Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
1-7 DE SEPTIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA PROVERBIOS 29
Amo matikchiuakan costumbres uan okseki tlamantli tlen amo ijkuilitok itech Biblia
Yolpakilistli uits itech toTajtsin Dios
Noijki tla tiknekij tiyolpakiskej, ma tikchiuakan tlen kipaktia Jehová (Sal. 35:27; 112:1). ¿Tleka ijkon tikijtoaj? Porque otechchijchi para ma tikchiuakan tlen ye kineki. Biblia kijtoa: “Xikmauili akin melauak toTajtsin Dios uan xikintlakamati itlanauatiluan, nochi nin moneki kichiuas tlaltikpaktlakatl” (Ecl. 12:13). Ik non, melauak tiyolpakij ijkuak tiktekichiuiliaj Jehová.
¿Tlen kijtoa Biblia techpanoa ijkuak tiixpoliuij?
13 Ma tikiluikan Jehová ma techmaka ixtlamatilistli para tikmatiskej tlen tikchiuaskej ijkuak amo kuali tikmatij tlen costumbre amo kipaktia ye (xiktlajtolti Santiago 1:5). Satepan ma titlatemokan itech amatlajkuilolmej. Tlamo tikmatij tlen tikchiuaskej, ma tikinmiluikan tlayekankej ma techpaleuikan. Yejuan amo techiluiskej tlen moneki tikchiuaskej. San techiluiskej seki principios bíblicos tlen ika uelis timoyekanaskej. Ijkon ken axkan timomachtijtokej. Nin tlamantli techpaleuis ma tikmatikan “tlan kuali iwa tlan amokuali” (Heb. 5:14).
“Nikchiuas tlen tikneki”
12 Costumbres uan iluimej tlen amo kipaktia toTajtsin Dios. Xamo tokalchanejkauan noso akinmej inmiuan titekipanoaj techiluiskej inmiuan ma tiiluichiuakan. ¿Tlen techpaleuis amo ma tikchiuakan tlen toTajtsin Dios amo kipaktia? Ma tikilnamiktokan tleka Jehová amo kipaktia. Noijki moneki ma tikinmojpauikan amatlajkuilolmej kanin kijtoaj kanin kisaj iluimej. Non techpaleuis ma tikilnamiktokan tleka amo tiiluichiuaj uan noijki techpaleuis ma tikchiuakan tlen kipaktia toTajtsin Dios (Efes. 5:10). Noijki amo timomojtiskej tla titlaneltokaj itech Jehová uan itech iTlajtol (Prov. 29:25).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
Ma tikteititikan melauak titetlasojtlaj
11 Ma tikinmiluikan tokniuan ika nochi toyolo tlen kuali kichiuaj. Nochipa ma tikinmiluikan tokniuan kuali tlen kichiuaj uan non kinyolchikauas (Efes. 4:29). Pero ika nochi toyolo ma tikinmiluikan kuali tlen kichiuaj uan amo san ma tikinmiluikan para kuali ma techitakan noso kuali ma technotsakan. Noijki amo ma tikinmiluikan tlen amo melauak tikmachiliaj uan noijki amo tikijtoskej amo tikinnojnotsaskej para kuali ma techitakan (Prov. 29:5). Tikteititiskej tikpiaj ome toixko tla ikaj tikiluiskej kuali tlen kichiua uan satepan tikteneuaskej ijkuak tikatej iuan oksekimej. Tlatitlanil Pablo okiteititi melauak otetlasojtlaya. Se tonal, ika nochi iyolo okinmilui tokniuan tlen ochantiayaj Corinto kuali tlen okichiuayaj (1 Cor. 11:2). Pero noijki okinnojnotski uan okinyekilui ika tlasojtlalistli tlen amo kuali okichiuayaj (1 Cor. 11:20-22).
8-14 DE SEPTIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA PROVERBIOS 30
“Amo xikchiua amitlaj manikpia nion xikchiua manikpia miak tlamantli”
w18.01 págs. 24, 25 párrs. 10-12
¿Tlen kichiua melauak ma tiyolpakikan?
10 Tinochtin tiktekitiltiaj tomin porque techpaleuia (Ecl. 7:12). Pero ¿kox tiyolpakiskej tla san tikpiaskej tlen ika timopanoltiskej? Kema (xiktlajtolti Eclesiastés 5:12). Agur ikone Jaqué okilui toTajtsin Dios: “Amo xikchiua sepa amo itlaj ma nikpia nion xikchiua ma nikpia miak tlamantli. San techmaka tlen nikkuas”. Amo okinekiaya sepa amo itlaj kipias. Ye okiyekijto tlamo tlachtekiskia uan non amo kipaktiskia toTajtsin Dios. Pero ¿tleka amo okilui toTajtsin Dios ma kimaka miak tlamantli? Ye okijto: “Uan ijkon amo niixuis uan amo nimitsixmatis uan nikijtos: “¿Akin Jehová?’” (Prov. 30:8, 9). Xamo tikinmixmatij akinmej sapanoa kinpaktia tomin uan amo tlaneltokaj itech toTajtsin Dios.
11 Akinmej sapanoa kinpaktia tomin amo uelis kiyolpaktiskej toTajtsin Dios. Jesús okijto: “Amaka tlakatl weletis kintekitilis ome inteko, porke se kitlawelitas iwa non ok se kitlasojtlas, noso se kitlakitas iwa non ok se mach kitlakitas. Amaka weletis kimopantis Dios tla satlawel momijmiktia para kitlawelpias tomi”. Pero achto okijto: “Amo xikoololokah miak tomi itech nin tlaltíkpaktli kan tlakuakualoa iwa tlapoxkawi, iwa n ichtekeh techankalakih iwa tetlachtekiah. Yej xikoololokah itech ilwikak tlan milák ipati. Ompa amo weletis kuakualos iwa amo poxkawi, nion ichtekeh weleti kalakih” (Mat. 6:19, 20, 24).
12 Miakej tokniuan yokitakej yolpakij ijkuak amo kipiaj miak tlamantli porque okachi majxiliaj kitekichiuiliskej Jehová. Se tokni tlen itoka Jack tlen chanti Estados Unidos iuan isiua okipiayaj se kualtsin kali uan ueyi pero okinemakakej uan ye okika iteki uan omochijkej precursores. Tokni okijto: “Oui otechchiuili tiknemakaskej kualtsin kali tlen otikpiayaj uan noijki totlal. Pero miak xiuitl sapanoa onisotlauaya porque onikpiaya ouijkayotl kanin onitekitiaya. Pero nosiua okatka precursora uan nochipa oyolpakiaya. Ye okijtoaya: ‘Niktekichiuilia noteko tlen okachi yolkuali’. Uan ken axkan ne noijki niprecursor, san Jehová tiktekichiuiliaj”.
w17.05 pág. 25, 26 párrs. 15-17
“¿Techtlasojtla okachi ke ninteh?”
15 Miakej kinekij kipiaskej miak tlamantli tlen yankuik kisa ken celulares, computadoras uan okseki tlamantli. Okachi kipatioitaj kipiaskej tomin uan okseki tlamantli. Ik non, akinmej tikchiuaj ken Cristo moneki tikitaskej tlen okachi tikpatioitaj. Ma timotlajtlanikan: “¿San nimokuayejyekojtok itech yankuikej carros, itech okseki tlamantli tlen yankuik noso nimomachtia para nias nechikolmej? ¿Nochipa nikchiua miak tlamantli uan ayakmo nimajxilia niktlatlaujtis Jehová noso niktlajtoltis Biblia?”. Tla amo timomaluiaj, tomin uan okseki tlamantli uelis kichiuas ayakmo okachi ma tiktlasojtlakan Cristo. Ma timokuayejyekokan itech tlen okijto Jesús: “Amo xikmokawilikah manomechyoltilana n tomi” (Lucas 12:15). ¿Tleka ijkon okijto Jesús?
16 Jesús okijto “amaka tlakatl weletis kintekitilis ome inteko, porke se kitlawelitas iwa non ok se kitlasojtlas, noso se kitlakitas iwa non ok se mach kitlakitas. Amaka weletis kimopantis Dios tla satlawel momijmiktia para kitlawelpias tomi” (Mateo 6:24). Amo uelis tikmakaskej Jehová tlen okachi kuali uan noijki tiktemojtoskej tomin uan okseki tlamantli. Ken titlajtlakolejkej, moneki timochijchikauaskej amo ma techtlani “tlan kichiwah n tlaltikpaktlakah, iwa tlan amo kuali otechyoltilanaya” (Efesios 2:3).
17 Sekimej sapanoa kitemoaj tomin uan miak tlamantli, ik non, amo kimatij ken moneki kitaskej nin tlamantli (xiktlajtolti 1 Corintios 2:14). Yejuan amo kuali mokuayejyekoaj, ik non, amo kimatij tlen kuali uan tlen amo kuali (Hebreos 5:11-14). Ik non, satepan kinekij okachi miak tlamantli kipiaskej. Uan ijkuak yikipiaj, kinekij okseki tlamantli (Eclesiastés 5:10). Pero uelis timochijchikauaskej amo ijkon timokuayejyekoskej. ¿Tlen uelis tikchiuaskej? Nochipa ma tiktlajtoltikan Biblia. Nin techpaleuis amo ma techtlanili tomin uan okseki tlamantli (1 Pedro 2:2). Jesús omajxiliaya mokuayejyekos itech ixtlamatilis Jehová, ik non, otlaxiko ijkuak Diablo okiyejyeko (Mateo 4:8-10). Tla amo tiknekij tomin uan okseki tlamantli ma techtlanili, moneki tikchiuaskej tlen techiluia Jehová. Ijkon tikteititiskej okachi tiktlasojtlaj Jesús uan amo tomin nion okseki tlamantli.
w11-S 1/6 pág. 10 párr. 3
¿Tlen techpaleuis matikpiakan tlen moneki?
Xiktlati motomin uan amo san ximotomintlami. Miakej mokuayejyekouaj ayakmo moneki tiktlatiskej totomin pero techpaleuis tla ijkon tikchiuaj. Ijkuak tikouaj itlaj uan yolik tiktlaxtlajtiuij okachi miak tiktlaxtlauaskej. Pero tla tikololouaj totomin san semi tiktlaxtlauaskej. Biblia kijtoua askamej ijkon kichiuaj porque yejuan kololouaj intlakual para kipiaskej tlen kikuaskej (Proverbios 6:6-8; 30:24, 25).
Nochipa matimokalotikan ikalijtik Jehová
18 Moneki matimokuayejyekokan ken tikitaj tomin. Matimotlajtlanikan: “¿San nimokuayejyekojtok ken nikpias tomin uan tlen nikmokouis? Tla ikaj nechtlanetia tomin, ¿nimokuayejyekoua amo san niman nikkopilis porque yikipia miak tomin? ¿Nimoueyineki porque nikpia tomin? ¿Nechixkokoua niktemakas tlen nikpia? ¿Nimokuayejyekoua tokniuan tlaixnekij porque kipiaj miak tomin? ¿San nechpaktia nimouikas inuan akinmej kipiaj miak tomin?”. Ijkon moneki matimotlajtlanikan porque okachi tikpatioitaj matechkaloti Jehová. Non techpaleuis amo matikixnekikan tomin uan Jehová amo keman techkauas (xiktlajtolti Hebreos 13:5).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w09-S 15/4 pág. 17 párrs. 11-13
Nochi tlen Jehová okichijchi kiteititia ye ixtlamatki
11 Damán techmachtia miak tlamantli (xiktlajtolti Proverbios 30:26). Damán mota ijkon ken se tochi pero okachi ueyi. Ikxiuan amo uejueyij uan inakasuan noijki amo uejueyij uan tankachikej noso youaltikej. San niman kincholilia yolkamej tlen kinekij kikuaskej porque kuali tlachia uan kalaki kanin teyo porque ompa chanti. Damanes san sekan chantij uan ijkon amo sekuij ijkuak seua.
12 ¿Tlen techmachtia tlen kichiua damán? Momaluia uan ijkon amitlaj kitoktiaj okseki yolkamej tlen uelis kikuaskej. Ye mopaleuia porque uejka tlachia uan ijkon kinmita yolkamej tlen uelis kikuaskej. Noijki ijkuak kisa, amo uejka yaui uan ijkon san niman motlatia ijkuak moneki. Tejuan noijki kuali matimotlachilijtokan uan ijkon amo tiuetsiskej imak Satanás. Apóstol Pedro okijto: “¡Nochipa kuali ximokuayejyekokan uan ximotlachilijtokan! Diablo namechkokolia uan kitemojtinemi akin kikuas ken yetoskia se león tlen tsajtsitinemi” (1 Ped. 5:8). Jesús nochipa omotlachili ijkuak okatka nikan tlaltikpak uan ijkon amo okikauili Satanás makikajkayaua (Mat. 4:1-11). Sapanoua techpaleuia tlen okichi Jesús.
13 Jehová techpaleuia matimotlachilijtokan. Ikinon nochipa matimomachtikan iTlajtol uan nochipa matimonechikokan (Luc. 4:4; Heb. 10:24, 25). Damanes mopaleuiaj porque san sekan chantij. Tejuan noijki techpaleuis tla san sekan tikatej inuan tokniuan uan ijkon “timosepanyolchikauaskej” (Rom. 1:12). Ijkon noijki tikijtoskej tlen David okijkuilo tla tikkauiliaj Jehová matechpaleui. Ye okijkuilo: “Jehová notepexi, nechchikaua, nechmakixtia. NoDios ken se tepexitl kanin nimopaleuia, noescudo, ye chikauak uan nechmakixtia, ye melauak nechpaleuia” (Sal 18:2).
15-21 DE SEPTIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA PROVERBIOS 31
Tomama techmachtia miak tlamantli
g16.5 párrs. 7, 8
¿Ken tikinyekiluis mokoneuan tlen kijtosneki sexo?
Ximotlapoui iuan mokone. Maski tikitas oui timotlapouis iuan mokoneuan itech sexo, moneki ijkon tikchiuas (principio bíblico: Proverbios 22:6).
Amo san niman nochi xikinmilui. Ximotlapoui iuan ijkuak kanaj nanyauij noso ijkuak itlaj nankichiuaj. Para makijto tlen kimachilia, amo xiktlajtlani: “¿Mitspaktia tlen kinemakaj?”, okachi kuali xikilui: “¿Tleka kitekitiltiaj nochi nin tlamantli para uelis tlanemakaskej? ¿Tlen timokuayejyekoua?” (principio bíblico: Deuteronomio 6:6, 7).
ijwhf-S tlamachtil 4 párrs. 11-13
Xikintlapouikan namokoneuan kox kuali ikaj makoni alcohol
San niman ximotlapouikan inuan namokoneuan. Mark tlen kipia ikone uan chanti Gran Bretaña okijto: “Miakej telpochmej amo kajsikamatij kox kuali ikaj makoni alcohol. Oniktlajtlani nochokotsin tlen okipiaya chikueyi xiuitl kox kuali ikaj makoni alcohol. Onikyektlapoui ikinon okijto tlen omokuayejyekouaya”.
Yejuan kajsikamatiskej tla miak uelta nankinyektlapouiaj. Xikitakan keski xiuitl kipiaj namokoneuan uan xikitakan keman uelis nankintlapouiskej kox kuali ikaj makoni alcohol, xikinmiluikan tlen moneki kichiuas akin kiuika se carro uan xikinmiluikan tlen moneki kimatiskej ijkuak se tlakatl uan se siuatl san sekan motekaj.
Xikinmititikan tlen moneki makichiuakan. Konemej kichiuaj nochi tlen kitaj. Ixtlamatkej kijtouaj konemej kichiuaj ijkon ken kichiuaj inpapanuan. Ikinon tla namokone kita namejuan nankonij alcohol ijkuak nansotlauaj ye mokuayejyekos ijkon monekis kichiuas. Moneki xikititikan tlen monekis kichiuas uan amo xikonikan miak alcohol.
g17.6-S pág. 9 párr. 5
Xikinmachti mokoneuan mayetokan yolyamankej
Xikmachti mokone makitemaka tlen kipia. Xikmachti mokone “okachi paki akin itlaj kitemaka uan amo ijkuak itlaj kiselia” (Hechos 20:35). Uelis inuan tikijkuilos intoka sekimej tokniuan tlen monekis nankinpaleuiskej mamotlakouikan, nankinpaleuiskej kanaj nankinuikaskej noso nankinpaleuiskej itlaj makiyektlalikan. Xikuika mokone ijkuak tikinpaleuiti nonmej tokniuan uan ijkon kitas ken tipaki ijkuak ijkon titlapaleuia. Ijkon kitas tlen tikchiuas uan kipaleuis mayeto yolyamanki (principio bíblico: Lucas 6:38).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
¿Ken uelis okachi tlaneltokaskej ichpochmej?
12 Kuali ximotlapoui inuan oksekimej. Non techpaleuia kuali matimouikakan inuan tokniuan. Discípulo Santiago otechilui tlen moneki tikchiuaskej. Okijto: “San niman xitlakakikan pero amo san niman xitlajtokan” (Sant. 1:19). Tikteititiaj tikinmajsikamatij oksekimej ijkuak kuali tikinkakij (1 Ped. 3:8). Tla amo tikajsikamati ijkuak itlaj mitsiluiaj, oksepa xitlajtlani uan xitetlakaita. Satepan kuali ximokuayejyeko tlen uelis tikijtos (Prov. 15:28, nota). Ximotlajtlani: “¿Melauak tlen nikijtos? ¿Teyolchikauas? ¿Nikteititis nitetlakaita? ¿Nikteititis nitetlasojtla?”. Ximokuayejyeko tlen kichiuaj siuamej tlen kuali mouikaj iuan Jehová uan kimatij motlapouiskej inuan oksekimej. Non mitspaleuis xikchiua ijkon ken yejuan kichiuaj (xiktlajtolti Proverbios 31:26). Kuali xikita tlen kijtouaj uan ken kijtouaj. Ximochijchikaua xikchiua ijkon ken yejuan kichiuaj. Ijkon kuali timouikas inuan oksekimej.
22-28 DE SEPTIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA ECLESIASTÉS 1, 2
Matikinmachtikan oksekimej tokniuan ken kichiuaskej inteki
w17.01 págs. 26, 27 párrs. 3, 4
“Xikinmachti n tokniwah non milák motemaktiah inawak Dios”
3 Tiitekipanojkauan toTajtsin Dios tiyolpakij tiktekichiuiliaj uan tikpatioitaj tekitl tlen techmaka itech ialtepe. Miakej sapanoa kinpaktia tlen kichiuaj uan kinekiskiaj kichiuaskej itech nochi innemilis. Pero ijkuak yitikpiaj miak xiuitl, ayakmo ueli tikchiuaj miak tekitl ken achto otikchiuayaj (Eclesiastés 1:4). Nin ualeua kichiua ma tikpiakan ouijkayotl tiiTlaixpantijkauan Jehová. ¿Tleka? Pampa okachi motetlapouijtok uan ialtepe Jehová kitekitiltia miak tlamantli yankuik pampa okachi motetlapouis. Pero tokniuan tlen yikipiaj miak xiuitl ualeua oui kinchiuilia kitekitiltiskej yankuik tlamantli (Lucas 5:39). Uan noijki ijkuak tiueuejtij noso tikokoxkatij, ayakmo titlaxikoaj ken achto (Proverbios 20:29). Ik non, tokniuan tlen yikipiaj miak xiuitl moneki ma kinmachtikan telpokamej ma kichiuakan okseki tekitl itech tlanechikol (xiktlajtolti Salmo 71:18).
4 Tokniuan tlen kichiuaj seki tekitl itech tlanechikol, ualeua oui kinchiuilia kinmakaskej inteki telpokamej (xikita recuadro “¿Tlen kijtosneki?”). Uelis moyolkokoaj pampa ayakmo kichiuaskej se tekitl tlen sapanoa kinpaktia. Uelis noijki kinyolkokoa oksekimej kichiuaskej tekitl tlen yejuan sapanoa kipatioitaj. Noijki uelis mokuayejyekoaj tekitl tlen mochiuas amo kuali kisas tla yejuan amo kitaskej ken kichiuaskej. Noso mokuayejyekoaj amo majxiliaj oksekimej kinmachtiskej. Uan tokniuan telpokamej noijki amo ma mosotlauakan tla amo san niman kiseliaj okseki tekitl.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
Biblia kijtoua ken moneki tikitaskej tekitl uan tomin
1. ¿Ken kijtoua Biblia moneki tikitaskej tekitl?
ToTajtsin Dios kineki matiyolpakikan ijkuak titekipanouaj. Biblia kijtoua “amo onka okse tlamantli kuali tlen uelis kichiuas tlakatl ken [...] moyolpaktis porque chikauak tekiti” (Eclesiastés 2:24). Jehová chikauak tekipanoua. Ijkuak chikauak titekipanouaj ken toTajtsin Dios, tikyolpaktiaj uan noijki kuali timomachiliaj.
Moneki titekipanoskej, pero amo kuali tla okachi tikpatioitaj tekitl uan ayakmo tikueyichiuaj Jehová (Juan 6:27). ToTajtsin Dios techiluia tla okachi tikpatioitaj tiktekichiuiliskej, techmakas tlen techpolos.
29 DE SEPTIEMBRE-5 DE OCTUBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA ECLESIASTÉS 3, 4
Okachi mamouikakan iuan Jehová akinmej yomonamiktijkej
hf tlamachtil 2 parte 1
Xiyeto yolmelajki iuan monamik
BIBLIA KIJTOA: “Nochipa nonkimatiskeh ken ijki nonkipejpenaskeh tlan okachi kuali” (Filipenses 1:10). Itech nochi monemilis okachi ipati monamiktilis. Ik non, moneki xikpatioita.
Jehová kineki san ximotekipacho itech monamik uan ijkon nanyolpakiskej (Eclesiastés 9:9). Jehová kijtoa moneki nochipa timotekipachos itech monamik, pero noijki moneki timochijchikauas pampa ma yolpaki (1 Corintios 10:24). Monamik ma kita melauak timotekipachoa itech uan tiktlasojtla.
TLEN UELIS TIKCHIUAS:
Ximochijchikaua pampa nochipa tiyetos iuan monamik uan ximotekipacho itech
Moneki timokuayejyekos itech namome uan amo san motech
Ximotlasojtlakan “ken se chikauak tlitl”
12 ¿Ken uelis kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej ijkon ken Áquila uan Priscila? Moneki mokuayejyekoskej tlen tlamantli inselti kichiuaskej. ¿Uelis itlaj nankichiuaskej san sekan? Áquila uan Priscila san sekan otetlapouiayaj. ¿Noijki ijkon nankichiuaj? Áquila uan Priscila san sekan otekipanouayaj. Xamo nankipiaj tlatlamantli nanmoteki pero uelis nanmopaleuiskej namokalijtik (Ecl. 4:9). Akinmej mopaleuiaj okachi kuali mouikaj uan majxiliaj motlapouiskej. Robert uan Linda yikipiaj kanaj 50 xiuitl omonamiktijkej. Robert okijto: “Amo timajxiliaj san sekan tiyetoskej. Sapanoua niyolpaki ijkuak nitlapajpaka noso nikinyektlalia xochimej uan nosiua nechpaleuia. Okachi timotlasojtlaj ijkuak san sekan timopaleuiaj”.
13 Akinmej yomonamiktijkej amo kijtosneki kuali moixmatij maski san sekan katej. Se tokni siuatl tlen chanti Brasil, okijto: “Ualeua tikpiaj miak tekitl itech tokalijtik. Ikinon uelis timokuayejyekoskej san sekan tikatej. Onikasijkamatki amo san moneki tiyetoskej san sekan. Noijki moneki nikmatis ken momachilia nonamik uan ken mokuayejyekoua”. Matikitakan tlen okichijkej Bruno uan isiua Tays para okachi moixmatiskej. Bruno okijto: “Tikintlatiaj toteléfonos ijkuak san sekan tikatej para okachi tiyolpakiskej”.
14 Pero ¿tlen uelis kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej tla amo kinpaktia san sekan yetoskej? Xamo amo kinpaktia kichiuaskej san se tlamantli noso amo kuali mouikaj. Pero matikilnamikikan tlen yotikitakej, ijkuak yikin tikxotlaltiaj tlitl amo san niman kualtsin xotla. Moneki tiktlaliliskej kouitl para kualtsin maxotla. Ijkon moneki kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej. Moneki mochijchikauaskej mojmostla san sekan yetoskej. Uelis san sekan kichiuaskej tlen okachi kinpaktia (Sant. 3:18). Okachi motlasojtlaskej tla peuaj kichiuaj seki tlamantli maski san tsikitsin.
Ximotlasojtlakan “ken se chikauak tlitl”
3 Para okachi motlasojtlaskej akinmej yomonamiktijkej moneki mochijchikauaskej kuali mouikaskej iuan Jehová. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Porque tla kipatioitaj kuali mouikaskej iuan Jehová, kinpaleuis makitlakamatikan. Ijkon kuali mouikaskej maski kinpanos itlaj tlen kichiuas ayakmo mamotlasojtlakan (xiktlajtolti Eclesiastés 4:12). Akinmej mouikaj iuan Jehová mochijchikauaj kichiuaskej ken ye. Yejuan kichiuaj tlen kuali, kimatij mochiaj uan motlapojpoluiaj (Efes. 4:32–5:1). Akinmej yomonamiktijkej nochipa motlasojtlaskej tla ijkon kichiuaskej. Se tokni tlen yikipia 25 xiuitl omonamikti uan itoka Lena, okijto: “¡Amo oui tiktlasojtlaskej uan tiktlakaitaskej akin kuali mouika iuan Jehová!”.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
Nochipa tiyoltoskej
7 Jehová otechchijchi para tiknekiskej nochipa tiyoltoskej. Biblia kijtoua toTajtsin Dios “okitlali itech inyolo tlaltikpaktlakamej makinekikan yoltoskej nochipa” (Ecl. 3:11). Ikinon tejuan amo tiknekij tiixpoliuiskej (1 Cor. 15:26). Ijkuak sapanoua timokokouaj san niman tikitatiuij tepajti uan timopajtiaj porque amo tiknekij tiixpoliuiskej. Ijkuak ikaj akin tiktlasojtlaj ixpoliui sapanoua timoyolkokouaj uan amo san niman timoyolseuiaj (Juan 11:32, 33). Jehová sapanoua techtlasojtla ikinon otechchijchi para tiknekiskej nochipa tiyoltoskej porque ye ijkon okinekiaya. Moneki tikneltokaskej nochipa tiyoltoskej. Axkan timomachtiskej seki tlamantli tlen kiteititia Jehová kineki nochipa matiyoltokan ika tlen yokichi uan tlen kichijtok.
6-12 DE OCTUBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA ECLESIASTÉS 5, 6
Matiktlakaitakan toTajtsin Dios ijkuak tikueyichiuaj
¿Tleka moneki kuali timotlakentiskej uan timoyektlaliskej?
1. ¿Tlen principios bíblicos uelis techpaleuiskej para tikmatiskej ken timotlakentiskej?
Akinmej kichiuaj ken Cristo moneki “mamoyektlakentikan uan intlaken makiteititi yejuan yolyamankej uan kuali mokuayejyekouaj”. Noijki mayetokan chipauakej uan ijkon makiteititikan “kiueyichiuaj toTajtsin Dios” (1 Timoteo 2:9, 10). Matikitakan naui principios tlen techmachtia nin texto. (1) Matimotlakentikan ken moneki. Xamo yotikitak nochtin tokniuan tlatlamantli motlakentiaj pero nochtin kiteititiaj kitlakaitaj toTajtsin Dios. (2) Kuali timotlakentiskej noijki kijtosneki amo mayeto tilintok noso tepontik totlaken, ijkon amo san techitaskej. (3) Tikteititiskej ‘kuali timokuayejyekouaj’ tla amo timotlakentiaj ken akinmej amo kitekichiuiliaj Jehová. (4) Ken timoyektlaliaj moneki kiteititis tiktlakaitaj toTajtsin Dios uan san ye tikueyichiuaj (1 Corintios 10:31).
Xikpatioita tiktlatlaujtis Jehová
18 ¿Uan tla tokniuan tlakamej kinmiluiaj mamotlatlaujtikan ijkuak monechikouaj noso ijkuak tetlapouiaj? Tokniuan tlen kinmiluiaj mamotlatlaujtikan teixpan moneki kimatiskej tlen kijtoskej. Ijkuakon amo moneki kijtoskej tlen moneki kichiuaskej tokniuan nion moneki tlamachtiskej. Ijkuak timonechikouaj san onka makuili minutos para titlakuikaskej uan timotlatlaujtiskej, ik non, tokni tlen motlatlaujtis amo moneki kijtos miak tlamantli (Mat. 6:7).
“Tlen tikiluiaj Jehová tikchiuaskej, ma tikchiuakan”
12 Ijkuak otimoapolaktijkej, otikiluijkej Jehová nochipa tiktekichiuiliskej uan timochijchikauaskej tiktlakamatiskej. Pero ijkuak timoapolaktiaj yikin ompa tipeuaj. Ik non, moneki ma timotlajtlanikan: “¿Okachi nimouika iuan Jehová desde ijkuak onimoapolakti? ¿Ok niktekichiuilijtok ika nochi noyolo?” (Colosenses. 3:23). “¿Nochipa niktlatlaujtia Jehová? ¿Nochipa niktlajtoltia Biblia? ¿Nochipa nimonechikoa? ¿Nimochijchikaua nitetlapouis? ¿Noso ayakmo niyolpaki niktekichiuilis Jehová?”. Tlatitlanil Pedro okijto ma timomaluikan porque uelis ayakmo okachi tiknekiskej tiktekichiuiliskej Jehová. Pero nin amo techpanos tla timochijchikauaj okachi titlaneltokaskej, okachi timomachtiskej, titlaxikoskej uan okachi tiktlasojtlaskej toTajtsin Dios (xiktlajtolti 2 Pedro 1:5-8).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
Sekimej techtlajtlaniaj
Eclesiastés 5:8 tlajtoua itech se tekiua tlen kintlajyouiltia akinmej amitlaj kipiaj uan amo kichiua tlen moneki. Non tekiua moneki kilnamikis kita okse tekiua tlen okachi tlanauatijtok uan kita tlen kichijtok. Teyolkoko tikitaj tekiuajkej amo yolkualmej san kintlajyouiltiaj akinmej kinnauatiaj.
Maski sapanoua titlajyouiaj tikmatij Jehová kita tlen kichiuaj tekiuajkej. Ma tikiluikan ma techpaleui uan ma tikiluikan nochi tlen techyolkokoua (Sal. 55:22; Filip. 4:6, 7). Tikmatokej “ixtololouan Jehová tlachixtokej itech nochi tlaltikpak para kinpaleuis akinmej ixpan kipiaj ajsitok inyolo” (2 Crón. 16:9).
Tlen kijtoua Eclesiastés 5:8 techititia kajki se tekiua tlen okachi tlanauatijtok. Noijki itech non texto tikitaj Jehová ye akin okachi ueyititok. Axkan yokitlali Jesucristo para ma tlanauati itech iTekiuajkayo. ToTajtsin Dios ye okachi chikauak, nochi kichiua ika melajkayotl uan iKone noijki ijkon kichiua.
13-19 DE OCTUBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA ECLESIASTÉS 7, 8
Matiakan “ikalijtik akin moyolkokoua”
“Xichokakah inwah akimeh chokah”
12 Itech tlanechikol noijki uelis kinpaleuiskej akinmej moyolkokoaj porque yomikik ikaj akin sapanoa kitlasojtlaj (xiktlajtolti 1 Tesalonicenses 5:11). ¿Ken uelis tikinyolchikauaskej uan tikinyolseuiskej akinmej moyolkokoaj? (Prov. 17:22). Ma tikilnamikikan onka “kauitl para amo itlaj se tikijtos uan onka kauitl para se tlajtos” (Ecl. 3:7). Ma tikitakan tlen kijtoaj sekimej tokniuan. Se tokni tlen itoka Dalene akin ayakmo kipia inamik, okijto: “Akinmej moyolkokoaj moneki kijtoskej tlen mokuayejyekoaj uan tlen kimachiliaj. Ik non, moneki ma tikinkakikan uan ma tikinkauakan ma kijtokan tlen kimachiliaj”. Se tokni tlen itoka Junia okipiaya se ikni tlen omomikti, Junia okijto: “Maski amo nochi tikajsikamatiskej tlen kimachilia akin moyolkokoa, miak ipati moneki timochijchikauaskej tikajsikamatiskej”.
Ma tikinpaleuikan tokniuan tlen tlajyouiaj
15 Yikipia seki xiuitl tokni William noijki oixpoliuik isiua. Okijto: “Nechpaktia oksekimej ma nechiluikan tlen kualtsin okichiuaya nosiua. Non kiteititia okitlasojtlayaj uan okipatioitayaj. Tlen nechiluia nechyolchikaua uan nechyolseuia porque sapanoa oniktlasojtlaya nosiua uan sapanoa onikpatioitaya”. Bianca okijto: “Nechyolseuia ijkuak tokniuan nopatka motlatlaujtiaj uan nechtlajtoltiliaj se noso ome textos. Nechyolchikaua ijkuak nechiluiaj tlen okichiuaya nonamik. Noijki nechyolchikaua ijkuak nechkakij ijkuak nikinmiluia tlen okichiuaya”.
“Xichokakah inwah akimeh chokah”
16 Noijki kinpaleuia tokniuan ijkuak tejuan intech timotlatlaujtiaj noso inmiuan timotlatlaujtiaj. Uelis oui yetos ijkuak ikaj sapanoa moyolkokoa iuan timotlatlaujtiskej. Uelis hasta tichokaskej uan ayakmo uelis titlajtoskej. Pero timotlatlaujtiskej ika nochi toyolo uelis kichiuas ayamo ma moyolkoko tokni. Dalene akin itech otimotlapouijkej itech párrafo 12 kijtoa: “Ualeua ijkuak tokniuan nechyolchikauakiuij nikinmiluia kox uelis motlatlaujtiskej. Ijkuak peuaj amo ueli tlajtoaj. Pero yolik peua kuali tlajtoaj uan motlatlaujtiaj ika nochi inyolo. Nechpaleuiaj ma nikpia chikauak notlaneltokilis ijkuak nikita kipiaj chikauak intlaneltokilis, nechtlasojtlaj uan noijki notech motekipachoaj”.
“Xichokakah inwah akimeh chokah”
17 Sekimej uejkauaj moyolkokojtoskej. Ik non, amo moneki tikinyolchikauaskej san ijkuak moyolkokoaj, ijkuak inkalchanejkauan inmiuan katej uan inyolikniuan. Noijki moneki tikinyolchikauaskej maski yopanok seki metstli, ijkuak akinmej okinyolchikajtokaj ayakmo inmiuan katej. Proverbios 17:17 kijtoa: “Se melauak toyolikni nochipa kiteititia techtlasojtla uan ye se tokni tlen kajki ijkuak timoyolkokoaj”. Nochipa ma tikinyolchikauakan akinmej moyolkokoaj (xiktlajtolti 1 Tesalonicenses 3:7).
18 Ma tikilnamiktokan ualeua oksepa moyolkokoskej. Uelis ijkon kinpanos ijkuak kilnamikiskej keman omonamiktijkej, ijkuak kikakiskej se tlakuikali, ijkuak kitaskej se tlaixkopinal, ijkuak kichiuaskej itlaj tlen san sekan okichiuayaj, ijkuak itlaj kijnekuiskej, ijkuak itlaj kikakiskej noso hasta tla seua noso tona. Ikaj akin omikik inamik, uelis oui kichiuas itlaj san iselti, ken ijkuak yas ueyi nechikol noso yas ijkuak tikilnamikij imikilis Jesús. Se tokni tlen ayakmo kipia isiua, okijto: “Otimokuayejyekoaya ijkuak nikilnamikiskia keman onimonamikti yetoskia sapanoa oui uan ijkon opanok. Pero sekimej tokniuan okinyolejkej sekimej noyolikniuan para amo san noselti ma niyeto itech non tonal”.
19 Kuali ma tikilnamiktokan akin moyolkokoa amo san moneki iuan tiyetoskej ijkuak itlaj kilnamiki tlen miak ipati. Tokni Junia kijtoa: “Sapanoa nechpaleuia ijkuak ikaj nouan kajki maski amo ma yeto se tonal tlen miak ipati. Ijkuak ijkon panoa sapanoa nikpatioita uan nechyolchikaua”. Amo uelis tikchiuaskej ayakmo ma moyolkokokan tokniuan. Pero uelis tikchiuaskej seki tlamantli para tikinyolchikauaskej (1 Juan 3:18). Gaby kijtoa: “Niktlasojkamatilia Jehová porque tlayekankej onechpaleuijkej ika tlasojtlalistli uan amo keman onechkajkej ijkuak onimoyolkokoaya. Okichijkej ma nikmachili Jehová nochipa nouan kajki”.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
Nochtin kimatiskej namejuan “notlamachtijkawah”
18 Ualeua monekis timotlapouiskej iuan se tokni tlen otechyolkoko. Pero ijkuak ijkon tikchiuaskej matimotlajtlanikan: “¿Nikmati nochi tlen opanok?” (Prov. 18:13). “¿Amo okinekiaya ijkon kichiuas?” (Ecl. 7:20). “¿Ijkon yonikchi ne?” (Ecl. 7:21, 22). “Tla nimotlapouis iuan tokni, ¿okachi timokualaniskej?” (xiktlajtolti Proverbios 26:20). Tla ijkon timotlajtlaniaj, uelis tikajsikamatiskej tleka moneki tiktlasojtlaskej tokni uan tikilkauaskej tlen otechchiuili.
20-26 DE OCTUBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA ECLESIASTÉS 9, 10
Amo san matikitakan tlen amo kuali techpanoua
Jehová techpaleuia
4 Biblia kijtoua: “Tinochtin titlajyouiaj uan uelis itlaj amo kuali techpanotikisa” (Ecl. 9:11). Tejuan titlajyouiaj ijkon ken ualeua nochtin kinpanoua (1 Cor. 10:13). Noijki techpinauiaj, techtlajyouiltiaj noso techkokoliaj porque tikchiuaj ken Cristo (2 Tim. 3:12). Maski san tlen techpanos, Jehová techpaleuis para kuali makisa tlen tikchiuaj. Matikitakan ken okipaleui José.
Jehová kintlasojtla akinmej yolyamankej
10 Tiyetoskej tiyolyamankej techpaleuia ijkuak tikixnamikij ouijkayotl. Xamo ualeua amo kuali tikitaj tlen oksekimej kichiuaj. Salomón okijto: “Yonikinmitak tlakeualmej nemij ipan caballos pero príncipes nejnemij ken tlakeualmej” (Ecl. 10:7). Amo nochipa kinmiluiaj kuali tlen okichijkej akinmej kimatij miak tlamantli. Ualeua akinmej amo ixtlamatkej okachi kinpatioitaj. Salomón okajsikamatki moneki ma tikmatikan tlen amo ueli tikchiuaj uan amo ma tiknekikan tikchiuaskej tlen amo tiuelij (Ecl. 6:9). Tla tiyetoskej tiyolyamankej, amo oui tikseliskej tlen amo ueli tikchiuaj maski ualeua amo techpaktia.
Amo xikilkaua ¡Jehová mitstlasojtla!
4 Ijkuak tikitaj nochi tlen Jehová okichijchi, tikajsikamatij sapanoa techtlasojtla (Romanos 1:20). Se neskayotl, ye otechmakak Tlaltikpak uan nochi tlen moneki pampa ma tiyolpakikan. Noijki, techmaka tlatlamantli tlakuali pampa uelis tiyolpakiskej ijkuak tikkuaskej (Eclesiastés 9:7). Se tokni tlen itoka Catherine akin chanti itech ueyi altepetl Canadá, kijtoa: “Nechpaktia miak ijkuak oksepa peua tlaxochiti, ijkuak ayakmo seua uan totomej mokuepaj uan ijkuak oksepa peua kisaj xochimej kuajkualtsitsintin. Ijkuak se uitsikitsin kikua tlen nikkajteuilia itech noventana tlen kajki kanin nitlakualchiua. Jehová sapanoa techtlasojtla, ik non, techmaka miak tlamantli kualtsin”. ToTajtsin Dios yolpaki ijkuak kita nochi tlen okichijchi uan kineki noijki tejuan ma tiyolpakikan ika nochi tlen ye okichijchi (Hechos 14:16, 17).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
¿Ok kanaj yoltokej akinmej yoixpolikej?
1. ¿Ok kanaj yoltokej akinmej yoixpolikej?
Jesús okijto ijkuak ikaj ixpoliui, yetoskia ken kochtok. ¿Tleka ijkon okijto? Ijkuak ikaj kochtok amitlaj kikaki nion itlaj kimati uan ijkuak ikaj ixpoliui ayakmo itlaj kimachilia nion tlajyouia. Biblia kijtoua “akinmej yoixpolikej ayakmo itlaj kimatij” (xiktlajtolti Eclesiastés 9:5).
27 DE OCTUBRE-2 DE NOVIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA ECLESIASTÉS 11, 12
Xikchiua seki tlamantli tlen mitspaleuis xipaki
Xikinmachtikan namokoneuan ika tlen okichijchi Jehová
16 Tlen Jehová okichijchi kinpaleuiaj familias kuali mamomachilikan, mamoyolpaktikan uan kuali mamouikakan. Biblia kijtoua keman uelis tiuetskaskej uan keman uelis timijtotiskej (Ecl. 3:1, 4, nota). Jehová okichijchi kanin tlakualtsin para ompa matikchiuakan tlen techpaktia. Miakej familias kinpaktia paxialotiuij kanin katej miakej xochimej, kanin tlakualtsin, kanin tepeyo noso kanin kajki mar. Sekimej konemej moyolpaktiaj motlaloskej noso mauiltiskej itech parque, oksekimej kinpaktia kitaskej yolkamej noso ajkuiskej itech aueyatl, kanin kajki miak atl noso itech mar. Jehová okichijchi miak tlamantli kanin uelis timoyolpaktiskej.
Matikpatioitakan toyolilis
6 Biblia amo kijtoua ken timopajtiskej nion tlen moneki tikkuaskej pero kijtoua ken kita Jehová non tlamantli. Ikinon techiluia amo matikchiuakan seki tlamantli tlen uelis kijtlakos totlalnakayo (Ecl. 11:10). Biblia kijtoua amo matikchiuakan itlaj tlen kichiuas matitlajtlakolchiuakan, ken sapanoua matitlakuakan noso matitlauanakan (Prov. 23:20). Jehová kineki matikmatikan timonauatiskej ijkuak tikpejpenaskej titlakuaskej noso tikoniskej alcohol (1 Cor. 6:12; 9:25).
7 Kuali timokuayejyekouaj tlen tikchiuaskej porque tiknekij tikteititiskej tikpatioitaj toTajtsin Dios otechmakak toyolilis (Sal. 119:99, 100; xiktlajtolti Proverbios 2:11). Ijkuak tikpejpenaskej tlen tikkuaskej moneki kuali tikitaskej tlen techpaleuis. Tla tiknekij itlaj tikkuaskej pero tikmatij techkokoua, okachi kuali amo matikkuakan. Noijki matikilnamiktokan moneki kuali matikochikan, matikchiuakan ejercicio, matimaltikan uan matikchipauakan tokalijtik.
Matikchiuakan “tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin Dios”
2 Tipakij akinmej tiktekichiuiliaj Jehová. Onka miak tlamantli tlen kichiua matipakikan. Ijkon timomachiliaj ijkuak nochipa tiktlajtoltiaj iTlajtol toTajtsin Dios uan tikchiuaj tlen ompa kijtoua (xiktlajtolti Santiago 1:22-25).
3 ¿Ken techpaleuis tla tikchiuaj tlen tiktlajtoltiaj? Tipakij porque tikmatij tikyolpaktiaj Jehová (Ecl. 12:13). Xamo yotikitak ijkuak timoyekanaj ika iTlajtol toTajtsin Dios, techpaleuia matimouikakan iuan tofamilia uan noijki inuan tokniuan. Noijki amo titlajyouiaj ijkon ken tlajyouiaj akinmej amo kintlakamatij itlanauatiluan Jehová. Tejuan timokuayejyekouaj ijkon ken tekiua David ijkuak okijkuilo se tlakuikali. Ompa okijto akin kintlakamati itlanauatiluan Jehová “kiselis tlateochiualistli” (Sal. 19:7-11).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
Jehová kintlasojtla akinmej amo mosotlauaj ijkuak tetlapouiaj
16 Nochipa ma titetlapouikan porque oksekimej techitaj maski amo techkakij (xiktlajtolti Eclesiastés 11:6). Yejuan kitaj ken timotlakentiaj uan ken toyelis. Nin kintlajtlachialtia uan satepan xamo kipatlaskej ken mokuayejyekoaj uan techkakiskej. Sergio uan Olinda kitaj melauak ijkon panoa.
17 Sergio okijto: “Seki tonal amo otitetlapouitoj tiankisko porque otimokokojkej. Uan ijkuak oksepa otiajkej, akinmej yotechixmatiayaj otechtlajtlanijkej tlen otechpanok uan otechiluijkej yotechilnamikiayaj”. Olinda okijto: “Akinmej kinuikaj autobuses otechtlajpaloayaj uan sekimej otechiluiayaj: ‘Kuali nantetlapouiaj’. Otechiluiayaj ma tikinmakakan amatlajkuilolmej”. Se tonal, ninmej tokniuan omotlajtlachialtijkej. Porque ijkuak otetlapouijtokaj ika carrito, se tlakatl okinuikili xochitl uan okintlasojkamatili porque tetlapouiaj.
18 Biblia kijtoa: “Hasta tiotlak amo ximoseui”. Ma timochijchikauakan ma titetlapouikan “para ma kimatikan nochtin uejueyij altepemej” iTekiuajkayo toTajtsin Dios (Mat. 24:14). Jehová kintlasojtla akinmej tetlapouiaj uan amo mosotlauaj, ye techselis uan non kichiua ma tiyolpakikan.