TLAMACHTIL 21
¿Ken technankilia Jehová ijkuak tiktlatlaujtiaj?
“Noiwa ya tikmatih Ye yotechmák tlan otiktlajtlanilijkeh” (1 JUAN 5:15).
TLAKUIKALI 41 Nochipa nechkaki Jehová
XIKILNAMIKTOa
1, 2. ¿Tlen ualeua timotlajtlaniaj?
¿SE TONAL yotimotlajtlani kox Jehová mitsnankilia ijkuak tiktlatlaujtia? Amo san te ijkon timotlajtlania. Miakej tokniuan ijkon yomotlajtlanijkej porque otlajyouijtokaj. Xamo noijki timokuayejyekoua Jehová amo technankilia ijkuak titlajyouijtokej.
2 Itech nin tlamachtil oksepa tikitaskej ken uelis tikneltokaskej Jehová technankilia ijkuak tiktlatlaujtiaj (1 Juan 5:15). Noijki tikitaskej ken technankilia Jehová uan tleka ualeua timokuayejyekouaj amo technankilia.
UALEUA JEHOVÁ AMO TECHNANKILIA KEN TIKNEKIJ
3. ¿Tleka Jehová kineki matiktlatlaujtikan?
3 Biblia techmachtia Jehová sapanoua techtlasojtla uan techpatioita (Ageo 2:7; 1 Juan 4:10). Ikinon techyoleua matiktlatlaujtikan uan matikiluikan matechpaleui (1 Ped. 5:6, 7). Jehová kineki techpaleuis para nochipa iuan matimouikakan uan matitlaxikokan ijkuak titlajyouiskej.
Ijkuak David okitlatlaujti Jehová, ye okipaleui amo makimiktikan. (Xikita párrafo 4).
4. ¿Tleka tikneltokaj Jehová kinankilia itekipanojkauan ijkuak kitlatlaujtiaj? (Noijki xikita dibujo).
4 Ijkuak timomachtiaj Biblia ompa tikitaj ken yiuejkika Jehová okinankili sekimej itekipanojkauan ijkuak okitlatlaujtijkej. Xamo timokuayejyekouaj tlen okipanok David. Ijkuak ye oyoltoka, miakej okikokoliayaj ikinon nochipa okiluiaya Jehová makipaleui. Se tonal okitlatlaujti: “Oh, Jehová, xikkaki tlen nimitsiluis; xikkaki ijkuak nimitstlatlaujtia techpaleui. Technankili porque te nochi kuali tikchiua uan amo keman techkauas” (Sal. 143:1). Jehová okinankili David uan okimakixti (1 Sam. 19:10, 18-20; 2 Sam. 5:17-25). Ikinon David okijto: “Jehová amo uejka kajki itech akinmej kitlatlaujtiaj”. Tejuan noijki uelis tikneltokaskej Jehová ijkon ken David (Sal. 145:18).
Ijkuak Pablo okitlatlaujti, ye okiyolchika para matlaxiko. (Xikita párrafo 5).
5. Xikyekijto kox Jehová nochipa okinnankili itekipanojkauan ijkon ken okitlatlaujtijkej. (Noijki xikita dibujo).
5 Xamo ijkuak tiktlatlaujtiaj Jehová amo technankilia ijkon ken tiknekij. Ijkon okipanok apóstol Pablo. Ye okipiaya “kemi itla witstli” itech itlalnakayo porque sapanoua otlajyouijtoka uan eyi uelta okitlajtlani Jehová makikixtili. ¿Okinankili Jehová ijkon ken okilui? Kema okinankili pero amo ijkon ken okitlajtlani. Amo okikixtili tlen okitlajyouiltijtoka pero kema okipaleui matlaxiko uan makitekichiuilijto (2 Cor. 12:7-10).
6. ¿Tleka uelis timokuayejyekoskej Jehová amo technankilia ijkuak tiktlatlaujtiaj?
6 Xamo noijki Jehová amo technankilis ken tejuan tiknekij. Pero moneki tikneltokaskej ye kimati tlen okachi techpaleuis. Ye uelis “kichiwas okachi miak de tlan tejwah tiktlajtlani noso tiknejnewiliah” (Efes. 3:20). Ikinon xamo Jehová technankilis ijkuak monekis pero amo ijkon ken otimokuayejyekojkej.
7. Xikyekijto tleka ualeua moneki tikpatlaskej tlen tiktlajtlaniliaj Jehová.
7 Ijkuak tikajsikamatij tlen Jehová kineki, techpaleuis kuali matimokuayejyekokan tlen tiktlajtlaniliskej ijkuak tiktlatlaujtiskej. Matikitakan tlen okipanok tokni Martin Poetzinger. Ijkuak yikin omonamikti okiuikakej kanin otetsakuayaj nazis. Ye okitlatlaujti Jehová makikajkauakan para ijkon yetoskia iuan isiua uan tetlapouiskia. Pero opanok ome semanas uan amo okikajkajkej. Ikinon tokni Poetzinger okilui Jehová: “Techpaleui manikajsikamati tlen tikneki manikchiua”. Satepan omokuayejyeko sekimej tokniuan noijki otsaktokaj uan otlajyouijtokaj. Yejuan noijki okintekipachouaya tlen okinpanotoka infamilias. Tokni Poetzinger okilui Jehová: “Nimitstlasojkamatilia porque techkauilia manimitstekichiuili. Techpaleui manikinyolseui uan manikinyolchikaua tokniuan”. Ijkon okichi ijkuak otsaktoka chiknaui xiuitl.
8. ¿Tlen moneki tikilnamikiskej ijkuak tiktlatlaujtiaj Jehová?
8 Matikilnamiktokan Jehová kineki kuali matiyetokan uan ijkon kichiuas ijkuak monekis. Ye kitlajtlamis nochi tlen techtlajyouiltia, ayakmo tlaxixinis, ayakmo timokokoskej nion tiixpoliuiskej. Jehová kichiuas tlen yokijto ika iTekiuajkayo (Dan. 2:44; Apoc. 21:3, 4). Pero ye axkan kikauilijtok matlanauati Satanás nikan tlaltikpak (Juan 12:31; Apoc. 12:9).b Tla Jehová kipojpoloskia nochi tlen amo kuali, motaskia Satanás kuali tlanauatia. Axkan ok moneki timochiaskej para Jehová makichiua tlen yokijto pero non amo kijtosneki ye amo techpaleuia. Matikitakan tlen kichiua Jehová para techpaleuis.
¿KEN TECHNANKILIA JEHOVÁ?
9. Xikyekijto ken techpaleuia Jehová ijkuak moneki itlaj tikpejpenaskej.
9 Jehová techpaleuia matiyetokan tiixtlamatkej. Jehová kijtoua techpaleuis matiyetokan tiixtlamatkej para uelis tikpejpenaskej tlen tikchiuaskej. Okachi moneki matechpaleui ijkuak tikpejpenaskej tlen tikchiuaskej itech tonemilis ken ijkuak tikpejpenaskej kox timonamiktiskej noso amo (Sant. 1:5). Matikitakan tlen okipanok se tokni tlen itoka Maríac tlen ayamo kipia inamik. Ye sapanoua oyolpakiaya ijkuak okitekichiuiliaya Jehová ken precursora regular. Satepan okixmatki se tokni. Ye okijto: “Opejki kuali timouikaj uan timotlasojtlaj. Onikmatiaya omonekiaya kuali nikpejpenas tlen nikchiuas. Ikinon oniktlatlaujti Jehová, onikmatiaya omonekiaya manechpaleui pero ye amo kipejpenaskia tlen nikchiuaskia”. María okitak ken Jehová okinankili uan okipaleui mayeto ixtlamatki. ¿Ken okichi? Tokni okintemo amatlajkuilolmej uan okinmajsik miakej tlamachtilmej tlen okipaleuijkej. Inantsin noijki momachtia Biblia uan okipaleui makajsikamati tlen okimachiliaya. Tlen okichi María okipaleui kuali makipejpena tlen kichiuas.
¿Ken techyolchikaua Jehová para matitlaxikokan? (Xikita párrafo 10).
10. Xikyekijto ken kinpaleuia Jehová itekipanojkauan ijkon ken kijtoua Filipenses 4:13. (Noijki xikita foto).
10 Jehová techyolchikaua para matitlaxikokan. Jehová okiyolchika apóstol Pablo ikinon noijki moneki tikneltokaskej ye techyolchikauas para matitlaxikokan ijkuak titlajyouiskej (xiktlajtolti Filipenses 4:13). Matikitakan tlen okipanok se tokni tlen itoka Benjamin. Tokni iuan ifamilia miak xiuitl okatkaj kanin miakej omopaleuiayaj ompa África. Ye okijto: “Nochipa oniktlatlaujtiaya Jehová manechyolchikaua para manikchiua tlen kuali. Jehová onechnankili porque onechyolseui, onechyolchika para nitetlapouis uan onechmakak amatlajkuilolmej para okachi iuan manimouika”. Noijki okijto: “Ijkuak oniktlajtoltiaya tlen okinpanok sekimej tokniuan uan ijkuak onikitak ken Jehová okinpaleuiaya, onechyolchika para amo nimosotlauas uan nochipa maniktekichiuilijto Jehová”.
¿Yotikitak ken Jehová mitsyolchikaua ijkuak mitspaleuiaj tokniuan? (Xikinmita párrafos 11 uan 12).d
11, 12. ¿Ken techyolchikaua Jehová ijkuak techpaleuiaj tokniuan? (Noijki xikita foto).
11 Jehová techyolchikaua ijkuak tokniuan techpaleuiaj. Jesús sapanoua okitlatlaujti Jehová ijkuak yikimiktiskiaj. Ye okilui iTajtsin makimakixti uan ijkon amo makijtokan okiuijuikalti itoka. Pero Jehová okititlanili se ángel para makiyolchikaua (Luc. 22:42, 43). Axkan Jehová noijki techpaleuia ijkuak se tokni techtlajpaloua noso ijkuak technotsa ika teléfono. Nochtin uelis tiktemoskej ken tikinyolchikauaskej tokniuan (Prov. 12:25).
12 Matikitakan tlen okipanok se tokni tlen itoka Míriam. Ijkuak inamik oixpoliuik, ye omoka iselti itech ikalijtik. Ikinon sapanoua omoyolkokouaya uan omotekipachouaya. Ochokaya uan okinekiaya ikaj iuan motlapouis. Ye okijto: “Onimosotlauaya uan amo oniknekiaya ikaj niknotsas ikinon oniktlatlaujti Jehová. Ijkuak ok iuan onimotlapouijtoka onechnotski ika teléfono se tlayekanki tlen kuali iuan nimouika”. Tlayekanki uan isiua okiyolseuijkej Míriam. Ye kineltoka Jehová okiyolini tlayekanki makinotsa.
¿Ken techyolchikaua Jehová ijkuak techpaleuiaj akinmej amo kitekichiuiliaj? (Xikinmita párrafos 13 uan 14).
13. Xikyekijto ken technankilia Jehová ijkuak techpaleuiaj akinmej amo kitekichiuiliaj.
13 Jehová techyolchikaua ijkuak akinmej amo kitekichiuiliaj techpaleuiaj (Prov. 21:1). Ualeua Jehová technankilia ijkuak kichiua akinmej amo kitekichiuiliaj matechpaleuikan. Jehová okipaleui Nehemías ijkuak okichi tekiua Artajerjes makikauili mamokopa Jerusalén para matlayektlaliti (Neh. 2:3-6). Axkan Jehová noijki uelis kinyolinis akinmej amo kitekichiuiliaj matechpaleuikan ijkuak moneki.
14. ¿Ken mitsyolchikaua tlen okipanok tokni Soo Hing? (Noijki xikita foto).
14 Se tokni siuatl tlen itoka Soo Hing okitak ken Jehová okinmalui ijkuak se tepajti okipaleui. Ikone sapanoua kikokoua itsonteko uan satepan okipanok itlaj tlen amo kuali. Ikinon tokni Soo Hing uan inamik ayakmo otekipanojkej para kimaluiskej inkone. Pero satepan ayakmo okipiayaj tomin. Sapanoua otlajyouijkej uan tokni Soo Hing okijto ayakmo okimatiaya tlen kichiuas uan omosotlauaya. Okilui Jehová nochi tlen okimachiliaya uan okilui makipaleui. Tepajti okitekipacho tlen okinpanotoka ikinon okichi tekiuajkej makinpaleuikan uan okintemoli kanin chantiskiaj uan amo patio kitlaxtlauaskiaj. Tokni Soo Hing okijto: “Otikitakej ken Jehová otechpaleui ijkuak otitlajyouijtokaj. Ye melauak techkaki ijkuak tiktlatlaujtiaj” (Sal. 65:2).
MATIKNELTOKAKAN TECHNANKILIS JEHOVÁ
15. ¿Tlen okipaleui tokni Yoko makita Jehová okinankiliaya ijkuak okitlatlaujtiaya?
15 Jehová amo kichiua se ueyi milagro para matikitakan ken technankilia. Pero ijkuak technankilia techpaleuia matiktekichiuilijtokan. Ikinon matimochijchikauakan tikitaskej ken Jehová technankilia. Se tokni siuatl tlen motokayotia Yoko amo okitaya ken okinankiliaya Jehová ijkuak okitlatlaujtiaya. Opejki kijkuiloua tlen okiluiaya Jehová. Satepan okitak tlen okijkuilo uan okajsikamatki Jehová kema okinankiliaya ijkuak okitlatlaujtiaya. Noijki okinankili tlen ye ayakmo okilnamikiaya. Tejuan noijki moneki timokuayejyekoskej ken technankilia Jehová ijkuak tiktlatlaujtiaj (Sal. 66:19, 20).
16. ¿Ken tikteititiaj titlaneltokaj ijkuak timotlatlaujtiaj? (Hebreos 11:6).
16 Moneki tikneltokiliskej Jehová para tikiluiskej tlen tikmachiliaj pero noijki moneki tikseliskej ken technankilia maski amo ijkon ken otiknekiayaj (xiktlajtolti Hebreos 11:6). Matikitakan tlen okipanok tokni Mike uan isiua Chrissy. Yejuan okinekiayaj kitekichiuiliskej Jehová ompa Betel. Mike okijto: “Miak uelta otiktemitijkej solicitud para titlapaleuitiuij Betel uan otikiluiayaj Jehová tlen otiknekiayaj pero amo otechyolejkej ompa matitlapaleuikan”. Pero Mike uan Chrissy okineltokayaj Jehová okimatiaya kanin okachi uelis tlapaleuiskiaj. Omochijchikajkej para kitekichiuiliskej ken precursores regulares uan tetlapouiskej kanin okachi omonekiaya. Noijki otlapaleuijkej kanin kinchijchiuaj kalmej para timonechikoskej. Axkan tokni Mike tlapaleuia ken tlayekanki itech circuito iuan isiua. Tokni okijto: “Jehová technankilia ijkuak tiktlatlaujtiaj pero amo nochipa technankilia ijkon ken tejuan tiknekij. Ye okachi kuali technankilia uan amo ken tejuan timokuayejyekouaj”.
17, 18. ¿Tlen tikneltokaj ijkon ken kijtoua Salmo 86:6, 7?
17 (Xiktlajtolti Salmo 86:6, 7). David okineltokaya Jehová okikakiaya uan okinankiliaya ijkuak okitlatlaujtiaya. Tejuan noijki uelis ijkon tikneltokaskej. Tlen okinpanok tokniuan techmachtia Jehová uelis kichiuas matiyetokan tiixtlamatkej uan techyolchikauas para matitlaxikokan. Noijki otikitakej Jehová techyolchikaua ijkuak tokniuan techpaleuiaj. Noijki uelis kinyolinis akinmej amo kitekichiuiliaj matechpaleuikan.
18 Tikneltokaj Jehová nochipa technankilia maski ualeua amo technankilia ijkon ken tejuan tiknekij. Jehová techmakas tlen techpoloua ijkuak monekis. Ikinon matiktlatlaujtikan uan matikneltokakan ye axkan techmaluis. Noijki ijkon kichiuas ijkuak tiyetoskej itech xochitlali porque kinmakas “tlen kinekij nochtin tlen yoltokej” (Sal. 145:16).
TLAKUIKALI 46 Tlasojkamati Jehová
a Jehová kijtoua ye technankilis tla timotlatlaujtiaj ken ye kipaktia. Ijkuak titlajyouiskej matikneltokakan Jehová techpaleuis nochipa matiktlakamatikan. Axkan timomachtiskej ken Jehová technankilia ijkuak timotlatlaujtiaj.
b Itech revista Akin Tetlapouijtok junio 2017, tlamachtil “Amo ma tikilkauakan san Jehová kinamiki tlanauatis” kijtoua tleka Jehová kikauilia Satanás matlanauati nikan tlaltikpak.
c Itech nin tlamachtil sekimej otikinpatilijkej intoka.
d FOTO: Se tokni uan itakotsin oajsitoj itech okse altepetl para mopaleuiskej. Tokniuan kiteititiaj kintlasojtlaj ikinon kuali kinseliaj uan kinpaleuiaj.