Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
5-11 DE NOVIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JUAN 20, 21
“¿Techtlasojtla okachi ke ninteh?”
(Juan 21:1-3) Satepa, Jesús oksepa okinmonextili itlamachtijkawah itempa n lago de Tiberias. Iwa ijkí okinmonextili: 2 Ompa sansikah okatkah Simón Pedro, Tomás non okiliayah kuatsi, Natanael non de Caná de Galilea, itelpochwah n Zebedeo iwa n ok ome itlamachtikawah n Jesús. 3 Iwa Simón Pedro okinmili: —Nio nimichmati. Yejwah okinankilijkeh: —Tejwah noiwa tiawih mowa. Yejwah otlejkokeh itech se barka iwa omichmaatoh, pero non yúali amitla michi okikitskijkeh.
(Juan 21:4-14) Ijkuak yotlanestiwalaya, Jesús omoketsato itempa n lago, pero itlamachtijkawah amo okimatiah kox Ye n Jesús. 5 Ijkuakó okinmili: —Nopilwah, ¿nonkipiah siki michi? Yejwah okinankilijkeh: —Amó. 6 Ijkuakó Jesús okinmili: —Xikontlamotlakah n michayatl iyekma n barka iwa nonkinmajsiskeh michimeh. Yejwah ijkó okichijkeh, iwa ayakmó oweletiah okikixtiayah n michayatl, porke miaktikeh michimeh okinkitskijkeh.7 Ijkuakó Juan non Jesús okitlasojtlaya okili n Pedro: —¡Ye n Toteko Jesús! Ijkuak Simón Pedro okikak Ye n Jesús, okimotlalili itlakeh porke okatka xipetstik iwa onmotlamotlak ijtik atl. 8 N oksikimeh itlamachtijkawah okalakitoh itempa n atl itech barka sa kitilantiwih n michayatl tentiwits ika michimeh, porke sa kanaj mákuili poali metro okatkah itempa n atl. 9 Ijkuak okiskeh, okitakeh siki tlekúyoli xotlatok, iwa ikpak okatka michi, iwa paj. 10 Jesús okinmili: —Xikualinwikakah sikimeh michimeh non sikin ononkinkixtijkeh. 11 Simón Pedro otlejkok kan barka iwa okitilantia asta itempa n lago n michayatl tenti ika se siento iwa n tlajko iwa n eyi (153) wejweyi michimeh. Iwa maya n michimeh okatkah miaktikeh n michayatl amo okojkótonki. 12 Ijkuakó Jesús okinmili: —Ximotlamajsewikih. Nion se itlamachtijkau omixewi okitlajtlani Akin Ye, porke yokimatiah Ye Jesús. 13 Otlanki Jesús owalmijkuani, okónanki n paj iwa okinmajmák itlamachtijkawah, iwa noijkó okichi iwa n michimeh. 14 Ika ni ya eyi welta okinmonextili itlamachtijkawah satepa de omoyoliti.
(Juan 21:15-19) Ijkuak yotlankeh omotlamajsewijkeh, Jesús okili n Simón Pedro: —¿Simón ipiltsi n Juan, techtlasojtla okachi ke ninteh? Pedro okinankili: —Noteko Tejwatsi kuali tikmatok nimitsneki. Jesús okili: —Techinmokuitlawili noichkawah. 16 Jesús oksepa okitlajtlani:—Simón ipiltsi n Juan, ¿techtlasojtla? Pedro okinankili: —Noteko, Tejwatsi kuali tikmatok nimitseki. Jesús oksepa okili: —Techinmokuitlawili noichkawah. 17 Jesús okitlajtlani ipan eyi welta: —¿Simón Pedro ipiltsi n Juan, techneki? Pedro omoyolkoko porke Jesús ayakmó okitlajtlani techtlasojtla ipan eyi welta, porke sa iksemi okitlajtlani kox okinekia. Pedro okinankili: —Noteko, Tejwatsi kuali tikmatok nimitsneki. Jesús okili: —Techinmokuitlawili noichkawah. 18 De milajka, de milajka nimitsilia, ijkuak otikatka titélpochtli, te monewia otikonakiaya motlake, iwa otiaya san kan ik te otiknekia. Pero ijkuak tiwewejtis, sa tikinmajkouis momawah iwa ok se mitstlalilis motlakeh iwa mitswikas kan amo tiknekis tias. 19 Ijkuak Jesús ijkó okijto, okinekia kajsikamatiltis n Pedro kenijki mikiskia iwa ijkó kiweyiliskia Dios. Satepa okili: —Xiwiki nowa.
nwtsty notas, Juan 21:15, 17
Jesús okili n Simón Pedro: Nin opanok satepan ijkuak Pedro okijto eyi uelta amo okixmatiaya. Jesús okitlajtlani eyi uelta kox okitlasojtlaya, ik non, omoyolkoko (Juan 21:17). Itech Juan 21:15-17 kintekitiltia ome tlajtoli ika griego: agapáo, tlasojtlalistli uan filéo, ijkuak ikaj kinekij. Jesús ome uelta okitlajtlani Pedro: “¿Techtlasojtla?”. Ye ome uelta okinankili kema okitlasojtlaya. Saiktlami Jesús okitlajtlani: “¿Techneki?”. Noijki okilui kema. Ijkuak Pedro okijtoaya okitlasojtlaya, Jesús okiluiaya tla melauak okitlasojtlaya omonekiaya ma kinmachti uan ma kinmalui imachtijkauan nikan okinmilui “noichkawah” noso noichkatsitsiuan (Juan 21:16, 17; 1 Ped. 5:1-3). Jesús okikauili Pedro eyi uelta ma kijto kitlasojtla uan satepan okilui ma kinmalui imachtijkauan. Ijkon Jesús okiteititi okitlapojpolui porque eyi uelta Pedro okijto amo okixmatiaya.
¿techtlasojtla okachi ke ninteh?: Tlajtoli griego tlen motlajtolkuepa “okachi ke ninteh” xamo miak tlamantli kijtosneki. Sekimej ixtlamatkej ijkin kitlajtolkuepaj: “¿Okachi techtlasojtla noso okachi tikintlasojtla nomachtijkauan?”. Noijki kijtoaj xamo motlajtolkuepa ijkin: “¿Okachi techtlasojtla noso okachi tikintlasojtla ninmej nomachtijkauan?”. Pero xamo kijtosneki “¿okachi techtlasojtla uan amo nin tlamantli?”, porque ye omichkitskiaya uan ompa okatkaj michimej. Ik non, xamo Jesús okinekiaya kiluis Pedro: “¿Okachi techtlasojtla noso tikneki tikpias miak tlamantli uan miak tomin?”. Tla kema, “techinmokuitlawili noichkawah”. Tlen achto okichiuaya Pedro kiteititia kuali ijkon okitlajtlanijkej. Maski ye uan oksekimej achto omochijkej imachtijkauan Jesús (Juan 1:35-42). Pedro amo san niman okikajte iteki para yaskia iuan Jesús. Ik non, seki metstli satepan, Jesús okilui Pedro ma kikaua iteki para iuan ma uia ijkon kinkitskiskia tlakamej ken michimej (Mat. 4:18-20; Luc. 5:1-11). Satepan ijkuak okiyolitijkej Jesús, Pedro iuan oksekimej tlatitlanilmej oksepa omichkitskitoj (Juan 21:2, 3). Ik non, xamo Jesús okititi Pedro omonekiaya kipejpenas tlen kichiuaskia. ¿Okachi kipatioitaskia iteki porque omichkitskiaya noso kinpaleuiskia imachtijkauan Jesús? (Juan 21:4-8).
ipan eyi welta: Pedro eyi uelta okijto amo okixmatiaya Jesús uan ye okikauili eyi uelta ma kijto kox okitlasojtlaya. Non eyi uelta Jesús okilui okachi ma kipatioita kitekichiuilis Jehová uan ijkon kiteititiskia kitlasojtla. Pedro okinmachti, okinyolchika uan okinmalui imachtijkauan Jesús uan noijki okipaleuijkej oksekimej tlatitlanilmej. Maski okatkaj tlapejpenalmej omonekiaya ma kinpaleuikan ma mouikakan iuan toTajtsin Dios (Luc. 22:32).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Juan 20:17) Jesús okili: —¡Amo techtsakuili! [noso amo notech ximopilo], porke ayamó nitlejko íwa Notajtsi. Pero xio xikinmiliti nokniwah nitlejkos íwa Notajtsi, Akin noiwa Nomotata, íwa Nodios, akin noiwa Nomodios.
nwtsty nota, Juan 20:17
Amo notech ximopilo: Ika griego háptomai xamo kijtosneki “kikitskis”. Tlen Jesús okijto seki Biblias okitlajtolkuepkej ijkin: “Amo techkitski”. Jesús amo omokuejso porque María Magdalena okikitski. Ijkuak okiyolitijkej, oksekimej siuamej okinkitskilijkej ikxiuan uan noijki amo okualanki (Mat. 28:9). Xamo María Magdalena omokuayejyekoaya Jesús yiyaskia iluikak pero ye okinekiaya iuan yetos, ik non, chikauak okikitski uan amo okikauiliaya ma uia. Ik non, Jesús okilui ayakmo itech ma mopilo uan ma kinmiluiti oksekimej imachtijkauan yokiyolitijkej uan ijkon okititi ayamo yaskia.
(Juan 20:28) Ijkuakó Tomás okili: —¡Noteko iwa Nodios!
nwtsty nota, Juan 20:28
¡Noteko iwa Nodios!: Sekimej ixtlamatkej kijtoaj nonmej tlajtolmej tlen okijto Tomás okinmijto ixpan Jesús porque omotlajtlachialti pero okiluijtoka Jehová. Pero oksekimej ixtlamatkej kijtoaj ika griego nonmej tlajtolmej okiluijkej Jesús. Tla ijkon yetoskia, tlajtolmej “Noteko iwa Nodios” noijki ijkon moajsikamatiskiaj itech nochi iTlajtol toTajtsin Dios. Tlen omoijkuilo kiteititia Jesús achto okilui María ma kinmiluiti imachtijkauan: “Nitlejkos íwa Notajtsi, Akin noiwa Nomotata, íwa Nodios, akin noiwa Nomodios”. Ik non, amo moneki tikneltokaskej Tomás okijtojtoka Jesús ye toTajtsin Dios akin kipia nochi chikaualistli (xikita nota, Juan 20:17). Tomás okikak ijkuak Jesús okitlatlaujtiaya “iTajtsin” uan okiluiaya “sanwel Tejwatsi n milajka Dios” (Juan 17:1-3). Tomás xamo okilui Jesús “noDios” porque ye okitaya ken “se dios” pero amo ken toTajtsin Dios (xikita nota, Juan 1:1). Xamo ijkon okilui Jesús ken okichijkej oksekimej itekipanojkauan Jehová ijkuak omotlapouijkej iuan ángeles ijkon ken ijkuilitok itech Escrituras Hebreas. Tomás okimatiaya youejka ijkuak ikaj noso se itekipanojka Jehová omotlapouiaya iuan se ángel okatka ken okitlapouiaya Jehová (noijki xikita Gén. 16:7-11, 13; 18:1-5, 22-33; 32:24-30; Juec. 6:11-15; 13:20-22). Ik non, xamo Tomás okilui Jesús “noDios” porque okimatiaya ye Jesús okitematiltiaya tlen okinekiaya toTajtsin Dios.
(Juan 1:1) Ijkuak ayamó opewaya n tlaltíkpaktli, yokatka n Tlájtoli, iwa non Tlájtoli okatka iwan Dios, iwa non Tlájtoli Ye Dios [okatka se dios].
nwtsty nota, Juan 1:1
okatka se dios: Itech nin amochtli tlen okijkuilo Juan kiteititia se tlamantli tlen poui itech “Tlajtoli” (ika tlajtoli griego ho lógos; xikita nota, “Tlajtoli” itech nin versículo), non kijtosneki tlen poui itech Jesucristo. Nikan kijtoa ye “se dios”, “akin kajki ken se dios” porque sapanoa ueyititok uan itlayekankone Jehová noijki okitekitilti para kichijchiuas nochi tlen onka. Itech miakej Biblias okitlajtolkuepkej “Tlájtoli Ye Dios”, ijkon kiteititiaj Jesús ye toTajtsin Dios akin kipia sapanoa miak chikaualistli. Pero onka miak tlamantli tlen kiteititia Juan amo okinekiaya kijtos “Tlájtoli” okatka toTajtsin Dios. Achto, tlajtolmej tlen katej kanin peua versículo uan tlen katej satepan kuali kiteititiaj “Tlajtoli” okatka “iuan toTajtsin Dios”. Noijki ika griego tlajtoli theós ijkuilitok eyi uelta itech versículo 1 uan 2. Itech versículo 1 ijkuilitok ome uelta tlajtoli theós, non achto tlajtoli theós kipia artículo definido uan tlajtoli theós tlen kajki kanin tlami nin versículo amo kipia. Itech versículo 2 noijki ijkuilitok tlajtoli theós uan noijki kipia artículo definido. Miakej ixtlamatkej noijki kijtoaj itech versículo 1 kanin ijkuilitok theós amo kipia artículo definido kijtosneki ye Jesús. Pero kanin kipia artículo definido moajsikamati ye toTajtsin Dios akin kipia sapanoa miak chikaualistli. Uan ijkuak theós amo kipia artículo definido san techyekiluia se tlamantli tlen poui itech “Tlajtoli”. Ik non, miakej Biblias ika inglés, francés uan alemán noijki okitlajtolkuepkej nin texto ken Traducción del Nuevo Mundo, ompa kijtoa: “Tlajtoli” okatka “se dios”, “okichijchijkej ken dios” noso “okatka ken se dios”. Ijkuak okitlajtolkuepkej nin Evangelio ika tlajtoli copto sahídico uan ika tlajtoli copto bohaírico, noijki techpaleuiaj ijkon ma tikajsikamatikan maski yiuejkika okijkuilojkej (xamo okinmijkuilojkej itech siglo eyi noso naui). Ompa ome tlajtolmej theós tlen katej itech Juan 1:1 tlatlamantli okintlajtolkuepkej uan techpaleuiaj ma tikajsikamatikan “Tlajtoli” kajki ken Dios, pero amo kijtosneki ye toTajtsin Dios, akin kipia sapanoa miak chikaualistli. Uan Colosenses 2:9, techpaleuia ijkon ma tikajsikamatikan porque kijtoa: “Nochi tlan kajki itech Dios, moixmatiltia itech Cristo”. Noijki 2 Pedro 1:4 kijtoa tlapejpenalmej akinmej tlanauatiskej iuan Cristo “yetoskej ken akinmej chantij iluikak”. Uan Septuaginta kitekitiltia tlajtoli theós para okseki tlajtolmej tlen ika tlajtoli hebreo motlajtolkuepaj ken Dios (‘el uan ‘elohím) xamo non tlajtoli kijtosneki “chikauak” noso “kipia miak chikaualistli”. Ninmej tlajtolmej motekitiltiaj ijkuak tlajtoaj itech toTajtsin Dios akin kipia sapanoa miak chikaualistli, noijki kintekitiltiaj para okseki dioses uan tlakamej. Ijkuak kijtoa “Tlajtoli” “se dios” noso “chikauak” mouika ika tlen kijtoa Isaías 9:6. Ompa kijtoa Mesías kinotsaskiaj “Dios tlen Chikauak” pero amo “toTajtsin Dios akin kipia sapanoa miak chikaualistli” noijki kijtoa yetoskia “Tajtsin tlen nochipa yoltok” para nochtin akinmej mokauaskiaj ma kinyekana. Uan iTajtsin, Jehová “akin kinyekana miakej soldados” kichiuaskia ijkon ma pano (Is. 9:7).
12-18 DE NOVIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | HECHOS 1-3
“Nochtin itech tlanechikol okiselijkej espíritu santo”
(Hechos 2:1-8) Ijkuak oajsiko n ilwitl de Pentecostés, nochteh non okineltokakeh n Cristo Jesús okatkah sansikah itech se kali. 2 San nima owaltlatékuinki kan ilwikak, kemi ijkuak tlaxojpitsa se ejekatl chikaktik, iwa omonawaloti ijtik nochi n kali kan yejwah oewatokah. 3 Ijkuakó okinmonextilijkeh sikimeh kemi nenépilteh milintokeh non omoxexelojkeh impah nochteh. 4 Iwa nochteh okiselijkeh n Espíritu Santo, iwa opé tlajtoah ika tlatlamanteh tlájtolteh. Iwa okijtoayah tlan n Espíritu Santo okinmiliaya makijtokah. 5 Itech nonteh tonatijmeh, ompa Jerusalén okatkah miakeh judíojteh non satlawel okimopantiayah itlanawatil Moisés. Ninteh judíojteh owalajkeh de nochi lado de nin tlaltíkpaktli. 6 Ijkuak okikakeh non tlatekuinílistli, san nima owalmoololojkeh miakeh tlakah, iwa mach ok okimatiah tlan kijtoskeh, porke yejwah opé kikaki kintlapowiah ika intlajtol. 7 Yejwah satlawel omotlajtlachialtijkeh, iwa okijtojkeh: —¿Amo de Galilea nochteh ninteh non tlajtojtokeh? 8 ¿Tleka kiné, tikinkakih tlajtoah ika totlajtol non tejwah ipan otitlakatkeh?
(Hechos 2:14) Ijkuakó Pedro omóketski iwa n májtlakteh iwa n se tlatematiltijkeh, iwa chikawak opé tlajtoa: —Judíos iwa nochteh akimeh nonchanchijtokeh nika Jerusalén, xikmatikah nochi ni, iwa kuali xikkakikah tlan nomechilis.
(Hechos 2:37, 38) Ijkuak ijkó okikakeh, nochteh omoyolkokojkeh iwa okitlajtlanijkeh n Pedro iwa n oksikimeh tlatitlanilti: —Tokniwah, ¿tlan moneki matikchiwakah? 38 Ijkuakó Pedro okinnankili: —Xikilikah Dios manomechtlapojpolwi iwa xiktlakitakah, iwa ximotekawilikah manomechkuaatekikah itech Itoka n Cristo Jesús, ijkó Dios nomechtlapojpolwis de nomotlajtlakolwah iwa nonkiseliskeh n Espíritu Santo.
(Hechos 2:41) Ijkó kiné, akimeh okikakeh tlan Pedro okinmachti, omokuaatekijkeh; iwa non tonati omoseitilijkeh iwan tokniwah non kineltokah Cristo Jesús kemi eyi mil tlakah.
(Hechos 2:42-47) Iwa nochteh omochijchikawayah iwa okichiwayah tlan n tlatematiltijkeh okinmachtiayah, omoyekwikayah, omotiotsajtsiliayah iwa omoololoayah para kisepankuaskeh n paj. 43 Nochteh omotlajtlachialtiayah, porke itlatitlanilwah n Cristo okinchiwayah miakeh milagros iwa okinextiayah tlan amayik omotaya. 44 Nochteh non okineltokakeh omoyekwikayah, iwa okimosepanxexeliliayah tlan okipiayah. 45 Okinemakayah nochi tlan okipiayah, iwa okinxejxeliliayah n tomi akimeh okimpoloaya. 46 Ixmostla omoololoayah kan Weyi Tiopa, iwa incha okisepankuayah n paj, iwa sansikah omotlamajsewiayah ika pakílistli. 47 Okiweyijkachiwayah Dios, iwa nochteh n tlakah de non altepetl okinyekitayah. Ixmostla omomiakiliayah non okineltokayah akimeh n Toteko Dios okinmakixtijtiaya.
w86-S 1/12 pág. 29 párrs. 4, 5, 7
Tiyolpakij ijkuak titlatemakaj
Ijkuak omochi tlanechikol itech xiuitl 33, kanaj tres mil tlen omoapolaktijkej okinekiayaj motlatliokoliskej, san sekan tlakuaskej uan san sekan motlatlaujtiskej. ¿Tleka? Okinekiayaj kipiaskej okachi chikauak intlaneltokilis, ik non, “omochijchikawayah iwa okichiwayah tlan n tlatematiltijkeh okinmachtiayah” (Hechos 2:41, 42).
Judíos uan akinmej amo judíos oyajkej Jerusalén uan ompa mokauaskiaj san ijkuak kichiuaskiaj iluitl itech Pentecostés. Pero akinmej opejkej kichiuaj ken Cristo okinekiayaj okachi ompa uejkauaskej para ijkon okachi momachtiskiaj uan ijkon kipiaskiaj okachi chikauak intlaneltokilis. Ik non, omonekiaya san niman kintemoliskiaj kanin mokalotiskiaj uan tlen kikuaskiaj. Sekimej okiuikayaj miak tomin uan oksekimej amo okipiayaj tlen ika mopanoltiskej. Ik non, okololojkej tomin para nochtin uan okinmakakej tlen ika mopanoltiskiaj akinmej amo itlaj okipiayaj (Hechos 2:43-47).
Sekimej okinemakayaj tlen okipiayaj uan uelis kitemakaskiaj san tlen okinekiayaj. Amo ikaj okichiualtiayaj itlaj ma kinemaka noso ma kitemaka. Tlen okichijkej amo kiteititia okinekiayaj nochtin amo ma kipiakan tlen ika mopanoltiskiaj. Nin amo kijtosneki akinmej okipiayaj miak tomin omonekiaya nochi motlanemakiskiaj uan ayakmo ma kipiakan tomin. Yejuan okinmiknomatkej inmikniuan tlen amo itlaj okipiayaj. Ik non, okinemakakej miak tlamantli uan okitemakakej tomin para okachi ma motematilti iTekiuajkayo toTajtsin Dios (noijki xikita 2 Corintios 8:12-15).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Hechos 3:15) Ijkó nomejwah ononkimiktijkeh Akin weleti kichiwa se mayolito nochipa. Pero Dios okiyoliti, iwa noni tejwah kuali tikmatokeh porke otiktakeh.
it-2-S pág. 88 párr. 1
Jesucristo
“Akin weleti kichiwa se mayolito”. Jehová sapanoa techtlasojtla, ik non, okitemakak iyolilis Jesucristo akin amo okipiaya tlajtlakoli. Ijkon tlapejpenalmej uelis iuan tlanauatiskej ompa iluikak uan noijki nikan tlaltikpak miakej uelis kinyekanas non Tekiuajkayotl (Mat. 6:10; Juan 3:16; Efes. 1:7; Heb. 2:5; xikita RESCATE). Ijkon Jesucristo “Akin weleti kichiwa [“Tekiua”, ENP; Ga; NC, 1981; Besson; “Tlayekanki”, BC] se mayolito” (Hech. 3:15). Tlajtoli griego tlen nikan kitekitiltiaj kijtosneki “tekiua tlayekanki”. Nin tlajtoli mouika ika tlajtoli tlen ika okinotsayaj Moisés (Hech. 7:27, 35) ijkuak “okiyekanaya” altepetl Israel.
(Hechos 3:19) Yika, ayakmó xikchiwakah tlajtlákoli iwa xiktlakitakah Dios. Ijkó Ye kilkawas nochi tlan amo kuali ononkichijkeh, iwa nomechmakas yankuik chikawálistli,
cl-S pág. 265 párr. 14
ToTajtsin Dios ‘kineki techtlapojpoluis’
14 Jehová melauak tetlapojpoluia uan ijkon kijtoa Hechos 3:19: “Ayakmó xikchiwakah tlajtlákoli iwa xiktlakitakah Dios. Ijkó Ye kilkawas [noso techtlapojpoluis] nochi tlan amo kuali ononkichijkeh”. Tlajtolmej ika cursivas omotlajtolkuepkej ika tlajtoli griego uan kijtosneki “tla itlaj tikchichikiskej uelis tikpojpoloskej”. Sekimej ixtlamatkej kijtoaj nin tlajtoli techilnamiktia ijkuak okipojpoloayaj tlen okijkuiloayaj ika tinta. ¿Ken okipojpoloayaj? Yiuejkika okisetiliayaj carbón, goma uan atl. Ik non, tla ayamo miak kauitl opanoaya ueli okipojpoloayaj ika se esponja siauak. Ijkon okachi kuali tikajsikamatij ken techiknomati toTajtsin Dios. Ijkuak techtlapojpoluia yetoskia ken kipojpoloskia totlajtlakol ika se esponja.
19-25 DE NOVIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | HECHOS 4, 5
“Okitematiltijkej iTlajtol toTajtsin Dios ika yolchikaualistli”
(Hechos 4:5-13) Ijkuak owalmostlatik, n tlayakankeh judíojteh, n tetajmeh non tlayakantokeh kan Weyi Tiopa iwa n tlamachtijkeh de itlanawatil Moisés, omoololojkeh kan altepetl de Jerusalén. 6 Ompa okatka Anás n tiópixki non okachi otlayakantoka. Noiwa ompa okatka Caifás, Juan, Alejandro iwa n oksikimeh ichanejkawah n Anás. 7 Ijkuakó okwalinnotsatoh n Pedro iwa n Juan iwa okinketskeh tlatlajkotia, iwa okintlajtlanijkeh: —¿Akin onomechmák non tekiwajyotl, noso akin onomechili xikpajtikah nin tlakatl? 8 Ijkuakó Pedro, non okipixtoka ichikawalis n Espíritu Santo, okinmili: —Wejweyi tekiwajkeh iwa tetajmeh de Israel: 9 Ijkó kemi nomejwah nontechtlajtlaniah, kenijki otikpajtijkeh n kókoxki, iwa nonkinekih nonkimatiskeh kenomi opajtik. 10 Tomechmatiltiah inyakapah nochteh n tlakah de Israel para makimatikah nin tlakatl non kajki nomoyakapah, opajtik ika Itoka n Cristo Jesús non de Nazaret, Akin nomejwah ononkimiktijkeh itech krus, iwa Dios okiyoliti de kan mikemeh. 11 Nin Jesús, Ye n tetl Akin nomejwah nonkalchijchijkeh ononkitlakaltechojkeh, pero nin tetl omochiwako non okachi tetlakxili. 12 Mach onka ok se tlakatl akin weletis techmakixtis, porke Dios mach otechmák ok se tlakatl itech nin tlaltíkpaktli para inawak matimomakixtikah. 13 Ijkuak okitakeh kenijki Pedro iwa n Juan mach okimawiliayah tlajtoskeh teixpa, maya amo kanaj omoixtlamachtijkeh, satlawel omotlajtlachialtijkeh. Ijkuakó okajsikamatkeh milák onemiah iwan Jesús.
w08-S 1/9 pág. 15, recuadro
Tlen okijtoayaj uan ken otlajkuilojkej: ITlajtol toTajtsin Dios uan akinmej opejkej kichiuaj ken Cristo
¿Amo omomachtijkej tlatitlanilmej?
Biblia kijtoa tlen okichijkej tekiuajkej uan akinmej otlayekanakayaj ompa Jerusalén “ijkuak okitakeh kenijki Pedro iwa n Juan mach okimawiliayah tlajtoskeh teixpa, maya amo kanaj omoixtlamachtijkeh, satlawel omotlajtlachialtijkeh” (Hechos 4:13). ¿Melauak amo omomachtijkej uan amo itlaj okimatiayaj? Ma tikitakan tlen kijtoa amochtli The New Interpreter’s Bible: “Xamo tlen okijtojkej amo kijtosneki Pedro uan Juan amo okimatiayaj kitlajtoltiskej se amatl uan amo okimatiayaj tlajkuiloskej. Ijkon akinmej otlayekanayaj okiteititijkej amo okintlakaitayaj itlatitlaniluan Jesús”.
w08-S 15/5 pág. 30 párr. 6
Tlen okachi ipati tlen omotlajtolti itech amochtli Hechos
4:13 ¿Pedro uan Juan amo omomachtijkej uan amo itlaj okimatiayaj? Amo. Okijtojkej “amo kanaj omoixtlamachtijkeh” porque amo omomachtijkej itech escuelas judías.
(Hechos 4:18-20) Ijkuakó oksepa okinnotskeh mawalkalakikah iwa okinnawatijkeh ayakmó matetlapowikah nion matlamachtikah de Jesús. 19 Pero Pedro iwa n Juan ijkí okinnankilijkeh: —Kuali xikyejyekolikah nomejwah, kox kuali inawak Dios tlan nomejwah nontechnawatiah, ¿akin okachi moneki se makitlakita, nomejwah noso Dios? 20 Mach weletis san tejwah matikpixtokah tlan otiktakeh iwa otikkakeh.
(Hechos 4:23-31) Keman okinkajkeh mawiah, Pedro iwa n Juan oyajkeh kan okatkah inmikniwah, iwa okimilijkeh nochi tlan n tetajmeh non tlayakantokeh kan Weyi Tiopa okimilijkah. 24 Ijkuak yokikakeh nochi tlan okimilijkeh, nochteh omotiotsajtsilijkeh iwa okijtojkeh: —Totajtsi Dios, Tejwatsi otikchijchi n ilwikak, iwa n tlaltíkpaktli, n weyi atl iwa nochi tlan intech onka. 25 Tejwatsi ika iweletilis n Espíritu Santo iwa ika itlajtol motékitki David, otikijto: ¿Tleka nochteh n tlaltikpaktlakah onewah mopa? ¿Iwa tleka nochteh san tlan kajsih kichiwah? 26 N wejweyi tlanawatijkeh de nin tlaltíkpaktli omoseitilijkeh, iwa n tekiwajkeh de nochteh n altepemeh motlatlalwiskeh iwa onewaskeh ipan Toteko Dios iwa Cristo. 27 ’Tikmatih milák, Herodes Antipas Primero iwa Poncio Pilato omoseitilijkeh nika Jerusalén iwa sikimeh tlakah non amo judíojteh iwa oksikimeh non milák judíojteh, nochteh omoseitilijkeh iwa oonewakeh ipan Jesús Mokone yolchipawak, Akin Tejwatsi otikpéjpenki. 28 Ijkuak oonewakeh ipa, yejwah okichijkeh mamochiwa tlan Tejwatsi yotikmolijka iwa otikmonekilti ijkó mamochiwa. 29 Iwa axa, Toteko Dios, xikita kenijki kinekih techmomojtiskeh, xikchiwa matimoyolchikawakah para matitetlapowikah de motlajtol iwa amitla matechmojti. 30 Iwa ika moweletilis mapajtikah n kokoxkeh, iwa mamochiwakah milagros iwa mamonextikah wejweyi neskayolteh itech Itoka Cristo Jesús Mokone yolchipawak. 31 Ijkuak yotlankeh omotiotsajtsilijkeh, san nima otlalólinki kan omoololojkeh. Iwa nochteh okiselijkeh n Espíritu Santo, iwa ika yolchikawálistli otetlapowijtinenkeh de itlajtol Totajtsi Dios.
it-1-S pág. 160 párr. 7
Tlatitlanil
Tlen okichiuayaj itech tlanechikolmej. Tlatitlanilmej melauak omoyolchikajkej ijkuak okiselijkej espíritu santo itech Pentecostés. Makuili capítulos tlen ika peua amochtli Hechos de Apóstoles kiteititia nonmej tlakamej otetlapouijkej ika yolchikaualistli uan okitematiltijkej Jesús okiyolitijkej, maski tekiuajkej okintsakej, okinkojkojkej uan okinmiluijkej kinmiktiskiaj. Ijkuak opanok Pentecostés, espíritu santo okinyekanki tlatitlanilmej uan ijkon omomiaktilijkej akinmej okichiuayaj ken Cristo (Hech. 2:41; 4:4). Achto san otetlapouiayaj ompa Jerusalén, satepan otetlapouitoj Samaria uan saiktlami otetlapouitoj itech okseki altepemej tlen okinmixmatiayaj (Hech. 5:42; 6:7; 8:5-17, 25; 1:8).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Hechos 4:11) Nin Jesús, Ye n tetl Akin nomejwah nonkalchijchijkeh ononkitlakaltechojkeh, pero nin tetl omochiwako non okachi tetlakxili.
it-2-S pág. 662 párr. 4
Tetl tlen tlakitskijtok
Salmo 118:22 kijtoa akinmej okalchijchiuayaj amo okiselijkej pero non “omochi tetl tlen tlakitskijtok” (heb. roʼsch pin·náh). Ijkuak Jesús okijto nin profecía, okijto ye “tetl non okachi tetlakxili” (gr. ke·fa·lḗ gō·ní·as, okachi tlakitskijtok) (Mat. 21:42; Mar. 12:10, 11; Luc. 20:17). Ijkon ken se tetl kitlakxilijtok se kali, Jesucristo noijki kintlakxilijtok nochtin akinmej yaskej iluikak, ik non, ye moneskayotia ika se teokali. Pedro noijki okijto Cristo “tetl” tlen amo okiselijkej tlakamej ijkon ken kijtoa Salmo 118:22 pero toTajtsin Dios okipejpenki uan okichi ma yeto tetl tlen “okachi tetlakxili” (Hech. 4:8-12; noijki xikita 1 Ped. 2:4-7).
(Hechos 5:1) Noiwa ok se tlakatl non itoka Ananías iwa isiwa Safira okinemakakeh intlal.
w13-S 1/3 pág. 15 párr. 4
¿Tlen techmachtia ijkuak Pedro uan Ananías otlakajkayajkej?
Ananías uan isiua okinemakakej se tlali para kinmakaskiaj tomin akinmej yikin omoapolaktijkej. Ijkuak Ananías okinmakak tomin tlatitlanilmej okijto nochi okitemakak pero non amo melauak porque seki okimokaui. ToTajtsin Dios okipaleui Pedro ma kimati tlen okichi, ik non, okilui: “Amo otikinkajkaya n tlakah, yej otiknekia tikkajkayawas Dios”. Ananías san niman omikik. Kanaj eyi hora satepan oajsito isiua uan amo okimatiaya tlen okipanok inamik, ye noijki omikik porque noijki otlakajkaya.
26 DE NOVIEMBRE-2 DE DICIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | HECHOS 6-8
“Yankuik tlanechikol opejki tlajyouia”
(Hechos 6:1) Itech nekateh tonatijmeh, kemi okachi omomiakiliayah akimeh okineltokayah itlamachtilis n Cristo Jesús non otlajtoayah griego opé mokuejsoah innawak akimeh otlajtoayah hebreo, porke okijtoayah nochi tonati ijkuak omoxejxeloaya n tlákuali, mach okinyektlakualtiayah n iknosiwameh griegas.
bt-S pág. 41 párr. 17
“Tejwah tikpiah tiktlakitaskeh tlan Dios kijtoa”
17 Akinmej yikin okichiuayaj ken Cristo omonekiaya kuali mokuayejyekoskej porque kipiaskiaj ouijkayotl. ¿Tleka? Ma tikilnamikikan miakej akinmej yikin omoapolaktijkej amo okatkaj judíos uan omokajkej ompa Jerusalén para kipiaskiaj okachi chikauak intlaneltokilis. Imachtijkauan Jesús tlen ochantiayaj itech non altepetl okitemakakej tomin para kintlamakaskiaj uan kinmakaskiaj okseki tlamantli akinmej ompa omokajkej (Hech. 2:44-46; 4:34-37). Siuamej tlen omikik innamik pero otlajtoayaj hebreo okinmakayaj tlen ika mopanoltiskej ijkuak “omoxejxeloaya n tlákuali” pero “mach okinyektlakualtiayah n iknosiwameh” griegas (Hech. 6:1). Xamo okinchikoitayaj uan non okichiuaya amo san sekan ma yetokan.
(Hechos 6:2-7) Ijkuakó n májtlaktli iwa ome tlatematiltijkeh okinmoololojkeh nochteh non kineltokah Cristo Jesús, iwa okimilijkeh: —Amo kuali tejwah non tiktematiltiah itlajtol Dios, yej matipewakah matitlatetekakah para matlakuakah. 3 Ijkó kiné tokniwah, okachi kuali nomejwah xikimpejpenakah chikome tokniwah non kineltokah Cristo Jesús, non mayetokah milajkameh, matentokah de n Espíritu iwa makipiakah kuali intlalnamikilis. Yejwah xikintlalikah makichiwakah non tekitl. 4 ’Tejwah tikchijtoskeh toteki; timotiotsajtsiliskeh iwa titetlapowiskeh de itlajtol Totajtsi Dios. 5 Nochteh okiwilitakeh tlan okinmilijkeh makichiwakah. Iwa okipejpenkeh n Esteban, ye satlawel okipiaya tlaneltokálistli iwa otentoka de Espíritu Santo. Noiwa okipejpenkeh n Felipe, Prócoro, Nicanor, Timón, Pármenas iwa Nicolás non owalewatoka de Antioquía. Nin Nicolás, ijkuak ayamó okineltokaya n Cristo, okiseli intlamachtilis n judíojteh. 6 Otlanki okwalinwikakeh innawak tlatematiltijkeh, iwa yejwah okintlalijkeh inmawah impah nonteh chikome tlakah iwa omotiotsajtsilijkeh. 7 Itlajtol Totajtsi Dios opé momati sentetl, iwa ompa Jerusalén okachi omomiakiliayah non kineltokah Cristo Jesús. Asta noiwa miakeh tiopixkeh judíojteh otlaneltokakeh inawak Cristo Jesús.
bt-S pág. 42 párr. 18
“Tejwah tikpiah tiktlakitaskeh tlan Dios kijtoa”
18 Tlatitlanilmej omonechikoayaj para kimatiskej ken kiyekanaskiaj tlanechikol porque san niman omomiaktili. Yejuan okijtojkej: “Amo kuali tejwah non tiktematiltiah itlajtol Dios, yej matipewakah matitlatetekakah para matlakuakah” (Hech. 6:2). Ik non, okinmiluijkej sekimej imachtijkauan Jesús ma kichiuakan non tekitl, ma kintemokan chikome tlakamej akinmej okinmixmatiayaj uan kuali otekitiayaj, “matentokah de n Espíritu iwa makipiakah kuali intlalnamikilis” (Hech. 6:3). Omonekiaya ma tlapaleuikan tlakamej ixtlamatkej. Amo san kimatiskiaj ken kixexeloskiaj tlakuali, noijki omonekiaya kimatiskiaj ken kitekitiltiskiaj tomin uan ken kixexeloskiaj, noijki omonekiaya kimatiskej ken kololoskiaj nochi tlen omonekiaya. Nochtin akinmej okinpejpenkej okipiayaj intoka griego, xamo ijkon siuamej tlen omikik innamik uan otlajtoayaj griego okachi kuali kinseliskiaj. Tlatitlanilmej omokuayejyekojkej uan omotlatlaujtijkej para kinpejpenaskiaj chikome tlakamej tlen kichiuaskiaj non tekitl.
(Hechos 7:58-8:1) Okikixtijkeh kala de kan altepetl iwa ompa okimojmotlakeh ika tetl. Iwa akimeh okimojmotlakeh n Esteban, okinkajtejkeh intlakenwah makinmokuitlawilijto se télpochtli non itoka Saulo. 59 Iwa ijkuak okimojmotlatokah, Esteban omotiotsajtsili iwa okijto: —Noteko Jesús, xikseli noespíritu. 60 Omotlankuáketski iwa chikaktik okijto: —¡Noteko, amo xikintlajtlakolti ninteh tlakah! San nima ijkuak otlanki omotiotsajtsili, omikki.
8 Saulo okimoli kuali makimiktikah n Esteban. Itech non tonati, non de Jerusalén opé kintotojtokah porke okineltokayah Cristo Jesús. Nochteh ochocholojkeh omotlajtlaatitoh itech tlalmeh de Judea iwa de Samaria, iwa sanwel n tlatematiltijkeh omokajkeh.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Hechos 6:15) Iwa nochteh n tekiwajkeh iwa akimeh ompa oewatokah, ijkuak okiixtlajtlatakeh n Esteban okitakeh ixko omotaya kemi ixko se ángel.
bt-S pág. 45 párr. 2
Esteban “otentoka ika itlatiochiwalis iwa iweletilis Dios”
2 Sapanoa okintlajtlachialti porque amo omotaya kox omomojtiaya. Tekiuajkej noijki ijkon okitakej uan okijtojkej “ixko omotaya kemi ixko se ángel” (Hech. 6:15). Esteban melauak omotaya ken se iángel Jehová porque okatka yolchikauak, okipiaya yolseuilistli uan amo omomojtiaya. Tekiuajkej noijki okitakej okipiaya yolseuilistli maski okikokoliayaj. ¿Tleka amo omomojtiaya?
(Hechos 8:26-30) Satepa se iángel n Toteko okili n Felipe: —Ximoketsa iwa xio kan tlalmeh non kateh ik tlatsintla, xikonana n ojtli non temoa de Jerusalén iwa onkisa Gaza. Ye ni n ojtli non panoa kan tlaltejtéyinki. 27 Felipe owalmóketski iwa oyá, iwa itech ojtli okajsito se tlakatl de Etiopía. Nin tlakatl okatka eunuco iwa okatka weyi tekiwa iwa tesorero inawak n reina Kandace akin otlanawatiaya kan tlali de Etiopía. Ye yowalmokopaya de Jerusalén kan okiweyijkachiwato Dios. 28 Nin tlakatl yowalmokopaya kan ialtépeu, oewatotiwalaya ipan ikarreta iwa okiamapoaya se amatlajkuíloli non okijkuilo n profeta Isaías. 29 Ijkuakó n Espíritu Santo okili n Felipe: —Xikajsiti neká karreta iwa ximonetecho inakastla. 30 Ijkuak Felipe okajsito n tlakatl etíope, okikak okiamapoaya itlajkuilol n profeta Isaías, iwa okitlajtlani: —¿Tikajsikamati tlan tikamapoa?
bt-S pág. 58 párr. 16
Okitematilti “kualitlájtoli de Jesús”
16 Tejuan noijki tikpiaj se ueyi tlateochiualistli ken Felipe. Amo san ma titetlapouikan ijkuak tiauij inkalijtik oksekimej, noijki uelis titetlapouiskej ijkuak kanaj tiauij. Xamo yotikitakej kuali techkakij ijkuak tikintlapouiaj akinmej yolyamankej. Ijkon panoa porque iTlajtol toTajtsin Dios kijtoa ángeles kiyekanaj tetlapouilistli para ma kimatikan “nochteh akimeh chantitokeh ipan tlaltíkpaktli, itech nochteh paísmeh, innawak nochteh non tlatlamantli tlachixtokeh, innawak nochteh akimeh tlatlamantli tlajtoah, iwa itech nochteh n altepemeh” (Apoc. 14:6). Jesús noijki okijto yejuan tlapaleuiskiaj ma motetlapoui. Ijkuak okijto neskayotl itech trigo uan amo kuali xiuitl okiteititi ken kololoskiaj trigo ijkuak tlamis nochi tlen axkan onka. “Tlatekeh” yetoskiaj “ángeles” uan “kinmoololokiweh [...] akimeh kichiwah tlajtlákoli iwa akimeh kintoktiah oksikimeh” tlen amo kuali. Pero noijki kinnechikoskej akinmej tlanauatiskej iluikak uan noijki “senmiaktikeh tlaltikpaktlakah” tlen mokauaskej tlaltikpak uan ninmej yetoskej “oksikimeh ichkameh” tlen noijki Jehová kinnotsa itech ialtepe (Mat. 13:37-41; Apoc. 7:9; Juan 6:44, 65; 10:16).