Biblia techiluia tlen melauak
Sapanoua miakej kijtouaj Biblia techiluia tlen melauak. Noijki axkan sapanoua miakej kitlakamatij tlen kijtoua Biblia. Pero miakej kijtouaj ayakmo techpaleuia uan san tlen amo kijtoua. ¿Tejuatsin tlen timokuayejyekoua? ¿Uelis tikmatis tlen melauak tlamachtia Biblia?
¿TLEKA UELIS TIKNELTOKAS TLEN KIJTOUA BIBLIA?
¿Ken tikmatis kox uelis tikneltokas tlen kijtoua Biblia? Ma tikijtokan tikpia se moyolikni tlen yikipia miak xiuitl tikixmati uan amo keman mitskajkayaua. ¿Tikijtoskia melauak nochi tlen mitsiluia? ¿Noijki uelis tikneltokaskej tlen kijtoua Biblia? ¿Nochipa kijtoua tlen melauak? Ma tikitakan seki tlamantli tlen kiteititia uelis tikneltokaskej tlen kijtoua.
Akinmej otlajkuilojkej amo otlakajkayajkej
Akinmej otlajkuilojkej amo otlakajkayajkej porque okijkuilojkej tlen amo kuali okichijkej uan okijtojkej ken okipiayaj inyelis. Se profeta tlen omotokayoti Jonás, itech amochtli tlen okijkuilo okijto amo otetlakamatki (Jonás 1:1-3). Saiktlami nin profeta noijki okijkuilo toTajtsin Dios okiyektlali pero amo kanaj kijtoua ye okichi tlen okilui (Jonás 4:1, 4, 10, 11). Akinmej otlajkuilojkej, okijkuilojkej tlen okichijkej porque okipatioitayaj iTlajtol toTajtsin Dios.
Techpaleuia tlen kijtoua Biblia
¿Nochipa techpaleuia tlen kijtoua Biblia? Kema. Biblia kijtoua ken moneki timouikaskej iuan oksekimej. Ijkin kijtoua: “Xikchiwakah iwan oksikimeh ijkó kemi nomejwah nonkinekih makichiwakah nomowah” (Mateo 7:12). “Se tlanankilistli tlen kuali kichiua amikaj ma kualani” (Proverbios 15:1). Nochi tlen ijkuilitok itech Biblia sapanoua techpaleuia.
Biblia kiteititia melauak tlen opanok
Yikipia miak xiuitl miakej tlatemouaj tlen okinpanok akinmej yiuejkika okatkaj, kanin opanok uan keman opanok nochi tlen kijtoua Biblia. Ma tikitakan se tlamantli miak ipati. Biblia kijtoua ijkuak okatka Nehemías, sekimej tlen oneskej Tiro tlen poui itech altepetl Fenicia ochantitoj Jerusalén uan “okinualikayaj michimej uan okseki tlamantli” (Nehemías 13:16).
¿Onka itlaj tlen kiteititia ijkon okichiuayaj? Kema. Akinmej tlatemouaj, okajsikej ompa Israel seki tlamantli tlen okiualikayaj itech altepetl Fenicia. Nin kiteititia ninmej altepemej omotlanemakiltiayaj. Noijki ompa Jerusalén otlachkuakej uan okinmajsikej michimej tlen okinkixtijkej ijtik mar Mediterráneo uan uejka okinualikayaj. Se ixtlamatki okitak nochi nin tlamantli uan okijto: “Xamo melauak tlen kijtoua Nehemías 13:16, akinmej oualayaj Tiro okinnemakiltiayaj michimej akinmej ochantiayaj Jerusalén”.
Kiteititia melauak tlen kijtouaj ixtlamatkej
Biblia okijkuilojkej para ma tikixmatikan toTajtsin Dios pero noijki mouika iuan tlen kijtouaj ixtlamatkej. Ma tikitakan tleka ijkon tikijtouaj.
Yikipia kanaj tres mil quinientos xiuitl Biblia yokijtouaya “tlaltikpak amitlaj itech mokitskijtok” (Job 26:7). Nin kiteititia tlaltikpak amo melauak okatka ipan atl nion okimamajtoka se ueyi ayotsin. Opanok mil cien xiuitl ijkuak okijkuilojkej amochtli Job uan miakej ok okineltokayaj itlaj okikitskijtoka tlaltikpak. Itech 1687 tlen yikipia kanaj trescientos xiuitl, Isaac Newton okitematilti tlen kichiua gravedad uan okiyekijto ken tlaltikpak kiyaualoua tonaltsin. Nin kiteititia melauak tlen okijto Biblia yikipia tres mil xiuitl.
Profecías melauak mochiuaj
¿Uelis tikinneltokaskej profecías? Ma tikitakan se profecía. Isaías okijto pojpoliuiskia Babilonia.
Profecía. Itech siglo ocho ijkuak Jesús ayamo oualaya nikan tlaltikpak, Babilonia ayamo okachi otlanauatiaya. Isaías okijkuilo non altepetl kimoaxkatiskiaj uan satepan ayakmo ikaj ompa chantiskia (Isaías 13:17-20). Okijto se tlakatl itoka Ciro kimoaxkatiskia Babilonia. Noijki okijto ken kiuatsaskiaj aueyatl tlen okiyaualouaya non altepetl uan tlatlapotoskia (Isaías 44:27–45:1).
Omochi profecía. Tlen okijkuilo Isaías omochi kanaj 200 xiuitl satepan. Ijkuakon se tekiua tlen otlanauatiaya Persia ompa oajsito para kimoaxkatis non altepetl. ¿Ken omotokayotiaya non tekiua? Ciro. Babilonia okiyaualouaya ueyi tepamitl uan se aueyatl itoka Éufrates uan Ciro omokuayejyeko ken kiuatsaskia aueyatl. Isoldados okapantijkej aueyatl. Ik non, atl otemok uan ijkon soldados ik ompa opanokej uan oajsitoj kanin okatkaj puertas uan otlatlapotoka. Ijkon Ciro uan isoldados okimoaxkatijkej Babilonia.
Pero ok opoliuiaya itlaj mochiuas. ¿Melauak ayakmo ikaj ompa chantiskia? Miak xiuitl ompa ochantiayaj. Babilonia okatka ik Bagdad ompa Irak uan axkan amitlaj onka nion amikaj ompa chanti. Nochi tlen opanok kiteititia melauak omochi nin profecía. Nin kiteititia mochiua tlen kijtoua Biblia uan uelis tikneltokaskej.