Tein mokui keman tikitaj Tein timomachtiaj itech nechikol Tonemilis uan toTanojnotsalis
1-7 METSTI ENERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | MATEO 1-3
“IluikakTekiuajyot moualtokijya”
nwtsty notas tein ika se momachtia Mt 3:1, 2
tanojnotstinemia: Tajtol griego kijtosneki “se kinixmatiltis teisa nochin”. Kinextia keniuj moteixmatiltia teisa: miakpa, nejin mochiua ijkuak se kinnojnotsa nochin, uan amo se tanojnots tein sayoj kinmakaj se oloch.
Tekiuajyot: Nikan kampa yekinika ixnesi tajtol griego basiléia, tein kijtosneki itaixyekanalis se tekiuaj, tal tein kiixyekana uan akin kinixyekana. Nejin tajtol griego ixnesi 55 itech Mateo uan sennochia itech Escrituras Griegas Cristianas ixnesi 162 uan miakpa kinextia iTekiuajyo Dios tein moajsi iluikak. Mateo miakpa kikui nejon tajtol, yejua ika Evangelio tein kijkuiloj ueliskia motokaytis “Evangelio tein kinextia Tekiuajyot”.
iluikakTekiuajyot: Nejin tajtol ixnesi kemej treinta sayoj itech Evangelio tein kijkuiloj Mateo. Itech Evangelios tein kijkuilojkej Marcos uan Lucas ixnesi kemej “itekiuajyo Dios”, tein kinextia ke “itekiuajyo Dios” moajsi iluikak uan ompa ualtaixyekantok (Mt 21:43, TNM; Mr 1:15, TNM; Lu 4:43, TNM; Da 2:44; 2Ti 4:18, TNM).
moualtokijya: Nikan kijtosneki ke akin taixyekanaskia itech iTekiuajyo Dios amo uejkaua ixnesiskia.
nwtsty taixkopimej uan videos
Kemej moitaya uan kemej motakentiaya Juan Taauijkej
Juan kikuia se taken tachijchiuj ika itojmiyo camello uan moilpiaya ika se ilpikat tachijchiuj ika kuetax kampa uelia kiuikaya seki taman tein amo uejueyi. Tanauatijkej Elías no kikuia se taken kemej nejon (2Re 1:8). Taken tein chijchiujtoyaj ika itojmiyo camello katkaj xaxakachtikej uan okachi kikuiaj akin amo tominpiayaj. Akin tominpiayaj, kikuiaj taken tachijchiuj ika lino oso seda (Mt 11:7-9). Juan yolik kemej nazareo, yejua ika xa amo keman kitekilijkej itson. Kemej motakentiaya uan kemej moitaya, taltikpakneminij xa niman kiitayaj ke nemia ika amo miak taman uan ke senkis kichiuaya itanejnekilis Dios.
Chapolij
Itech Biblia, tajtol chapolij xa kinextia tein yeski chapolij tein amo ueyak ikuauitsyo, okachi tein youij uejka kemej oloch. Se taman tein motemoj ompa Jerusalén kinextij ke chapolij tein nemi taluakyan kipia 75% proteína. Axkan, itech talmej tein ika tajtoua Biblia, achto ke kikuaskej, kikixtiliaj itsontekon, imetsuan, iajtapaluan uan ipox. Tein mokaua, kikuaj xoxouik oso tatsoyon. Moijtoua ke nejin okuiltsitsin kitelpiaj proteínas tein semi kipaleuia se inakayo uan ke moyekouaj kemej camarón oso cangrejo.
Koujtaj nekti
Nikan tikitaj kampa nemij koujtaj nekmej (1) uan se panal ika miak nekti (2). Xa nekti tein Juan kikuaj kichijchiuayaj koujtaj nekmej tein moixmatij kemej Apis mellifera syriaca, tein nemij itech nejon talmej. Nejin nekmej motelmatij nemiskej kampa takauani uan kampa taluakyan, kemej itech taluakyan Judea, sayoj ke taltikpakneminij amo uelij kinpiaj porin tel tetotokaj. Sayoj ke, itech siglo nueve achto itech totonaluan, akin nemiaj Israel kinpiayajya nekmej itech komej. Moajsini miak taman tein kinextia ke onkayaj nekmej tatajkoyampa itech se xolal (tein axkan moixmati kemej Tel Rehov), tein moajsi itech tal tamanis Jordán. Nejin nekmej xa kinkuitoj kampa axkan motaixmati kemej Turquía.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
nwtsty nota tein ika se momachtia Mt 1:3
Tamar: Yejua yekinika siuat tein kijkuiloj Mateo keman ika tajtoj iuejkaujchankauan Mesías. Okseki nauin yejuan: Rahab uan Rut, nejin siuamej amo katkaj israelitas (v. 5); Batseba, “inamik Urías” (v. 6), uan María (v. 16). Xa moijkuiloj inintokay nejin siuamej kampa okachi ixnesij inintokay takamej porin nejin siuamej kipanokej seki taman tein amo nochin kipanokej uan ijkon mochiujkej iuejkaujchankauan Jesús.
nwtsty nota tein ika se momachtia Mt 3:11
namechauia: Oso “namechtamiapankalakia”. Tajtol griego baptízo kijtosneki se “kitamiapankalakis” aksa. Okseki textos itech Biblia kinextiaj ke neauilis kijtosneki senkis kiapankalakiskej aksa. Se tonal, Juan taauijtoya itech se xolal tein moajsia tal tamanis ompa Jordán, ompakauin kampa moajsia Salim, porin ompa “ongaya miak ame” (Jn 3:23). Keman Felipe kiauij ueyichiujkej etíope, omen “temotiyajke” kampa onkaya at (Hch 8:38). Septuaginta no kikui nejon tajtol griego itech 2 Reyes 5:14 uan ika kimelaua ke Naamán “peuak chikojpa motamiapankalakia itech ueyi at Jordán”.
8-14 METSTI ENERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | MATEO 4, 5
“Tein techmachtia tanojnots tein Jesús kitemakak itech tepet”
nwtsty nota tein ika se momachtia Mt 5:3
Yolpakij: Amo se yolpakilis tein sayoj panoua kemej tein kimachilia akin moixpetanijtok. Keman moijtoua ke aksa yolpaki, kiteajsikamatiltia ke Dios kitatiochiuiani uan ke kuali iuan mouika. Nejin tajtol no kiixnextia iueyipanchiualis Dios uan Jesús ompa iluikak (1Ti 1:11; 6:15).
akin kimachiliaj ke moneki motokiskej iuan Dios: Itech nejin tanemilil, tajtol griego tein mokepa “akin kimachiliaj ke moneki motokiskej iuan Dios”, tein kijtosneki “akin kipanouaj tatasojtilis (oso moneki maj kinpaleuikan, nemij itech ojti oso tajtantinemij tomin)”, kinixnextia akin kinpoloua teisa uan senkis kimatij ke kinpoloua. Itech Lucas 16:20, 22 no mokui nejin tajtol keman ika tajtoua se “akin tajtantinemia tomin” akin itokay Lázaro. Tajtol griego tein sekin kitajtolkepaj kemej “pobres de espíritu” kiteajsikamatiltia akin kimachilia ke kipoloua uan ke moneki motokis iuan Dios.
nwtsty nota tein ika se momachtia Mt 5:7
akin teikneliaj: Keman itech Biblia mokuij tajtolmej tein mokepaj kemej “akin teiknelia” uan “teiknelilis” amo sayoj kinextia netapojpoluilis uan teiknelilis tein kinextiliaj akin kitatsakuiltitij. Ta no, kinextia teiknelilis tein aksa kimachilia uan tein kiyololinia maj kitemo kinpaleuis oksekin.
nwtsty nota tein ika se momachtia Mt 5:9
akin yolseujkanemij: Yejuan akin amo sayoj kitemouaj yolseujkanemiskej ta no kitemouaj maj onka yolseuilis kampa amo onkak.
w07 1/12 pág. 17
Xikonmachti mokoneuan maj yolseujkanemikan
Tetatmej akin kichiuaj kemej Cristo mochikauaj kinmachtiskej ininkoneuan maj kitemokan nochipa yolseujkanemiskej (1 Pedro 3:11). Konemej kinouijmaka takuaujtamatiskej iniuan oksekin, moyolseuiskej keman kualantokej oso keman amo mochiua tein kinekiaj. Sayoj ke keman yejuan kiitaj ke yolpakij keman kitemouaj yolseujkanemiskej, kiajsikamatij ke amo nenkaj mochikauaskej ijkon kichiuaskej.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
nwtsty nota tein ika se momachtia Mt 4:9
sayoj sepa xinechueyichiua: Tajtol griego tein mokepa kemej “se taueyichiuas” moajsi nikan itech tiempo aoristo, tein kijtosneki tein mochiua sayoj sepa. Motajtolkepas kemej “sayoj sepa xinechueyichiua” techpaleuia maj tikajsikamatikan ke Amokuali amo kitajtanij Jesús maj nochipa kiueyichiujto; ta, maj sayoj sepa “kiueyichiuani”.
nwtsty nota tein ika se momachtia Mt 4:23
tamachtijtinemi [...] tanojnotstinemi: Se tamachtis amo ijkon kemej se tanojnotsas porin akin tamachtia amo sayoj kitematiltia teisa, ta kimelaua tein tamachtia, tetaneltoktia uan kinextia ke melauak.
15-21 METSTI ENERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | MATEO 6, 7
“Maj tiksentokakan tiktemokan achto iTekiuajyo Dios”
nwtsty nota tein ika se momachtia Mt 6:24
se tekitis kemej takeual: Tajtol griego kinextia se akin tekiti kemej takeual, tein kijtosneki, ke kipia sayoj se iteko. Nikan, Jesús senkis kijtojtoya ke akin kichiua kemej Cristo amo uelis kiueyichiuas Dios ijkon kemej kinamiki uan no kitemos kisentilis miak taman.
nwtsty nota tein ika se momachtia Mt 6:33
Xiksentokakan [...] xiktemojtokan: Tajtol griego, kinextia se taman tein nochipa mochiujtok uan ueliskia mokepas kemej “nochipa xiktemojtokan”. Akin yekmelauj kichiuaj kemej Cristo amo kitemoskiaj iTekiuajyo Dios sayoj seki tonalmej uan satepan okseki taman. Ta, moneki nochipa kitayekanaltiskej iTekiuajyo Dios itech ininnemilis.
tekiuajyot: Itech seki uejkauj amatajkuilolmej griegos ixnesi: “ITekiuajyo Dios”.
imelaujkayo Dios: Lit.: “imelaujkayo” Dios, toTajtsin akin moajsi iluikak akin ika tajtoua Mateo 6:32. Akin kitemouaj imelaujkayo ika miak pakilis kitakamatij uan kichiuaj tein kijtouaj itanauatiluan tein kiixnextiaj toni kuali uan toni amo kuali. Nejin tamachtilis semi taman ke tein kitemakayaj fariseos, akin kinekiaj kiixtaliskej tein yejuan kiitayaj ke melauak (Mt 5:20).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
nwtsty notas tein ika se momachtia Mt 7:28, 29
kitelmoujkakakkej: Tajtol griego tein nikan mokui xa kijtosneki “semi se tamoujkaitas, hasta se motekipachos”. Nejin se taman tein nochipa se kinextijtok, tein kijtosneki ke itajtoluan Jesús senkis kinyololinij akin kikakiaj.
kemej tamachtiaya: Nejin tajtol kinextia keniuj tamachtiaya Jesús, kemej kichiuaya, uan no tein tamachtiaya, tataman tamachtilis tein kitemakak itech tepet.
amo kemej escribas: Jesús amo mopaleuiaya ika tein tamachtiayaj taixyekananij ueyichiuanimej, kemej kichiuayaj escribas, ta yejua tajtoua kemej akin kiixnextia Jiova, kemej akin kipia tanauatil, uan tein tamachtia kikixtia itech iTajtol Dios (Jn 7:16).
22-28 METSTI ENERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | MATEO 8, 9
“Jesús kintasojtaya taltikpakneminij”
nwtsty nota tein ika se momachtia Mt 8:3
kimatokak: Tanauatil tein Dios kimakak Moisés kijtouaya ke akin kipiayaj lepra monekia moajsiskej miak tonalmej ininselti porin ijkon amo kinmauaskiaj oksekin (Le 13:45, 46; Nú 5:1-4). Sayoj ke, tayekananij judíos kiixtaliayaj okachi tanauatilmej. Kemej neskayot, kinnauatiayaj taltikpakneminij maj mouejkatilikan kemej 1,8 metros kampa yetoyaj akin kipiayaj lepra. Sayoj ke ijkuak taejekaya, monekia mouejkatiliskej okachi, kemej 45 metros. Tanauatilmej kemej nejon kichiuayaj maj kintajyouiltianij akin kipiayaj lepra. Judíos kuali ika tajtouaj se tamachtijkej judío akin motatiaya keman kinitaya akin kipiayaj lepra uan okse akin kintetemaya uan ijkon amo motokiskiaj. Jesús amo ijkon kichiuak, ta semi kiiknelij nejon takat akin kitataujtij, yejua ika kichiuak se taman tein oksekin judíos amo keman kinemiliskiaj kichiuaskej: kimatokak. Uan kichiuak maski ueliskia kipajtis ika sayoj se tajtol (Mt 8:5-12).
Nikneki: Jesús amo sayoj kinejmachkakik tein nejin takat kitajtanij, ta kinextij ke semi kiyolnejnekia kichiuas tein kitajtanijka; ijkon kinextij ke amo tapaleuij sayoj porin ijkon monekia kichiuas.
nwtsty nota tein ika se momachtia Mt 9:10
monakasikatekak inakastan mesa: Se monakasikatekas inakastan mesa iuan aksa keman se takuati kinextiaya ke kuali se mouika iuan. Yejua ika, itech itonaluan Jesús, judíos amo keman ijkon kichiuaskiaj iniuan akin amo katkaj judíos.
akin kisentiliayaj impuesto: Miakej judíos kisentiliayaj tomin tein tekiuanij romanos tajtaniaj. Miakej kintauelitayaj akin kichiuayaj nejin tekit porin kipaleuiayaj okse ueyi tekiuajyot tein pouia itech okse altepet tein senkis kiixtopeuayaj uan porin tajtaniaj okachi tomin ke tein ixyetoya maj kitemakakan. Judíos kinixtopeuayaj maski no katkaj judíos uan kijtouayaj ke tamatiaj kemej tajtakolchiuanij uan siuaauilneminij (Mt 11:19; 21:32).
nwtsty nota tein ika se momachtia Mt 9:36
kiniknelij: Tajtol griego tein nikan mokui (splagkjnízomai) mouika iuan tajtol tein kinextia se “iijtik” oso “tein tikpiaj toijtik” (splagkjna) uan kijtosneki se taman tein kimachilia aksa iyolijtik tein semi chikauak. Nejin semej tajtolmej griegos tein okachi kinextia teiknelilis tein kimachilia aksa.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
w02 15/8 pág. 13 § 16
“Nejua niktaliani neskayot”
16 No ijkon, keman se akin kinixyekanaya tateuianij, akin xa katka romano, kitajtanij maj kipajti itakeual akin mokokouaya, Jesús kimatia toni taman tein amo kuali kichiuaya nejon taixyekankej. Itech nejon tonalmej xa se akin kipiaya nejon tanauatil kichiuaya miak taman tein amo kuali kemej, semi tateuis, temiktis uan kinueyichiuas tiotsitsin. Sayoj ke Jesús okachi kiitak tein kuali: iueyi takuaujtamatilis (Mateo 8:5-13). Satepan, amo no kiajuak tachtekkej akin pilkatoya inakastan itech se kouit, ta kiyolchikauak keman kiluij ke ueliskia kiselis tein kuali satepan (Lucas 23:43). Jesús kuali kimatia ke komo sayoj kiitaya tein amo kuali tein kichiuayaj taltikpakneminij uan kinijijtouaya, sayoj kichiuaskia maj mosenkauakan. Senkis tikmatij ke kitemos tein kuali tein kinextiayaj oksekin tapaleuij maj miakej mopatanij.
jy pág. 70 § 6
¿Keyej amo mosauaj imomachtijkauan Jesús?
Jesús kineki kinpaleuis imomachtijkauan maj kiitakan ke amo monekia kitakamatiskej uejkauj tachiualismej tein judíos momattoyaj kichiuaskej, kemej mosauaskej. Yejua amo kiyektaliko nion kichiuako maj kisentoka se uejkauj taneltokalis, tein amo uejkaua kiixtopeuaskiaj. Ta, kitemouaya maj amo taueyichiuakan kemej judíos akin nemiaj itech nejon tonalmej, porin inintaneltokalis kipiaya miak tachiualismej tein taltikpakneminij kiixtalijkej. Semi moita ke amo kitemojtok kemej yeskia kiyektalis se tilmaj tein soltik nion kitalis vino tein yankuik itech se kuetax tein soltik uan tein takuauak.
29 METSTI ENERO HASTA 4 METSTI FEBRERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | MATEO 10, 11
“Jesús teyolseuiaya”
nwtsty notas tein ika se momachtia Mt 10:29, 30
gorriones: Tajtol griego strouthíon mokui keman ika motajtoua tein yeski totot tein tsikitsin, sayoj ke miakpa mokuia keman ika motajtouaya gorriones, totomej tein ueli se kinkua uan tein okachi amo patiyojkej.
ika se moneda tein amo kitelpia ipatiuj: Lit.: “ika se asarion”, tomin tein kitania se takat akin tekitia cuarenta y cinco minutos (xikonita sgd, sección 18-B). Ijkuak ika expa tanojnotsato ompa Galilea, Jesús kijtoj ke ome gorriones kikouayaj ika se asarion. Uan okse tonal, xa se xiuit satepan, keman tanojnotstinemia ompa Judea, Jesús kijtoj ke ueliaj kikouayaj makuil gorriones ika ome asariones (Lu 12:6). Keman tikitaj nejin ome tajkuilolmej, timomachtiaj ke nejin totomej amo semi patiyojkej katkaj, ta komo aksa kinkouaya nauin, kitayokoliayaj okse.
nochi namotson poujtok: Moixejekoua ke tisejsemej tikpiaj panoua kemej cien mil tsonti. Maj Jiova senkis kimati seki taman kemej nejin, techmatiltia ke semi motekipachoua ininka sejsemej itatojtokakauan Jesús.
nwtsty taixkopimej uan videos
Gorrión
Totot gorrión semi amo patiyoj katka. Ueliaj mokouayaj omen ika tomin tein kitania se takat akin tekitia cuarenta y cinco minutos. Tajtol griego ininka tajtoua miak totomej tein tsikitsitsin, semej yejua gorrión tein okachi moixmati (Passer domesticus biblicus) uan gorrión moruno (Passer hispaniolensis), tein kisentoka onkak ompa Israel.
nwtsty nota tein ika se momachtia Mt 11:28
tamamajtokej: Jesús kinyoleua akin tajyouijtoyaj porin senkis motekipachojtoyaj uan tel tekitiaj. Inintaueyichiualis mochiujka kemej se tamamal porin Tanauatil tein Dios kimakak Moisés taixyekananij judíos kiajxitilijkej okachi tanauatilmej (Mt 23:4). Hasta sábado, tein katka se tonal keman moseuiayaj, kimachiliayaj kemej se tamamal tein etik (Éx 23:12; Mr 2:23-28; Lu 6:1-11).
nejua namechyolseuis: Tajtol griego “yolseuilis” xa kijtosneki “neseuilis” (Mt 26:45; Mr 6:31) oso se “kipaleuis akin chikauak tekiti uan ijkon oksepa kipias chikaualis” (2Co 7:13; Flm 7). Sayoj ke, itech nochi nejin tajkuilol kinextia ke se motalilis “iyugo” Jesús (Mt 11:29) kijtosneki se tekitis, amo se moseuis. Maj nejin tajtol griego kinexti ke Jesús kisentoka teyolseuia, kiteajsikamatiltia ke kinyolchikaua akin sioujtokej uan ijkon kinekiskej kiseliskej iyugo tein amo etik uan tein yemanik.
nwtsty nota tein ika se momachtia Mt 11:29
Xikselikan noyugo: Jesús kikuik tajtol “yugo” uan ika kineskayotij tatakamatilis uan poujkaitalis tein se kinextilia itanauatil uan itaixyekanalis aksa. Komo Jesús ika tajtojtoya se yugo tein omen ueliskia kimamaskej, se tein Dios kitalilijka, nejon kijtosnekia ke kinyoleujtoya imomachtijkauan maj no iuan kimamakan nejon yugo uan kiteajsikamatiltijtoya ke kinpaleuiskia. Komo ijkon, tajtol ueliskia mokepas: “Xikmamakan nouan noyugo”. Sayoj ke, komo Jesús ika tajtojtoya yugo tein kintalilia oksekin, tanemilil yeskia ke moneki tikseliskej itanauatil uan itaixyekanalis kemej itatojtokakauan.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
jy pág. 96 § 2, 3
Juan kichia itanankilil Jesús
Se kimoujkaita maj kichiua nejin netajtanil. Yejua se takat akin amo kikaua Dios. Maj tikelnamikikan ke ijkuak kiauij Jesús, ajsitokya ome xiuit, kiitak keniuj yektikatsin espíritu ualtemok itech Jesús uan kikakik keman Dios kijtoj ke kiseliaya. Sayoj ke amo onkak keyej tiknemiliskej ke kipolojtoya itakuaujtamatilis. Komo ijkon yeskia, Jesús amo kuali ika tajtoskia kemej kichiua nejin tonal. Sayoj ke, komo amo omeyoloua, ¿keyej kichiua nejon netajtanil?
Xa sayoj kineki maj Jesús senkis kilui ke yejua Mesías, porin nejon kiyolchikauaskia maj taxiko kampa tsaktoya. Sayoj ke, nesi ke Juan kineki kimatis okachi. Yejua kimatia ke achto moijtojka itech Biblia ke akin Dios kiixpejpenaskia yeskia tekiuaj uan temakixtijkej, sayoj ke panokya miak metsti ijkuak kiauij Jesús, uan yejua kisentoka tsaktok. Yejua ika kineki kimatis ox moajsis okse, akin kiixpataskia Jesús, uan kitamichiuaskia tein achto moijtojka ke Mesías kichiuaskia.
jy pág. 98 § 1, 2
Jesús kijtoua ke taltikpakneminij kiseliskej tatsakuiltilis porin amo kikakij
Jesús kitasojta Juan Taauijkej, sayoj ke ¿keniuj kiitaj taltikpakneminij? Jesús kijtoj ke akin nemiaj itech itonaluan tamatiaj “keme koneme ten motalijtinemij tech in plaza uan tsajtsitinemij iuan oksekin koneme ten ninuan mauiltijtinemiaj. Uan sekin de ne koneme kiliske oksekin ijkuin: ‘[...] Tejuan tamechtatsotsoniliayaj [...], pero namejuan amo nankinekke nanmijtotiske. Uan no tamechcantarouiliayaj ika oksekin canciones ten tetayokoltiaj, pero namejuan amo no nanchokakke’” (Mateo 11:16, 17).
¿Toni kijtosneki Jesús? Yejua kimelaua: “Kuak uala Juan Taauijke, [...] amo teltakuaya uan amo no tayaya ne vino keme namejuan. Uan ijkon namejuan nankijtojke ke Juan kipiaya iyolijtik se amokuali ejekat. Uan kuak Nejuatsin niuala, [...] nitakuaya uan nitayaya ne vino, uan no ijkon namejuan nannechijtouiliayaj ijkuin: ‘Xikita san nijin tagat Jesús de Nazaret, yejua ne teltakua uan tayitinemi ne vino uan no motasojtatinemi iuan ne tatopaluiani uan [...] iuan nekes ten amo kitakamatke itanauatil in Moisés’” (Mateo 11:18, 19). Juan nemi ika amo miak taman uan amo tayi vino porin nazareo, sayoj ke kijtouiliaj ke kipia amo kuali ejekamej (Números 6:2, 3; Lucas 1:15). Uan Jesús nemi kemej oksekin, takua uan tayi ika taixejekol, sayoj ke kijtouiliaj ke tel takua uan tel tatayi. Senkis moita ke amo ueli kinyolpaktiaj taltikpakneminij.