Watchtower AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
Watchtower
AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
náhuatl del centro
  • BIBLIA
  • AMATLAJKUILOLMEJ
  • NECHIKOLMEJ
  • w15 1/7 págs. 3-5
  • ¿Tlen yokichijkej tlaltikpaktlakamej?

Amitlaj video.

Techtlapojpolui, amo ueli otikkixtijkej video.

  • ¿Tlen yokichijkej tlaltikpaktlakamej?
  • Akin Tetlapouijtok Kitematiltia Itekiuajkayo Jehohvá—2015
  • Tlen okseki kipia
  • Okseki tlamachtilmej
  • TLEN YOKICHIJCHIJKEJ TLALTIKPAKTLAKAMEJ
  • ¿Ken kitaj iTlaixpantijkauan Jehová tlen kimatij ixtlamatkej?
    Tlen miakej motlajtlaniaj
  • ¿Tlen amo kimatij tlaltikpaktlakamej?
    Akin Tetlapouijtok Kitematiltia Itekiuajkayo Jehohvá—2015
  • Nin amo kimatij ixtlamatkej
    ¡Ma titlachixtokan! 2021
Akin Tetlapouijtok Kitematiltia Itekiuajkayo Jehohvá—2015
w15 1/7 págs. 3-5
Miak tlamantli tlen yokichijchijkej tlaltikpaktlakamej ken carros, GPS, escáner cerebral, satélites uan aviones

TLAMACHTIL TLEN IKA PEUA | ¿TLALTIKPAKTLAKAMEJ YOKITLANILIJKEJ BIBLIA?

¿Tlen yokichijkej tlaltikpaktlakamej?

Se diccionario kijtoa tlajtoli ciencia kijtosneki: “Nochi tlen kimatij itech tlamantli uan tlen panoa, kimatij ijkuak momachtiaj noso kitaj”. Tlaltikpaktlakamej moneki mochijchikauaskej pampa kimatiskej nin uan ualeua amo kimatij tlen kinekij. Akinmej momachtiaj non kichiuaj itech miakej tonalmej, metstli uan xiuitl. Uan maski ualeua tlen momachtiaj amo tlapaleuia, oksekimej kema tlapaleuiaj ika tlen momachtiaj. Ma tikitakan seki neskayotl.

Itech ueyi altepetl Europa sekimej tlaltikpaktlakamej yokichijchijkej itlaj tlen uelis kichipauas atl, nin okichijchijkej ika plastico. Noijki okachi motekitiltia ijkuak itlaj tlaxixinia, ken ijkuak otlalolinki itech ueyi altepetl Haíti itech xiuitl 2010.

Miakej kilometros ipan totsontekon onka seki satelites tlen kichiua ma tikmatikan kanin tikatej (GPS). Nin okichijchijkej pampa soldados, pero axkan kinpaleuia akinmej yauij itech ojtli, akinmej kinuikaj aviones, akinmej yauij paxialotiuij uan okseki tlen moneki tlejkoskej ipan tepemej. Ika tlen okichijchijkej tlaltikpaktlakamej axkan amo oui tiaskej san kanin tiknekiskej.

¿Tiktekitiltia se celular, computadora noso Internet? ¿Itlaj tlen okichijchijkej tlaltikpaktlakamej omitspaleui ximopajti? ¿Yotitlejkok itech se avión? Tla ijkon yotiktekitilti seki tlamantli kuali tlen okichijchijkej tlaltikpaktlakamej uan tlen kinpaleuia nochtin tlaltikpaktlakamej. Axkan kuali tikatej pampa nochi tlen yokichijchijkej tlaltikpaktlakamej.

TLEN YOKICHIJCHIJKEJ TLALTIKPAKTLAKAMEJ

Axkan akinmej ixtlamatkej okachi kuali momachtiaj semanauak uan nochi tlen okichijchi toTajtsin Dios. Noijki momachtiaj átomo nuclear pampa kimatiskej ken chijchijtok, astrofísicos momachtiaj nochi tlen yiuejkika omochi pampa kimatiskej ken opejki semanauak. Miakej kineltokaj ika nochi tlen momachtiaj itech tlen amo mota uan okseki tlamantli, yomonekiaya kimatiskej itech toTajtsin Dios tlen techtlapouia Biblia.

Sekimej tlaltikpaktlakamej tlen ixtlamatkej kichiuaj okseki tlamantli. Amir Aczel kijtoa miakej tlaltikpaktlakamej “momachtiaj pampa kiteititiskej amo onka toTajtsin Dios”. Se neskayotl, se tlakatl tlen ixtlamatki uan akin sapanoa kixmatij kijtoa “ken amo onka tlamantli tlen kiteititia melauak onka se toTajtsin Dios tlen okichijchi nochi semanauak, ik non, tikijtoaj amo onka se toTajtsin Dios”. Oksekimej kijtoa akinmej kineltokaj tlen kijtoa Biblia itech tlen okichijchi toTajtsin Dios, yetokej akinmej kineltokaj itech magia, uan itech tlen kichiuaj tlaltikpaktlakamej (ciencia) moneki kikixtiskej nochi non tlamantli.a

Ma timotlajtlanikan: ¿tlaltikpaktlakamej yikimatij miak tlamantli itech semanauak pampa ijkon kijtoskej? Amo. Maski yikimatij miak tlamantli, miakej akinmej ixtlamatkej kijtoaj ok moneki kimatiskej miak tlamantli. Steven Weinberg akin okitlanki Nobel de Física, kijtoa: “Amo keman tikmatiskej nochi”. Uan se astronomo itech Gran Bretaña tlen itoka Martin Rees, kijtoa: “Onka seki tlamantli tlen tlaltikpaktlakamej amo keman tikmatiskej”. Onka miak tlamantli tlen tlaltikpaktlakamej ayamo kimatij itech célula uan noijki itech semanauak. Se neskayotl:

  • ADN

    Biólogos ayamo kajsikamatij células, ken chijchijtokej uan ken xejxelitokej. Nin se tlamantli tlen tlaltikpaktlakamej ayamo kuali kajsikamatij.

  • Se chokotsin kitlamotla se pelota

    Uan nochipa tikmachiliaj gravedad, pero amo kimatij ken tekiti. Akinmej ixtlamatkej amo kimatij tleka ijkuak titsikuini gravedad techtilana uan ken metstli ompa kajki uan kiyaualoa Tlaltikpak.

  • Semanauak

    Cosmólogos kijtoaj kanaj 95% itech nochi tlen onka itech semanauak amo mota uan amo onka tlen ika uelis kitamachiuaskej.

Uan ok onka miak tlamantli tlen ayamo kimatij. Se tlakatl tlen tepajtia kijtoa: “Okachi amo tikmatij. Pampa akinmej ixtlamatkej san moneki motlajtlachialtiskej itech tlen melauak onka”.

Ik non, tla tikneltoka ika nochi tlen kimatij tlaltikpaktlakamej ayakmo uelis titlaneltokaskej itech toTajtsin uan Biblia, san xikilnamiki yejuan maski kipiaj miakej teposmej tlen ika momachtiaj, ayamo kimatij nochi itech tlen onka. Ma tikitakan tlen kijtoa Encyclopedia Britannica itlamian se tlamachtil kanin otlajtoaya itech tlen yopanok uan tlen yomomachtijkej: “Axkan, ijkuak itech 4,000 xiuitl yomomachtijkej semanauak, amo itlaj tikmatij ijkon ken yiuejkika okinpanok Babilonios”. ¿Tlen moneki ma tikchiuakan ika nochi tlen ayamo kimatij? ¿Amo itech timotekipachoskej?

TiiTlaixpantijkauan Jehová tiktlakaitaj tlen sejse kineltoka itech nin tlamantli. Uan timochijchikauaj pampa tikchiuaskej ken kijtoa Biblia: “Nochteh manomechixmatikah non teajsikamatkeh” (Filipenses 4:5). Timitsyoleuaj xikita tlamantli tlen Biblia uan tlaltikpaktlakamej kineltokaj uan ken mopaleuiaj.

a Oksekimej tlaltikpaktlakamej amo kineltokaj tlen kijtoa Biblia pampa nochi tlen tlamachtiaj tlaneltokalismej, kijtoaj Tlaltikpak tlen okachi ipati itech semanauak noso toTajtsin Dios okichijchi nochi san itech chikuase tonalmej tlen kipiaj 24 horas (xikita recuadro “Biblia uan tlen melauak kimatij tlaltikpaktlakamej”).

Biblia uan tlen melauak kimatij tlaltikpaktlakamej

Biblia amo techtlapouia itech ciencia. Pero techiluia miak tlamantli tlen melauak uan tlen kinpaktiskia kimatiskej tlaltikpaktlakamej tlen sapanoa momachtiaj. Ma tikitakan seki neskayotl.

  • Semanauak

    Keman okichijchijkej semanauak uan Tlaltikpak

    Tlaltikpaktlakamej kijtoaj yikipia kanaj cuatro mil millones xiuitl okichijchijkej Tlaltikpak, uan semanauak yikipia kanaj 13 noso 14 mil millones xiuitl okichijchijkej. Biblia amo techiluia keman okichijchijkej Tlaltikpak. Nion amo kanaj techiluia keman okichijchijkej Tlaltikpak. Itech achto tlaxelol san kijtoa: “Achto, toTajtsin Dios okichijchi iluikak uan Tlaltikpak” (Génesis 1:1). Nin kinkauilia tlaltikpaktlakamej ma kijtokan keman okichijchijkej semanauak uan Tlaltikpak.

  • Tepemej, kuajyo, uan atl

    Okiyektlalijkej Tlaltikpak pampa ma tiyoltokan

    Itech Génesis 1:3-31 moijtoa ken okiyektlalijkej Tlaltikpak pampa itech ma tichantikan uan kitekitiltia tlajtoli tonal pampa kiteititis sejse kauitl keman okiyektlalijkej nochi. Uan nochi nin otlanki ijkuak okinchijchijkej tlaltikpaktlakamej. Biblia amo techiluia keski ouejka chikuase tonal keman otlachijchijkej. Axkan tlaltikpaktlakamej moneki momachtiskej tlen opanok itech sejse tonal uan mokuayejyekoskej kanaj keski ouejka. San tikmatij nin tonal amo san okipiaya 24 horas.

  • Tlaltikpak

    Kanin mokitskijtok Tlaltikpak

    Biblia kijtoa amo ikaj kikitskia Tlaltikpak (Job 26:7). Yiuejkika tlaltikpaktlakamej okineltokayaj se tlakatl okimamaya noso okatka ipan seki elefantes tlen okatkaj ipan se ueyi ayotsin. Tlaltikpaktlakamej moneki momachtiskej ken Tlaltikpak amo kanaj mokitskijtok. Nicolás Copérnico uan Johannes Kepler okijtojkej Tlaltikpak uan okseki planetas kiyaualojtokej Tonaltsin uan nin kichiuaj pampa itlaj tlen amo mota kinmolinia. Seki xiuitl satepan Isaac Newton okijto gravedad kiyekana nochi tlen onka itech semanauak.

  • Bacterias

    Tlachipaualistli

    Itech Biblia tikajsij se amochtli tlen itoka Levítico kanin israelitas okiselijkej seki tlanauatilmej pampa amo okachi mokokoskej, se neskayotl, okinnauatiayaj ma kinxelokan akinmej omokokoayaj. Uan noijki itech Deuteronomio 23:12, 13 okinnauatijkej israelitas ma yakan uejka ijkuak okinekiayaj kichiuaskej baño uan omonekiaya kitlalpachoskej. Yikin kipia kanaj 200 xiuitl tlaltikpaktlakamej okimatkej moneki kichiuaskej ijkon ken okinauatijkej israelitas.

Nochi nin yiuejkika omoijkuilo. ¿Tleka akinmej okijkuilojkej Biblia okimatiaya nin tlamantli, uan ixtlamatkej tlen okatkaj amo okimatiayaj? Akin otlanauati ma moijkuilo Biblia kijtoa: “Ijkon ken iluikak okachi ueyi uan amo ken Tlaltikpak, ijkon noojuiuan okachi uejueyij uan amo ken namoojuiuan uan nokuayejyekoluan okachi uejueyij uan amo ken namokuayejyekoluan” (Isaías 55:9).

    Amatlajkuilolmej ika Náhuatl del centro (1993-2026)
    Nikan tiktsakuas
    Nikan tikpeualtis
    • náhuatl del centro
    • Xiktitlani
    • Uelis tikpatlas seki tlamantli
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Tla tikneki tikitas
    • Amo ikaj uelis kitas
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Nikan tikpeualtis
    Xiktitlani