; 2 Pedro 3:3).
24 MIKEMEJ OKSEPA NEMISKEJ
Biblia ininka tajtoua chiknauin akin oksepa nenkej. Dios kinmakaka chikaualis Elías, Eliseo, Jesús, Pedro uan Pablo. Ijkon yejuan uelik kichiujkej maj seki taltikpakneminij oksepa neminij. Jiova kijtoua ke oksepa kinmakas ininnemilis akin “yolkualime” uan akin “amo yolkualime” uan nemiskej nikan taltikpak (Hechos 24:15). Biblia no kijtoua ke sekin oksepa nemij uan youij iluikak. Dios kinixpejpena maj tekiuajtikan ompa iluikak iuan Jesús (Juan 5:28, 29; 11:25; Filipenses 3:11; Apocalipsis 20:5, 6).
25 NAUALOT
Miakej kineltokaj se tamachtilis tein amo melauak. Kijtouaj ke keman timomikiliaj, teisa kisa totech tein kisentoka yoltok uan ke semi chikauak mochiua. Kemej sekin kinekij tajtoskej iuan, kinitatij naualmej. Keman kichiuaj nejon, tein melauj kitemouaj ininnepaleuil amokuali ejekamej. Nejin amo kuali yetok. Amokuali ejekamej kitemouaj maj amo se kitakamati Dios. Seki taman tein ika takajkayauaj yejua maj se kitemo se kimatis tein panos satepan uan maj se kineltoka ke teisa tepanos komo amo se kichiua seki taman. Kemej neskayot, miakej kintaliliaj se listón chichiltik konemej, tapialmej uan okseki taman, kitaliaj ininkaltenoj se kolotsin oso cruz uan ijkon amo kalakiskej amokuali ejekamej, kimouiliaj kiitaskej se miston tiltik uan no kichiuaj okseki taman. Miak amatajkuilolmej, películas, tatsotson uan okseki taman kipiaj naualot. Uelis teyolnotsas se kiitas oso se kikakis, sayoj ke nochi nejon kikuij amokuali ejekamej. Miak taman tein taltikpakneminij kichiuaj keman momikilia se ininchankauj no kipia naualot, kemej tapopochuiskej, kichiuaskej misa, novenarios uan xijxiujtika kintachijchiuiskej keman kinelnamikij mikemej. Miakej kitemouaj kipiaskej ininchikaualis amokuali ejekamej uan yejua ika kikuij drogas, tachichinaj oso tauanaj (Gálatas 5:20, 21; Apocalipsis 21:8, TNM).
▸ Tamachtilis 10, párrafo 10; tamachtilis 16, párrafo 4
26 IUEYI TAIXYEKANALIS JIOVA
Jiova yejua Dios akin kipia nochi uelilis uan kichijchiuak nochi tein onkak (Apocalipsis 15:3). Yejua ika, nochi iaxka. Yejuatsin akin okachi Ueyi Taixyekankej. Nejin kijtosneki ke senkis kinamiki kiixyekanas nochi tein kichijchiuak (Salmo 24:1; Isaías 40:21-23; Apocalipsis 4:11). Jiova kiixtalij keniuj tekitis nochi tein kichijchiuak. No kinamiki kiixtalis akoni taixyekanas. Komo tiktasojtaj Dios uan tiktakamatij, tiknextiaj ke tikitaj ke yejuatsin Ueyi Taixyekankej (1 Crónicas 29:11).
27 SE KIMIKTIS SE KONETSIN AKIN AYAMO YOLI
Kemej seki siuamej amo kinekij kipiaskej ininkonetsin, tayij seki xiujpaj tein kichiuas maj momikili oso maj uetsi. Sayoj ke Jiova senkis kitauelita nejon. Keman se siuat kipiati se konetsin, Dios kiitaya konetsin kemej se taltikpaknenkej. Yejua ika se ueyi tajtakol maj se kimikti.
28 KEMAN TETALILIAJ ESTI
Nejin se taman tein tapajtianij ika kitemouaj kipajtiskej se taltikpaknenkej. Kemansa kitaliliaj esti oso semej naui taman tein kipia esti tein okachi tayekantok: plasma, glóbulos rojos, glóbulos blancos uan plaquetas. Xa yejua iesyo tein ipa achto kikixtilijkajya, oso iesyo okse taltikpaknenkej.
29 KEMAN TETAKAUALTIAJ OSO TETAKAKILTIAJ
Keman Biblia kijtoua ke tetakaualtiaj oso tetakakiltiaj amo sayoj kijtosneki ke tetatsakuiltiaj, ta no temachtiaj uan tepaleuiaj maj se kiyekchiua teisa. Keman Jiova techtakaualtia amo keman techtajyouiltia (Proverbios 4:1, 2). Kemej yejuatsin semi kuali kichiua nejin, se taltikpaknenkej uelis kipatiuitas maj yejuatsin kitakaualti (Proverbios 12:1). Jiova kinmachtia uan kintakaualtia itekitikauan porin kintasojta. Kiniluia keniuj kipataskej seki tanemililmej, uan nejon kinpaleuia maj kinemilikan uan maj kichiuakan tein kiyolpaktia. Keman tetatmej kintakaualtiskej ininkoneuan moneki kichiuaskej kemej Jiova. Moneki kinpaleuiskej maj kiajsikamatikan keyej moneki tatakamatiskej. No moneki kinmachtiskej maj kitasojtakan Jiova uan maj kipatiuitakan iTajtol, Biblia, uan kinpaleuiskej maj kiajsikamatikan tein Biblia tayolmajxitia.
30 AMOKUALI EJEKAMEJ
Yejuan amo ueli tikinitaj uan semi amo yolkualmej. Ueli kichiuaj uejueyi taman tein nion se takat ueli kichiua. Yejuan ángeles akin mochiujkej amo yolkualmej keman amo kitakamatkej Dios uan kiixnamikkej (Génesis 6:2; Judas 6). No kiixnamikkej Jiova kemej Satanás kichiuak (Deuteronomio 32:17; Lucas 8:30; Hechos 16:16; Santiago 2:19).