TLAMACHTIL 29
TLAKUIKALI 87 Timoyolchikauaj ijkuak timonechikoaj
¿Tlen techpaleuis matikinyektlapouikan oksekimej?
“Nimitsitos ijkuak nimitsyektlapouis” (SAL. 32:8).
NIN TLEN TIMOMACHTISKEJ
¿Ken uelis tikinyektlapouiskej oksekimej uan ijkon kinpaleuis tlen tikinmiluiskej?
1. ¿Akinmej moneki tikinyektlapouiskej uan tleka?
TINOCHTIN moneki ikaj tikyektlapouiskej. Sekimej kitaj oui ikaj kiyektlapouiskej pero oksekimej amo kitaj oui. Pero ¿tleka moneki tikinyektlapouiskej tokniuan? Jesús okijto moneki timosepantlasojtlaskej tla tiknekij tiyetoskej tiidiscípulos (Juan 13:35). Tejuan tikintlasojtlaj tokniuan ikinon tikinyektlapouiaj ijkuak moneki. Biblia kijtoua tikinyolchikauaj oksekimej ijkuak tikinyektlapouiaj (Prov. 27:9).
2. ¿Tlen moneki kichiuaskej tlayekankej uan tleka? (Noijki xikita recuadro “¿Ken uelis se tlayekanki kiyektlapouis se tokni tlen kipanoltia se tlamachtil tlajko semana?”).
2 Tlayekankej moneki kimatiskej ken kinyektlapouiskej tokniuan porque Jehová uan Jesús okinnauatijkej ijkon makichiuakan (1 Ped. 5:2, 3). ¿Ken kiteititiaj tlayekankej ijkon kichiuaj? Yejuan mochijchikauaj kinejnekiskej iTlajtol toTajtsin Dios ijkuak kipanoltiaj se tlamachtil uan ijkon techyektlapouiaj. Noijki techpaleuiaj ijkuak moneki uan kinpaleuiaj akinmej ayakmo pouij itech tlanechikol oksepa mamonechikokan. ¿Ken uelis kinyektlapouiskej tokniuan uan ken uelis noijki ijkon tikchiuaskej?
3. (1) ¿Tlen techpaleuis matikinyektlapouikan oksekimej tla techtlajtlaniaj ken tikitaj tlen kinekij kichiuaskej? (Isaías 9:6; noijki xikita recuadro “Matikinyektlapouikan oksekimej ijkon ken okichi Jesús”). (2) ¿Tlen timomachtiskej?
3 Techpaleuis matikinyektlapouikan tokniuan tla timomachtiskej tlen okichijkej sekimej itekipanojkauan toTajtsin Dios tlen yiuejkika okatkaj. Okachi techpaleuis tlen okichi Jesús porque ye akin okachi kuali techyektlapouia (xiktlajtolti Isaías 9:6). Axkan tikitaskej tlen tikchiuaskej tla ikaj techtlajtlania ken tikitaj tlen kineki kichiuas. Noijki tikitaskej ken tikyektlapouiskej ijkuak ikaj amo techiluia matikpaleuikan. Saiktlami tikitaskej keman uan ken tikinyektlapouiskej oksekimej.
¿TLEN TIKCHIUASKEJ IJKUAK IKAJ TECHTLAJTLANIA KEN TIKITAJ TLEN KINEKI KICHIUAS?
4, 5. Xikyekijto tlen uelis tikchiuaskej tla ikaj techtlajtlania ken tikitaj tlen kineki kichiuas.
4 ¿Tlen uelis tikchiuaskej tla ikaj techtlajtlania ken tikitaj tlen kineki kichiuas? Xamo tipakij porque akin otechtlajtlani kineltoka uelis tikpaleuiskej. Pero amo san niman matikiluikan tlen moneki kichiuas. Achto matimotlajtlanikan kox tikajsikamatij tlen kineki kimatis uan ijkon tikyekiluiskej tlen uelis kichiuas. Ualeua monekis matiktemokan akin uelis okachi kipaleuis.
5 Matikijtokan se toyolikni sapanoua mokokoua. Ye peua kitemoua ken uelis mopajtis uan techtlajtlania tlen pajtli okachi kipaleuis. Xamo tejuan tikmatij tlen uelis tikchiuaskej para timopajtiskej. Pero matiktemokan akin uelis kipaleuis tla tejuan amo titlapajtiaj noso amo tikmatij tlen pajtli kinejnekis.
6. ¿Tleka amo san niman matitlajtokan ijkuak ikaj techtlajtlanis ken tikitaj tlen kineki kichiuas?
6 Xamo ualeua timokuayejyekoskej tikmatij tlen kipaleuis akin tikyektlapouiskej. Pero moneki matimochiakan uan amo san niman matikiluikan tlen moneki kichiuas. ¿Tleka? Proverbios 15:28 kijtoua: “Akin yolkuali achto mokuayejyekoua tlen tlanankilis”. Ikinon miak ipati achto matimomachtikan tlen uelis kipaleuis, matimotlatlaujtikan uan matimokuayejyekokan tlen uelis tikiluiskej. Ijkon Jehová kipaktis tlen tikijtoskej uan kipaleuis tokni tlen tikiluiskej. Matikitakan tlen okipanok profeta Natán.
7. ¿Tlen techmachtia tlen okipanok Natán?
7 Ijkuak David okilui Natán okinekiaya kichijchiuilis se templo Jehová, Natán san niman okilui kuali tlen okinekiaya kichiuas. Pero Jehová amo okinekiaya David makichijchiua templo. Natán omonekiaya achto kitlajtlanis Jehová kox kuali tlen okinekiaya kichiuas David (1 Crón. 17:1-4). Nin techmachtia “amo san niman matitlajtokan” ijkuak ikaj techtlajtlania tlen uelis kichiuas (Sant. 1:19).
8. ¿Tleka miak ipati kuali matimokuayejyekokan tlen tikiluiskej tokni ijkuak tikyektlapouiskej?
8 Noijki miak ipati kuali matimokuayejyekokan tlen tikiluiskej tokni porque yetos totlajtlakol tla amo kuali kisas tlen otikiluijkej makichiua. Ikinon miak ipati kuali matimokuayejyekokan tlen tikiluiskej.
¿KEN TIKYEKTLAPOUISKEJ IJKUAK IKAJ AMO TECHILUIA MATIKPALEUIKAN?
9. ¿Tlen uelis kichiuaskej tlayekankej ijkuak kiyektlapouiskej se tokni? (Gálatas 6:1).
9 Ualeua tlayekankej moneki kiyektlapouiskej se tokni tlen peua kichiua tlen amo kuali (xiktlajtolti Gálatas 6:1). Xamo ikaj peua kichiua seki tlamantli tlen amo kuali uan satepan uelis tlajtlakolchiuas. Tlayekankej kinekij kipaleuiskej tokni makitekichiuili Jehová uan ijkon uelis kiselis yolilistli tlen amo keman tlamis (Sant. 5:19, 20). Pero tlayekankej moneki kitaskej kox tokni melauak kichijtok tlen amo kuali uan amo san porque okipejpenki kichiuas itlaj tlen amo okinpakti. Matikilnamiktokan Jehová techkauilia matikpejpenakan seki tlamantli tlen tikchiuaskej tla totlalnamikilis amo techkuejsoua (Rom. 14:1-4). Pero ¿ken uelis kipaleuiskej tlayekankej se tokni tla kichijtok tlen amo kuali?
10-12. Xikyekijto tlen uelis kichiuas se tlayekanki para kiyektlapouis se tokni tlen amo okilui makipaleui. (Noijki xikinmita fotos).
10 Tlayekankej kitaj oui kiyektlapouiskej se tokni tlen amo okinmilui makipaleuikan. ¿Tleka? Apóstol Pablo okijto ikaj uelis kichijtos tlen amo kuali uan amo kitas. Ikinon amo kimati kox moneki makipaleuikan. Tla ijkon kipanoua se tokni, tlayekankej moneki makitakan tlen kichiuaskej para makikaki tlen kiluiskej akin kiyektlapouiskej.
11 Matikitakan tlen kichiua akin tlatoka. Tlali tlakuauak ikinon moneki achto tlaxouas uan ijkon yamanias tlali uan uelis tlatokas. Satepan tlatoka uan noijki katekia tlatoktli para kualtsin mamoskalti. Tlayekanki noijki moneki ijkon kichiuas ijkuak ikaj kiyektlapouis. Moneki kitas tlen kichiuas para kiyektlapouis tokni tlen amo okilui makipaleui. Tla tokni kimati non tlayekanki tetlasojtla, okachi kikakis uan kichiuas tlen okilui. Ijkon ijkuak tlayekanki kiyektlapouis tokni, uelis kiluis kitlasojtla uan kitekipachoua tlen kipanoua. Ikinon kineki kiluis se tlamantli tlen uelis kipaleuis.
12 Ijkuak tlayekanki motlapouis iuan tokni, moneki kilnamiktis tinochtin timotlapololtiaj uan moneki matechyektlapouikan (Rom. 3:23). Tlayekanki moneki makitlakaita uan makiyektlapoui tokni ijkuak kititis ika Biblia tlen amo kuali kichijtok. Ijkuak tokni kajsikamatis tlen amo kuali kichijtok, tlayekanki yetoskia ken “kitoka tlatoktli”. Non kijtosneki moneki kiyekiluis tlen uelis kichiuas para ayakmo makichiua tlen amo kuali. Saiktlami uelis kiyekiluis tokni tlen kuali kichijtok uan iuan mamotlatlaujti. Non yetoskia ken katekis tlatoktli (Sant. 5:15).
Tlayekankej moneki kitlasojtlaskej tokni uan moneki kimatiskej ken kiyektlapouiskej maski amo okinmilui makipaleuikan. (Xikinmita párrafos 10-12).
13. ¿Ken uelis kinyektlapouiskej tokniuan para amo makajsikamatikan okse tlamantli?
13 Ualeua se tlayekanki kiluia tokni tlen moneki kichiuas pero ye kajsikamati okse tlamantli. ¿Ken uelis kinyektlapouiskej tokniuan para amo makajsikamatikan okse tlamantli? Tlayekankej uelis kintlajtlaniskej tokniuan seki tlamantli para makitakan kox kuali okajsikamatkej tlen okinmiluijkej makichiuakan (Ecl. 12:11).
MATIKITAKAN KEMAN TIKINYEKTLAPOUISKEJ OKSEKIMEJ UAN KEN TIKCHIUASKEJ
14. ¿Tleka amikaj matikyektlapouikan ijkuak tikualantokej?
14 Tinochtin titlajtlakolejkej ikinon ualeua tikchiuaskej noso tikijtoskej tlen oksekimej kinkuejsos (Col. 3:13). Biblia kijtoua xamo ualeua techkualaniskej oksekimej (Efes. 4:26). Ikinon amikaj matikyektlapouikan ijkuak tikualanij. ¿Tleka? “Porque ijkuak ikaj kualani, amo kichiua tlen kuali ixpan toTajtsin Dios” (Sant. 1:20). Xamo okachi timokualaniskej tla ijkon tikchiuaskej. Pero non amo kijtosneki amitlaj tikiluiskej akin otechkualani. Ikinon matikyektlapouikan ijkuak ayakmo tikualanij. Matikitakan tlen okichi Elihú ijkuak okiyektlapoui Job.
15. ¿Tlen techmachtia tlen okichi Elihú? (Noijki xikita dibujo).
15 Elihú miak tonal okikaktoka tlen okijtojtoka Job ijkuak iyolikniuan okijtojtokaj tlen amo kuali okichi. Elihú okiknomatki Job pero okikualani porque okijto Jehová kichiua tlen amo kuali. Elihú omochixki, omoyolseui uan satepan okiyektlapoui Job pero okitlakaitak ijkuak ijkon okichi (Job 32:2; 33:1-7). Techmachtia itlaj miak ipati tlen okichi Elihú. Techititia matikitakan keman uan ken uelis tikinyektlapouiskej oksekimej. Non kijtosneki matitetlakaitakan uan matitetlasojtlakan ijkuak ijkon tikchiuaskej (Ecl. 3:1, 7).
Elihú omochixki, omoyolseui uan satepan okiyektlapoui Job pero okitlakaitak ijkuak ijkon okichi. (Xikita párrafo 15).
MATIKINYEKTLAPOUIKAN OKSEKIMEJ UAN NOIJKI MATIKSELIKAN IJKUAK MONEKIS TECHYEKTLAPOUISKEJ
16. ¿Tlen techmachtia tlen kijtoua Salmo 32:8?
16 Texto tlen ika peua tlamachtil kijtoua Jehová techitok ijkuak techyektlapouia (xiktlajtolti Salmo 32:8). Non kijtosneki ijkuak Jehová techyektlapouia, techitok para techpaleuis matikchiuakan tlen otechilui. Nin techmachtia matikchiuakan ijkon ken Jehová uan matikpaleuikan akin otikyektlapouijkej makichiua tlen otikiluijkej.
17. Xikyekijto tlen kichiuaj tlayekankej tlen kuali techyektlapouiaj. (Isaías 32:1, 2).
17 Axkan okachi moneki matikinyektlapouikan oksekimej uan noijki matechyektlapouikan (2 Tim. 3:1). Tlayekankej katej ken se “aueyatl kanin tlauaki” porque yejuan techyektlapouiaj uan techiluiaj tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin Dios (xiktlajtolti Isaías 32:1, 2). Tikintlasojkamatiliaj toyolikniuan porque techiluiaj tlen kuali tikchiuaj pero noijki techiluiaj tlen amo kuali tikchiuaj maski ualeua amo techpaktis. Miak ipati tlen techiluiaj uan yetoskiaj “ken manzanas tlen chijchitokej ika oro uan tlen katej ipan itlaj tlen chijchitok ika plata” (Prov. 25:11). Matimochijchikauakan matiyetokan tiixtlamatkej porque non techpaleuis matikinyektlapouikan oksekimej uan noijki matikselikan ijkuak monekis techyektlapouiskej.
TLAKUIKALI 109 Moneki nitetlasojtlas