Tein mokui keman tikitaj Tein timomachtiaj itech nechikol Tonemilis uan toTanojnotsalis
1-7 METSTI JUNIO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | GÉNESIS 44, 45
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
it-2 pág. 788
Keman sekin kitsayanayaj inintaken
Judíos uan oksekin akin ompakauin nemiaj kitsayanayaj inintaken keman teisa kintayokoltiaya, okachiok keman momikiliaya se ininchankauj. Miakpa, kitsayanayaj inintaken hasta maj nesini ininyolixko. Uan kemansa, kitsayanayaj nochi inintaken uan amo ueliaok motaliliayaj.
Biblia kijtoua ke Rubén, yejua akin yekinika kitsayanak itaken. Rubén katka ikoneuj Jacob akin tayekanaya. Keman kiitato ox José yetoyaok itech ostok uan amo kiitakok, kitsayanak itaken uan kijtoj: “¡Okichpil amo yetokok! ¿Toni nikchiuati?”. Kemej yejua tayekanaya, monekia kiyekpias iikniuj. No ijkon, Jacob kitsayanak itaken uan motalilij okse tein ika kinextiaya ke semi tayokoxtoya porin kikajkayaujkaj ke ikoneuj momikilijka (Gé 37:29, 30, 34). Ompa Egipto, itakpaikniuan José kinextijkej ke semi tayokoyayaj keman kitsayankej inintaken porin kipantijkaj Benjamín ke tachtekka (Gé 44:13).
“Tamelaujkej itech nochi taltikpak” nochipa kichiua tein melauak
15 Tein kipanok José uelis techmachtis okse taman tein tel kuali. Itech 13 xiujmej keman tajyouijtoya, yejua kinextij ke tanemiliaya kemej Jiova (Gén. 45:5-8). Amo keman kitajtakoltij tein kipanotoya. Maski amo kielkauak tein kijyouij, nejon amo kichiuak maj motauelneki. Uan tein okachi moneki, amo kikauak maj ininnepololuan oksekin oso tein kichiuilijkej kiuejkatilianij iuan Jiova. Kemej nochipa kitakamatik, José uelik kiitak keniuj yejuatsin kiyektalij nochi tein kichiuilijkej uan keniuj kintatiochiuij yejua uan ichankauan.
16 Ijkon kemej José, tejuan no moneki tikpatiuitaskej uan tikyekpiaskej tokuali uikalis iuan Jiova. Maj amo keman tikauakan maj ininnepololuan tokniuan techuejkatilikan iuan Dios akin tiktasojtaj uan tikueyichiuaj (Rom. 8:38, 39). Komo se tokniuj techchiuilia tein amo kuali, maj tikchiuakan kemej José uan maj okachi timotokikan iuan Jiova. Maj tiktemokan titanemiliskej kemej yejuatsin. Maj tikchiuakan tein tiueliskej tein ika tikyektaliskej kuejmol ijkon kemej tayolmajxitia Biblia. Uan satepan, maj tikauakan kuejmol imako Jiova. Uelis titakuaujtamatiskej ke yejuatsin kiyektalis keman monekis uan kemej kiitas ke okachi kuali.
Tein moixtajtoltia itech Biblia
(GÉNESIS 45:1-15) Keman kikakik nejon, José amo taxikojok uan chokasnekia ininixpan itakeualuan. Yejua ika, kijtoj chikauak: “¡Xikisakan nannochin!”. Keman sayoj mokaujkej iikniuan, José kiniluij ke katka ininikniuj. 2 Yejua semi chokak uan hasta egipcios uan akin yetoyaj ichan Faraón kikakkej. 3 Ompa, José kiniluij iikniuan: “Nejua niJosé. ¿Nemiok nopaj?”. Sayoj ke iikniuan amo ueliaj kinankiliayaj porin semi kimoujkakakkej. 4 Yejua ika, José kiniluij: “Ika kualtakayot, xiualakan”. Yejuan motokijkej uan kiniluij: “Nejua namokniuj José akin nanechnamakakej Egipto. 5 Maski nanechnamakakej amo ximoyolkokokan nion ximopapantikan. Dios nechualkuik achto ke namejuan uan ijkon nikinmakixtis miakej. 6 Ome xiuitya amo onkak takual, uan makuil xiuitok amo akin tatokas nion tapixkas. 7 Dios nechualkuik achto ke namejuan uan yejuatsin namechmakixtij kemej amo nankichiayaj uan ijkon nankisentokaskej nannemiskej itech nejin altepet. 8 Dios akin melauak nechualkuik uan amo namejuan. Nechualkuik para nikinixyekanas akin kitajtolmakaj tekiuaj, nitaixyekanas ichan uan nitaixyekanas itech nochi altepet Egipto. 9 ”Niman xikitatij nopaj uan xikiluikan: ‘Mokoneuj José kijtoua: “Dios nechixtalij maj nitaixyekana itech nochi altepet Egipto. Niman xiuiki. 10 Tinemis ompa Gosén, kampa ika nejua ninemi. Ompa tinemis iniuan mokoneuan, moixuiuan, moborregos, mokuakuejuan, uan ompa tikpias nochi tein moaxka. 11 Nikan nimitsmakas tein tikuas porin makuil xiuitok amo onkas takual. Komo amo tiuitse, tejua uan akin nemij mochan amo teyi nankipiaskejok”’. 12 Namejuan uan nokniuj Benjamín nankiitstokej ke nejua namokniuj akin namechnojnotstok. 13 Xikiluikan nopaj ke nitaixyekana nikan Egipto uan no xikiluikan nochi tein nankiitakejya. Xiijsiuikan uan niman xikualuikakan”. 14 Ompa, José kinauaj iikniuj Benjamín uan chokak, uan Benjamín no chokak keman kinauaj. 15 José no kinpitsoj nochi iikniuan uan chokak keman kinnauaj. Satepan, iikniuan kinojnotskej.
TONEMILIS KEMEJ ITATOJTOKAKAUAN CRISTO
Nemachtil ika Biblia itech nechikol
ITakualis toTekotsin
¿Toni tein achto moijtoj itech Biblia ika tajtoj Jesús uan keniuj kijtoj ke Judas kichiuaskia?
¿Toni kiluia Jesús maj kichiua Judas? ¿Toni moiluijkej itatitaniluan?
¿Toni yankuik talnamikilis kipeualtij Jesús uan keyej?
8-14 METSTI JUNIO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | GÉNESIS 46, 47
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
it-2 pág. 691 § 16
Kemej sekin moketsayaj uan momaoliniayaj
Ijkuak aksa kitaliaya imay itech iixtololouan se akin momikilijka. Jiova kiluij Jacob: “José kitalis imay itech moixtololouan” (Gé 46:4). Nejon kijtosnekia ke José kitsakuaskia iixtololouan Jacob keman momikiliskia. Ne uejkauj, nejon sayoj kichiuaya tekoneuj akin tayekanaya. Nesi ke Jiova ijkon kimatiltij Jacob ke José kiseliskia tein kinamikia kiselis iikniuj akin tayekanaya (1Cr 5:2).
nwtsty nota tein ika se momachtia Hch 7:14
75 taltikpakneminij: Esteban xa amo ika tajtojtoya se texto itech Escrituras Hebreas keman ininka tajtoj 75 taltikpakneminij. Ne uejkauj, keman sekin kitajtolkepkej Escrituras Hebreas amo keman kijkuilojkej ke katkaj 75 taltikpakneminij. Gé 46:26 kijtoua: “Nochin ikoneuan Jacob akin iuan yajkej Egipto katkaj 66. Sayoj ke, amo mopouaj ininnamikuan ikoneuan Jacob”. Uan versículo 27 kijtoua: “Nochin akin nemiaj ichan Jacob uan ajsikej Egipto katkaj 70”. Nesi ke keman ininka motajtoua 66 taltikpakneminij sayoj kijtosneki konemej akin ualeuayaj itech ichankauan Jacob. Sayoj ke, keman ininka motajtoua 70 taltikpakneminij kijtosneki nochin akin ajsikej Egipto. Itech Éx 1:5 uan Dt 10:22 no moijtoua ke konemej akin ualeuayaj itech ichankauan Jacob katkaj 70. Sayoj ke, Esteban kijtoj ke katkaj 75. Seki motelmachtianij kinemiliaj ke itech nejon 75 taltikpakneminij mopouaj okseki ichankauan Jacob, xa seki ikoneuan oso iixuiuan Manasés uan Efraín. Itech Septuaginta itech tajtol griego moijtoua itech Gé 46:20 ke Manasés uan Efraín katkaj ikoneuan José. Oksekin kinemiliaj ke keman ininka motajtoua 75 taltikpakneminij no mopouaj isiuamouan Jacob. Sayoj ke, itech Gé 46:26 amo mopouaj isiuamouan. Nesi ke Esteban ininka tajtoj nochin akin ajsikej Egipto. Sayoj ke, Esteban xa no ika tajtojtoya Escrituras Hebreas tein ijkuak kipiayaj. Miak xiujmej, motelmachtianij kinemiliayaj ke nejon 75 taltikpakneminij akin ininka motajtoua itech Gé 46:27 uan Éx 1:5 sayoj ixnesia itech Septuaginta itech tajtoj griego. Sayoj ke, kemej itech xiuit 1950 kiajsikej ome amatatetekuinol itech mar Muerto kampa nesi Éx 1:5 itech tajtol hebreo uan ompa ixnesi 75 taltikpakneminij. Nejon kijtosneki ke Esteban xa no ika tajtojtoya nejon amatatetekuinol. Kemej tikitaj, Esteban taman kemej kinpouak ichankauan Jacob.
Tein moixtajtoltia itech Biblia
(GÉNESIS 47:1-17) Ompa, José kiluito akin tekiuajtia Egipto: “Nopaj uan nokniuan kiskej Canaán uan ejkokejya Gosén. Yejuan kinualkuikej ininborregos, ininkuakuejuan uan no kiualkuikej nochi tein kipiaj”. 2 Satepan, José kinuikak makuil iikniuan iixpan tekiuaj. 3 Yejua kintajtanij iikniuan José: “¿Toni ika nantekitij?”. Yejuan kiluijkej: “Timotakeualuan tikinyekpiaj borregos kemej kichiuayaj touejkaujtatuan”. 4 No kiluijkej: “Tejuan amo nikan tikayomej uan tiualajkej porin ompa Canaán semi amo onkak tein tikuaskej. Inintapialuan timotakeualuan amo kipiaj sakat tein kikuaskej. Ika kualtakayot, xikonkaua maj timotakeualuan tinemikan ompa Gosén”. 5 Tekiuaj kiluij José: “Mopaj uan mokniuan mitsajsikoj. 6 Nikan yetok altepet Egipto. Xikinuika kampa okachi takualtsinkan. Maj mokaltalikan ompa Gosén. Uan, komo tikmati ke sekin kuali tekitij, xikinnauati maj kinyekpiakan notapialuan”. 7 Satepan, José kiuikak itat iixpan tekiuaj. Uan Jacob kitiochiuak tekiuaj. 8 Yejua kitajtanij Jacob: “¿Kanachi xiuit tikpia?”. 9 Jacob kiluij: “Nikpia 130 xiujmej uan miakkan niyajtinemikya. Nikpiani miak ouijkayomej, sayoj ke nouejkaujtatuan okachi miak xiujmej miakkan yajtinenkej”. 10 Ompa, Jacob kitiochiuak tekiuaj uan yajki. 11 Yejua ika, José kinkaltalij itat uan iikniuan ompa Egipto uan kintayokolij kampa okachi takualtsinkan ompa Ramesés, kemej kinauatij tekiuaj. 12 José kinmakaya takual itat, iikniuan uan ichankauan itat ijkon kemej kinajsiskia konemej tein kinpiayaj. 13 Itech nochi altepet amo onkaya takual uan yejua ika miakej amo takuayaj. Ompa Egipto uan Canaán amo onkaya takual. 14 Keman akin nemiaj Egipto uan Canaán kikouayaj tatet, José kisentiliaya tomin uan kiuikaya ichan tekiuaj. 15 Satepan, akin nemiaj Egipto uan Canaán motomintamijkej. Yejua ika, akin nemiaj Egipto kiluiayaj José: “¡Xitechmaka tein tikuaskej! Tiktamijkejya totomin, ¿tikauati maj timikikan?”. 16 José kiniluij: “Komo amo nankipiajok tomin, xinechualkuilikan nanmotapialuan uan namechmakas takual”. 17 Yejua ika, yejuan peuak kiuikiliaj inintapialuan. Keman yejuan kiuikayaj caballos, burros uan okseki inintapialuan, José kinmakaya takual. Itech nejon xiuit, José kinmakaya takual keman yejuan kimakayaj inintapialuan.
TONEMILIS KEMEJ ITATOJTOKAKAUAN CRISTO
Nemachtil ika Biblia itech nechikol
Motajtolteuiaj akoni okachi ueyichiujkej
¿Keyej motajtolteuiaj itatitaniluan Jesús uan keniuj kinpaleuia?
¿Keniuj tapaleuis tein Jesús kiniluia itatitaniluan akin amo kikauaj?
Keman Jesús kiita ke Pedro okachi iuan takuaujtamati, ¿toni kiluia?
15-21 METSTI JUNIO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | GÉNESIS 48-50
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
w04 1/6 pág. 15 § 4, 5
Yolpakij akin kiueyichiuaj Dios
4 Achto ke israelitas ajsiskiaj itech altepet kampa Dios kijtojka ke nemiskiaj, ichankauan Gad tajtankej mokaltaliskej itech se altepet tein moajsi itonalkisayampa ueyiat Jordán, porin ompa ueliskia kinyekpiaskej inintapialuan (Números 32:1-5). Itech nejon altepet kipanoskiaj uejueyi ouijkayomej. Akin nemiaj oksekopa uelia mopaleuiayaj komo oksekin kinekiskiaj kinteuiskej porin ompa panouaya ueyiat Jordán (Josué 3:13-17). Sayoj ke, George Adam Smith kijkuiloj itech amaix Geografía histórica de la Tierra Santa ke itech altepet tein moajsi tonalkisayampa okachi amo ouijkan hasta Arabia. Yejua ika, sekin akin amo kipiayaj ininchan uan kitemojtinemiaj tein kikuaskej ueliskia kintalkuiliskej. Kemansa, xijxiujtika semi miakej kitemojtinemiaj sakat.
5 ¿Toni kichiuaskiaj ikoneuan Gad komo oksekin kinekiskiaj kintalkuiliskej? Miak xiujmej achto, ininuejkaujtat Jacob kijtoj nejin achto ke momikiliskia: “Sekin kinekiskej kitachtekiskej Gad, sayoj ke yejua kinixnamikis uan kintotokas” (Génesis 49:19). Ueliskia moajsikamatis ke Gad kipanoskia tein amo kuali. Sayoj ke, nejon tajtolmej kijtosnekia ke ichankauan Gad monekia mopaleuiskej. Jacob kiniluij ke keman tachtekinij kinekiskiaj kinteuiskej, yejuan kintotokaskiaj uan tachtekinij choloskiaj.
ia pág. 142, recuadro
Tamatkej, yolchikauak uan amo kichiak taxtauil
Keman Ester uan Mardoqueo kipaleuijkej ixolal Dios, kichiujkej tein ne uejkauj moijtojka itech Biblia. Panoua mil doscientos xiujmej achto, Jacob kijtojka ika inepaleuil Jiova, tein panoskia iuan semej ikoneuan: “Benjamín kisentokas takokototstos kemej lobo. Kualkanpa kikuas tapial tein kikitskij, uan tiotakpa kixejxelos tein mokauak” (Gén. 49:27). “Kualkanpa”, oso keman peuak taixyekanaj tekiuanij itech xolal Israel, onkayaj tateuianij yolchikaujkej, kemej tekiuaj Saúl uan oksekin, akin ualeuayaj itech ichankauan Benjamín uan kipaleuijkej ixolal Dios. Uan “tiotakpa”, oso keman itech xolal Israel amo onkayajok tekiuanij, oksekin ichankauan Benjamín, Ester uan Mardoqueo, kintankej akin kiixnamikiaj Jiova. Uelis tikijtoskej ke moxejxelouilijkej tein mokauak porin kiselijkej tein iaxka katka Hamán.
Tein moixtajtoltia itech Biblia
(GÉNESIS 49:8-26) ”Judá, mokniuan mitsueyichiuaskej. Tiktalis momay ininkechko akin mitsixnamikij. Moixpan moixpiloskej ikoneuan mopaj. 9 Judá yejua se leónkonet. Nokonetsin, tikauas tapial tein tikitskij uan tipankisas. Judá moixpiloj uan motijtilanak kemej se león. ¿Akoni kineki kiijxitis se león? 10 Itopil tekiuaj amo kikauas Judá. Uan topil tein ika titaixyekana amo mijkuanis mometsko hasta maj ejko Siló. Yejua kitakamatiskej nochin akin nemij itech altepemej. 11 Judá kiilpis iburro itech se uvajkouit, uan ikoneuj burro kiilpis itech se kuali uvajkouit. Kipakas itaken itech vino uan itaken tein tapani motalilia kipakas itech iayo uvas. 12 Iixtololouan semi chichiltikej porin tayi vino uan itauan istakej porin tayi leche. 13 ”Zabulón nemis ueyiatenoj kampa ajsij barcos. Uan italpan ajsis hasta Sidón. 14 ”Isacar yejua se burro chikauak tein uetstok. Inajnakastan moajsi sejse tamamal. 15 Yejua kiitas ke takualtsinkan kampa moseuijtok uan kiitas ke tal semi kuali. Motochos keman kipantaliliskej tamamal uan chikauak tekitis. 16 ”Dan yejua semej ichankauan Israel uan tamelauas itech ixolal. 17 Dan yeski se kouat tein moajsi ojtenoj. Yeski se kouat ika ikuaomiyouan itech ojti. Yejua kikostkejtsoma caballo uan kiuetsiltia akin youi ipanko. 18 Jiova noDios, nimochias hasta keman titechmakixtis. 19 ”Sekin kinekiskej kitachtekiskej Gad, sayoj ke yejua kinixnamikis uan kintotokas. 20 ”Aser kipias miak takual uan tetamakas kemej takuaskia se tekiuaj. 21 ”Neftalí yejua se venadojsiuat tein pitsauak uan kualtsin tajtoua. 22 ”José yejua imakoujyo se kouit tein semi taki. Yejua se kouit tein semi taki tein moajsi inakastan se ameyal, uan imakoujyo kipanauia tepamit. 23 Sayoj ke, akin kitamotaj flechas kiteuiayaj, kitamotiliayaj flechas uan nochipa kitauelitakej. 24 Sayoj ke, iarco José tatanik uan amo makoujtik nion momaseuij. Kipaleuij iDios Jacob akin chikauak, Dios akin tayekpia kemej akin kinyekpia borregos, tet tein iaxka Israel. 25 José ualeua itech iDios mopaj, uan Dios mitspaleuis. José yetok iuan Akin kipia nochi chikaualis. Dios mitstatiochiuis ika kiouit uan ika at tein onkak talpan. Yejua kichiuas xikinpia miak konemej uan miak tapialmej. 26 Mopaj kiselis okachi kuali tatiochiualismej ke tatiochiualismej tein kiseliaj tepemej tein moajsij nochipaya, uan kiselis tatiochiualismej tein okachi kipiaj ipatiuj ke tein kipiaj tepemej tein moajsij nochipaya. Tatiochiualismej kisentokaskej moajsiskej itech itsontekon José, akin kiixpejpenkej ininixpan iikniuan.
TONEMILIS KEMEJ ITATOJTOKAKAUAN CRISTO
Nemachtil ika Biblia itech nechikol
Jesús: yejua ojti, tein melauak uan nemilis
¿Kani yati Jesús? Keman Tomás kitajtania keniuj ajsis ompa ¿keniuj kinankilij?
¿Toni xa kinekia Felipe maj kimaka Jesús?
¿Toni kijtosnekik Jesús keman kijtoj ke itatitaniluan kichiuaskej okachi uejueyi tachiualismej?
Kemej iTat Jesús okachi ueyi ke yejua ¿toni kijtoua ke kichiuas?
22-28 METSTI JUNIO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | ÉXODO 1-3
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
g04 8/4 pág. 6 § 4
Moisés: ¿yekmelauj nemia oso sayoj kitetapouiaj?
Sayoj ke, ¿taixejekol yeskia maj iichpoch akin tekiuajtia Egipto kiseliani Moisés kemej ikonetsin? Kemaj. Itech inintaneltokalis akin nemiaj Egipto motamachtiaya ke komo kinikneliayaj oksekin uan kinpaleuiayaj yaskiaj iluikak. Motelmachtijkej Joyce Tyldesley, kijtoua ke ompa Egipto amo kinchichikouiayaj siuamej nion takamej. Tekiuanij kinpaleuiayaj siuamej uan takamej. Siuamej no ueliaj kipiayaj tomin, uan kemansa no ueliaj kinseliayaj okseki konemej kemej ininkoneuan. Itech Papiro de Adopción tein mochijchiuak ne uejkauj moijtoua ke se siuat kinselij itakeualuan kemej ikoneuan. ¿Uan keyej iichpoch tekiuaj kitajtanij Jokébed maj kiiskalti konet? Itech se amaix moijtoua ke ompa Mesopotamia, kitaxtauijkej akin yekmelauj katka inan Moisés porin kitamakaya (The Anchor Bible Dictionary).
w04 15/3 pág. 24 § 4
Tein moixtajtoltia itech amatajkuilol Éxodo
3:1. ¿Keyej moijtoua ke Jetró katka tiopixkat? Ne uejkauj, akin kinixyekanaya ichankauan kichiuaya tekit kemej tiopixkat. Nesi ke Jetró kinixyekanaya seki kalyetouanij akin ualeuayaj itech ichankauan Madián. Kemej yejuan ualeuayaj itech ininchankauan Abrahán uan Queturá, xa kimatiaj ke monekia kiueyichiuaskej Jiova (Génesis 25:1, 2).
Tein moixtajtoltia itech Biblia
(ÉXODO 2:11-25) Satepan, keman Moisés ueyiya katka, kinitato iikniuan hebreos akin semi kintekitiltiayaj uan kiitak ke se takat kayot Egipto kiteuijtoya se hebreo. 12 Moisés miakkan tatachiak uan amo akin kiitak. Yejua ika, kimiktij takat akin tateuijtoya uan kipachoj itech xal. 13 Mostika, keman oksepa kisak kiitak ke ome takamej hebreos moteuijtoyaj. Moisés kiluij akin tateuijtoya: “¿Keyej tikteuia mokniuj?”. 14 Takat kinankilij: “¿Akoni mitsnauatij xitechixyekana uan xitechmelaua? ¿No tinechmiktiti kemej tikmiktij takat kayot Egipto?”. Yejua ika, Moisés momoujtij uan kinemilij: “¡Kimatkejya tein nikchiuak!”. 15 Keman tekiuaj ompa Egipto kimatik tein Moisés kichiujka, kinekia kimiktis. Sayoj ke Moisés choloj uan nemito altepet Madián. Keman ajsik, motalij inakastan se atekoch. 16 Tiopixkat akin nemia Madián kinpiaya chikome iichpochuan. Yejuan kikixtitoj at uan kipexontitoj kampa tapialmej atayij. Nejon tapialmej katkaj iaxkauan inintat ichpochmej. 17 Satepan, ajsikej seki takamej akin kinyekpiayaj borregos uan kintokakej ichpochmej porin ipa ijkon kichiuayaj. Keman Moisés kiitak tein kichiujkej nejon takamej, moketsak, kinpaleuij ichpochmej uan kinmakak at tapialmej. 18 Inintat nejon ichpochmej katka Reuel. Keman ichpochmej mokepkej ininchan, Reuel kiniluij: “¡Niman nanmokepkej!”. 19 Yejuan kiluijkej: “Se takat kayot Egipto techpaleuij keman takamej akin kinyekpiaj borregos techkuejmolojtoyaj. Hasta kikixtij at uan kinmakak maj tayikan totapialuan”. 20 Ompa, Reuel kiniluij: “¿Kani yetok? ¿Keyej ompa nankikaujkej? Xiknotsatij maj touan takuaki”. 21 Satepan, Moisés kiluij Reuel ke kemaj mokauaskia, uan Reuel kinamiktij iuan iichpoch akin motokaytiaya Ziporá. 22 Satepan, Ziporá kipiak se konet uan Moisés kitokaytij Guersom, porin kijtoj: “Nikan ninemiko maski okseko nikayot”. 23 Miak tonalmej satepan, momikilij akin tekiuajtia Egipto. Sayoj ke, israelitas kisentokayaj mochoktiayaj porin katkaj takeualmej uan kijtouayaj ke tajyouijtoyaj. Yejuan kitataujtiayaj Dios akin melauak maj kinpaleui. 24 Satepan, Dios kikakik keniuj mochoktiayaj uan kielnamikik tein kiniluijka Abrahán, Isaac uan Jacob ke kichiuaskia. 25 Yejua ika, Dios kinitak israelitas uan kiitak tein kipanotoyaj.
TONEMILIS KEMEJ ITATOJTOKAKAUAN CRISTO
Nemachtil ika Biblia itech nechikol
Keniuj tiktemakaskej kuali takilot uan kuali timouikaskej iuan Jesús
Itech neskayot tein ika tajtoua Jesús ¿akoni kiixnextia tatokkej uan uvajmekat, uan akonimej kiixnextiaj imakoujyo?
¿Keniuj kineki Dios maj imakoujyo uvajmekat kitemaka kuali takilot?
¿Keniuj itatitaniluan Jesús uelis mouikaskej iuan, uan toni kinpaleuis maj taxikokan komo kintauelitaj itech nejin taltikpak?
29 METSTI JUNIO HASTA 5 METSTI JULIO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | ÉXODO 4, 5
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
w04 15/3 pág. 28 § 4
Tein tajtanij akin taixtajtoltiaj
Amo miakej kijtouanij tein kijtoj Ziporá: “Tejua tinonovio ika nejin esti”. ¿Toni techmachtia tein kichiuak? Ziporá kitekik inakayo ikoneuj kemej kijtouaya tanauatil. Ijkon kinextij ke kimattoya ke Jiova kiniluijka sekin tein kichiuaskia. Keman Jiova kinmakak itanauatil israelitas, kinextij ke yejuatsin kemej yeskia se takat akin kipia inamik uan ke israelitas kemej yeskiaj katkaj inamik (Jeremías 31:32). Yejua ika, keman Ziporá kiluij Jiova “tejua tinonovio ika nejin esti” itechkopa se ángel, kinextijtoya ke kitakamattoya tein Jiova tanauatijka. Ziporá kemej yeskia kiselij Jiova kemej inamik porin kitekik itech inakayo ikoneuj. Kemej kitakamatik tein Dios tanauatijka, ikoneuj amo momikilijok.
it-2 pág. 42 § 5
Jiova
Yejua ika, se kiixmatis aksa oso teisa amo sayoj kijtosneki se kimatis seki taman. Nabal, se takat mijmikilot, kimatia akoni katka David. Maski ijkon, tajtanik: “¿Akoni David?”. Nabal kemej yeskia kijtoj: “¿Teisa chiujkej David?” (1Sa 25:9-11; no xikonita 2Sa 8:13). No ijkon, akin tekiuajtia Egipto kiluij Moisés: “¿Akoni Jiova? ¿Keyej moneki niktakamatis tein kijtoua uan nikinkauas israelitas maj yakan? Amo nikixmati Jiova uan amo nikinkauas maj yakan” (Éx 5:1, 2). Akin tekiuajtia Egipto kinextij ke amo kiixmatia Jiova kemej Dios akin melauak, ke amo monekia kiixyekanas oso kiluis tein monekia kichiuas nion ke kipiaya chikaualis tein ika ueliskia kichiuas tein kinekia ijkon kemej kijtojkaj Moisés uan Aarón. Sayoj ke, israelitas, akin tekiuajtia Egipto uan akin ompa nemiaj kimatiskiaj tein kijtosneki tokayit Jiova, oso tein yejuatsin kichiua. Jiova kinextilij Moisés ke nochin kiixmatiskiaj keman kichiuaskia tein kiixtalijka iniuan israelitas. Jiova kinmakixtiskia, kinpaleuiskia maj nemikan itech se kuali tal uan ijkon kichiuaskia tein kiniluijka ininuejkaujtatuan. Ijkon mochiuak tein Dios kijtoj: “Senkis nankimatiskej ke nejua Jiova nanmoDios” (Éx 6:4-8; no xikonita TODOPODEROSO).
Tein moixtajtoltia itech Biblia
(Éxodo 4:1-17) Sayoj ke, Moisés kiluij: “¿Toni nikchiuas komo amo nechneltokiliaj nion nechkakij? Yejuan nechiluiskej: ‘Jiova amo monextij moixpan’”. 2 Jiova kitajtanij: “¿Toni timaktok?”. Moisés kinankilij: “Notopil”. 3 Dios kiluij: “Xiktamota talpan”. Keman Moisés kitamotak, itopil mochiuak se kouat. Moisés niman moajchiuak. 4 Jiova kiluij: “Ximomatilana uan xikuitapilkitski”. Moisés momatilanak uan kikitskij, uan kouat oksepa mochiuak itopil. 5 Ompa, Dios kiluij: “Ijkon israelitas kimatiskej ke moixpan monextij Jiova, ininDios ininuejkaujtatuan, iDios Abrahán, iDios Isaac uan iDios Jacob”. 6 Jiova no kiluij: “¿Ueliskia timomakalakis itech motaken moyolixpan?”. Moisés momakalakij uan keman kikixtij, ¡imay kipiaya lepra! ¡Pochiktik katka kemej sekti! 7 Keman mochiuak nejon, Dios kiluij: “Oksepa ximomakalaki itech motaken moyolixpan”. Moisés oksepa momakalakij. Keman kikixtij, ¡imay pajtikaya! ¡Kuali moajsia kemej nochi inakayo! 8 Dios kiluij: “Komo amo mitsneltokiliaj oso amo kineltokaj keman tikchiuas yekinika mouiskatekit, mitsneltokiliskej keman tikchiuas okse mouiskatekit. 9 Komo amo kineltokaj nion se mouiskatekit tein tikchiuas uan amo mitskakij, xikixti at itech ueyiat Nilo uan xiktoyaua talpan. Keman tiktoyauas mochiuas esti. 10 Ompa, Moisés kiluij Jiova: “Jiova, xinechtapojpolui, amo keman niyektajtouani. Nimotekitikauj ipa amo niyektajtoua nion keman peuak tinechnojnotsa. Yolik nitajtoua uan amo nikinyekijtoua tajtolmej”. 11 Jiova kitajtanij: “¿Akoni kichijchiuilij itenoj takat? ¿Akoni ueli kichiua maj aksa amo tajto oso maj amo takaki? ¿Akoni ueli kichiua maj aksa tachia oso maj amo tachia? Nejua Jiova akin nikchiua. 12 Xiyouj. Mouan niyetos keman titajtos uan nimitsnextilis tein tikijtos”. 13 Sayoj ke, Moisés kinankilij: “Jiova, xinechtapojpolui. Ika kualtakayot, xiktitani okse, akin tiknekis”. 14 Moisés semi kikualantij Jiova uan yejua ika yejuatsin kiluij: “¡Tikpia mokniuj levita akin monotsa Aarón! Nikmattok ke yejua amo ouij kikisa tajtos. Ualajtokya mitsajsiki uan semi yolpakis keman mitsitas. 15 Xikilui tein nimitsiluij uan xikilui toni moneki kijtos. Niyetos namouan keman nantajtoskej uan nanmechnextlis tein monekis nankichiuaskej. 16 Yejua kinnojnotsas israelitas uan amo tejua. Yejua kiniluis tein tikijtos. Tejua tiyeski kemej iDios Aarón. 17 No xikuika motopil uan ika tikchiuas mouiskatekimej”.
TONEMILIS KEMEJ ITATOJTOKAKAUAN CRISTO
Nemachtil ika Biblia itech nechikol
“Amo ximoyolmoutikan. Ta, ximoyolchikauakan porin Nejuatsin nochi niktamixijxikoj ya”
¿Toni tein kijtoua Jesús kintekipachoua tatitanilmej?
¿Keyej tatitanilmej amo kichiuaj okachi netajtanilmej?
¿Ika toni neskayot Jesús kinmelauilia tatitanilmej ke yolpakiskej satepan ke tajyouiskej?