INEMILIS
“Jehová kijtoua akin tlatlanis”
NIKILNAMIKI jueves 28 de enero 2010 otikatkaj Estrasburgo ompa Francia uan non tonal sapanoua oseuaya. Pero amo ompa oninemito maski non altepetl kuajkualtsin. Ompa onia porque onechtitlankej manitlajtoti inpatka tokniuan inmixpan akinmej pouij itech Tribunal de Derechos Humanos tlen kajki Europa. ¿Tleka? Porque tekiua tlen otlanauatiaya ompa Francia okinmilui tokniuan matlatlaxtlauakan kanaj 89 millones de dólares maski amo omonekiaya ijkon tlatlaxtlauaskej. Pero amo san otiknekiayaj tikinpaleuiskej tokniuan amo makitemakakan non tomin. Ompa otiajkej porque otiknekiayaj mayeto chipauak itoka Jehová uan makintlakaitakan tokniuan. Noijki para makinkauilikan tokniuan makiueyichiuakan Jehová ijkon ken moneki. Tlen ompa otechpanok okiteititi “Jehová kijtoua akin tlatlanis” (1 Sam. 17:47). Manamechtlapoui nochi tlen opanok.
Nochi nin tlamantli opejki itlamian 1990. Ijkuakon tekiua tlen otlanauatiaya ompa Francia okinmilui tokniuan tlen tlayekanaj Betel omonekiaya tlatlaxtlauaskej. Porque 1993 hasta 1996 okiselijkej tomin tlen nochtin kitemakaj ika nochi inyolo ikinon okinmiluijkej matlatlaxtlauakan maski amo omonekiaya ijkon kichiuaskej. Otiknekiayaj matechpaleuikan tekiuajkej tlen katej itech non altepetl pero amo otechpaleuijkej. Ijkuakon otikpolojkej porque tekiua okimoaxkati 6,300,000 (seis millones trescientos mil) dólares tlen okipiayaj tokniuan itech banco uan tlen okinejnekiayaj ompa Betel. Saiktlami otikchiayaj matechpaleuikan akinmej pouij itech Tribunal ompa Europa. Pero achto otechiluijkej matimonechikokan inuan iabogados tekiua tlen otlanauatiaya ompa Francia. Noijki omonekiaya ompa yetos se tlen poui itech Tribunal ompa Europa uan ijkon kitaskiaj kox uelis san ompa timoyektlaliskiaj.
Tejuan otimokuayejyekouayaj siuatl tlen opouiaya itech non Tribunal tlen kajki Europa techiluiskia matikmakakan tekiua seki tomin uan ijkon timoyektlaliskiaj. Pero otikilnamiktokaj amo tikintlakamatiskiaj principios bíblicos maski san kanaj kech tikinmakaskiaj. Non tomin amo okatka iaxka tekiua porque okitemakakej para kipaleuiskej iTekiuajkayo toTajtsin Dios (Mat. 22:21). Pero inuan otimonechikotoj porque tikintlakaitaj akinmej tekipanouaj itech Tribunal.
2010 otikinpaleuitoj tokniuan uan tikatej ixpan Tribunal de Derechos Humanos ompa Europa.
Otimonechikojkej itech se kualtsin kali kanin monechikouaj akinmej tekipanouaj itech Tribunal ompa Europa. Opanok tlen otimokuayejyekouayaj panoskia. Siuatl tlen iuan otimonechikojkej okijto omonekiaya tikmakaskej tomin tlen tekiua otechtlajtlaniliaya. Pero san niman otiktlajtlanijkej: “¿Tejuatsin yitikmati tekiua yokimoaxkati 6,300,000 (seis millones trescientos mil) dólares tlen otikpiayaj itech banco?”.
Siuatl tlen ompa otekipanouaya omotlajtlachialti. Ijkon okichi porque amo okimatiaya tlen otechtoktijkej. Ijkuak iabogados tekiua okijtojkej ijkon opanok, ye okualanki, okinmajuak uan satepan oyajki. Onikajsikamatki Jehová otechpaleuijtoka porque san niman omopatlatikiski tlen otechpanotoka. Ijkuakon sapanoua otipakej.
30 de junio 2011 akinmej tlapaleuiaj itech Tribunal ompa Europa otechpaleuijkej. Okijtojkej amitlaj tiktlaxtlauaskiaj uan okiluijkej tekiua matechkopili tomin iuan tlen okitlanki. Tlen otikyektlalijkej non tonal axkan ok kinpaleuia tokniuan ompa Francia. Tlen otiktlajtlanijkej non siuatl yetoskia ken ijkuak David okikuamotlak Goliat ika se tetl. ¿Tleka? Porque opanok ijkon ken David okilui Goliat: “Jehová kijtoua akin tlatlanis” (1 Sam. 17:45-47).
Pero okseki uelta yotimopaleuitoj inmixpan tekiuajkej uan yotikchijkej tlen omonekiaya tikchiuaskej. Yotechixnamikej miakej akinmej kinyekanaj religiones uan noijki miakej tekiuajkej. Yotimopaleuijkej inmixpan tekiuajkej itech 70 altepemej uan okseki tribunales uan yotitlatlankej 1,225 uelta. Inmixpan timopaleuiaj para matechkauilikan matiktekichiuilikan toTajtsin Dios, matitetlapouikan, amo matimokajkalakikan itech política uan matechtlakaitakan ijkuak tikijtouaj amo tikseliaj estli.
Pero ¿tleka onikinpaleuito tokniuan ompa Europa tla ne onitlapaleuiaya ompa Estados Unidos itech kali kanin kinyekanaj iTlaixpantijkauan Jehová?
NOPAPANUAN ONECHMACHTIJKEJ MANECHPAKTI NITETLAPOUIS
Nopapa itoka George uan nomama itoka Lucille. Yejuan omomachtitoj tlamachtil 12 ompa Galaad uan 1956 onineski ijkuak nopapanuan otlapaleuijtokaj ompa Etiopía. Nopapanuan okilnamikej Felipe tlen otetlapouiaya ikinon onechtokayotijkej Philip (Hech. 21:8). Opanok se xiuitl uan tekiua ayakmo otechkauili matitetlapouikan. Ne onikatka nitsikitsin pero nikilnamiki ijkuak nofamilia ichtaka omonechikouayaj uan ichtaka otetlapouiayaj. Onechpaktiaya miak ijkuak inuan oniaya. Pero teyolkoko porque 1960 otechkixtijkej itech non altepetl.
1959 Nathan Knorr kajki toopochma ijkuak okintlajpaloto nofamilia ompa Adís Abeba tlen kajki Etiopía.
Otichantitoj Wichita tlen poui Kansas ompa Estados Unidos. Nopapanuan sapanoua okinpaktiaya tetlapouiskej uan okinpaleuijkej oksekimej noijki ijkon makichiuakan. Yejuan okitlakamatiayaj tlen kijtoua Biblia uan otechpaleuijkej noijki ijkon matikchiuakan. Okipaleuijkej nokni tlen techyekana tlen itoka Judy uan nokni tlen xokoyotl uan itoka Leslie. Yejuan noijki oneskej ompa Etiopía. Onimoapolakti ijkuak onikpiaya 13 xiuitl. Opanok eyi xiuitl uan otichantitoj Arequipa ompa Perú kanin okachi omonekiaya mamotetlapoui.
1974 ijkuak ne onikpiaya 18 xiuitl tokniuan tlen otlapaleuiayaj Betel ompa Perú, otechiluijkej titlapaleuiskiaj ken precursores especiales ne uan ok naui tokniuan. Otechtitlankej matitetlapouitij ijtik tepeyo tlen itoka Andes. Ompa noijki otikintlapouijkej akinmej tlajtouaj Quechua uan Aymara. Otikuikayaj se carro kanin noijki ompa otikochiayaj uan otiktokayotijkej Arca porque ijkon omotaya. Nikilnamiki oniknejnekiaya Biblia para nikinmachtis akinmej ik ompa ochantiayaj toTajtsin Dios kipojpolos kokolistli uan mikilistli uan tinochtin tikpiaskej tlen moneki (Apoc. 21:3, 4). Miakej otechkakej ijkuak otikintlapouijkej tlen kichiuas iTekiuajkayo toTajtsin Dios.
1974 otikpiayaj se camión tlen otiktokayotijkej “Arca”.
ONECHILUIJKEJ MANITLAPALEUITI KANIN KINYEKANAJ ITLAIXPANTIJKAUAN JEHOVÁ
1977 Albert Schroeder otechtlajpaloto ompa Perú. Ye opouiaya itech Cuerpo Gobernante uan onechilui maniktitlani se amatl para nitlapaleuiti kanin kinyekanaj iTlaixpantijkauan Jehová. Ne oniktemiti non amatl uan oniktitlanki ijkon ken onechilui. 17 de junio 1977 opejki nitlapaleuia Betel tlen kajki Brooklyn. Naui xiuitl onitlapaleui kanin tlachipauaj uan kanin tlayektlaliaj.
1979 otimonamiktijkej.
Junio 1978 onikixmatki Elizabeth Avallone itech se ueyi nechikol tlen omochi Nueva Orleans ompa Luisiana. Ipapanuan noijki okatkaj iTlaixpantijkauan Jehová. Elizabeth yokipiaya naui xiuitl okatka precursora uan okinekiaya okachi kitekichiuilis Jehová. Opejki timonotsaj uan satepan opejki timotlasojtlaj. Otimonamiktijkej 20 de octubre 1979 uan ye noijki otlapaleuito Betel.
Opejki timonechikouaj itech se tlanechikol itoka Brooklyn Spanish uan tokniuan sapanoua otechtlasojtlakej. Yotitlapaleuijkej itech eyi tlanechikolmej uan tokniuan sapanoua techtlasojtlaj uan techiluiaj nochipa matitlapaleuikan Betel. Noijki tikintlasojkamatiliaj toyolikniuan uan tofamiliares porque okinmaluijkej topapanuan ijkuak okokoxkatikej noso oueuejtikej.
1986 sekimej betelitas tlen inuan otimonechikouayaj itech tlanechikol Brooklyn Spanish.
ONECHTITLANKEJ MANIMOMACHTITI PARA NIYETOS ABOGADO
Enero 1982 onechiluijkej manitlapaleui itech Departamento de Asuntos Legales uan ne amo onikchiaya manechiluikan ompa nitlapaleuis. Opanok eyi xiuitl uan onechtitlankej manimomachtiti universidad uan ijkon nikpiaskia se amatl kanin kijtoua niabogado. Onechpakti tlen onimomachtiaya porque miakej okinpaleui ompa Estados Unidos. Noijki okinpaleui okseki altepemej ijkuak iTlaixpantijkauan Jehová oyayaj mopaleuitiuij inmixpan tekiuajkej uan otlatlaniayaj. Miak horas otimomachtiayaj non tlamantli.
1986 onechiluijkej manikyekana Departamento de Asuntos Legales uan ijkuakon onikpiaya 30 xiuitl. Onipakik porque onechiluijkej manikchiua non tekitl maski onikatka nitelpochtli. Pero onimotekipachouaya porque onikmatiaya non tekitl miak ipati uan omonekiaya nikchiuas miak tlamantli.
1988 onechmakakej amatl kanin kijtoua yiuelis niyetos niabogado. Pero ayakmo okachi onimouikaya iuan Jehová porque sapanoua onimomachtiaya. Ijkuak ikaj momachtia universidad xamo mokuayejyekoua okachi ueyititok porque ixtlamatki. Pero Elizabeth yolik onechpaleui oksepa manimouika iuan Jehová. Non onechititi okachi miak ipati matimouikakan iuan Jehová uan matikintlasojtlakan akinmej kitekichiuiliaj uan amo san matiyetokan tiixtlamatkej.
TITLAJTOUAJ INPATKA TOKNIUAN MAKINKAUILIKAN MAKITEMATILTIKAN KUALI TLAJTOLI
Ijkuak otlanki onimomachti opejki nikinpaleuia tokniuan tlen tlapaleuiaj itech Asuntos Legales ompa Betel. Otiayaj inmixpan tekiuajkej porque omonekiaya tikyektlaliskej seki tlamantli uan noijki onikinpaleuiaya tokniuan inmixpan tribunales para matechkauilikan matitetlapouikan kuali tlajtoli. Onechpaktiaya ompa nitekipanos pero ualeua onikitaya oui porque ialtepe Jehová kipatla seki tlamantli. Manamechilui tleka ijkon nikijtoua. 1990 otechiluijkej akinmej titlapaleuiaj legales matikyektlalikan seki tlamantli porque tokniuan ayakmo kijtoskiaj kech inpati amatlajkuilolmej. Desde ijkuakon tokniuan ayakmo kijtouaj kech inpati amatlajkuilolmej. Ikinon ayakmo okachi otikpiayaj tekitl ompa Betel, itech tlanechikolmej uan ayakmo techiluiaj matiktlaxtlauakan tlen amo moneki. Sekimej omokuayejyekojkej ayakmo tikpiaskiaj tomin nion tikinpiaskiaj amatlajkuilolmej tlen ika titetlapouiskej. Pero amo opanok ijkon ken omokuayejyekojkej. Desde ijkuakon okachi miakej tokniuan kitekichiuiliaj Jehová uan akinmej tikintlapouiaj tikinmakaj amatlajkuilolmej uan amitlaj kitlaxtlauaj. Yonikitak miak tlamantli yomopatlak pero nochi kuali kisa porque Jehová techpaleuia uan techyekana tlakeuali yolmelajki uan ixtlamatki (Éx. 15:2; Mat. 24:45).
Miak uelta otitlatlankej inmixpan tekiuajkej porque tokniuan okipiayaj kuali inyelis uan amo porque abogados okatkaj ixtlamatkej. Ijkon opanok 1998 ijkuak eyi tokniuan tlen pouij itech Cuerpo Gobernante uan insiuauan oyajkej se ueyi nechikol tlen omochi ompa Cuba. Yejuan okiteititijkej kipiaj kualtsin inyelis uan tetlakaitaj uan non okinpaleui tekiuajkej makajsikamatikan amo timokajkalakiaj itech política. Okachi otechpaleui tlen okichijkej nonmej tokniuan uan amo tlen otikijtouayaj ijkuak otimonechikouayaj inuan tekiuajkej.
Miak uelta otiajkej inmixpan tekiuajkej para tikinpaleuiskej tokniuan makinkauilikan matetlapouikan kuali tlajtoli (Filip. 1:7). Miak xiuitl tekiuajkej tlen tlanauatiaj Europa uan Corea del Sur okinchiualtiayaj tokniuan mamochiuakan soldados uan amo okinekiayaj kintlaliskej makichiuakan okseki tlamantli. Ikinon kanaj 18,000 tokniuan okintsakej ompa Europa uan kanaj 19,000 okintsakej ompa Corea del Sur porque amo okinekej yetoskej soldados.
7 de julio 2011 akinmej tlapaleuiaj itech Tribunal de Derechos Humanos ompa Europa okijkuilojkej se amatl itoka Bayatyan contra Armenia. Ompa okinnauatijkej tekiuajkej makinkauilikan tokniuan makichiuakan okseki tlamantli para amo mayetokan soldados. 28 de junio 2018 akinmej tlapaleuiaj itech Tribunal Constitucional ompa Corea del Sur noijki ijkon okinnauatijkej tekiuajkej. Otitlatlankej porque tokniuan telpochmej amo mokajkalakiaj itech política.
Nochtin tokniuan tlen tlapaleuiaj itech Departamento de Asuntos Legales sapanoua mochijchikauaj kipaleuiskej iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Tikpatioitaj tikinpaleuiskej tokniuan ijkuak tekiuajkej amo kinkauiliaj makiueyichiuakan Jehová. Tejuan tiktematiltiaj kuali tlajtoli ijkuak tiauij inmixpan tekiuajkej maski titlatlanij noso amo (Mat. 10:18). Porque tikinmijkuilouaj seki textos itech amamej tlen tikinmititiaj tekiuajkej uan noijki tikintlajtoltiaj seki textos ijkuak inmixpan timopaleuiaj. Ikinon jueces kikakij noso kitlajtoltiaj tlen tikijkuilouaj. Noijki kitlajtoltiaj tlen tikijkuilouaj akinmej kintitlanij tekiuajkej inpatka matlajtotij, akinmej kitematiltiaj nochi tlen panoua uan oksekimej. Ikinon akinmej kipiaj kuali inyelis techixmatij akinmej tejuan uan noijki kitaj kajki itech Biblia tlen tikneltokaj uan sekimej peua momachtiaj tlen kijtoua Biblia.
NIKTLASOJKAMATILIA JEHOVÁ
Yinikpia 40 xiuitl nitlapaleuia itech Departamento de Asuntos Legales uan yonitekipano inuan miakej tokniuan tlen katej itech Betel ipan nochi tlaltikpak. Onikinpaleui porque omonekiaya tikyektlaliskej seki tlamantli inmixpan tekiuajkej, otikinpaleuijkej tokniuan inmixpan tribunales uan noijki inmixpan tekiuajkej tlen ueyititokej. Nikintlasojtla tokniuan tlen tlapaleuiaj itech Departamento de Asuntos Legales tlen katej kanin techyekanaj tiiTlaixpantijkauan Jehová uan noijki itech okseki kalmej Betel. Sapanoua nipaki porque Jehová yonechteochi miak.
Yikipia 45 xiuitl onimonamikti iuan Elizabeth uan ye nochipa nechpaleuia. Ye nechpaleuia maski kipia se kokolistli tlen sapanoua kisotlaua.
Elizabeth uan ne yotikitakej tikpiaj chikaualistli uan titlatlanij porque Jehová techpaleuia. David okijto Jehová kimaka chikaualistli ialtepe (Sal. 28:8). Nin kiteititia “Jehová kijtoua akin tlatlanis”.