Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
5-11 DE ENERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA ISAÍAS 17-20
“Ijkon kinnamiki akinmej techtlachtekiaj”
“Notekiwajyo amo kajki itech nin tlaltíkpaktli”
16 ¡Melauak miak ipati ayakmo ma titekokolikan! Uan Biblia kijtoa miakej katej ken ueyi atl tlen san motlauitektok uan amo keman san kajki (Is. 17:12; 57:20, 21; Apoc. 13:1). Partidos políticos san kichiuaj ma moxexelokan oksekimej uan ma moteuikan. Pero tejuan san sekan tikatej ika yolseuilistli. Jehová yolpaki ijkuak kita san sekan tikatej akinmej tiktekichiuiliaj maski miakej moxexelojtokej (xiktlajtolti Sofonías 3:17).
Amo ma timokajkalakikan itech tlen kichiuaj tlaltikpaktlakamej
4 Uelis kanin tichantij amo onka ouijkayotl ika tekiuajkej uan amo itlaj kichiuiliaj tlaneltokalistli tlen melauak. Pero yitlamis nochi tlen Satanás kiyekantok, ik non, uelis okachi oui techchiuilis amo timokajkalakiskej itech tlen kichiuaj tlaltikpaktlakamej. Ken san kanin onka tlakamej uan siuamej tlen amo kinekij tetlakamatiskej nion kinekij tlakakiskej, nochtin tlaltikpaktlakamej okachi moxexeloaj (2 Timoteo 3:3, 4). Sekimej tokniuan kipiaj miak ouijkayotl pampa tekiuajkej kichiuaj miak tlamantli. Tla amo tiknekij timokajkalakiskej itech tlen kichiuaj tlaltikpaktlakamej, moneki axkan timoyektlaliskej, ijkuak ayamo uits ouijkayotl. Ma tikitakan naui tlamantli tlen techpaleuis ma timoyektlalikan.
ip-1 pág. 198 párr. 20-mwbr
Jehová okijto tlen kinpanoskia altepemej
20 Isaías okijto tlen panoskia satepan. Ye okijto: “Ijkuak tiotlaki momojtiaj. Ijkuak tlanesi yejuan ayakmo katej. Ijkon kinpanos akinmej techkixtiliaj tlen tikpiaj. Ijkon kinnamiki akinmej techtlachtekiaj” (Isaías 17:14). Miakej kintlachtekiaj akinmej kitekichiuiliaj toTajtsin Dios. Nin kijtosneki kintlajyouiltiaj uan amo kintlakaitaj. Ijkon kintoktiaj porque amo kichiuaj ken okseki religiones nion kinpaleuiaj akinmej mokualaniaj. Ikinon kintlajyouiltiaj tokniuan. Pero akinmej pouij itech ialtepe toTajtsin Dios kineltokaj san niman pojpoliuis tlen kijyouiaj ijkon ken ijkuak totoka tlanesi (2 Tesalonicenses 1:6-9; 1 Pedro 5:6-11).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
¿Otikmatiaya?
Yikipia kanaj 2,500 xiuitl ijkuak profeta Isaías okijkuilo akinmej ochantiayaj “kanin onka aueyamej ompa Etiopía” okintitlankej sekimej itlaj ma kitematiltitij “itech barcos tlen chijchitokej ika papiro”. Satepan profeta Jeremías okijto ijkuak medos uan persas kimoaxkatiskiaj Babilonia kintlatiliskiaj “inbarcos tlen ochijchitokaj ika papiro” para amo choloskiaj akinmej ochantiayaj itech non altepetl (Is. 18:1, 2; Jer. 51:32).
Biblia iTlajtol toTajtsin Dios uan akinmej momachtiaj amo kintlajtlachialtia ijkuak oksekimej ixtlamatkej kajsij seki tlamantli kanin kiteititia yiuejkika okitekitiltiayaj papiro uan ika okinchijchiuayaj barcos (2 Tim. 3:16). Ma tikitakan noijki ixtlamatkej okajsikej seki tlamantli ompa Egipto uan non kiteititia akinmej ompa ochantiayaj okinchijchiuayaj barcos ika papiro.
12-18 DE ENERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA ISAÍAS 21-23
¿Tlen techmachtia tlen okipanok Sebná?
Jehová techyektlalia porque techtlasojtla
7 Para tikajsikamatiskej miak ipati ma techyektlalikan, ma tikitakan tlen okinpanok ome tlakamej tlen Jehová okinyektlali. Achto timotlapouiskej itech Sebná tlen okatka ijkuak okatka ueyi tekiua Ezequías uan noijki timotlapouiskej itech tokni Graham. Xamo Sebná okipiaya se tekitl miak ipati porque nesi okiyekanaya ikalijtik Ezequías (Is. 22:15). Pero satepan omoueyineki uan omokuayejyeko okachi oueyititoka. Otlanauati ma kichijchiuilikan se kuali mikakoyoktli uan oyaya itech carros tlen sapanoa kuajkualtsitsintin (Is. 22:16-18).
8 Sebná omoueyineki, ik non, Jehová okikixtili iteki uan okimakak Eliaquim (Is. 22:19-21). Nin opanok ijkuak ueyi tekiua Senaquerib okinekiaya kiteuis Jerusalén. Satepan Senaquerib okintitlanki miakej tekiuajkej uan miakej soldados para kinmomojtis judíos uan ma motemaka Ezequías (2 Rey. 18:17-25). Ezequías okititlanki Eliaquim uan ok ome tlakamej ma motlapouitij iuan tekiuajkej asirios. Ompa oyaya Sebná akin okatka isecretario ueyi tekiua. Nin kiteititia Sebná amo okualanki nion omoyolkoko uan okatka yolyamanki. Uan okiseli se tekitl tlen amo okachi miak ipati. ¿Tlen techmachtia tlen okipanok? Ma tikitakan eyi tlamantli.
9 Ijkuak Sebná okipolo iteki, techilnamiktia “akin moueyineki satepan tlajyouis uan akin mokuayejyekoa ueyititok satepan uetsiti” (Prov. 16:18). Xamo itech tlanechikol tikpia se tekitl tlen miak ipati uan tokniuan mokuayejyekoaj tiueyititok. Pero ¿tiyetos tiyolyamanki? ¿Tikijtos Jehová mitspaleuia xikchiua moteki? (1 Cor. 4:7). Tlatitlanil Pablo okijkuilo: “Nomechilia ayik xikmolikah nomejwah okachi nonkualteh ke oksikimeh, yej ximoyejyekokah ijkó kemi Dios onomechmajmák nomotlaneltokalis” (Rom. 12:3).
Jehová techyektlalia porque techtlasojtla
10 Xamo ijkuak Jehová okiyektlali Sebná okineltokaya uelis kipatlaskia iyelis (Prov. 3:11, 12). Nin kinpaleuia akinmej ayakmo kitekichiuiliaj Jehová ken achto okichiuayaj. Amo ma kualanikan nion ma moyolkokokan uan ma mochijchikauakan kitekichiuiliskej Jehová. Ma kilnamiktokan Jehová kinyektlalia porque kintlasojtla. Uan ye techteochiuas tla tiyolyamankej (xiktlajtolti 1 Pedro 5:6, 7). Tiknekij tiyetoskej ken tlali tlen yamanki uan ma techyektlali Jehová ika tlasojtlalistli.
Jehová techyektlalia porque techtlasojtla
11 Noijki ijkuak Jehová okiyektlali Sebná kinmachtia itlaj tlen miak ipati tetajmej uan tlayekankej. Ijkuak Jehová ikaj kiyektlalia kiteititia kikokolia tlen amokuali pero noijki kiteititia kitlasojtla akin otlajtlakolchi. Uan ye noijki kita tlen kuali tikchiuaj. Tla moneki ikaj tikyektlalis, ¿tikchiuas ken Jehová? (Jud. 22, 23.)
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
‘¿Kenomi moyolitiskeh non yomikkeh?ʼ
5 Pablo okijto sekimej tokniuan omokuayejyekouayaj tlen uelis kinmijtlakoskia. Pablo okijto tlen yejuan omokuayejyekouayaj: “Tla milák non yomikkeh ayakmó moyolitiskeh, okachi kuali matikchiwakah kemi sikimeh kijtoah: ‘Matitlakuakah iwa matikonikah, porke mostla timikiskeh’”. Yiuejkika miakej ijkon omokuayejyekouayaj. Xamo Pablo okijto tlen ijkuilitok itech Isaías 22:13. Ompa kijtoua israelitas san omoyolpaktiayaj uan amo okinekiayaj mouikaskej iuan Jehová. Axkan miakej kijtouaj ijkon ken Israelitas: “Ximoyolpakti porque san niman tiixpoliuiskej”. Pero israelitas sapanoua otlajyouijkej (2 Crón. 36:15-20).
19-25 DE ENERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA ISAÍAS 24-27
“¡Ye toDios!”
cl pág. 15 párr. 21-mwbr
“¡Xikitakan! ¡Ye toDios!”
21 ¿Yotikitakej se chokotsin kinmiluia iyolikniuan: “ye nopapa”? Chokotsin yolpaki ijkuak ijkon kijtoua porque sapanoua kitlasojtla ipapa. Akinmej tiktekichiuiliaj toTajtsin Dios noijki ijkon timomachiliaj. ITlajtol toTajtsin Dios kijtoua ajsis tonal nochtin akinmej kitekichiuiliaj Jehová kijtoskej: “¡Xikitakan! ¡Ye toDios!” (Isaías 25:8, 9). Okachi tikneltokaj toTajtsin Dios yolkuali ijkuak okachi tikmatij ken iyelis.
¿Tlen techmachtia milagro tlen okichi Jesús?
14 Jesús otechmachti matikiluikan toTajtsin Dios ‘matechmaka tlen tikkuaskej nin tonal’. Pero noijki okijto matikiluikan ‘mamochiua tlen kineki ompa iluikak uan noijki nikan tlaltikpak’ (Mat. 6:9-11). Matimokuayejyekokan ken yetos non tonal. Biblia kijtoua toTajtsin Dios kineki mayeto miak tlakuali nikan tlaltikpak. Isaías 25:6-8 kijtoua ijkuak yetos iTekiuajkayo toTajtsin Dios yetos miak tlakuali uelik tlen tikkuaskej. Salmo 72:16 noijki kijtoua: “Yetos miak semilla ipan tlaltikpak, ipan tepemej sapanoua tlamochiuas”. Matimokuayejyekokan ken yetos uelik totlakual ijkuak timotlakualchiuiliskej uan ijkuak tikchijchiuaskej okseki tlamantli tlen tikkuaskej. Noijki matimokuayejyekokan ken tlakis uvas tlen tiktokaskej uan ken tipakiskej ijkuak tikkuaskej (Is. 65:21,22). Sapanoua tipakiskej ijkuak toTajtsin Dios techmakas nochi non tlateochiuali.
w25.01 págs. 28, 29 párrs. 11, 12
¿Ken techpaleuia Jehová techtlasojtla?
11 Matimokuayejyekokan ken tiyetoskej ijkuak tichantiskej itech xochitlali. Ijkuakon ayakmo timokokoskej uan ayakmo tiixpoliuiskej (Is. 25:8; 33:24). Jehová techmakas nochi tlen tiknekij. ¿Tlen mitspaktiskia timomachtis? ¿Mitspaktiskia okachi tikmatis tlen kichiuaj yolkamej? ¿Mitspaktiskia titlatsotsonas? ¿Mitspaktiskia tikinchiuas dibujos? Itech xochitlali monekis tlapaleuiskej akinmej kitaskej ken kinchijchiuaj kalmej, akinmej kalchiuaskej, akinmej tlatokaskej, akinmej tlakualchiuaskej, akinmej kiyektlaliskej xochitl, akinmej kinchijchiuaskej teposmej tlen ika tekipanoskej uan okseki tekitl tlen moneki kichiuaskej (Is. 35:1; 65:21). Nochtin akinmej chantiskej nikan tlaltikpak uelis momachtiskej miak tlamantli porque ayakmo keman ixpoliuiskej.
12 Melauak tipakiskej ijkuak tikinseliskej akinmej kinyolitiskej (Hech. 24:15). Noijki tipakiskej okachi tikixmatiskej Jehová uan nochi tlen okichijchi (Sal. 104:24; Is. 11:9). Tikueyichiuaskej Jehová ijkon ken moneki porque ayakmo titlajtlakolchiuaskej. ¿Tikixtopeuaskej nochi nin tlamantli para ‘timoyolpaktiskej maski san kanaj keski tonal ika tlen amo kuali kineki kichiuas tocuerpo’? (Heb. 11:25). Okachi matikpatioitakan nin tlamantli porque okachi kualtsin tiyetoskej itech xochitlali. Ajsis tonal ayakmo tikijtoskej tikchiaj tiyetoskej itech xochitlali porque ijkuakon melauak ompa tiyetoskej. Nochi non mochiuas porque toTajtsin Dios sapanoua otechtlasojtlak ijkuak okitemakak iKone topatka makimiktikan.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
Jehová kita ijkuak tichokaj porque itlaj techpanoua
18 Ezequías okiyolchika tlen okilui Jehová. ToTajtsin Dios noijki techyolseuia ika iTlajtol. Otlanauati makijkuilokan tlen techpaleuiskia ijkuak itlaj tikixnamikiskiaj (Rom. 15:4). Matikitakan tlen okipaleui se tokni tlen chanti África Occidental. Ye sapanoua ochokaya porque okiluijkej okipiaya cáncer. Ye okijto: “Sapanoua nechyolchikaua tlen kijtoua Isaías 26:3. Amo tikmatij tlen uelis techpanos pero nin texto techmachtia Jehová techyolseuis ijkuak itlaj tikixnamikiskej”. ¿Tikilnamikij se texto tlen otechyolchika ijkuak amo otikmatiayaj tlen tikchiuaskej?
26 DE ENERO-1 DE FEBRERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA ISAÍAS 28, 29
Amo san matikijtokan tikueyichiuaj Jehová
ip-1 pág. 299 párr. 23-mwbr
Isaías okijto Jehová kichiuaskia itlaj “tetlajtlachialti”
23 Akinmej otlamachtiayaj ompa Judá okijtouayaj yejuan okatkaj ixtlamatkej uan okipiayaj chikauak intlaneltokilis pero okikajkej Jehová. Yejuan okiteititiayaj amo otlaneltokayaj porque otlamachtiayaj san tlen yejuan okinekiayaj, okijtouayaj amo tlajtlakoli tiauilnemiskej uan amo okinpaleuiayaj oksekimej mamouikakan iuan toTajtsin Dios. Jehová okijto kichiuaskia itlaj tetlajtlachialti para kinmixkomakaskiaj akinmej okichiuayaj tlen amo kuali. Okijto: “Nin altepetl san kijtoua nechtemoua pero amo nechueyichiua ika nochi iyolo, amo nechtlasojtla uan san kichiua tlen oksekimej kijtouaj uan tlamachtiaj. Ikinon ne oksepa nikchiuas itlaj tlen kitlajtlachialtis nin altepetl, nikchiuas miak tlamantli tetlajtlachialti. Inmixtlamatilis ixtlamatkej tlamis uan ayakmo itlaj kajsikamatiskej” (Isaías 29:13, 14). Inmixtlamatilis akinmej ochantiayaj ompa Judá otlanki ijkuak Jehová okichi babilonios makimoaxkatikan non altepetl. Noijki okinmiktijkej akinmej okixnamikiayaj Jehová. Achto siglo noijki ijkon opanok. Porque judíos tlen otlayekanayaj okijtouayaj okatkaj ixtlamatkej pero san okinkajkayauayaj oksekimej. Axkan noijki ijkon kinpanos akinmej kijtouaj kichiuaj ken Cristo (Mateo 15:8, 9; Romanos 11:8).
w21.05 pág. 9 párr 7
Amitlaj kintsakuilis akinmej yolkualmej
7 Jesús amo omomojti ijkuak okinmilui fariseos amo melauak tlen otlamachtiayaj. Okinmilui okipiayaj ome inmixko porque okachi okintekipachouaya momajtekiskej uan amo kinmaluiskej intatajuan (Mat. 15:1-11). Tlen ye okijto okintlajtlachialti imachtijkauan, ik non, okiluijkej: “¿Yotikma n fariseos okualankeh ijkuak okikakeh tlan otikijto?”. Pero ye okinnankili: “Nochi tlatookali non amo okitookak Notajtsi non kajki ilwikak, kiwiwitlaskeh ika nochi inelwayo. Xikinkawakah, yejwah noiwa amo tlachiah iwa kinyakanah oksikimeh kemi yejwah. Tla se non amo tlachia kiyakanas ok se kemi ye, san ken ome wetsiskeh itech tékochtli” (Mat. 15:12-14). Maski tlen okijto Jesús okinkualani fariseos ye nochipa okijto tlen melauak.
Nochipa matimokalotikan ikalijtik Jehová
8 Akin kijtoua tlen melauak nochipa kintlakamati itlanauatiluan Jehová uan amo san ijkuak oksekimej kitaj (Is. 29:13). Tejuan amo tiknekij tikchiuaskej ken akinmej kintlakamatij tlanauatilmej san ijkuak oksekimej kinmitaj. ¿Tleka ijkon kinpanoua? Xamo peua mokuayejyekouaj itlanauatiluan Jehová amo kinpaleuiaj (Sant. 1:5-8). Xamo amo kichiuaskej seki tlamantli tlen technauatia Jehová porque mokuayejyekouaj amo okachi ipati. Tla kitaskej amo tlajyouiaj ijkuak ijkon kichiuaj, satepan xamo moueyinekiskej uan okachi kinekiskej tlajtlakolchiuaskej. Ijkon kiteititiskej kipiaj ome inmixko uan ayakmo kiueyichiuaskej Jehová ijkon ken ye kineki (Ecl. 8:11). Pero tejuan tiknekij nochipa tikijtoskej tlen melauak uan amo keman tiknekij titlakajkayauaskej.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
¿Kox kipaktia toTajtsin Dios matikonikan alcohol?
¿Tikonij alcohol para tikteititiskej tichikauakej? Miakej ayakmo itlaj kijtouaj ijkuak kinmitaj oksekimej sapanoua tlakonij noso tlauanaj (1 Ped. 4:3). Matikitakan tlen kijtoua 1 Corintios 16:13. Ompa kijtoua: “Xiijsatokan, nochipa xitlaneltokakan, xiyetokan nanyolchikauakej uan xiyetokan nanchikauakej”. Kuali tikmatij akinmej konij alcohol amo mochiuaj okachi chijchikauakej. Amo kuali mokuayejyekouaj ikinon amo kuali kipejpenaj tlen kichiuaskej. Akinmej tlakonij kiteititiaj amo ixtlamatkej uan amo chikauakej. Isaías 28:7 kijtoua akin sapanoua tlakoni amo kuali kipejpena tlen kichiuas, moikxitlanuia uan kineki uetsis.
2-8 DE FEBRERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA ISAÍAS 30-32
Matimopaleuikan itlampa iajasuan Jehová
w01 15/11 pág. 16 párr. 7-mwbr
ToTajtsin Dios techmaluia
7 Jehová nochipa techpaleuia ikinon techyolseuia tlen kijtoua nin texto: “Mitspachos ika ijuio uan timopaleuis itlampa iajasuan. Amo mitskauas uan yetos ken se ueyi escudo uan ken se tepamitl” (Salmo 91:4). ToTajtsin Dios techmaluia ijkon ken se tototl tlen kinpachoua ikoneuan para amitlaj makinpano (Isaías 31:5). Yetoskia ken ‘techpachoua ika ijuio’ para techpaleuis. Ijuio totomej kijtosneki iajasuan tlen ika kinpachouaj inkoneuan ijkuak okse yolkatl kineki kinkuas. Tejuan kuali timomachiliaj ijkon ken tototsitsintin porque Jehová techmaluia uan techkauilia matipouikan itech ialtepe (Rut 2:12; Salmo 5:1, 11).
Jehová techpaleuis ijkuak itlaj tikixnamikiskej
13 ¿Tlen moneki tikchiuaskej? Amo toselti matiyetokan porque ijkuak toselti tikatej san timokuayejyekouaj tlen techpanotok. Ijkuak ijkon techpanoua xamo amo kuali tikpejpenaskej tlen tikchiuaskej (Prov. 18:1). Ualeua moneki tiyetoskej toselti ijkuak itlaj techpanoua. Pero tla san tiknekij toselti tiyetoskej tikteititiskej amo tiknekij matechpaleui Jehová. Ikinon maski amo kuali timomachiliskej matikinkauilikan tofamiliares matechpaleuikan, toyolikniuan uan noijki tlayekankej. Matikilnamiktokan Jehová kinyolinia matechpaleuikan (Prov. 17:17; Is. 32:1, 2).
Jehová techyolchikauas
19 ¿Tlen uelis tikchiuaskej para okachi titlaneltokaskej? Tla tikchia nochipa tiyoltoskej ipan tlaltikpak, matiktlajtoltikan tlen kijtoua Biblia itech xochitlali uan matimokuayejyekokan ompa yitikatej (Is. 25:8; 32:16-18). Matimokuayejyekokan ken tiyetoskej ipan tlaltikpak ijkuak Jehová kichiuas se xochitlali. Matimotlajtlanikan: ¿Ompa timotaj? ¿Akinmej tikinmitaj? ¿Tlen tikkakij? ¿Tlen tikmachiliaj? Fotos tlen kinpiaj toamatlajkuiloluan techpaleuis matimokuayejyekokan ken tlayetos itech xochitlali. Noijki uelis tikinkakiskej tlakuikalmej tlen intoka Melauak tiyolpakiskej, Ayakmo miak poliui noso Ximokuayejyeko yiompa tika. Tla timokuayejyekouaj ken tichantiskej satepan, tlen techtlajyouiltia tikitaskej “amo uejkaua uan amitlaj ipati” (2 Cor. 4:17). Techyolchikauas tlen Jehová yokijto kichiuas satepan.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
¿Tlen moneki tikchiuaskej para timoapolaktiskej?
11 Jehová “akin Kuali Tlamachtia” (Is. 30:20, 21). Ijkuak Jehová techmachtia amo san niman kualani, teiknomati, yolkuali uan amo san kita tlen amo kuali tikchiuaj (Sal. 130:3). Ye amo techiluia seki tlamantli tlen amo uelis tikchiuaskej. Ijkuak Jehová otechchijchi otechmakak tokuatitix (Sal. 139:14). Ye otechchijchi para matiknekikan timomachtiskej, Jehová kineki ijkon matikchiuakan uan matiyolpakikan. Ikinon axkan moneki timochijchikauaskej timomachtiskej tlen melauak tlamachtia Biblia (1 Ped. 2:2). ¿Tlen mitspaleuis? Ximokuayejyeko tlen uelis tikchiuas, xiktlajtolti uan mojmostla ximomachti Biblia (Jos. 1:8). Jehová mitspaleuis para mamitspakti timomachtis uan tiktlajtoltis tlen ye kichiua.
9-15 DE FEBRERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA ISAÍAS 33-35
“Ye amo keman mitskauas xiuetsi”
Jehová techpaleuis ijkuak itlaj tikixnamikiskej
7 Ijkuak itlaj tikixnamikij xamo amo kuali timomachiliaj uan amo kuali timokuayejyekouaj. Xamo timomachiliaj ijkon ken se barco tlen kajki ijtik mar uan chikauak kitlauiteki ejekakiauitl. Ana ijkon omomachili ijkuak oixpoliuik inamik. Ye okijto: “Ualeua sapanoua onimoyolkokouaya uan onimotlajtlaniaya tleka ijkon onimomachiliaya. Pero ualeua onikualaniaya porque Luis ayakmo nouan okatka”. Ana noijki okijto ualeua omomachiliaya iselti uan omosotlauaya porque omonekiaya kichiuas seki tlamantli tlen Luis okichiuaya. Omomachiliaya ken yetoskia ijtik mar ijkuak ejekakiaui. ¿Ken techpaleuia Jehová ijkuak amo kuali timomachiliaj uan amo tikmatij tlen tikchiuaskej?
8 ¿Tlen kichiua Jehová? Ye yokijto techpaleuis kuali matimomachilikan (xiktlajtolti 1 Pedro 5:10). Se barco tlen kajki ijtik mar uelis chikauak molinis ijkuak ejekakiaui. Para amo okachi mamolini, inajnakastlan barco kipia seki tlamantli tlen kajki ijtik mar tlen kipaleuia amo okachi mamolini. Ijkon akinmej ompa yauij amo momojtiaj uan amitlaj kinpanoua. Pero non tlamantli tlen kipia barco okachi kipaleuia ijkuak kinejnemitijtokej. Noijki Jehová techpaleuis kuali matiyetokan ijkuak itlaj techpanoua pero moneki nochipa matiktekichiuilijtokan.
w21.02 págs. 28, 29 párrs. 10, 11
¿Tlen techpaleuis ma tiyolpakikan maski titlajyouiaj?
10 ¿Tlen tikchiuaskej? Ma tikiluikan Jehová ma techpaleui ma tiyetokan tiixtlamatkej. Para uelis titlaxikoskej uan tiyolpakiskej ijkuak titlajyouiaj moneki ma tiktlatlaujtikan Jehová ma techmaka ixtlamatilistli para uelis tikpejpenaskej tlen okachi kuali (xiktlajtolti Santiago 1:5). Pero ¿tlen uelis tikchiuaskej tla tikitaj Jehová amo san niman technankilia? Santiago okijto nochipa ma tiktlatlaujtikan toTajtsin Dios. Ye amo kualanis tla nochipa tikiluiskej ma techpaleui ma tiyetokan tiixtlamatkej para uelis titlaxikoskej. Ye technankilis uan techpaleuis nochipa ma tiyetokan tiixtlamatkej (Sal. 25:12, 13). Ye kimatok tlen ouijkayotl tikixnamiktokej, techiknomati uan kineki techpaleuis. Ijkuak tikmatij non, ¿amo melauak techpaleuia ma tiyolpakikan? Pero ¿ken kichiua Jehová ma tiyetokan tiixtlamatkej?
11 Ika iTlajtol, Jehová techpaleuia ma tiyetokan tiixtlamatkej (Prov. 2:6). Ik non, moneki ma timomachtikan Biblia uan noijki amatlajkuilolmej. Pero amo san moneki ma timomachtikan miak tlamantli, moneki ma tikchiuakan tlen Jehová techiluia. Santiago okijto: “Amo san xikkakikah itlajtol Dios, yej xikchiwakah tlan kijtoa” (Sant. 1:22). Ijkuak tikchiuaj tlen techiluia toTajtsin Dios kuali timouikaj iuan oksekimej, kuali timokuayejyekouaj uan titeiknomatij (Sant. 3:17). Ijkuak tikpiaj ijkon toyelis, tiyolpakij maski titlajyouiaj uan titlaxikouaj.
ip-1 págs. 352, 355 párrs. 21, 22-mwbr
“Amikaj kijtos: ‘Nimokokoua’”
21 Axkan noijki mochijtok profecía tlen okijkuilo Isaías. Akinmej tiktekichiuiliaj toTajtsin Dios yetoskia ken yotipajtikej porque ayakmo tikneltokaj tlen achto otechmachtijkej. Ayakmo tikneltokaj oksekan tiauij ijkuak timikij. Noijki ayakmo tikneltokaj katej san se tlamantli toTajtsin Dios, Jesús uan espíritu santo. Noijki ayakmo tikneltokaj techtlajyouiltiskej ijtik tlitl ijkuak timikiskej. Nochi tlen techmachtiaj techpaleuia kuali matikpejpenakan tlen tikchiuaskej uan amo matitlajtlakolchiuakan. Imikilis Jesús techpaleuia chipauak matiyetokan ixpan toTajtsin Dios uan matikpiakan chipauak totlalnamikilis (Colosenses 1:13, 14; 1 Pedro 2:24; 1 Juan 4:10). Nochi tlen techmachtiaj techpaleuia amo matimokokokan. Tejuan amo techajsi kokolistli tlen kinmajsi akinmej auilnemij. Noijki amo techajsi cáncer ijkon ken akinmej tlachichinaj (1 Corintios 6:18; 2 Corintios 7: 1).
22 Isaías 33:24 noijki mochiuas ijkuak tlamis Armagedón uan tlaltikpak mokopas se xochitlali. Tekiuajkayotl tlen kiyekanas Jesús techpaleuis ayakmo matimokokokan uan kuali matimouikakan iuan Jehová (Revelación 21:3, 4). Satepan Satanás kipojpoloskej uan nochi tlen kiyekana uan ijkuakon mochiuaskej milagros tlen Jesús okinchi ijkuak okatka nikan tlaltikpak. Ijkuakon tlachiaskej akinmej amo tlachiaj, tlakakiskej akinmej amo tlakakij uan nejnemiskej akinmej amo ueli nejnemij (Isaías 35:5, 6). Akinmej momakixtiskej itech ueyi tlajyouilistli tlapaleuiskej tlaltikpak mamokopa se xochitlali.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
Xinemikan itech “Ojtli tlen Santo”
8 Xamo timokuayejyekouaj: “Kuali tlen okichijkej judíos. Pero ¿axkan techpaleuiaj tlen okichijkej?”. Kema techpaleuia. Uelis tikijtoskej tejuan noijki tinejnentokej itech “Ojtli tlen Santo”. Nin ojtli axkan techpaleuiaj matikueyichiuakan Jehová ken ye kineki uan satepan techteochiuas ika iTekiuajkayo. Ikinon moneki tinejnentoskej itech “Ojtli tlen Santo” maski tiyetoskej tlapejpenalmej noso amo (Juan 10:16). Itech 1919 miakej tlakamej, siuamej uan konemej opejkej kisaj itech Ueyi Babilonia tlen kijtosneki nochtin religiones tlen tlakajkayauaj. Yejuan opejkej nejnemij itech ojtli tlen santo uan xamo tejuan noijki ijkon yotikchijkej. Yikipia kanaj 100 xiuitl miakej opejkej nejnemi itech nin ojtli pero yikipia okachi miak xiuitl opejkej kiyektlaliaj.
16-22 DE FEBRERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA ISAÍAS 36, 37
“Amo mamitsmomojti tlen otikkak”
lfb tlamachtil 55 pág. 132 párrs. 2, 3
Iángel Jehová okimakixti Ezequías
Ezequías otlanauatiaya itech Judá uan okimakak Senaquerib miak tomin para amo kimoaxkatiskia Jerusalén. Maski Senaquerib okiseli tomin, okintitlanki isoldados para kimoaxkatiskia Jerusalén. Akinmej ompa ochantiayaj sapanoa omomojtijkej porque yoajsitokaj asirios. Pero Ezequías okinmilui: “Amo ximomojtikan. Asirios chikauakej, pero Jehová kichiuas ma tiyetokan okachi tichikauakej”.
Senaquerib okititlanki se tlakatl tlen okiluiayaj rabsaqué para ma kinpinauiti akinmej ochantiayaj Jerusalén. Ijkuak rabsaqué oajsito Jerusalén, chikauak okijto: “Jehová amo uelis namechpaleuis. Amo ma namechkajkayaua Ezequías. Nion se dios uelis namechmakixtis”.
ip-1 pág. 387 párr. 10-mwbr
Se tekiua okiteochijkej porque otlaneltokak
10 Rabsaqué okinmilui judíos yejuan okachi miakej okatkaj. Ye okijto: “Nimitsinmakas 2,000 caballos tla tikinmajsis akinmej uelis kinuikaskej” (Isaías 36:8). Akinmej ochantiayaj Judá amo omonekiaya kintekipachos kinpiaskej miakej caballos. Yejuan amo omonekiaya kintekipachos non tlamantli porque non amo kinmakixtiskia. Proverbios 21:31 kijtoua: “Caballo kinejnekij ijkuak yauij guerra pero ye Jehová akin temakixtia”. Rabsaqué okijto Jehová okatka inuan asirios uan amo okatka inuan judíos. Ye ijkon okijto porque asirios yikimoaxkatiskiaj altepetl Judá (Isaías 36:9, 10).
ip-1 pág. 388 párrs. 13, 14-mwbr
Se tekiua okiteochijkej porque otlaneltokak
13 Rabsaqué okinmilui okseki tlamantli judíos para kinmomojtis. Ye okinmilui amo makineltokilikan Ezequías ijkuak kinmiluis: “Jehová techmakixtis”. Noijki okinmilnamikti indioses samaritanos amo okinpaleuijkej ijkuak asirios okintlanilijkej majtlaktli tribus ompa Israel. Okinmilui ijkon okinpanok okseki altepemej tlen asirios okinmoaxkatijkej. Ye okintlajtlani: “¿Kanin katej indioses Hamat uan Arpad? ¿Kanin katej indioses Sefarvaim? ¿Indioses samaritanos nomak okinmakixtijkej?” (Isaías 36:18-20).
14 Rabsaqué okinueyichiuaya oksekimej dioses ikinon amo okajsikamatiaya ompa Samaria okixnamikiayaj Jehová uan ompa Jerusalén amo ijkon okichiuayaj porque Ezequías kuali otlanauatiaya. Dioses tlen okinpiayaj majtlaktli tribus ompa Israel tlen okatkaj ik norte amo okipiayaj chikaualis para kinmakixtiskej (2 Reyes 17:7, 17, 18). Pero ijkuak Ezequías opejki tlanauatia ompa Jerusalén ayakmo okinueyichijkej dioses uan san Jehová okiueyichiuayaj. Eyi tlakamej judíos amitlaj okiluijkej Rabsaqué ijkuak iuan omotlapouijkej. Yejuan “amitlaj okijtojkej uan amo okiluijkej nion se tlajtoli porque ueyi tekiua okinnauati: ‘Amo xiknankilikan’” (Isaías 36:21). Satepan Eliaquim, Sebná uan Joah oksepa oyajkej inauak Ezequías uan okiluijkej nochi tlen Rabsaqué okinmilui (Isaías 36:22).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
Matikilnamiktokan toTajtsin Dios “yoltok”
8 Tejuan noijki uelis titlaxikoskej ijkuak tikixnamikiskej seki tlamantli ijkon ken David okichi. Uelis ijkon tikchiuaskej tla tikilnamiktokej toTajtsin Dios yoltok uan techpaleuis (Sal. 118:6). Okachi tikneltokaskej Jehová tla timokuayejyekoskej ken yokinpaleui itekipanojkauan. Matiktlajtoltikan Biblia kanin kijtoua Jehová okinmakixti akinmej okitekichiuiliayaj (Is. 37:17, 33-37). Noijki matimomachtikan seki tlamantli tlen kajki itech jw.org kanin kijtoua Jehová yokinpaleui tokniuan. Noijki matikilnamikikan ken yotechpaleui Jehová. Amo matimotekipachokan tla amo techpanoua itlaj tetlajtlachialti ijkon ken ijkuak David okimikti se oso uan se león. Porque Jehová yotechpaleui miak. Matikitakan tleka ijkon tikijtouaj. Ye otechpaleui iuan matimouikakan (Juan 6:44). Tipouij itech ialtepe Jehová porque ye techpaleuia. Matikiluikan matechpaleui matikilnamikikan ken yotechnankili ijkuak otiktlatlaujtijkej. Noijki matikiluikan matikilnamikikan ken yotechpaleui ijkuak otitlajyouijtokaj noso ijkuak amo otikmatiayaj tlen tikchiuaskej. Ijkuak timokuayejyekouaj Jehová yotechpaleui okachi tikneltokaj ye nochipa techpaleuis.
23 DE FEBRERO-1 DE MARZO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA ISAÍAS 38-40
“Kinmaluis ichkauan ken se tlajpixki”
Biblia techmachtia ken iyelis toTajtsin Dios
3 (Xiktlajtolti Isaías 40:8). ITlajtol toTajtsin Dios yimiak xiuitl kinyekana akinmej kitekichiuiliaj. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Porque Biblia yiuejkika okijkuilojkej pero san niman ijtlakaui tlen itech otlajkuilojkej. Noijki amo momati kox onka se amochtli tlen yiuejkika okijkuilojkej. Pero Jehová okichi mayetokan copias kanin ijkuilitok iTlajtol. Akinmej otlajkuilojkej tlajtlakolejkej pero omochijchikajkej kuali tlajkuiloskej. Itech iTlajtol toTajtsin Dios tlen omoijkuilo ika hebreo, se ixtlamatki okijto: “Amo onka se amochtli tlen kipia nochi ijkon ken yiuejkika okijkuilojkej”. Akinmej okichijkej noJn tekitl okatkaj tlajtlakolejkej uan otlajkuilojkej itech seki tlamantli tlen ijtlakaui. Pero tlen tiktlajtoltiaj itech Biblia kiteititia toTajtsin Dios otlanauati makijkuilokan.
4 “Nochi tlan kuali iwa yekmilajka wits de ilwikak” uan techmaka toTajtsin Dios Biblia ye tlen okachi kuali otechtliokolijkej (Sant. 1:17). Akin itlaj kitetliokolia kiteititia miak tlamantli. Kiteititia kox kuali techixmati uan kimati tlen techpoloua. Ijkon panoua ika Biblia porque techmachtia akin Jehová ijkuak tiktlajtoltiaj. Ompa tikitaj kuali techixmati uan kimati tlen techpoloua. Axkan tikitaskej eyi tlamantli tlen kiteititia ken iyelis Jehová. Tikitaskej Jehová ixtlamatki, kichiua tlen kuali uan tetlasojtla. Achto matikitakan Biblia kijtoua toTajtsin Dios ixtlamatki.
“Amo ximotekipacho, ne nimoDios”
18 Isaías okijkuilo Jehová techmaluia ken se tlajpixki kinmaluia ichkauan. Okijto: “Ye kinmololos ichkauan uan kinnapalojtias” (Is. 40:11). Kuali timomachiliaj ijkuak Jehová techmaluia uan yetoskia ken technapaloa. Ik non, tlakeuali yolmelajki uan ixtlamatki okijto itech 2019 motekitiltis Isaías 41:10: “Amoximomojti, ne mouan nika”. Ma timokuayejyekokan itech nin texto tlen sapanoa techyolseuia. Tla ijkon tikchiuaskej, timoyolchikauaskej uan uelis tikixnamikiskej ouijkayotl.
Jehová “kimaka chikaualistli akin sotlaua”
4 (Xiktlajtolti Isaías 40:26). Amo ikaj ueli kinpoa nochi sitlalimej tlen onka itech semanauak. Uan ixtlamatkej kineltokaj katej kanaj 400 mil millones sitlalimej itech galaxia kanin tikatej uan Jehová nochi kinnotsa ika intoka. ¿Tlen techmachtia nin itech Jehová? Tla ye kinmilnamiktok sitlalimej maski amo yoltokej, tejuan okachi techtlasojtla. Uan tiktekichiuiliaj porque tiktlasojtlaj uan amo porque ijkon otechtlalijkej (Sal. 19:1, 3, 14). ToTajtsin Dios kuali techixmati. Jesús okijto: “Dios kuali kimatok kech tsónkali nonkipiah itech nomotsonteko” (Mat. 10:30). Jehová kineki ma tikilnamiktokan ye “kimatok tlen kinpanoa akinmej amo itlaj intlajtlakol” (Sal. 37:18). Nin kijtosneki ye kimati tlen ouijkayotl tikpiaj uan techmaka chikaualistli para ma titlaxikokan.
5 (Xiktlajtolti Isaías 40:28). Itech Jehová kisa nochi chikaualistli. Se neskayotl, ye kimaka miak chikaualistli tonaltsin. Se ixtlamatki tlen itoka David Bodanis okiyekijto sejse segundo tonaltsin kipia chikaualistli ken yetoskiaj sapanoa miakej bombas atómicas. Okse ixtlamatki okijto: “Chikaualistli tlen tonaltsin kitemaka itech san se segundo kinpaleuia tlaltikpaktlakamej doscientos mil xiuitl”. Tla Jehová kimaka chikaualistli tonaltsin, ¿amo techmakas chikaualistli uan ijkon tikixnamikiskej san tlen ouijkayotl?
6 (Xiktlajtolti Isaías 40:29). Sapanoa tiyolpakij tiktekichiuiliaj Jehová. Jesús okinmilui imachtijkauan: “Xikwikakah notlamamal”. Pero noijki okijto: “Iwa nonkajsiskeh yolsewílistli itech nomoyolo. Porke n tekitl non Ne nikneki xikchiwakah amo owi se kitlakitas, iwa tlan Ne nomechnawatia, noiwa amo tesotla” (Mat. 11:28-30). ¡Uan melauak tlen okijto! Ualeua tisotlauaj ijkuak titetlapouitiuij uan ijkuak timonechikotiuij. Pero ijkuak timokuepatiuij, kuali timomachiliaj uan tikpiaj chikaualistli para tikixnamikiskej ouijkayotl. Melauak itlamamal Jesús amo tesotla.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
Tejuan tikpatioitaj itoka toTajtsin Dios
12 Isaías okijto ikaj kichipajtiaskia “iojui Jehová” (Is. 40:3). ¿Keman ijkon opanok? Juan Bautista okichipauili ojtli Jesús porque Jehová okiualtitlanki uan ipatka otlajtoko (Mat. 3:3; Mar. 1:2-4; Luc. 3:3-6). Isaías noijki okijto: “Monextis iueyitilis Jehová uan nochtin kitaskej” (Is. 40:5). ¿Keman omochi tlen omoijto? Ijkuak Jesús ouala nikan tlaltikpak, san ye okachi kuali otlajto ipatka Jehová ken yetoskia ye ineuian ouala (Juan 12:45).