TLAMACHTIL 34
TLAKUIKALI 3 Jehová nechpaleuia uan nechyolchikaua
Xikneltoka Jehová yomitstlapojpolui
“Te otechtlapojpolui nochi tlen amo kuali onikchi” (SAL. 32:5).
NIN TLEN TIMOMACHTISKEJ
Biblia kijtoua Jehová techtlapojpoluia tla timoyolkopaj uan techiluia tleka miak ipati matikneltokakan ijkon kichiua.
1, 2. ¿Tlen kichiua Jehová ijkuak timoyolkopaj uan ken timomachiliaj? (Noijki xikita dibujo).
TEKIUA David okikuejsouaya itlalnamikilis porque otlajtlakolchika (Sal. 40:12; 51:3, kanin peua). Pero Jehová okitlapojpolui ijkuak omoyolkopki (2 Sam. 12:13). David sapanoua oyolpakik uan omoyolseui ijkuak okajsikamatki Jehová okitlapojpolui (Sal. 32:1).
2 Tejuan noijki uelis tiyolpakiskej uan timoyolseuiskej ijkon ken David okipanok. Sapanoua timoyolseuiaj ijkuak tikajsikamatij Jehová techtlapojpoluia. Ye techtlapojpoluia ijkuak melauak timoyolkopaj, timoyolkuitiaj uan timochijchikauaj ayakmo oksepa ijkon tikchiuaskej (Prov. 28:13; Hech. 26:20; 1 Juan 1:9). Kuali timomachiliaj ijkuak Jehová techtlapojpoluia porque ayakmo kilnamiki tlen otikchijkej (Ezeq. 33:16).
Tekiua David okinmijkuilo miakej salmos tlen kijtouaj Jehová tetlapojpoluia. (Xikita párrafo 1 uan 2).
3, 4. ¿Ken omomachiliaya Jennifer? ¿Tlen timomachtiskej?
3 Xamo ualeua tikitaj oui tikneltokaskej Jehová yotechtlapojpolui. Matikitakan tlen okipanok Jennifer. Ipapanuan okimachtijkej akin Jehová ijkuak omoskalti. Pero ijkuak oichpochtik okichiuaya tlen amo kuali uan ipapanuan amo okimatiayaj. Opanok seki xiuitl uan okipatlak inemilis. Satepan omotemakak ixpan Jehová uan omoapolakti. Ye okijto: “Achto oniauilnemiaya, onitlauanaya, san onikualantoka uan san onikixnekiaya niktlanis tomin. Ne onikmatiaya Biblia kijtoua toTajtsin Dios uelis techtlapojpoluis porque Cristo topatka omotemakak. Ne onimoyolkopki ikinon ayakmo onikpiaya tlajtlakoli. Pero noyolipan amo ijkon onikmachiliaya”.
4 ¿Te noijki tikita oui tikneltokas Jehová yomitstlapojpolui maski yiuejkika otitlajtlakolchi? Xikilnamikto Jehová kineki matikneltokakan ye yotechtlapojpolui ijkon ken David okineltokak. Ye okiteititi Jehová teiknomati uan tetlapojpoluia. Axkan timomachtiskej tleka miak ipati matikneltokakan Jehová yotechtlapojpolui uan tlen techpaleuis ijkon matikneltokakan.
¿TLEKA MIAK IPATI MATIKNELTOKAKAN JEHOVÁ YOTECHTLAPOJPOLUI?
5. Xikyekijto tlen kineki Satanás matikneltokakan.
5 Amo tiuetsiskej imak itrampa Satanás tla tikneltokaj Jehová yotechtlapojpolui. Matikilnamikikan Satanás kichiuas miak tlamantli para techkajkayauas uan ijkon amo matiktekichiuilikan Jehová. Ye amo kineki matikneltokakan Jehová techtlapojpoluis tla titlajtlakolchiuaj. Matikitakan tlen okipanok se tlakatl tlen ochantiaya Corinto. Ye oauilnenki uan ayakmo opouik itech tlanechikol (1 Cor. 5:1, 5, 13). Satepan omoyolkopki pero Satanás amo okinekiaya makitlapojpoluikan tokniuan uan amo makikauilikan mamokopa oksepa itech tlanechikol. Tla tokniuan amo kitlapojpoluiskiaj, tlakatl mokuayejyekoskia Jehová amo keman kitlapojpoluiskia. Tlakatl sapanoua moyolkokoskia, mosotlauaskia uan ayakmo kitekichiuiliskia Jehová. Satanás nochipa kineki techkajkayauas pero tejuan “tikmatij tlen kineki kichiuas” (2 Cor. 2:5-11).
6. ¿Tlen techpaleuis amo san matikilnamiktokan tlen otikchijkej?
6 Ayakmo san tikilnamiktoskej tlen otikchijkej tla tikneltokaj Jehová yotechtlapojpolui. Ijkuak titlajtlakolchiuaj amo kuali timomachiliaj porque tikmatij amo kuali tlen otikchijkej (Sal. 51:17). Tla totlalnamikilis techiluia tlen amo kuali otikchijkej kijtosneki uelis tikpatlaskej tlen timokuayejyekouaj uan tikchiuaskej tlen kuali (2 Cor. 7:10, 11). Pero timosotlauaskej tla san tikilnamiktoskej tlen otikchijkej maski yotimoyolkopkej. Tla tikneltokaj Jehová yotechtlapojpolui amo san tikilnamiktoskej tlen otikchijkej. Ijkon amo techkuejsojtos totlalnamikilis uan tiktekichiuiliskej Jehová ken ye kineki uan tipakiskej (Col. 1:10, 11; 2 Tim. 1:3). Axkan matikitakan tlen uelis techpaleuis matikneltokakan Jehová yotechtlapojpolui.
¿TLEN MITSPALEUIS XIKNELTOKA JEHOVÁ YOMITSTLAPOJPOLUI?
7, 8. ¿Tlen okijto Jehová itech Éxodo 34:6, 7 uan tleka uelis tikneltokaskej?
7 Ximokuayejyeko Jehová ineuian okijto ken iyelis. Xikita tlen okilui Moisés itech tepetl Sinaí (xiktlajtolti Éxodo 34:6, 7).a Jehová uelis kijtoskia nochi iyelis ijkuak okitlapoui Moisés. Pero ye okijto “teiknomati uan teajsikamati”. Tla ijkon iyelis, ¿amo tikneltoka kitlapojpoluis akin kitlasojtla uan yomoyolkopki? Tla Jehová amo kitlapojpoluiskia akin kitlasojtla amo kiteititiskia teiknomati.
8 Jehová kijtoua teiknomati ikinon uelis tikneltokilis porque ye amo tlakajkayaua (Sal. 31:5). Xikneltokili ye melauak mitstlapojpoluia. Tla tikilnamiktok Jehová “teiknomati uan teajsikamati” uan kintlapojpoluia nochtin akinmej moyolkopaj, ¿amo tikneltoka noijki mitstlapojpoluis?
9. ¿Tlen techmachtia Salmo 32:5 ijkuak Jehová techtlapojpoluia?
9 Ximokuayejyeko tlen kijtoua Biblia ijkuak Jehová techtlapojpoluia. Matikitakan tleka ijkon tikijtouaj. David okilui Jehová: “Te otechtlapojpolui nochi tlen amo kuali onikchi” (xiktlajtolti Salmo 32:5). Tlajtoli “techtlapojpoluia” tlen kajki itech nin versículo okitlajtolkopkej ika hebreo uan kijtosneki itlaj “kajkokuij” noso itlaj “kiuikaj”. Ijkuak Jehová okitlapojpolui David yetoskia ken okimomamalti itlajtlakol tlen sapanoua etik uan okiuikak. Ikinon David omoyolseui uan opakik (Sal. 32:2-4). Noijki kuali timomachiliskej tla timoyolkopaskej ijkon ken David okichi. Jehová yokimomamalti totlajtlakol tlen sapanoua etik uan yokiuikak ikinon ayakmo matimokuayejyekokan ok tikmamajtokej totlajtlakol.
10, 11. ¿Tlen kichiua Jehová ijkon ken kijtoua Salmo 86:5?
10 (Xiktlajtolti Salmo 86:5). David okijto Jehová ‘kineki tetlapojpoluis’. Nin kijtosneki Jehová amo san niman kualani ijkuak tikchiuaj tlen amo kuali. Ye kineki kintlapojpoluis akinmej moyolkopaj. ¿Tleka ijkon kichiua? Non versículo kijtoua ‘sapanoua kintlasojtla nochtin akinmej kitlatlaujtiaj’. Yichikome otimomachtijkej Jehová kintlasojtla akinmej kitekichiuiliaj uan amo kinkaua. Ye sapanoua tetlasojtla ikinon kintlapojpoluia akinmej moyolkopaj (Is. 55:7). Tla amo tikneltoka Jehová yomitstlapojpolui ximotlajtlani: “¿Nikneltoka Jehová kintlapojpoluia nochtin akinmej moyolkopaj ijkuak kitlatlaujtiaj makinmiknomati? Tla nikneltoka ijkon kichiua kijtosneki yonikajsikamatki noijki yonechiknomatki uan yonechtlapojpolui”.
11 Biblia kijtoua Jehová kimati ken tichijchitokej uan kajsikamati titlajtlakolejkej uan non sapanoua techyolseuia (Sal. 139:1, 2). Matikitakan tlen okijto David itech okse salmo uan ken techpaleuis matikneltokakan Jehová kineki techtlapojpoluis.
SAN XIKILNAMIKI TLEN JEHOVÁ KILNAMIKI
12, 13. Ijkon ken kijtoua Salmo 103:14, ¿tlen kilnamiktok Jehová uan tlen kineki kichiuas?
12 (Xiktlajtolti Salmo 103:14). David okijto Jehová “kilnamiki tejuan titlali”. David otechilnamikti tleka Jehová kineki techtlapojpoluis tla timoyolkopaj. Jehová kilnamiktok titlajtlakolejkej. Okachi matimomachtikan tlen kijtoua nin versículo.
13 David okijto Jehová “kuali kimati ken otechchijchi”. Ye okichijchi “tlakatl ika tlalpinoli” ikinon kimati ken tichijchitokej uan tlen techpoloua. Ye kimati moneki titlakuaskej, tikochiskej uan timijyotiskej. Nin tlamantli moneki tikchiuaskej maski amo tiyetoskiaj titlajtlakolejkej (Gén. 2:7). Pero amo titlajtlakolejkej porque toTajtsin Dios otechchijchi “ika tlalpinoli”. Tejuan titlajtlakolejkej porque Adán uan Eva otlajtlakolchijkej ikinon otechpanoltilijkej tlajtlakoli uan tikchiuaj tlen amo kuali. David okijto Jehová kilnamiki tejuan titlali uan kimati titlajtlakolejkej. Salmo 103:14 tlajtoli “kilnamiki” kajki ika hebreo pero non amo kijtosneki san kilnamiktok tlen otikchijkej. Kijtosneki ye kineki kichiuas tlen kuali. Ikinon non versículo kijtosneki Jehová kajsikamati ualeua tikchiuaj tlen amo kuali pero techiknomatis tla timoyolkopaj (Sal. 78:38, 39).
14. (1) ¿Ken okiyekijto David techtlapojpoluia Jehová? (Salmo 103:12). (2) ¿Ken okiteititi David melauak techtlapojpoluia Jehová? (Noijki xikita recuadro “Jehová kilkaua totlajtlakol ijkuak techtlapojpoluia”).
14 ¿Tlen okseki tlamantli techpaleuia matikajsikamatikan Jehová techtlapojpoluia? (xiktlajtolti Salmo 103:12). David okijto Jehová “uejka kitlalia nochi totlajtlakol” ijkuak techtlapojpoluia ijkon “ken uejka kajki kanin kisa tonaltsin uan kanin poliuiti”. Melauak ijkon tikitaj uejka kanin kisa tonaltsin uan sapanoua uejka kanin kalaki. Pero ¿tlen techmachtia nin tlamantli? Se libro tlen kiyekijtoua nin versículo, kijtoua toTajtsin Dios uejka kiuika totlajtlakol. Yetoskia ken itlaj omoijnekuiaya pero yolik opolitia uan ayakmo moijnekui. Non techititia Jehová ayakmo keman kilnamikis totlajtlakol. Ualeua tejuan itlaj tikilnamikij ijkuak itlaj tikijnekuij. Pero Jehová ayakmo kilnamiki tlen otikchijkej ijkuak yotechtlapojpolui nion oksepa techilnamiktis (Ezeq. 18:21, 22; Hech. 3:19).
15. ¿Tlen tikchiuas tla motlalnamikilis mitskuejsoua porque otitlajtlakolchi?
15 Tla ok mitskuejsoua motlalnamikilis porque otitlajtlakolchi, ximokuayejyeko tlen kijtoua Salmo 103 uan non mitspaleuis xikneltoka Jehová yomitstlapojpolui. Ximotlajtlani: “¿Amo moneki nikilnamiktos Jehová kimati nitlajtlakole uan kineki nechtlapojpoluis porque kimati yonimoyolkopki? ¿Amo moneki nikilkauas notlajtlakol tla Jehová yokilka tlen onikchi uan ayakmo oksepa nechilnamiktis?”. ¿Tleka ok tikilnamiktok motlajtlakol tla Jehová yokilka? (Sal. 130:3). Ayakmo tikilnamiktos tlen otikchi tla tikneltoka Jehová yomitstlapojpolui.
16. ¿Tleka amo kuali san xikilnamikto tlen otikchi? (Noijki xikita dibujo).
16 Tla san tikilnamiktos tlen otikchi, yetoskia ken tikuika mocarro uan titlachixti itech espejo porque tikneki tikitas tlen panotok tlakuitlapan. Ualeua uelis titlachias tlakuitlapan para tikitas amitlaj mamitspano. Pero moneki titlachixtias tlayekapan tla tikneki kuali tikuikas mocarro. Ualeua uelis tikilnamikis tlen otikchi para amo oksepa ijkon xikchiua. Pero tla san tikilnamiktos tlen otikchi, ayakmo kuali tiktekichiuilis toTajtsin Dios. Ikinon xikita tlen tikselis itech xochitlali uan ijkuakon “nochi tlamantli tlen achto opanok ayakmo moilnamikis” (Is. 65:17; Prov. 4:25).
Se tlakatl moneki tlachixtias tlayekapan ijkuak kiuika icarro uan amo moneki san tlachixtias itech espejo. Tejuan noijki matikitakan ken techteochiuas toTajtsin Dios uan amo san matikilnamiktokan tlen otikchijkej. (Xikita párrafo 16).
AMO XIKILKAUA JEHOVÁ MITSTLASOJTLA UAN YOMITSTLAPOJPOLUI
17. ¿Tleka moneki tikneltokaskej Jehová techtlasojtla uan kineki techtlapojpoluis?
17 Tinochtin moneki tikneltokaskej Jehová techtlasojtla uan kineki techtlapojpoluis (1 Juan 3:19). Ijkon moneki tikchiuaskej porque Satanás kineki matikneltokakan Jehová amo techtlasojtla uan amo keman techtlapojpoluis. Ye amo kineki matiktekichiuilikan Jehová. Ikinon okachi mochijchikauas ijkon kichiuas porque “kimati ayakmo kipia miak tonal” (Apoc. 12:12). Amo matikkauilikan matechkajkayaua.
18. ¿Tlen mitspaleuis xikneltoka Jehová mitstlasojtla uan yomitstlapojpolui?
18 Yichikome otikitakej tlen mitspaleuis xikneltoka Jehová mitstlasojtla. Axkan otikitakej tlen mitspaleuis xikneltoka Jehová yomitstlapojpolui. Ximokuayejyeko Jehová ineuian okijto ken iyelis uan tlen kijtoua Biblia ijkuak ye techtlapojpoluia. Amo xikilkaua kilnamiktok titlajtlakole uan mitsiknomati. Noijki xikilnamikto Jehová kilkaua motlajtlakol ijkuak mitstlapojpoluia. Tla ijkon tikchiuas, uelis tikijtos ijkon ken David okijto: “Tlasojkamati miak Jehová ‘otechtlapojpolui nochi tlen amo kuali onikchi’” (Sal. 32:5).
TLAKUIKALI 1 Kualtsin iyelis Jehová
a Xiktlajtolti revista Akin Tetlapouijtok 1 de mayo 2009 tlamachtil “Acérquese a Dios: Jehová se describe a sí mismo”.