Watchtower AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
Watchtower
AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
náhuatl del centro
  • BIBLIA
  • AMATLAJKUILOLMEJ
  • NECHIKOLMEJ
  • w15 1/7 págs. 6-7
  • ¿Tlen amo kimatij tlaltikpaktlakamej?

Amitlaj video.

Techtlapojpolui, amo ueli otikkixtijkej video.

  • ¿Tlen amo kimatij tlaltikpaktlakamej?
  • Akin Tetlapouijtok Kitematiltia Itekiuajkayo Jehohvá—2015
  • Okseki tlamachtilmej
  • ¿Tlen yokichijkej tlaltikpaktlakamej?
    Akin Tetlapouijtok Kitematiltia Itekiuajkayo Jehohvá—2015
  • ¿Ken kitaj iTlaixpantijkauan Jehová tlen kimatij ixtlamatkej?
    Tlen miakej motlajtlaniaj
Akin Tetlapouijtok Kitematiltia Itekiuajkayo Jehohvá—2015
w15 1/7 págs. 6-7
Se siuatl ixtlamatki tlen kajki itech se laboratorio

TLAMACHTIL TLEN IKA PEUA | ¿TLALTIKPAKTLAKAMEJ YOKITLANILIJKEJ BIBLIA?

¿Tlen amo kimatij tlaltikpaktlakamej?

Yikin opejki kinchijchiuaj seki amochmej tlen tlamachtiaj itech Nuevo Ateísmo. Ninmej amochmej kinpaktia miakej pero noijki kichiua miakej itech ma motlapouikan uan ma moteuikan. Itech nin amochmej se tlakatl tlen itoka David Eagleman okijto: “Miakej akinmej kintlajtoltiaj nin amochmej kineltokaj ciencia yikimati nochi”. Pero noijki kijtoa: “Akinmej kuali momachtiaj nochipa kinektokej okachi kimatiskej, uan nochi tlen yopanok techmachtia itech ciencia ok onka miak tlamantli”.

Se tlakatl tlen kinmita sitlalimej ika se telescopio

Pampa kinekij kimatiskej tlen okachi oui itech ciencia, miakej tlakamej uan siuamej yokajsikej miak tlamantli tlen sapanoa miak ipati. Pero noijki okichijkej seki tlamantli amo kuali. Isaac Newton se akin okachi ixtlamatki, okiteititi ken nochi tlen onka itech semanauak tekiti san sekan pampa kinyekana gravedad. Noijki okichi cálculo, tlen motekitiltia itech matematicas tlen sapanoa miak ipati itech computadora, ijkuak yauij semanauak uan itech física nuclear. Pero Newton noijki otlaneltokaya itech alquimia, ye okineltokaya ijkon plomo uelis kikuepaskej oro san ika seki tlamantli mágicas noso pampa omomachtiayaj astrología.

Uan kanaj 1.500 xiuitl achto, se tlakatl griego tlen itoka Tolomeo okimatki ken moliniaj planetas uan ijkon okinchi mapas. Pero okineltokaya Tlaltikpak okatka itlajkotia semauak. Se astrofísico tlen itoka Carl Sagan okijto itech Tolomeo: “Itech 1.500 xiuitl amo kuali okineltokaya kox Tlaltikpak okatka itlajkotia semanauak, nin techilnamiktia maski sapanoa ixtlamatkej noijki uelis amo kuali mokuayejyekoskej”.

Se siuatl ixtlamatki kitlajtoltijtok Biblia

Axkan akinmej ixtlamatkej noijki ijkon kinpanoa. Onka miak tlamantli tlen yokichijchijkej pero noijki okseki tlamantli amo kimatij. ¿Se tonal tikmatiskej nochi itech semanauak? Se físico tlen itoka Paul Davies kijtoa científicos amo keman uelis kimatiskej nochi nion amo keman uelis kichiuaskej itlaj pampa kuali kajsikamatiskej nochi. Nin san techmachtia amo keman uelis tikmatiskej nochi tlen onka. Ik non, amo uelis tikneltokaskej ijkuak ikaj kijtos ika ciencia uelis tikmatiskej nochi.

Biblia kichiua tlen tlaltikpaktlakamej amo ueli kichiuaj

Biblia techiluia nochi tlamantli kuali tlen onka san seki tlamantli itech nochi tlen uelis kichiuas toTajtsin Dios (Job 26:14). Onka miak tlamantli tlen amo uelis tikajsikamatiskej. Yikipia kanaj 2.000 xiuitl tlatitlanil Pablo okijkuilo itlaj tlen miak ipati, ye okijto: “¡Milák, kema weyi iteiknomatilis Dios, iwa kema weyi iixtlamatilis! Iwa iajsikamatilis, amaka weleti kiteajsikamatiltia tlan Dios kichiwa, nion amaka kajsikamati tlan kichiwa nion kenomi kichiwa” (Romanos 11:33).

Tlapaleuilistli tlen tlaltikpaktlakamej noso ciencia amo uelis kitemakaskej

Maski ciencia techiluia miak tlamantli itech Tlaltikpak, Biblia techiluia ken uelis kuali timouikaskej iuan oksekimej, noijki techiluia ken uelis tiyolpakiskej. Ma tikitakan seki neskayotl.

  • Ima se tlakatl tlen kijtoa ximoketsa

    Ayakmo ma tlachtekikan

    Xiktlakaita yolilistli

    “Amo xitemikti.” (Éxodo 20:13.)

    “Nochi akin kikokolia ikni, se temikti.” (1 Juan 3:15.)

    Ma yeto yolseuilistli

    “Xikaua tlen amo kuali, uan xikchiua tlen kuali; ximochijchikaua pampa tikajsis yolseuilistli, uan xiyeto itech.” (Salmo 34:14.)

    “Akimeh mochijchikawah mayeto yolsewílistli innawak nochteh n tlakah, Dios kinmakas yolsewílistli iwa kipiaskeh yeknemílistli.” (Santiago 3:18.)

    Xikkokoli ijkuak moteuiaj

    “Jehová kitlatemolia akin yolmelauak uan akin amo yolmelauak, uan ye kikokolia akin kipaktia moteuis.” (Salmo 11:5.)

    “Amo xiknexikolita akin kipaktia moteuis, nion xikpejpena nion se iojui. Pampa Jehová kikokolia akin kitlatia iyelis.” (Proverbios 3:31, 32.)

  • Se kalchanejke

    Kalchanejkej uelis yolpakiskej

    Xikintlakamati motatajuan

    “Tepilwah, xikintlakitakah nomotajwah, porke ijkó otlanawati Dios. “Xiktlakita mopapá iwa xiktlakita momamá,” ye n achto tlanawátili non kipia tiochiwálistli, ‘ijkó tikpias miak pakílistli iwa tiyolitos miak xiwitl itech nin tlali.’” (Efesios 6:1-3.)

    Xikinmachti mokoneuan

    “Amo xikinkuakualanikah nomopilwah, yej xikinyekiskaltikah ika tlanonotsálistli iwa ika itlajtol n Toteko.” (Efesios 6:4.)

    “Amo xikinkuakualanikah nomopilwah, para amo mamosojsotlawakah.” (Colosenses 3:21.)

    Xiktlasojtla uan xiktlakaita monamik

    “Nochi tlakatl makitlasojtla isiwa kemi ye inewia motlasojtla, iwa n tesiwa noiwa makitlakita iokich.” (Efesios 5:33.)

  • Se kuauitl

    Ma tikmaluikan Tlaltikpak

    Biblia kijtoa amo yolkualmej akinmej kijtlakoaj Tlaltikpak uan ye kintlajtlakoltis pampa tlen okichiuilijkej Tlaltikpak (Isaías 24:5, 6). Dios kintlajtlanilis tlen okichiuilijkej Tlaltikpak. Ye “kimpojpolos akimeh kijtlakoah n tlaltíkpaktli” (Apocalipsis 11:18). Amo uelis momakixtiskej.

    Amatlajkuilolmej ika Náhuatl del centro (1993-2026)
    Nikan tiktsakuas
    Nikan tikpeualtis
    • náhuatl del centro
    • Xiktitlani
    • Uelis tikpatlas seki tlamantli
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Tla tikneki tikitas
    • Amo ikaj uelis kitas
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Nikan tikpeualtis
    Xiktitlani