Tein mokui keman tikitaj Tein timomachtiaj itech nechikol Tonemilis uan toTanojnotsalis
4-10 METSTI NOVIEMBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | 1 JUAN 1-5
“Maj amo tiktasojtakan tein onkak nikan taltikpak”
w05 1/1 pág. 10 § 13
Maj tikchiuakan kemej Jesús technextilij
13 Sekin kinemiliaj ke seki taman tein onkak nikan taltikpak amo techijtakoua. Maski ijkon, nochi tein onkak uan tein tetanejnektia uelis niman kichiuas maj amo tiktekitilikanok Jiova. Uan no, nion se taman chijchiujtok kemej techpaleuis maj timotokikan iuan. Melauak ke seki taman uelis tikchiuaskej. Sayoj ke, komo peua tiktasojtaj tein onkak nikan taltikpak, uelis techijtakos (1 Timoteo 6:9, 10). Uan no, miak taman tein onkak uelis kichiuas maj tikchiuakan tein amo kuali. Komo tikitaj películas kampa nesi tateuilis, auilnemilis oso ke uelis se motomintis, oso komo nejon tikitaj itech televisión, xa peuas tikitaskej ke kuali yetok uan no ijkon tikchiuaskej. Keman timoajsij iniuan akin kinekij kipiaskej miak taman oso kichiuaskej seki taman tein ika motomintiskej, xa no titanemiliskej kemej yejuan (Mateo 6:24; 1 Corintios 15:33).
Maj tikitakan ox timochiujtokej kemej Dios kineki
18 No techpaleuis maj tikixnamikikan “tajtakolnemilis de nikan taltikpak” komo titanemiliaj itech nejin tajtolmej tein kijkuiloj Juan: “Nochi in tajtakolnemilis tantiu ya iuan nochi nijin tanejnekilis [...]. Pero ne naken kichiutinemi ten kimonekiltia Dios, yejua ne nachipa [moajsis]” (1 Juan 2:17). Nikan taltikpak kampa taixyekantok Satanás chijchiujtok maj nesi ke tel kuali uan ke uejkauas nochipaya, sayoj ke amo uejkaua senkis ixpoliuis. Maj amo timokauakan maj techkajkayaua; nion se taman tein poui nikan taltikpak uejkauas nochipaya.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
Tein Jiova techelnamiktia semi takuaujtamach
14 Itech Tajkuilolmej Griegas Cristianas miakkan techelnamiktia ke moneki tiknextiskej netasojtalis se iuan okse. Jesús kijtoj ke ojpatika tanauatil tein okachi ueyi yejua nejin: “Xiktasojta moknitsin ijkon keme [...] timotasojta” (Mat. 22:39). Santiago, itakpaikniuj Jesús, kitokaytij nejon netasojtalis kemej “melauak tanauatil” (Sant. 2:8). Tatitanil Juan no kijtoj: “Nokniuan, amo namechijkuilouilia se yankuik tanauatil. Ta, [...] ten ipa achtopa ya nankipiayaj [...]. Uan ne tanauatil yejua [...] ten achtopa nankikakke” (1 Juan 2:7, 8). ¿Toni kijtosnekik Juan keman ika tajtoj “tanauatil ten ipa achtopa ya nankipiayaj”? Ika tajtojtoya tanauatil tein kijtoua maj titetasojtakan. Keman kijtoj ke “ipa achtopa ya” kiselijkaj, kijtosnekia ke Jesús kitemakaka seki xiujmej achto. Sayoj ke katka “yankuik” porin imomachtijkauan monekia kinextiskej netasojtalis itech okseki taman yankuik tein kipanoskiaj. Kemej tiitatojtokakauan Cristo, ¿melauj ke tiktasojkamatij maj techelnamiktikan ke moneki titetasojtaskej uan maj amo sayoj tiktemokan totanejnekilis kemej nikan taltikpak kichiuaj?
it-2 pág. 635 § 8
Netapojpoluilis
Uelis tiktajtaniskej Dios maj kintapojpolui oksekin oso akin pouij itech se nechikol. Moisés ijkon kichiuak keman kijtoj tein israelitas amo kuali kichiujkaj uan kitajtanij Jiova maj kintapojpoluiani. Uan yejuatsin kikakik (Nú 14:19, 20). Satepan ke motamichijchiuak templo, Salomón kitajtanij Jiova maj kintapojpoluiani israelitas keman tajtakolchiuaskiaj uan moyolnonotsaskiaj (1Re 8:30, 33-40, 46-52). Esdras no ininka motataujtij judíos akin mokepkaj ininxolal uan kijtoj tein amo kuali tein kichiujkaj. Netataujtil tein kichiuak ika nochi iyolo uan tein satepan kijtoj kinpaleuij judíos maj kichiuanij seki taman uan ijkon Jiova kintapojpoluiskia (Esd 9:13–10:4, 10-19, 44). Santiago kijtoj ke akin amo kuali mouikaok iuan Jiova moneki iniuan tajtos tayekananij itech nechikol uan yejuan motataujtiskej, uan “takan ne kokoxke motajtakolmakak tech niyalis, ijkuakon Yejuatsin kitapojpoluis” (Snt 5:14-16). Sayoj ke, onkak se “tajtakol ten melau ika se ixpoliuis”. Nejon yejua keman se kiixtalia se kichiuas se tajtakol oso ke se kiixnamiki yektikatsin espíritu. Nejon tajtakol amo kipia netapojpoluilis. Se tokniuj moneki amo ininka motataujtis akin ijkon kichiuaj (1Jn 5:16; Mt 12:31; Heb 10:26, 27; no xikonita ESPÍRITU; PECADO).
11-17 METSTI NOVIEMBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | 2 JUAN 1-JUDAS
“Maj timochikauakan tiksentokaskej itech tamachtilis tein melauak”
w04 15/9 pág. 11, 12 § 8, 9
“Ximoyolchikauakan [...] ika ne chikaukauelilis den Totekotsin”
8 Tejuan kuali tikixmatij tein Satanás ika kineki techkajkayauas porin Biblia kijtoua tein okachi kitekitiltia (2 Corintios 2:11). Yejua kitajyouiltij Job keman kichiuak maj kipolo nochi tein kipiaya, maj momikilianij sekin akin kintasojtaya, maj seki ichankauan kiixnamikinij, maj kokolispeuani uan maj sekin akin kijtouayaj ke katkaj itasojikniuan kiluianij tein amo kuali. Nejon kichiuak maj yejua motayokoltiani uan maj kinemiliani ke Dios kisenkaujka (Job 10:1, 2). Maski axkan Satanás amo senkis kichiua maj tikpanokan nejon ouijkayomej, miakej tokniuan tajyouiaj. Ijkon, yejua uelis kichiuas tein amo kuali tein kiixtalijtok.
9 Itech nejin itamian tonalmej onkak okachi taman tein uelis kichiuas maj amo timouikakanok iuan Dios. Axkan, miakej okachi kitayekanaltiaj motomintiskej uan amo mouikaskej iuan. Miakkan moteixmatiltia ke akin auilnemij okachi yolpakij uan amo semi tajyouiaj. Tel miakej “sayo kitemojtinemij kenin moyolpaktijtinemiske pero amo kitemojtinemij kenin para kiyolpaktijtinemiske Dios” (2 Timoteo 3:1-5). Komo timochikauaj maj nejon amo ‘techkuetaujtili totakuaujtamatilis’, tiksentokaskej kuali timouikaskej iuan Dios (Judas 3).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
“Nestinemi ke melauj tikpiaj ne tetasojtalis de Dios”
3 Jiova kineki maj tikpiakan inetasojtalis nochipaya. Sayoj ke ¿akoni itech yetok maj tiksentokakan tikpiakan inetasojtalis? Tejuan totech yetok. Biblia kiniluia tein kichiuaj kemej Cristo: “Xiksentokakan itech inetasojtalis Dios [...] ika nemilis nochipaya tein nankiitstiyouij” (Judas 21, NM). Tajtol “xiksentokakan”, kiteajsikamatiltia ke moneki tikchiujtoskej seki taman tein techpaleuis maj tiksentokakan itech inetasojtalis Jiova. Moneki tiktasojtaskej Dios kemej yejuatsin techtasojta. Moneki tiktasojtaskej ika totachiualis. Yejika, moneki maj tisejsemej timotajtanikan: “¿Keniuj uelis niknextis ke niktasojta Dios?”. Tein techpaleuis maj tiknankilikan nejin netajtanil, moneki tikitaskej itajtoluan tatitanil Juan tein Dios kimatiltij: “Nestinemi ke melauj tikpiaj ne tetasojtalis de Dios, kuak no tiktakamatij ya in tanauatil [...]. Uan in tanauatilmej de Dios amo [...] ouij para se kintakamatinemis” (1 Juan 5:3). Kemej tiknekij tiknextiliskej Dios ke tikteltasojtaj, maj tikitakan toni yekmelauj kijtosneki itajtoluan Juan.
“Kimatik ke kiyolpaktij Dios”
¿Toni kitematiltij Enoc? Kijtoj: “Nikitak ualajtok ya in Totekotsin iuan tel miakke itekitikauan ten yolchipauke, para ijkon nochi kinixkomakas [...] taltikpakuani ten kimouispoloaj Yejuatsin. Uan no Yejuatsin kintatsakuiltijkiu nochi nojon tajtakolejke ten amo kixmatij Dios ika por ninauilnemilis uan ninpitsotiknemilis” (Judas 14, 15). Xa tein yekinika mitsonyolnotsas yejua ke Enoc tajtoj kemej yeskia panokaya, kemej yeskia Dios kichiujkaya tein moijtojka achto. Miakej tanauatianij no ijkon tajtojkej. Keman ijkon tajtouayaj, kiteajsikamatiltiayaj ke nejon tajtolmej senkis mochiuaskiaj uan yejua ika kijtouayaj kemej yeskia mochiujkaya (Isaías 46:10).
“Kimatik ke kiyolpaktij Dios”
Titanemiliskej itech itakuaujtamatilis Enoc, kichiua maj timotajtanikan ox tikitaj tein mochiujtok itech taltikpak ijkon kemej Dios kiita. Tein Enoc kitematiltij kisentoka hasta axkan uan moneki moteixmatiltis ijkon kemej mochiuak itech itonaluan. Tein tanejmachtij mochiuak keman Jiova kiualkuik tetsaujkakiouit uan kitamij nochi tein amo kuali itech itonaluan Noé. Nejon tein panok kiixnextia se okachi ueyi ixpoliuilis tein amo uejkaua mochiuas (Mateo 24:38, 39; 2 Pedro 2:4-6). Itech totonaluan, Dios kiixtalijya tein moneki uan ijkon ika tel miakej iángeluan kiixpolos nochi tein amo kuali tein mochiujtok itech taltikpak. Maj tiknejmachkakikan tein kijtoj Enoc uan maj tikinmatiltikan oksekin. Xa kemansa uelis timomachiliskej toselti porin amo techpaleuiaj tochankauan uan akin kuali iniuan timouikaj. Sayoj ke Jiova amo keman kikauak Enoc uan amo keman kinkauas akin kitekitiliaj ika nochi ininyolo.
18-24 METSTI NOVIEMBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | APOCALIPSIS 1-3
“Kuali nikmati nochi ten tejua tikchiutinemi”
¿Katiyejua tanemilil tikonnextia?
8 Komo tiknekij tikixtopeuaskej nejon tanemilil, moneki tikelnamikiskej ke Biblia kijtoua ke “niyekmakopaka [Jesús] maaktok chikome sitalinme”. Nejin sitalimej kinixnextia tokniuan tayekananij akin taixpejpenalmej, uan no kinixnextia nochin tayekananij itech nechikolmej. Uan yejua kimati keniuj kinixyekanas “sitalinme” akin moajsij imako (Apoc. 1:16, 20). Yejua ika, kemej yejua Jesús kiixyekana nechikol, kuali kimati toni panoua iniuan tayekananij. Biblia kijtoua ke “niixtololouan [...] keme yeskia tit” tein kijtosneki ke nochi kiita, yejua ika, komo se tayekankej moneki kimelauaskej yejua kiitas kemanian uan keniuj mochiuas (Apoc. 1:14). Sayoj ke tejuan moneki tiksentokaskej tikinpoujkaitaskej takamej akin kinixtalijkej ika yektikatsin espíritu porin Pablo kijkuiloj: “Xikintakamatiyakan namotayekankauan [...] uan ximotekauilikan ma namechyekanakan, porin yejuan namechyolyekantinemij uan kiyekpixtinemij namotalnamikilis. Uan [...] kimatij ke se tonal kipiaj de kitemakatitiue cuenta iuan Dios. Uan [...] [ijkon] uelis tekititinemiske ka yolpakilis uan amo ka ne yolkuejmololis. Porin komo namejuan nankinyolkuejmolojtinemij [...], ijkuakon namejuan amo teyi nanmoseliltiaj ten kuali” (Heb. 13:17).
w12 15/4 pág. 29 § 11
Jiova techpaleuia maj timakisakan
11 Apocalipsis capítulo 2 uan 3 kijtoua ke Jesucristo kiita tein panoua itech chikome nechikolmej ompa Asia Menor. Cristo kiita tein panoua itech sejse nechikol uan amo sayoj kiita seki taman. Kemansa, kijtoua inintokay sekin. Uan no, kinyolchikaua uan kinyolmajxitia akin pouij itech nejon nechikolmej. ¿Toni techmachtia nejon? Nejin peuak mochiua itech xiuit 1914. Chikome nechikolmej kinixnextiaj tokniuan taixpejpenalmej, uan tein kinyolmajxitij kinpaleuia nochi nechikolmej tein moajsij noyampa taltikpak. Yejua ika, uelis senkis tikmatiskej ke itechkopa iKonetsin, Jiova kinixyekana itekitikauan. ¿Keniuj uelis timokauaskej maj techixyekana?
w01 15/1 pág. 20 § 20
Maj tiksentokakan timokauakan maj techixyekana inechikol Jiova
20 Komo tikajsikamatij ke Jiova kiixtalij maj “Cristo kinyekantinemi itaneltokakauan”, timokauaskej maj techixyekana inechikol yejuatsin (Efesios 5:22, 23). Uan no, Isaías 55:4 kijtoua: “¡Xikitakan! Nejua [Jiova] nikixtalij kemej notaixpantijkauj ininixpan altepemej, kemej taixyekankej uan akin kinyekana tateuianij ininixpan altepemej”. Senkis tikmatij ke Jesús kuali taixyekana. Yejua kuali kinixmati iichkauan uan tein kichiuaj. Uan no, keman kiitak tein panouaya itech chikome nechikolmej ompa Asia Menor, makuilpa kijtoj: “Kuali nikmati nochi ten tejua tikchiutinemi” (Apocalipsis 2:2, 19; 3:1, 8, 15). Ijkon kemej Jiova, Jesús kimati tein techpoloua. Achto ke yejua tamachtiskia keniuj se motataujtis, kijtoj: “Namoueyitajtsin Dios ipa kuali kimatok ya toni namechpoloa achtopa ya ke namejuan nankitajtaniskiaj” (Mateo 6:8-13).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
“Ejkotos ya ne tonal kuak Dios namechtamajxitilis den namonemakixtilis”
12 ¿Toni kichiuas Jesús keman ualas “ika ueyi chikaukakualtsiyo”? Kinmakas inintaxtauil akin amo kikaujkej Dios uan kintatsakuiltis akin kinekepilijkej (Mat. 24:46, 47, 50, 51; 25:19, 28-30). ¿Keniuj kichiuas nejon? Yejua kimelauak: “Nejuatsin ni Yektagatsin nimoualuikas ika chikaualis keme ueyi chiuke de rey, nechyeualojtiualaske nochi niángeles itakeualuan in Totajtsin Dios. Uan Nejuatsin nimotalis tech ne nomouiskaseuilojkan kampa ne notaixejekokan uan kampa ne no takualtsinkan. Uan ijkon in ángeles kinsentiliske nochi in pueblojuani de nochi pueblojme den taltikpak noixpantsinko Nejuatsin. Uan Nejuatsin ni Cristo nikinsejsekotalis se uan okse, ijkon keme ne tapixke kinsejsekotalia in ichkame uan in chivos. Uan Nejuatsin ni Cristo nikinyektalis noyekmakopaka in ichkame; uan in chivos nikintalis noopochkopaka” (Mat. 25:31-33). Nikan kijtoua ke Jesús kiitas toni kinamiki kiselis sejse taltikpaknenkej. Komo kiita ke aksa kikauak Dios, kiixtalis ke yejua poui iniuan “chivos” oso cabras uan kiixtalis ke kinamiki senkis ixpoliuis. Sayoj ke, komo kiita ke aksa amo kikauak Dios, kiixtalis ke yejua poui iniuan “ichkame” uan kikauas maj nemi nochipaya (Mat. 25:46, TNM).
13 Biblia kijtoua ke keman cabras kimatiskej ke kinixpolotij, “mochoktiske” (Mat. 24:30). ¿Uan toni kichiuaskej tokniuan taixpejpenalmej uan okseki itekitikauan Dios? Kichiuaskej tein kijtoj Jesús: “Kuak nankitaske mochiutok ya nochi nijin, ijkuakon namejuan kachi ok ximoyolchikauakan uan xiajkotachiakan porin ejkotos ya ne tonal kuak Dios namechtamajxitilis den namonemakixtilis” (Luc. 21:28).
w09 15/1 pág. 31 § 1
Tein moixtajtoltia itech amatajkuilol Apocalipsis (taxelol 1)
2:7. ¿Toni kijtosneki “ne takualtsinyojkan kampa yetika Totajtsin Dios”? Nejin tajtolmej kiniluijkej tokniuan taixpejpenalmej. Yejua ika, “ne takualtsinyojkan” kijtosneki iluikak, kampa moajsi Jiova. Ompa semi takualtsinkan. Taixpejpenalmej akin amo kikauaskej Dios, uelis ‘kikuaskej in takilot de ne kouit’, tein kijtosneki ke kipiaskej nemilis tein amo keman tamis (1 Cor. 15:53).
25 METSTI NOVIEMBRE HASTA 1 METSTI DICIEMBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | APOCALIPSIS 4-6
“Nauin akin youij ininpanko caballos”
¿Toni kiixnextiaj akin youij ipanko caballos?
¿Akoni youi ipanko istak caballo? Amatajkuilol Apocalipsis kinextia akoni. Seki capítulos taixpan kijtoua ke kitokaytiaj “Tajtoltsin de Dios” (Apocalipsis 19:11-13). Tokayit, “Tajtoltsin”, kiixnextia Jesucristo porin yejua akin tajtoua itenkopa Dios (Juan 1:1, 14). No kitokaytiaj “Tayekanke inpan nochi in oksekin tayekanani” uan moijtoua ke “Yolmelauaktsin porin Yejuatsin kichiuas ijkon keme moyektenkauak ya” (Apocalipsis 19:11, 16). Kemej tikitaj, Jesús kipia tanauatil maj tateui kemej se tekiuaj uan no, kichiua tein melauak uan kuali kitekitiltia tanauatil tein kipia. Sayoj ke moajsij okseki netajtanilmej.
wp17.3 pág. 4 § 5
¿Toni kiixnextiaj akin youij ipanko caballos?
Sayoj ke, ¿kemanian peujkej motalouaj nauin akin youij ipanko caballos? Akin yekinika peuak motaloua yejua Jesús keman kiselij taixyekanalis (Apocalipsis 6:2). ¿Uan kemanian kiixtalijkej kemej Tekiuaj ompa iluikak? Nejon amo panok ijkuak mokepak iluikak satepan ke momikilij porin Biblia kinextia ke ijkuak peuak mochia (Hebreos 10:12, 13). Jesús kinmelauilij itatojtokakauan keniuj ueliskia kimatiskej ke yejua peujkaya taixyekana ompa iluikak. Kijtoj ke ijkuak peuaskia taixyekanas, okachi motaouijkantaliskia itech taltikpak. Onkaskia neteuilismej, mayan uan kokolismej (Mateo 24:3, 7; Lucas 21:10, 11). Tepitsin satepan keman peuak Yekinika Neteuilis tein Mochiuak itech Nochi Taltikpak itech xiuit 1914, moyeknextij ke ejkokaya nejon tonal uan ke peuak tinemij itech tein Biblia kitokaytia “itamian tonalmej” (2 Timoteo 3:1-5, TNM).
¿Toni kiixnextiaj akin youij ipanko caballos?
Nejin akin youi ipanko caballo kiixnextia neteuilis. Kemej moita, kichiua maj amo onka yolseuilis semanauak taltikpak. Itech xiuit 1914 nochi altepemej tapaleuijkej itech neteuilis, se taman tein amo keman mochiujtoya. Satepan peuak Ojpatika Neteuilis tein mochiuak itech Nochi Taltikpak, nejin okachi taijtakoj ke yekinika. Moixejekouani ke akin momikilianij itech neteuilismej itech xiuit 1914 uan hasta axkan panoua cien millones. Uan okseki tel miakej millones kinkojkokojkej uan hasta axkan kinijtakoua nejon.
wp17.3 pág. 5 § 4, 5
¿Toni kiixnextiaj akin youij ipanko caballos?
“Nikitak ke ualkisak okse caballo ten tiltik. Uan ne naken ipan mopantalijtoyaj, [...] maaktoya se balanza [...]. Uan no nikayik se tajtolis ten ualeuak intsalan ne naui okuiltsitsin ten kijtoaya ijkuin: ‘Se kilo de trigo valeros se tonaltaxtauil. Uan eyi kilo de cebada valeros se tonaltaxtauil. [...] Amo xiktekauili ma sayo kiauilokan in aceite uan in vino’.” (Apocalipsis 6:5, 6.)
Akin youi ipanko caballo kiixnextia mayan, nejin kijtosneki ke takual semi tasojti, yejua ika se “kilo de trigo” kikouaskiaj ika se denario, nejon katka tomin tein kitania aksa itech se tonal itech yekinika siglo (Mateo 20:22). Nejon no yeskia ipatiuj “eyi kilo de cebada” se takual tein amo semi kuali kemej trigo. ¿Ueliskia ika nejon moixpanoltiskej uejueyi kalyetouanij? Satepan moijtoua ke monekia amo kiauiloskej aceite uan vino, takual tein ika moixpanoltiayaj akin nemiaj itech nejon tonalmej.
wp17.3 pág. 5 § 8-10
¿Toni kiixnextiaj akin youij ipanko caballos?
Naujpatika akin youi ipanko caballo kiixnextia mikilis tein mochiua ika uejueyi kokolismej uan okseki taman. Tepitsin satepan ke panok xiuit 1914, kokolis tein moixmati kemej gripe española kinmiktij tel miakej millones. Moixejekoua ke momaujkej ika nejin kokolis kemej 500 millones.
Nejon kokolis katka sayoj ipeujyan ouijkayomej. Sekin tatemouanij kiixejekouaj ke itech siglo veinte, tel miakej millones momikilijkej ika viruela. Hasta axkan, tel miakej millones achto ke ueuentsintiaskej momikiliaj ika kokolismej kemej: sida, tuberculosis uan malaria maski mochijchiuani pajti.
Kemej tikitaj: tel miakej momikiliaj ika neteuilis, mayan oso ika uejueyi kokolismej. Miketekoch kisentoka kinsentilia tel miakej uan amo mochia maj kinmajkaua.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
re pág. 76 § 8
Iueyi taixyekanalis Jiova ompa iluikak
8 Juan kimatia ke ne uejkauj tiopixkamej tekitiaj itech tabernáculo. Yejua ika, xa kimoujkaitak nejin tein kijkuiloj: “Uan no nikinitak oksekin sempoal uan naui tronojme ten kiyeualojtokke ne trono de chikaukauelilispan. Uan nikinitak ke tokotsyetokke tech ne tronojme sempoal uan naui ueuentsitsin uan takentokke ika nochi istak takemit. Uan no kuaaktoyaj sejse corona de oro” (Apocalipsis 4:4). Juan amo kinitak tiopixkamej, ta veinticuatro ueuentsitsin tein moajsiaj itech tronos uan sejse kipiaya se corona kemej tekiuaj. ¿Akonimej nejin ueuentsitsin? Yejuan tokniuan taixpejpenalmej akin Jiova kinajokui uan youij ompa iluikak ijkon kemej yejuatsin motenkauak iniuan. ¿Keniuj tikmatij?
re pág. 80 § 19
Iueyi taixyekanalis Jiova ompa iluikak
19 ¿Akonimej kinixnextiaj nejin ángeles? Uelis tikmatiskej ika tein kiitak tanauatijkej Ezequiel. Yejua kiitak ke Jiova moajsi itech icarro ompa iluikak. No kiitak ke seki ángeles iuan moajsiaj, ijkon kemej Juan kiitak (Ezequiel 1:5-11, 22-28). Satepan, Ezequiel oksepa kiitak nejon carro kampa no moajsiaj nejon ángeles. Ijkuak, kijtoj ke katkaj querubines (Ezequiel 10:9-15). Naui ángeles akin Juan kinitak kinixnextiaj querubines. Yejuan kipiaj ueyi tanauatil itech inechikol Dios ompa iluikak. Juan amo kimoujkaita maj querubines moajsinij iuan Jiova, porin itech tabernáculo moajsiaj ome querubines tein chijchiujtoyaj ika oro itech arca tein kinelnamiktiaya netenkaualis israelitas. Nejon arca kiixnextiaya itrono Jiova. Ompa mokakia itajtol yejuatsin keman kinmakaya itanauatiluan (Éxodo 25:22; Salmo 80:1).
cf pág. 36 § 5, 6
“Xikita san [...] in león. Uan Yejuatsin ualeuak den ichankauan de ne uejkautat Judá”
5 Moijtoua ke león yolchikauak. ¿Kemansa moajsini se león moixpan? Xa tsaktoya keman tikonitak. Maski ijkon, xa tikonmouilij. Keman tikonita ke nejin tapial tein ueyi uan tamouilil mitsonita, amo tikonnemilia ke choloti porin teisa kimouilia. Biblia kijtoua ke león yejua “tein okachi chikauak ke okseki tapialmej, uan amo mokepa iixpan aksa” (Proverbios 30:30). Cristo no ijkon kinextia yolchikaualis.
6 Maj tikitakan eyi taman kampa Jesús kinextij yolchikaualis kemej se león: keman kiteixmatiltij tamachtilis tein melauak, keman kichiuak tein melauak uan keman kixikoj taixnamikilis. No tikitaskej keniuj uelis tiknextiskej yolchikaualis kemej yejua maski tiyolchikaujkej oso amo.