Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
6-12 DE AGOSTO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | LUCAS 17, 18
“Ma timotlasojkamatikan”
(Lucas 17:11-14) Ijkuak Jesús oyaya Jerusalén, opajpanotia kan tlalmeh de Samaria iwa Galilea. 12 Ijkuak ya onkalakia itech se altepetl, okinamikikoh májtlakteh tlakah non okipiaya lepra, pero san wejka omoketskeh 13 iwa okitsajtsilijkeh: —¡Jesús! ¡Tlamachti! ¡Techiknomati! 14 Ijkuak Jesús okimitak, okinmili: —Ximoteitititih innawak tiopixkeh. Ijkuak oyayah itech ojtli, owalpajtikeh.
nwtsty notas, Luc. 17:12, 14
májtlakteh tlakah non okipiaya lepra: Yiuejkika akinmej okipiayaj lepra san sekan ochantiayaj para mopaleuiskej (2 Rey. 7:3-5). Tlanauatil tlen toTajtsin Dios okinmakak israelitas okijtoaya akinmej okipiayaj lepra amo uelis chantiskiaj inmiuan oksekimej uan tla ikaj okinnamikiaya omonekiaya chikauak kijtoskiaj: ¡Nisokio, nisokio! (Lev. 13:45, 46). Ninmej majtlaktli leprosos okitlakamatkej tlen okijtoaya Tlanauatil, ik non, san uejka omoketskej uan amo oyajkej inauak Jesús.
Ximoteitititih innawak tiopixkeh: Ijkuak Jesús okatka nikan tlaltikpak, okitlakamatki Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés uan noijki okintlakaitak ixuiuan Aarón, akinmej okatkaj teopixkej, ik non, okinmilui nonmej tlakamej ma kitatij se teopixki (Mat. 8:4; Mar. 1:44). Tlanauatil okijtoaya tla ikaj okipiaya lepra uan opajtiaya, omonekiaya yas ixpan se teopixki uan ye kijtoskia kox melauak opajtik. Noijki omonekiaya yas teokali uan kitemakaskia tlamanali (Lev. 14:2-32).
(Lucas 17:15, 16) Ijkuakó seme de yejwah ijkuak okitak yopajtik, owalmókopki iwa okiweyijkachiwaya Dios ika chikawak itlajtol, 16 iwa omixtlapacho ikxitla n Jesús, iwa okitlasojkama nin tlakatl samaritano.
(Lucas 17:17, 18) Ijkuakó Jesús okitlajtlani: —¿Amo non májtlakteh akimeh onompajtikeh? ¿Kanin kateh n oksikimeh chiknawi? 18 ¿Sanwel nin tlakatl non amo israelita owalmókopki okiweyijkachiwako Dios?
w08-S 1/8 pág. 14 párrs. 8, 9
Amo xikilkaua timotlasojkamatis
¿Tlen okijto Jesús ijkuak okinpajti leprosos uan sekimej amo okitlasojkamatilitoj? Jesús okitlajtlani: “¿Amo non májtlakteh akimeh onompajtikeh? ¿Kanin kateh n oksikimeh chiknawi? ¿Sanwel nin tlakatl non amo israelita owalmókopki okiweyijkachiwako Dios?” (Lucas 17:17, 18).
Nonmej tlakamej okatkaj yolkualmej porque okiteititijkej otlaneltokayaj itech Jesús uan okitlakamatkej ijkuak okinmilui ma yakan inmixpan teopixkej ompa Jerusalén. Melauak okitlasojkamatiliayaj Jesús porque okinpaleui. Pero amo oyajkej okitlasojkamatilitoj, ik non, omoyolkoko. ¿Tlen techmachtia tlen okichijkej ninmej tlakamej? ¿Tlen tikchiuaj ijkuak ikaj techpaleuia? ¿San niman timotlasojkamatij? Uelis tikijkuiloskej se carta noso ika okseki tlamantli tiktlasojkamatiliskej akin techpaleuia.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Lucas 17:7-10) Tla aka de nomejwah kipia se itlakewal non okitekitilito itlala noso otlajpiato, mach nonkiliah: “Ximotlali iwa ximotlamajsewi.” 8 Amó, yej nonkiliah: “Techtlalili tlan nikkuas, iwa ijkuak nitlamis nitlakuas iwa nikonis ijkuakó te titlakuas iwa tikonis.” 9 ¡N tekowa mach motlasojkamati inawak itlakewal, por okichi tlan okinawati makichiwa! 10 Ijkó noiwa nomejwah, ijkuak tlamis nonkichiwaskeh tlan Dios nomechnawatia, xikijtokah: “Tejwah mach itla topatih, porke sanwel otikchijkeh tlan omonekia tikchiwaskeh.”
nwtsty nota, Luc. 17:10
Tejwah mach itla topatih: Ika ninmej tlajtolmej Jesús amo okinekiaya kijtos tlakeualmej (noso imachtijkauan), amo itlaj inpati. Ninmej versículos kijtosneki Jesús okijto imachtijkauan amo ma moueyinekikan uan ma kilnamikikan amo ma kinkauilikan oksekimej ma kinpatioitakan maski kuali otekitiayaj. Sekimej ixtlamatkej kijtoaj Jesús okijto nonmej tlajtolmej para kiteititis “san titlakeualmej uan amo moneki ma techpatioitakan”.
(Lucas 18:8) Ne nomechilia Ye kimpalewis iwa amo wejkawas. Pero ijkuak Ne Non onimochi ni tlakatl niwalmokopas, ¿kechmeh ok kipiaskeh tlaneltokálistli inawak Dios?
nwtsty nota, Luc. 18:8
tlaneltokálistli: Noso “nin tlaneltokilistli”. Jesús amo okijtoaya ken otlaneltokayaj oksekimej. Tlaneltokilistli non itech otlajto okineskayoti ika siuatl tlen omikik inamik (Luc. 18:1-8). Akinmej ijkon kineltokaj kimatokej toTajtsin Dios kinkakis uan kichiuas nochi ika melajkayotl uan kinpaleuis akinmej okinpejpenki. Jesús amo okinankili tlajtlanilistli tlen okijto para ijkon imachtijkauan ma mokuayejyekokan ken okatka intlaneltokilis. Achto okijto imachtijkauan kipiaskiaj miak ouijkayotl, ik non, melauak kinpaleuiskia nin neskayotl itech tlaneltokilistli uan tlatlaujtilistli (Luc. 17:22-37).
13-19 DE AGOSTO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | LUCAS 19, 20
“¿Tlen techmachtia neskayotl itech majtlaktli minas?”
(Lucas 19:12, 13) Yika Jesús okinmili: —Se tlakatl non owalewatoka itech se kuali familia oyá wejka, kan sa okichixtoka kitlaliskeh inrey iwa satepa walmokopaskia. 13 Iwa ijkuak yoonewaya, okínnotski májtlakteh itekitwah. Sejse okimaktilijtia se tomi [mina] non miak ipati iwa okinmili: “Xiktekitiltijtokah nin tomi para xiktlanikah okachi asta manimokopati.”
jy-S pág. 232 párrs. 2-4
Neskayotl itech majtlaktli minas
Okinmilui: “Se tlakatl non owalewatoka itech se kuali familia oyá wejka, kan sa okichixtoka kitlaliskeh inrey iwa satepa walmokopaskia” (Lucas 19:12). Akin uejka yaskia uejkauaskia. Non kiteititia Jesús ye “tlakatl non owalewatoka itech se kuali familia” akin “oyá wejka”. Uan nin kijtosneki ompa iluikak itajtsin kitlaliskia ken ueyi tekiua.
Itech nin neskayotl “tlakatl non owalewatoka itech se kuali familia” kinnotsa majtlaktli itlakeualuan uan sejse okinmakak se mina. Uan okinmilui: “Xiktekitiltijtokah nin tomi para xiktlanikah okachi asta manimokopati” (Lucas 19:13). Se mina okatka miak plata tomin, se tlakeuali ijkuak otokaya kanaj eyi metstli okitlaxtlauiayaj se mina.
Xamo imachtijkauan okajsikamatkej yejuan okatkaj ken majtlaktli tlakeualmej porque achto Jesús okijto okatkaj ken akinmej otlatokayaj (Mateo 9:35-38). Jesús amo okinmilui ma kololokan xinachtli. Okachi kuali ye okinekiaya ma kinchiuakan oksekimej imachtijkauan tlen noijki pouiskiaj itech iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Ik non, imachtijkauan omochijchikajkej, omajxiliayaj uan okitekitiltijkej tlen okipiayaj uan ijkon otlapaleuijkej.
(Lucas 19:16-19) Itékitki non achto okalakiko okijto: “Noteko, motomi okitlanki májtlaktli welta ipa.” 17 N rey okinankili: “Kuali tlan otikchi; te kuali titékitki; iwa kemi otikyektekitilti tlan san achitsi onimitsmák, nimitstlalis xikinnawati májtlakteh altepemeh.” 18 Non ok se noiwa okalakiko iwa okili: “Noteko, ika motomi oníktlanki ok mákuili ipa.” 19 N rey noiwa okili: “Te tiyetos gobernador iwa tikinnawatijtos mákuili altepemeh.”
jy-S pág. 232 párr. 7
Neskayotl itech majtlaktli minas
Tla imachtijkauan Jesús kajsikamatiskiaj okichijtokaj ken nonmej tlakeualmej tlen okitekitiltijkej nochi tlen okipiayaj para kinchiuaskej oksekimej imachtijkauan, uelis kineltokaskiaj Jesús yolpakiskia uan kinteochiuaskia porque chikauak otekitikej. Amo nochtin ueli ijkon titekitiskej, porque techpanoa miak tlamantli uan amo timajxiliaj ken oksekimej. Ijkuak Jesús tlanauatis ken ueyi tekiua, kitas ken omochijchikajkej para kinchiuaskej oksekimej imachtijkauan uan kinteochiuas (Mateo 28:19, 20, TNM).
(Lucas 19:20-24) Ijkuakó owala ok se iwa okijto: “Noteko, nikan kajki motomi. Ne oniktlaati ika nopañito; 21 porke onimitsmawili, nikmatok tejwatsi tikuejsi, iwa tikmoaxkatia tlan amo moaxka, iwa tipixka kan amo titooka.” 22 Ijkuakó n rey okili: “Amo kuali tlakéwale, san ika motlatolwah nikyejyekolia akin te. Yotikmatia nikuejsi, iwa nikmoaxkatia tlan amo noaxka, iwa nipixka kan amo nitooka. 23 ¿Tleka amo otiktlaati notomi itech banko, ijkó keman niwalmokopaskia, nikseliskia notomi ika nochi ikoneyo?” 24 Ijkuakó n rey okinmili akimeh ompa okatkah: “Xikkixtilikah n tomi, iwa xikmaktilikah akin kipixtok májtlaktli.”
jy-S pág. 233 párr. 1
Neskayotl itech majtlaktli minas
Iteko nin tlakeuali kikixtilia mina tlen okimakak porque amo okimiaktili. Imachtijkauan Jesús okineltokakej yetoskia ueyi tekiua itech iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Ik non, ijkuak okikakej tlen kipanoskia saiktlami tlakeuali, xamo okajsikamatkej tla amo mochijchikauaskiaj, amo pouiskiaj itech Tekiuajkayotl.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Lucas 19:43) Porke witseh tonatijmeh, ijkuak mokokolikniwah kichijchiwaskeh se tepamitl [ika kuajmej yakauitstikej] non ika mitsyawaloskeh, sentetl mitsmojmotlaskeh.
nwtsty nota, Luc. 19:43
tepamitl (ika kuajmej yakauitstikej) non ika mitsyawaloskeh: Noso “kintsoponiskiaj kuajmej”. Itech Escrituras Griegas Cristianas san nikan omotekitilti tlajtoli griego kjárax. Kijtosneki “tlaketsali” noso “kuauitl yakauistik tlen okitekitiltiayaj para tlatsakuaskiaj”. Noijki kijtosneki, kanin omokauayaj soldados okiyaualoayaj ika kuajmej yakauitstikej. Tlen okijto Jesús opanok itech xiuitl 70, ijkuak Tito okinyekanaya soldados romanos. Yejuan okiyaualojkej altepetl Jerusalén ika kuajmej yakauitstikej uan ijkon Tito okichi eyi tlamantli: Akinmej okatkaj ompa Jerusalén amo okipiayaj tlen kikuaskej, amo okinkauilijkej ma cholokan uan okinchiualtijkej ma kitemakakan inmialtepe. Uan para uelis kiyaualoskiaj altepetl, romanos okintsontekej kuajmej tlen ik ompa okatkaj.
(Lucas 20:38) Porke Dios amo Dios de non yomikkeh, yej de akimeh yolitokeh, porke ixpa n Ye nochteh yolitokeh.
nwtsty nota, Luc. 20:38
porke ixpa n Ye nochteh yolitokeh: Noso “ye kinmita nochtin yejuan yoltokej”. Biblia kijtoa akin amo kichiua tlen kineki toTajtsin Dios, yetoskia ken yomikik (Efes. 2:1; 1 Tim. 5:6). Pero akinmej okitekichiuilijkej Jehová uan omikej, yetoskiaj ken yoltokej porque kinyolitis (Rom. 4:16, 17).
20-26 DE AGOSTO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | LUCAS 21, 22
“Yitechmakixtiskej”
(Lucas 21:25) “Ijkuakó motaskeh neskáyolteh itech tonati, itech metsi iwa itech sítlalteh; iwa itech n tlaltíkpaktli n tlakah san moixtlapololtijtoskeh iwa momojtiskeh ijkuak ijkuyukas n weyi atl iwa n amemélolteh.”
kr-S pág. 226 párr. 9
ITekiuajkayo toTajtsin Dios kinpojpolos akinmej kixnamikij
9 Itech iluikak motas miak tlamantli. Jesús okijto: “n tonati walsewis, n metsi ayakmó tlawis. N sítlalteh wetsiskeh”. Itech ninmej tonalmej akinmej kiyekanaj tlaneltokalistli tlen amo melauak kinmitaj ken se tlauili itech innemilis. Pero san niman ayakmo ijkon kinmitaskej. ¿Okijto Jesús miak tlamantli motaskia itech iluikak? Xamo kema ijkon okijto (Is. 13:9-11; Joel 2:1, 30, 31). ¿Uan tlen kichiuaskej akinmej kitaskej non tlamantli? Momojtiskej porque “moixtlapololtijtoskeh” (Luc. 21:25; Sof. 1:17). Akinmej kixnamikij iTekiuajkayo toTajtsin Dios ken tekiuajkej uan noijki tlakeualmej sapanoa momojtiskej porque kitaskej “tlan panos itech nin tlaltíkpaktli”. Kitemoskej kanin motlatiskej pero amo kanaj uelis mopaleuiskej, toueyi tekiua Jesús nochtin kinmixkomakas (Luc. 21:26; 23:30; Apoc. 6:15-17).
(Lucas 21:26) N tlakah tlawelmomojtiskeh ijkuak kajsikamatiskeh tlan panos itech nin tlaltíkpaktli; porke asta n chikawálisteh non kateh ilwikak bibiokaskeh.
(Lucas 21:27, 28) Ijkuakó nechitaskeh Ne Non onimochi ni tlakatl, niwaltemotiwits itech se mextli ika noweletilis iwa ika se weyi tláwili. 28 Ijkuak pewas ijkó tlamochiwas, ximoyolchikawakah iwa xiajkotlachiakah porke san nima nomechmakixtikih.
“Nochipa matimosepantlasojtlakah kemi tiiknimeh”
17 “Weletis tikijtoskeh ika miak tlaneltokálistli” (xiktlajtolti Hebreos 13:6). Tla titlaneltokaj itech Jehová, tiyetoskej tiyolchikauakej uan amo timomojtiskej ijkuak tikpiaskej ouijkayotl. Techpaleuis pampa tikinpaleuiskej uan tikinyolseuiskej tokniuan. Ijkon tikteititiskej tikintlasojtlaj (1 Tesalonicenses 5:14, 15). Tla titlaneltokaj itech Jehová, tiyetoskej tiyolchikauakej uan amo timomojtiskej ijkuak peuas ueyi tlajyouilistli, pampa tikmatokej ayakmo uejkauas techmakixtis Jehová (Lucas 21:25-28).
“San nima nomechmakixtikih”
13 Biblia kijtoa ijkuak akinmej yetoskej ken “tentsomeh” kimatiskej kinmixpoloskej, “mawiskeh” (Mateo 24:30). ¿Uan tlen kichiuaskej tlapejpenalmej uan oksekimej itlakeualuan toTajtsin Dios? Kichiuaskej tlen okijto Jesús: “Ijkuak pewas ijkó tlamochiwas, ximoyolchikawakah iwa xiajkotlachiakah porke san nima nomechmakixtikih” (Lucas 21:28).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Lucas 21:33) N ilwikak iwa n tlaltíkpaktli pojpoliwiskeh, pero notlajtol ayik pojpoliwis.
nwtsty nota, Luc. 21:33
ilwikak iwa n tlaltíkpaktli pojpoliwiskeh: Okseki textos kijtoaj iluikak uan tlaltikpak amo keman poliuiskej (Gén. 9:16; Sal. 104:5; Ecl. 1:4). Ika ninmej tlajtolmej Jesús okinekiaya kijtos tlen achto okijto melauak mochiuaskiaj maski tlaltikpak uan iluikak pojpoliuiskiaj uan non amo keman panos porque nochipa yetoskej (noijki xikita Mat. 5:18). Pero ijkuak otlajto itech iluikak uan tlaltikpak xamo san okineskayoti ijkon ken ijkuilitok itech Apocalipsis 21:1, ompa kijtoa: “Ilwikak iwa n tlaltíkpaktli non achto okatkah”.
(Lucas 22:28-30) Iwa nomejwa h nochipa nontlaijyowijtinemih nowa. 29 Yika, Ne nomechtlalis xitlanawatikah, ijkó kemi Notajtsi onechtlali manitlanawati, 30 para ximotlamajsewikah iwa xikonikah ipan nomesa kan nitlanawatia. Noiwa para nonmoyayantiskeh iwa nonkinmixkomakaskeh n májtlakteh iwa ome familias de Israel.
w14 1/10 pág. 19 párrs. 15, 16
Nanyetoskej se ueyi altepetl tlen tekitij ken teopixkej
15 Ijkuak Jesús okichi iCena toTeko okichi se tlajtolsenkaualistli iuan 11 itlatitlaniluan yolmelajkej. Miakej kitokayotiaj tlajtolsenkaualistli itech Tekiuajkayotl (xiktlajtolti Lucas 22:28-30). Itech nin tlajtolsenkaualistli amo kajki Jehová, nin se tlajtolsenkaualistli tlen okichi Jesús iuan imachtijkauan tlapejpenalmej. Ijkuak Jesús okijto: “Ijkó kemi Notajtsi [okichi se tlajtolsenkaualistli nouan, TNM]”, ye otlajtojtoka itech tlajtolsenkaualistli tlen Jehová okichi pampa yetos ‘nochipa tiópixki, ijkó kemi okatka Melquisedec’ (Heb. 5:5, 6).
16 Maski 11 itlatitlaniluan Jesús sapanoa otlajyouijkej amo keman okikajkej. Tlajtolsenkaualistli itech Tekiuajkayotl okinmatilti yetoskej iluikak, kanin yetoskej ken ueyi tekiuajkej uan teopixkej. Pero amo san 11 itlatitlaniluan yolmelajkej tlanauatiskej iuan Jesús. Jesucristo ika se kochtemikilistli okilui tlatitlanil Juan: “Akin tlatlanis, nikkawilis mamotlali nowa kan ne nitlanawatijtok, ijkó kemi ne onitlátlanki iwa onimotlali iwa n Notajtsi kan tlanawatijtok” (Apoc. 3:21). Ik non tikijtoaj tlajtolsenkaualistli itech Tekiuajkayotl noijki kinnamiki 144,000 tokniuan tlen yokinpejpenkej (Apoc. 5:9, 10; 7:4). Nin tlajtolsenkaualistli kinpaleuia pampa yejuan uelis tlanauatiskej iuan Jesús itech iluikak. Nin ken ijkuak se ichpochtli kipejpenaj pampa ma monamikti iuan se ueyi Tekiua, uan ijkuakon peua tlanauatia. Biblia kitokayotia “inovia” Cristo uan kijtoa kajki “kemi se íchpochtli chipawak” tlen monamiktis (Apoc. 19:7, 8; 21:9; 2 Cor. 11:2).
27 DE AGOSTO-2 DE SEPTIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | LUCAS 23, 24
“Ma titetlapojpoluikan”
(Lucas 23:34) Jesús okijto: —Notajtsi, xikintlapojpolwi, porke mach kimatih tlan kichiwah. Iwa n soldadojteh okinmotlatlanilijkeh itlakenwah n Jesús.
cl-S pág. 297 párr. 16
Ma tikmatikan ken tetlasojtla Jesús
16 Jesús noijki okiteititi kitlasojtla toTajtsin Dios ijkuak otetlapojpolui (Salmo 86:5). Ijkon okiteititi ijkuak okipilojkej itech tlaketsali uan sapanoa tepinati ken okitlajyouiltijkej. Ijkuak okintsoponilijkej clavos itech imauan uan ikxiuan, ¿tlen okijto? ¿Okilui Jehová ma kintlajyouilti akinmej okitlajyouiltijtokaj? Amo ijkon okichi, ye okijto: “Notajtsi, xikintlapojpolwi, porke mach kimatih tlan kichiwah” (Lucas 23:34).
(Lucas 23:43) Uan ye okilui: “Axkan melauak nimitsiluia: Tiyetos nouan itech xochitlali”.
g-S 2/08 pág. 11 párrs. 5, 6
¿ToTajtsin Dios kintlapojpoluia akinmej sapanoa tlajtlakolchiuaj?
Jehová amo san kita tlen tlajtlakoli ikaj kichiua, noijki kita tla moyolkuepa noso amo (Isaías 1:16-19). Ximokuayejyeko intech ome tlakamej tlen okinpilojkej inauak Jesús. Yejuan sapanoa otlajtlakolchijkej porque se okijto: “Tejwah tikijyowijtokeh nin tlaijyowílistli porke otikmotlanilijkeh, pero nin tlakatl mach itla okichi”. Tlen okijto non tlakatl kiteititia tepitsin okixmatiaya Jesús, ik non, okipatlak ken omokuayejyekoaya. Ijkon kiteititia tlen okijto: “Techilnamiki ijkuak pewas titlanawatis”. ¿Tlen okilui Jesús? Ye okilui: “Axkan melauak nimitsiluia: Tiyetos nouan itech xochitlali” (Lucas 23:41-43, TNM).
Ximokuayejyeko: Ijkuak yimikiskia Jesús, okiknomatki akin inauak okipilojkej porque okijto ye melauak omonekiaya ma kimiktikan. ¡Tlen okijto techyolchikaua! Techmachtia Jehová uan Jesús kinmiknomatij akinmej melauak moyolkuepaj, maski sapanoa otlajtlakolchijkej (Romanos 4:7).
(Lucas 24:34) iwa yejwah okimilijkeh: —Milák, n Toteko Jesús yomoyoliti, iwa n Simón yokitak.
cl-S págs. 297, 298 párrs. 17, 18
Ma tikmatikan ken tetlasojtla Jesús
17 Jesús otetlapojpoluiaya uan ijkon omotak ijkuak okitlapojpolui Pedro. Yoak, itech 14 de Nisán ijkuak kimiktiskiaj Mesías, Pedro okilui: “¡Noteko, nimotemaka nias mowa maya manechtsakuakah noso manechmiktikah!”. Pero satepan okijto eyi uelta amo okixmatiaya. Biblia kijtoa tlen opanok satepan: “Ijkuakó n Toteko omókopki iwa okitak n Pedro”. Non okichi sapanoa ma omoyolkoko, “okiski iwa satlawel ochokak”. Non tonal ijkuak Cristo omikik, xamo Pedro omotlajtlani: “¿Onechtlapojpolui noTeko?” (Lucas 22:33, 61, 62).
18 Pedro san niman okimatki. Jesús okiyolitijkej kualkan 16 de Nisán uan nesi non tonal okitlajpaloto Pedro (Lucas 24:34; 1 Corintios 15:4-8). ¿Tleka Jesús kuali okiseli akin eyi uelta okijto amo okixmatiaya? Xamo okinekiaya ma kimati ok okitlasojtlaya uan okipatioitaya. Pero okichi okseki tlamantli para kiyolseuis.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Lucas 23:31) Pero tla ijkó kichiwah iwa n kuawitl xoxobik tlan kichiwaskeh ika non yowaki?
nwtsty nota, Luc. 23:31
kuawitl xoxobik [...] non yowaki: Xamo Jesús okijto ijkon okinpanok judíos. Nin okatka ken se kuauitl tlen yiuakiskia pero ok tepitsin okatka xoxouik, porque Jesús uan sekimej judíos tlen itech otlaneltokayaj ok ompa okatkaj. Pero Jesús yikimiktiskiaj uan judíos tlen okatkaj yolmelajkej kinpejpenaskiaj ika espíritu santo uan pouiskiaj itech Israel espiritual (Rom. 2:28, 29; Gál. 6:16). Ijkuak ijkon panoskia, altepetl Israel yetoskia ken mikiskia ixpan Jehová, ken se kuauitl tlen youaki (Mat. 21:43).
(Lucas 23:33) Ijkuak okalakitoh kan tepetl non kiliah Miketsontekomatl, okikrusifikarojkeh [okipilojkej itech tlaketsali] n Jesús. Noiwa ompa okinkrusifikarojkeh ome tlachtekeh, se ik iyekma iwa n ok se ik iopochma.
nwtsty multimedia
Omitl okitsoponilijkej se clavo
Nin tlaixkopinal san se copia, kiteititia ikaj okitsoponilijkej se clavo itech ikxi. Nin clavo chijchitok ika tepostli, ueyak 11,5 centímetros (xikita mwb17.12 pág. 5). Itech xiuitl 1968 ik norte Jerusalén ijkuak otlachkuakej okajsikej non omitl uan okimatkej okitokakej ijkuak Roma otlanauatiaya. Okajsikej ijtik se tekochtli kanin okitlaliayaj omitl ijkuak ouakiaya uan ayakmo okipiayaj nakatl. Xamo nin kiteititia romanos okintsoponiliayaj clavos itech inmikxiuan akinmej okinpiloayaj. Xamo ijkon okatkaj clavos tlen romanos okintsoponilijkej Jesús ijkuak okipilojkej itech kuauitl. Nin omitl ika clavo noijki kiteititia ijkuak ikaj okipiloayaj uelis okitokayaj.