Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
7-13 DE ENERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | HECHOS 21, 22
“Mamochiwa tlan Dios kimonekiltis”
(Hechos 21:8-12) Ijkuak owalmostlatik, otikiskeh de ompa iwa otikalakitoh kan altepetl de Cesarea. De ompa otiajkeh icha n Felipe, non otetlapowiaya n kualitlájtoli de Dios. Ye se de n chikome non okintlamakayah n tokniwah de Jerusalén. Ompa otimokajkeh icha. 9 Felipe okimpiaya nawi ichpochwah non ayamó omonamiktiayah. Yejwah okitematiltiayah tlan okiseliayah de Dios. 10 Yotikatkah kech tonati ompa ijkuak oajsiko de Judea se profeta non itoka Ágabo, 11 non owala otechtlajpaloko. Ye okontílanki n [tsotsoli] non ika omotlajkoilpiaya n Pablo, okimilpi ikxiwah iwa imawah iwa okijto: —N Espíritu Santo kijtoa, nepa kan altepetl de Jerusalén, n judíojteh ijkí kiijilpiskeh n tekowa de nin [tsotsoli] iwa kitemaktiskeh inmak n tlakah non amo judíojteh. 12 Ijkuak otikkakeh tlan okijto n Ágabo, tejwah iwa non de Cesarea otiktlatlautijkeh n Pablo amo mawia Jerusalén.
bt-S pág. 177 párrs. 15, 16
“Mamochiwa tlan Dios kimonekiltis”
15 Ijkuak Pablo omokaloti ikalijtik Felipe, oajsito profeta Ágabo, akin nochtin okitlakaitayaj. Nochtin akinmej ompa okatkaj kuali okixmatiayaj uan okimatiayaj ye okijto panoskia se apistli ijkuak otlanauatiaya tekiua Claudio uan melauak ijkon opanok (Hech. 11:27, 28). Ik non, xamo akinmej ompa okatkaj omotlajtlaniayaj: “¿Tleka ouala? ¿Tlen kijtos ipatka toTajtsin Dios?”. Nochtin okinekiayaj kitaskej tlen kichiuaskia. San niman okikixtili Pablo tsotsoli tlen “ika omotlajkoilpiaya”. Nin tsotsoli okatka ueyak, ika omotlajkoilpiayaj uan ompa okitlatiayaj tomin noso okseki tlamantli. Ika non tsotsoli Ágabo okinmilpi imauan uan ikxiuan uan satepan okijto itlaj tlen nochtin okintlajtlachialti: “N Espíritu Santo kijtoa, nepa kan altepetl de Jerusalén, n judíojteh ijkí kiijilpiskeh n tekowa de nin [tsotsoli] iwa kitemaktiskeh inmak n tlakah non amo judíojteh” (Hech. 21:11).
16 Non profeta okitematilti tlatitlanil Pablo yaskia Jerusalén. Noijki okijto intlajtlakol judíos “kitemaktiskeh inmak n tlakah non amo judíojteh”. Nochtin akinmej ompa okatkaj omotlajtlachialtijkej, ik non, Lucas okijto: “Ijkuak otikkakeh tlan okijto n Ágabo, tejwah iwa non de Cesarea otiktlatlautijkeh n Pablo amo mawia Jerusalén. Pero Pablo otechnankili: —¿Tleka nonchokah iwa nonkichiwah manimoyolkoko? Ne amo nimawi tla nechijilpiskeh noso tla nechmiktiskeh ompa Jerusalén por niktematiltijtinemi Itoka n Toteko Jesús” (Hech. 21:12, 13).
(Hechos 21:13) Pero Pablo otechnankili: —¿Tleka nonchokah iwa nonkichiwah manimoyolkoko? Ne amo nimawi tla nechijilpiskeh noso tla nechmiktiskeh ompa Jerusalén por niktematiltijtinemi Itoka n Toteko Jesús.
bt-S pág. 178 párr. 17
“Mamochiwa tlan Dios kimonekiltis”
17 ¡Ximokuayejyeko tlen opanok! Nochtin tokniuan uan Lucas, okitlatlaujtijkej Pablo amo ma kichiua tlen omokuayejyekoaya kichiuas. Ijkuak okitak okitlasojtlayaj, omotekipachoayaj uan hasta ochokayaj, okinmilui: “Nonkichiwah manimoyolkoko”. Nonmej tlajtolmej ika griego sekimej okitlajtolkopkej ken “techyoltlapanaj”. Pablo ayakmo kipatlaskia tlen okijto kichiuas ijkon ken ijkuak okintlapoui tokniuan tlen chantij itech altepetl Tiro. Amo okipatlak tlen okijto kichiuaskia maski okitlatlaujtijkej uan ochokakej. Ye okinyekilui tleka omonekiaya kichiuas tlen yokijto. ¡Pablo melauak okatka yolchikauak! Oyajki Jerusalén porque omoyolchika ken Jesús (Heb. 12:2). Pablo amo okinekiaya ma kimiktikan pero tla omonekiaya, okitaya ken se tlateochiualistli ma kimiktikan ken se itlamachtijka Cristo Jesús.
(Hechos 21:14) Iwa kemi amo okinek techkakis, otikkajkeh iwa sa otikijtojkeh: —Mamochiwa tlan Dios kimonekiltis.
bt-S pág. 178 párr. 18
“Mamochiwa tlan Dios kimonekiltis”
18 ¿Tlen okichijkej tokniuan? Biblia kijtoa okitlakaitakej Pablo uan okijtojkej: “Kemi amo okinek techkakis, otikkajkeh iwa sa otikijtojkeh: —Mamochiwa tlan Dios kimonekiltis” (Hech. 21:14). Yejuan okitlatlaujtiayaj amo ma uia Jerusalén. Ayakmo itlaj okiluijkej maski tlen kichiuaskia okatka oui. Okikakej uan okajsikamatkej tleka omonekiaya kichiuas tlen okinekiaya Jehová uan okikauilijkej ma kichiua tlen okijto. Maski okimatiaya satepan kimiktiskiaj, amo okachi oui kichiuiliskia tla akinmej okitlasojtlayaj, amo kiluiskiaj ma kipatla tlen okijto kichiuaskia.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Hechos 21:23, 24) Okachi kuali ijkí xikchiwa: Nika kateh towah nawi tlakah akimeh yokitemakakeh intlajtol inawak Dios. 24 Xikinwika mowah iwa ximochipawati inwah inawak Dios iwa xiktlaxtlawa para makinkuaximakah. Ijkó nochteh kimatiskeh mach milák tlan okintlatlapowijkeh, yej kitaskeh tejwatsi noiwa tiktlakita itlanawatil Moisés.
bt-S págs. 184, 185 párrs. 10-12
“Xikkakikah tlan ika nimotlajtolpalewis”
10 Tlatitlanil Pablo okintlakaitaya akinmej okinekiayaj kichiuaskej seki tlamantli tlen okichiuayaj judíos; sekimej amo otekipanoayaj sábado uan amo okikuayaj seki tlakuali (Rom. 14:1-6). Pablo amo okintlali tlanauatilmej itech circuncisión, pero okijto Timoteo ma kichiuilikan circuncisión porque itajtsin okatka griego uan ijkon judíos kitlakaitaskiaj (Hech. 16:3). Ye okimatiaya sejse omonekiaya kipejpenas tlen kichiuas, ik non, okintlajkuilili tokniuan tlen ochantiayaj Galacia: “Amitla ipati tla tisirkunsidaritokeh noso amó. Tlan milák ipati, matikneltokakah Cristo Jesús, iwa ika non tlaneltokálistli matimotlasojtlakah” (Gál. 5:6). Ualeua tokniuan amo okipiayaj chikauak intlaneltokilis. Okinekiayaj nochtin ma kinchiuilikan circuncisión porque ijkon okijtoaya Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés, noijki okijtoaya omonekiaya ijkon kichiuaskej tla okinekiayaj ma kinseli Jehová.
11 Maski amo melauak tlen sekimej okijtoayaj itech Pablo, non okichi amo kuali ma mokuayejyekokan tokniuan judíos. Ik non, tlayekankej okinauatijkej Pablo: “Nika kateh towah nawi tlakah akimeh yokitemakakeh intlajtol inawak Dios. Xikinwika mowah iwa ximochipawati inwah inawak Dios iwa xiktlaxtlawa para makinkuaximakah. Ijkó nochteh kimatiskeh mach milák tlan okintlatlapowijkeh, yej kitaskeh tejwatsi noiwa tiktlakita itlanawatil Moisés” (Hech. 21:23, 24).
12 Pablo uelis kijtoskia ye amo itlajtlakol tlen sekimej okijtojtinemiayaj, ijkon okichiuayaj sekimej judíos tlen yikin opeuayaj kichiuaj ken Cristo porque sapanoa okitlakaitayaj Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés. Pero ye kitlakaitaskia tlen kiluiskiaj ma kichiua uan tla amo kixnamikiskia se principio bíblico. Yiuejkika okijkuilo: “Ijkó noiwa, ijkuak nika iwa non amo kitlakitah intlanawatil, nimochiwa kemi yejwah” (1 Cor. 9:20). Okintlakamatki tlayekankej tlen okatkaj Jerusalén, ik non, okijto okichiuaya ken okitlakamatiaya Tlanauatil. Tlen okichi Pablo techpaleuia ma tikintlakamatikan akinmej techyekanaj uan amo san ma tikchiuakan tlen tejuan tiknekij (Heb. 13:17).
(Hechos 22:16, TNM) ¿Axkan tleka tiuejkaua? Ximoketsa, ximoapolakti uan xikijto itoka para ma mochipaua motlajtlakol’.
nwtsty nota, Hech. 22:16
xikijto itoka para ma mochipaua motlajtlakol: Noso “xikchipaua motlajtlakol uan xikijto itoka”. Atl tlen ika timoapolaktiaj amo “kichipaua” totlajtlakol. Mochipaua totlajtlakol ijkuak tikijtoaj itoka Jesús, non kijtosneki, itech titlaneltokaj uan tikteititiaj ika tlen tikchiuaj (Hech. 10:43; Sant. 2:14, 18).
14-20 DE ENERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | HECHOS 23, 24
Okijtojkej “kinpajsolojtinemi n judíojteh; iwa kinyayakantinemi”
(Hechos 23:12) Ipan ok se tonati, sikimeh judíojteh omotlatlalwijkeh kimiktiskeh n Pablo, iwa okisentlalijkeh amo tlakuaskeh nion atliskeh asta makimiktikah.
(Hechos 23:16) Pero itelpoch iwelti n Pablo okima, iwa oyá kan kuártel okimatiltito n Pablo.
bt-S pág. 191 párrs. 5, 6
“¡Ximoyolchikawa!”
5 Tlen okichi sapanoa okinpaleui, mostlatika kanaj cuarenta “judíojteh omotlatlalwijkeh kimiktiskeh n Pablo, iwa okisentlalijkeh amo tlakuaskeh nion atliskeh asta makimiktikah”. Yejuan “okisentlalijkeh ijkó kichiwaskeh” uan ijkon okiteititijkej melauak okinekiayaj kimiktiskej. Okineltokayaj tla amo kimiktiskiaj, kinpanoskia itlaj amo kuali (Hech. 23:12-15). Teopixkej tlen otlayekanayaj ompa Jerusalén uan tlayekankej okitayaj kuali tlen judíos okinekiayaj kichiuaskej. San omonekiaya oksepa kiuikaskiaj inmixpan akinmej opouiayaj itech Sanedrín, okinekiayaj ma mota san kitlajtlaniskiaj seki tlamantli. Pero akinmej okinekiayaj kimiktiskej kichixtoskiaj itech ojtli uan ompa kimiktiskiaj.
6 Amo tikmatij tlen itoka isobrino Pablo pero okimatki tlen okinekiayaj kichiuiliskej judíos, ik non, okiluito itío. Pablo okititlanki ma kiluiti Claudio Lisias akin okinyekanaya soldados (Hech. 23:16-22). Tikmatij Jehová kintlasojtla telpokamej uan ichpokamej tlen yolchikauakej uan kipatioitaj kipaleuiskej iTekiuajkayo toTajtsin Dios uan ialtepe. Ijkon ken okichi nin telpochtli tlen okatka yolchikauak.
(Hechos 24:2) Ijkuak okualikakeh n Pablo, Tértulo opé kiteilia, iwa okili n gobernador Félix: —Satlawel timotlasojkamatih monawak gobernador, porke kuali tikateh, iwa nochi kuali kajki porke saikpanoa tiixtlamati.
(Hechos 24:5, 6) Tejwah kuali tikmatokeh nin tlakatl se weyi tekokolismák, iwa san kan ik nentinemi kinpajsolojtinemi n judíojteh; iwa kinyayakantinemi sikimeh tlakah non kinmiliah nazarenos. 6 Iwa okinekia tlajtlakolchiwas kan Weyi Tiopa, yika tejwah otikkitskijkeh iwa otiknekiah tiktsakuaskeh.
bt-S pág. 192 párr. 10
“¡Ximoyolchikawa!”
10 Ijkuak Pablo yokatka Cesarea, okimaluijtokaj “itech ipalasio n Herodes” uan okinchixtokaj akinmej okiteluiayaj porque ochantiayaj Jerusalén (Hech. 23:35). Makuili tonal satepan oajsito ueyi teopixki Ananías, noijki sekimej tlayekankej uan Tértulo (akin “otlajtoaya”, noso okinpaleuiaya akinmej okiteluiayaj). Tértulo opejki kiueyichiua Félix porque miak tlamantli okichi uan okinpaleui judíos, ijkon okichi porque okinekiaya ma kipaleui uan kuali ma kita. Satepan okijto, Pablo: “Se weyi tekokolismák, iwa san kan ik nentinemi kinpajsolojtinemi n judíojteh; iwa kinyayakantinemi sikimeh tlakah non kinmiliah nazarenos. Iwa okinekia tlajtlakolchiwas kan Weyi Tiopa, yika tejwah otikkitskijkeh iwa otiknekiah tiktsakuaskeh”. Judíos tlen ompa okatkaj “okijtoayah milák tlan okijtojtoka n Tértulo” (Hech. 24:5, 6, 9). Temomojti ijkuak okijto “kinpajsolojtinemi n judíojteh”, okiyekanaya se secta temomojti uan okinekiaya tlajtlakolchiuas itech teokali, non uelis kichiuaskia ma kimiktikan.
(Hechos 24:10-21) Ijkuakó n gobernador okimanotski n Pablo para matlajto, iwa Pablo okijto: —Ika miak pakílistli nimotlajtolpalewis monawak, porke nikmatok tejwatsi yowejka titekiwajtitok itech nin weyi tlali. 11 Tejwatsi monewia weletis tikmatis kox milák tlan nimitsonilijtok noso amó, sikin kipia májtlaktli iwa ome tonati oniajsiko nika Jerusalén onikweyijkachiwako Dios. 12 Mach onechajsikeh nimokualanijtok nion onechajsikeh nikinxexelojtok n tlakah, nion onikimpajsolojtinemia n tlakah ijtik n Weyi Tiopa, noso kan sinagogas, noso oksika. 13 Ijkó kiné, ninteh tlakah mach weletis mitsnextiliskeh tlan ika nechteiliah. 14 Axa, monawak nikmokuitia ne nikmopantia Dios, Idios notatawah ijkó kemi nechnextilia n yankuik ojtli, non yejwah kitokayotiah sekta, porke nikneltoka nochi tlan ijkuilitok itech itlanawatil iwa itech intlajkuilol n profetas. 15 Ne nikchia inawak Dios tlan yejwah noiwa kichiah, nochteh non yomikkeh moyolitiskeh, akimeh otlájtlakolchijkeh iwa akimeh amó. 16 Yika, nochipa nikchiwa tlan kuali, para notlamachilis amo manechtlajtlakolti inawak Dios nion innawak n tlakah. 17 ’Miak xiwitl oniajtoka wejka itech oksikimeh tlalmeh, iwa ijkuak onimókopki kan nopaís, onia onikimpalewito akimeh amitla kipiah iwa oniktemakato notlatliokolil. 18 Ne ijkó onikchijtoka ijtik n Weyi Tiopa ijkuak sikimeh judíojteh non owalayah de Asia onechajsitoh ompa. Ijkuakó ne yonimochipajka kemi kijtoa n tlanawátili, iwa mach miakeh ompa okatkah nion aka omopajsoloaya. 19 Tla itla amokuali onikchi iwa kinekih nechteiliskeh, mawikih akimeh ompa okatkah. 20 Iwa tla amó, ninteh akimeh nika kateh makijtokah tlan amokuali onechajxililijkeh ijkuak onimotlajtolpalewijtoka kan Sanedrín 21 Noso chamo nechteilijtokeh porke ijkuak ompa onikatka, inmixpa chikaktik onikijto: “Nomejwah axa nonnechtlajtlakoltiah porke nikneltoka moyolitiskeh non yomikkeh.”
bt-S págs. 193, 194 párrs. 13, 14
“¡Ximoyolchikawa!”
13 Tlen okichi Pablo tinochtin techpaleuia. Xamo noijki ken ye uelis techuikaskej ixpan tekiuajkej uan kijtoskej tikchiuaj tlen amo kuali noso kijtoskej tipouij itech se secta temomojti. Ye amo okipiaya ome ixko, ik non, ijkuak opejki kitlapouia tekiua amo okiueyichi nion amo okijto sapanoa ueyititok ken okichi Tértulo. Pero Pablo okitlakaitak uan kuali okitlapoui. Ijkuak okijto ixpan tekiuajkej tleka ompa okatka, kuali otlajto para ma kajsikamatikan uan amo otlakajkaya. Ye okijto “sikimeh judíojteh non owalayah de Asia” okijtojkej otlajtlakolchijtoka itech teokali uan amo oyajkej ompa para kixkomakaskiaj. Ye okijto okinekiaya kinmitas porque tlanauatilmej okijtoayaj uelis kinmitaskia uan kinkakiskia akinmej okiteluiayaj (Hech. 24:18, 19).
14 Pablo amo omomojti, ye okijto tlen okineltokaya. Okijto okineltokaya kinyolitiskej akinmej yomikej. Non tlamachtil okichi ma moxelokan akinmej opouiayaj itech Sanedrín (Hech. 23:6-10). ¿Tleka oksepa okijto okineltokaya kinyolitiskej akinmej yomikej? Porque ye okitematiltiaya tlen okipanok Jesús uan ken toTajtsin Dios okiyoliti, non amo okineltokayaj akinmej okixnamikiayaj (Hech. 26:6-8, 22, 23). Okipixki non ouijkayotl porque otlamachtiaya kinyolitiskej akinmej yomikej. Pero okachi okikokoliayaj porque okijtoaya toTajtsin Dios okiyoliti Cristo.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Hechos 23:6) Ijkuakó Pablo okajsikama sikimeh tekiwajkeh okatkah saduseos iwa oksikimeh fariseos, yika chikaktik okijto: —Nokniwah, ne nifariseo, iwa miakeh nochantlakawah noiwa fariseos; iwa ken nikneltoka non yomikkeh moyolitiskeh, nomejwah nonnechtlajtlakoltiah.
nwtsty nota, Hech. 23:6
ne nifariseo: Sekimej tlen ompa okatkaj okixmatiayaj Pablo (Hech. 22:5). Ijkuak ye okijto itatajuan okatkaj fariseos, xamo akinmej ompa okatkaj okajsikamatkej noijki omoskalti ken yejuan. Fariseos tlen opouiayaj itech Sanedrín okimatiayaj ye sapanoa okiyolpaktiaya kichiuas ken Cristo, yejuan amo omokuayejyekojkej okinekiaya kinkajkayauas. Pablo amo okinkajkaya porque ye okineltokaya seki tlamantli ken fariseos. Saduceos amo okineltokayaj toTajtsin Dios kinyolitiskia akinmej yomikej, pero Pablo uan oksekimej fariseos kema okineltokayaj. Ijkuak okijto okatka fariseo, okichi oksekimej noijki ma mokuayejyekokan ken ye. Nesi ijkon okijto porque okinekiaya ma kipaleuikan sekimej tlen opouiayaj itech Sanedrín uan kema okipaleuijkej (Hech. 23:7-9). Satepan, ijkuak okatka ixpan tekiua Agripa noijki okijto okatka fariseo (Hech. 26:5). Noijki ijkuak okintlajkuilili tokniuan tlen ochantiayaj Filipos okinmilui okatka fariseo (Filip. 3:5). Noijki Hechos 15:5 kijtoa sekimej fariseos okichijkej ken Cristo (xikita nota, Hech. 15:5).
nwtsty nota, Hech. 15:5
sikimeh fariseos: Nesi sekimej fariseos tlen opejkej kichiuaj ken Cristo ok okinmiluiayaj fariseos (xikita nota Hech. 23:6).
(Hechos 24:24) Kech tonati satepa, oksepa owala n gobernador Félix iwa Drusila isiwa, ye israelita. Félix otlanawati makinotsatih n Pablo para makitlapowiki de n kualitlájtoli de Cristo Jesús.
(Hechos 24:27) Ome xiwitl ijkó okichijtoka n gobernador Félix asta ijkuak omopatlak iwa okalak n Porcio Festo. Iwa kemi Félix okinekia kuali mokawas iwan judíojteh, okika n Pablo matsakto.
nwtsty nota, Hech. 24:24
Drusila: Hechos 12:1 tlajtoa itech Herodes Agripa I. Ye okinpiaya eyi ichpokauan, Drusila okatka xokoyotl. Xamo oneski itech xiuitl 38, okatka ikni Agripa II uan Berenice. Achto omonamikti iuan ueyi tekiua sirio Aziz tlen ochantiaya itech altepetl Emesa. Kanaj itech xiuitl 54 ijkuak Drusila okipiaya 16 xiuitl omokajkajkej inmixpan tekiuajkej uan satepan omonamikti iuan Félix. Xamo Drusila ompa okatka ijkuak Pablo okilui Félix “moneki mayeknemi, iwa kenijki se moyeknawatis. Noiwa okili Dios se tonati techtlaxtlawaltis nochi tlan otikchijkeh” (Hech. 24:25). Ijkuak Félix opejki tlanauatia, okika ma tsakto Pablo porque “okinekia kuali mokawas iwan judíojteh”. Sekimej kijtoaj okinekiaya kiyolpaktis isiua porque okatka judía (Hech. 24:27).
21-27 DE ENERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | HECHOS 25, 26
“Pablo okinekiaya ma kixkomaka César uan okitlapoui Herodes Agripa”
(Hechos 25:11) Porke tla onikchi itla amokuali iwa moneki manechmiktikah, ¡manechmiktikah! Pero tla san nechtlamamaltijtokeh iwa amo milák niktewikilia, amaka weletis nechtemakas inmak n tlayakankeh judíojteh. Ne nikneki manechwikakah inawak n weyi tlanawati César para ye manechtlatsintoki.
bt-S pág. 198 párr. 6
“Manechwikakah inawak n weyi tlanawati César”
6 Festo okinekiaya kinyolpaktis judíos, ik non, Pablo uelis kimiktiskiaj. Ye okatka romano, ik non, okijto: “Ya nika ixpa n César kan tlaixkomaka, kan moneki manechtlatsintokikah ika tlan nechteiliah. Tejwatsi kuali tikmatok, amo onikchi itla amokuali innawak n judíojteh. [...] Ne nikneki manechwikakah inawak n weyi tlanawati César para ye manechtlatsintoki”. Omonekiaya kichiuaskiaj tlen okijto Pablo. Ik non, Festo okijto: “Te otikmotlajtlanili matimitswikakah inawak n César. Tias inawak” (Hech. 25:10-12). Tlatitlanil Pablo okitlajtlanki ma kixkomaka se tekiua tlen okachi oueyititoka. Axkan akinmej tikchiuaj ken Cristo techpaleuia tlen okichi. Tla tekiuajkej kijtoskej itlaj amo kuali otikchijkej uan kinekij techteluiskej noso kijtoskej ayakmo ma titetlapouikan, tejuan timopaleuiskej inmixpan tekiuajkej ika tlanauatilmej tlen okintlalijkej (Sal. 94:20).
(Hechos 26:1-3) Ijkuakó n rey Agripa okili n Pablo: —Weletis timotlajtolpalewis. Ijkuakó Pablo okajkok ima iwa ijkí opé tlajtoa: 2 —Niyolpaki miak porke weletis nitlajtos monawak rey Agripa, iwa nimotlajtolpalewis de nochi tlan nechteiliah n tlayakankeh judíojteh. 3 Iwa okachi, porke tejwatsi kuali tikmatok nochi tlan tejwah akimeh tijudíojteh ya wejkawitl tikchijtiwitseh, iwa tikmatok tlan techtoktia matimotlatlajtolwikah. Yika nimitsontlatlaujtia xikonkaki nochi tlan nikijtos.
bt-S págs. 198-201 párrs. 10-16
“Manechwikakah inawak n weyi tlanawati César”
10 Tlatitlanil Pablo okitlakaitak tekiua Agripa uan okitlasojkamatili porque okikauili ixpan ma mopaleui, noijki okilui ye kuali okimatiaya tlen okichiuayaj judíos uan tlen ouijkayotl okipiayaj. Opejki kijtoa tlen okichiuaya: “Onikatka nifariseo, iwa onikatka seme de akimeh okachi tikmopantiah totlanawatil” (Hech. 26:5). Ijkuak omonechikoaya iuan akinmej ijkon otlaneltokayaj, ye yokineltokaya ualaskia Mesías. Ijkuak opejki kichiua ken Cristo amo omomojti kijtos toTajtsin Dios okipejpenki Jesús ken Mesías, tlen yiuejkika okichiayaj ma uiki. Okijto okiuikakej inauak nonmej tekiuajkej porque ye noijki otlaneltokaya ken akinmej okiteluijkej. Pablo noijki okineltokaya toTajtsin Dios kichiuaskia tlen yiuejkika okinmilui ikojkoluan. Ijkuak ijkon okijto, Agripa okachi okinekiaya kikakis.
11 Ijkuakon okilnamik nochi tlen amo kuali okichi ijkuak okintlajyouilti akinmej okichiuayaj ken Cristo. Pablo okijto: “Ya wejkawitl, ne onikmoliaya omonekia manikintlaijyowilti akimeh kineltokah Jesús de Nazaret. [...] Satlawel onechkualaniayah [akinmej okichiuayaj ken Cristo], yika wejka onikintemojtinemia itech miakeh altepemeh” (Hech. 26:9-11). Akinmej ompa okatkaj okimatiayaj nochi tlen okijtoaya Pablo melauak ijkon okichiuaya (Gál. 1:13, 23). Xamo tekiua Agripa omotlajtlaniaya: “¿Tleka okipatlak iyelis?”.
12 Tlen satepan okikak okipaleui ma kajsikamati. Pablo okijto: “Se tonati oniaya nikintemoti n tlakah non kineltokah Jesús kan altepetl de Damasco. Pero ik tlajko tonati, ijkuak oniaya itech ojtli onikitak se tláwili non owalaya de kan ilwikak okachi teixmijmikti ke n tonati. Non tláwili onechyawalo, iwa akimeh oyayah nowa noiwa okinyawalo. Tinochteh otiwewetsitoh ixko tlali, iwa onikak se tlájtoli non onechiliaya ika tlájtoli hebreo: ‘Saulo, Saulo, ¿tleka [techtokatinemi]? Monewia timokojkojtok, kemi ijkuak se toro kiteliksa itla yakawitstik iwa san ye inewia mokojkoa.’ Ne oniktlajtlani: ‘¿Akin tejwatsi Noteko?’ Ye onechnankili: ‘Ne Jesús, akin te [tiktokatinemi]’” (Hech. 26:12-15).
13 Ijkuak Pablo ayamo okitaya non tlauili, yetoskia ken okiuitekiaya “itla yakawitstik”. Non kijtosneki okichijtoka ken se yolkatl tlen okitejteliksaya se kuauitl yakauitstik tlen ika okiyekanayaj uan san omokojkoaya. Amo kuali omouikaya iuan toTajtsin Dios porque amo okitlakamatiaya. Pero ijkuak oyaya Damasco, Jesús okimonextili, maski amo kuali okimachtijkej, melauak okinekiaya kitekichiuilis toTajtsin Dios uan ye okipaleui ma kipatla iyelis (Juan 16:1, 2).
14 ¡Melauak okipatlak inemilis! Okilui Agripa: “Ne oniktlakama tlan onechnawati non tlájtoli non onikak de ilwikak. Achto onikinmatilti itlajtol Dios akimeh chantitokeh Damasco, otlanki akimeh kateh Jerusalén iwa itech nochi n tlali de Judea. Noiwa non amo judíojteh onikintlalwi makinkawakah intlajtlakolwah iwa makichiwakah tlan kuali inawak Dios, para mamota de milajka omoyolpatlakeh” (Hech. 26:19, 20). Yokipiaya miak xiuitl okichijtoka tlen okinauati Cristo. ¿Ken okinpaleui akinmej okintlapoui? Miakej okineltokakej tlen otlamachtiaya, ayakmo oauilnenkej nion otlakajkayajkej uan opejki mouikaj iuan toTajtsin Dios. Ijkon okachi okintlakamatiayaj tlanauatilmej tlen okintlaliayaj tekiuajkej, noijki okinpaleuiayaj oksekimej ma tetlakamatikan uan kuali ma yetokan.
15 Pero akinmej okikokoliayaj non amo okitayaj, ijkon okiteititi Pablo ijkuak okijto: “Yika, n judíojteh onechkitskijkeh kan Weyi Tiopa iwa okinekiah nechmiktiskeh. Pero ken Dios onechpalewi ya nika nitlanti, nikinmatiltijtiwits itlajtol Dios akimeh weyijkatitokeh iwa non tsitsikitikeh” (Hech. 26:21, 22).
16 Akinmej tikchiuaj ken Cristo moneki tikmatiskej ken tikinnankiliskej akinmej techtlajtlaniskej tlen tikneltokaj (1 Ped. 3:15). Tla moneki titlajtoskej inmixpan jueces uan akinmej tlayekanaj itech política, moneki tikchiuaskej ken okichi Pablo ijkuak okatka ixpan Agripa uan Festo. Tejuan noijki xamo tikinyoliniskej, tla tikinyekiluiskej ken iTlajtol toTajtsin Dios techpaleuia okachi kuali ma tiyetokan uan ken yokinpaleui akinmej tikinmachtiaj.
(Hechos 26:28) N rey Agripa okinankili: —Sa ika achitsi otikchiwaya manimokopa nicristiano.
bt-S pág. 202 párr. 18
“Manechwikakah inawak n weyi tlanawati César”
18 Pero Pablo yokimatiaya ken kinankilis, ik non, okijto: “Gobernador Festo, mach nikuatlapolojtok. Tlan nikijtoa kuali kajki iwa milák. Nika kajki n rey Agripa, akin kuali kimati tlan nikijtojtok [...]. Rey Agripa, ¿tikneltoka tlan okijtojkeh n profetas? Ne kuali nikmatok tikneltoka”. Tekiua okinankili: “Sa ika achitsi otikchiwaya manimokopa nicristiano” (Hech. 26:25-28). Tla melauak tlen okijto tekiua noso amo, tlen okijto Pablo okiyolini.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Hechos 26:14) Tinochteh otiwewetsitoh ixko tlali, iwa onikak se tlájtoli non onechiliaya ika tlájtoli hebreo: “Saulo, Saulo, ¿tleka [techtokatinemi]? Monewia timokojkojtok, kemi ijkuak se toro kiteliksa itla yakawitstik iwa san ye inewia mokojkoa.”
nwtsty nota, Hech. 26:14
kiteliksa itla yakawitstik: Nin tlamantli okatka se tlakotl tlen okatka yakauitstik uan ika okinyekanayaj yolkamej (Juec. 3:31). Tlajtoli “kiteliksa itla yakawitstik” okitekitiltiayaj itech amochmej tlen okinmijkuiloayaj griegos. Non kijtosneki se toro san omokojkoaya ijkuak okitejteliksaya se kuauitl yakauitstik tlen ika okiyekanayaj. Saulo ijkon okipanoaya ijkuak ayamo okichiuaya ken Cristo; okintlajyouiltiaya imachtijkauan Cristo pero ken Jehová okinmaluiaya, ye san okachi tlajyouiskia (noijki xikita Hech. 5:38, 39; 1 Tim. 1:13, 14). Itech Eclesiastés 12:11 kijtoa ijkuak technojnotsaj ixtlamatkej, yetoskia ken techyekanaj ika se tlakotl yakauitstik porque techpaleuiaj ma tikchiuakan tlen kuali.
nwt glosario
Uitstik. Nin se ueyi tlakotl tlen okatka yakauitstik uan akinmej okinmaluiayaj yolkamej ika okintsopitiayaj. Ijkuak technojnotsaj ixtlamatkej, yetoskia ken techyekanaj ika se tlakotl yakauitstik, yejuan kinekij ma tikkakikan tlen kijtoaj porque ijkon kuali tiyetoskej. “Kiteliksa itla yakawitstik” kijtosneki ijkuak se toro okitejteliksaya kuauitl tlen ika okiyekanayaj uan san omokojkoaya (Hech. 26:14; Juec. 3:31).
(Hechos 26:27) Rey Agripa, ¿tikneltoka tlan okijtojkeh n profetas? Ne kuali nikmatok tikneltoka.
w03-S 15/11 pág. 16 párr. 14
Ma tikinpaleuikan oksekimej ma kiselikan tlen titlamachtiaj
14 Pablo okimatiaya Agripa okixmatiayaj ken judío maski amo okatka judío. Nin tekiua okimatiaya tlen okichiuayaj judíos, ik non, Pablo okijto: “Ayik itla oksé onikinmili tlamochiwaskia, sanwel tlan okijtojkeh n profetas iwa Moisés” ijkuak okijtojkej ken mikiskia uan ken kiyolitiskiaj Mesías (Hechos 26:22, 23). Ik non, okitlajtlani: “Rey Agripa, ¿tikneltoka tlan okijtojkeh n profetas?”. Agripa omonekiaya kuali mokuayejyekoskia tlen kinankiliskia. Tla kijtoskia amo okineltokaya tlen okijtojkej profetas, nochtin kimatiskiaj ye amo otlaneltokaya ken judíos. Pero tla kijtoskia okineltokaya tlen okijto Pablo, yetoskia ken akinmej okineltokiliayaj uan oksekimej kijtoskiaj ye noijki okinekiaya kichiuas ken Cristo. Pablo san niman okinankili: “Ne kuali nikmatok tikneltoka”. ¿Tlen okijto Agripa? “Sa ika achitsi otikchiwaya manimokopa nicristiano” (Hechos 26:27, 28). Maski nin tekiua amo okichi ken Cristo, xamo tlen okilui Pablo okichi ma mokuayejyeko (Hebreos 4:12).
28 DE ENERO-3 DE FEBRERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | HECHOS 27, 28
Pablo yaui Roma itech se barco
(Hechos 27:23, 24) Porke nin yúali onechmonextili se iángel Dios, akin niteaxka inawak iwa niktekitilia. 24 N ángel onechili: “Amo ximawi Pablo, porke tikpia de timoteixpantiti inawak n César, iwa por te Dios amo kikawas mamikki nion se non kateh mowah itech nin barko.”
bt-S pág. 208 párr. 15
“Nion se de nomejwah mikkis”
15 Xamo Pablo okintlapoui nochtin akinmej okatkaj itech barco ken “Dios kinyolitis akimeh yomikkeh, kemi Ye okisentlali kichiwas” (Hech. 26:6; Col. 1:5). Maski omotaya barco amo tlaxikoskia uan xixiniskia, okinmilui ma moyolchikauakan porque momakixtiskiaj. Ik non, okijto: “Nin yúali onechmonextili se iángel Dios. [...] N ángel onechili: ‘Amo ximawi Pablo, porke tikpia de timoteixpantiti inawak n César, iwa por te Dios amo kikawas mamikki nion se non kateh mowah itech nin barko.’ Yika, ximoyolchikawakah tlakah, porke ne nikneltoka Dios, iwa kuali nikmatok Ye kichiwas nochi tlan iángel onechili. Pero moneki matechtlamotlati n ejekatl inakastla n isla” (Hech. 27:23-26).
(Hechos 28:1, 2) Ijkuak yotimomakixtijkeh tinochteh, otechilijkeh non isla itoka Malta. 2 Non ompa ochanchiwayah otechyekselijkeh; okixotlaltijkeh se weyi tlékuili, iwa kemi okiaujtoka iwa osewatoka, otechtlalwijkeh matimijkuanikah iyakapa n tlékuili.
bt-S pág. 209 párr. 18
“Nion se de nomejwah mikkis”
18 Oajsitoj itech se isla tlen itoka Malta, kajki ik sur itech altepetl Sicilia (xikita recuadro itech página 209 “¿Cuál isla corresponde a Malta?”). Maski akinmej ompa ochantiayaj okse tlamantli otlajtoayaj, sapanoa kuali okinselijkej akinmej oualayaj itech barco (Hech. 28:2). Okintlatlatilijkej uan omototonijkej porque oseuaya uan okiauiaya, ijkuakon okitakej se milagro.
bt-S pág. 210 párr. 21
“Nion se de nomejwah mikkis”
21 Ik ompa ochantiaya se tlakatl tlen omotokayotiaya Publio ye okipiaya miak tlali uan tomin. Xamo ye okachi otlanauatiaya ompa Malta ipatka altepetl Roma. Lucas okijto non tlakatl oueyititoka itech non isla, ijkon ken ijkuilitok itech ome tlamantli tlen ik ompa okajsikej. Eyi tonal Publio okikaloti Pablo uan akinmej iuan oyayaj, maski itajtsin omokokoaya. Lucas oksepa okijkuilo tlen kokolistli okipiaya, okijto: “Ita n Publio owetoka porke okipiaya totonik iwa tsonkuálaktli [noso disentería]”. Pablo omotlatlaujti, okintlali imauan ipan kokoxki uan okipajti. Akinmej ompa ochantiayaj okintlajtlachialti non milagro, ik non, okinuikilijkej akinmej omokokoayaj porque okinekiayaj ma kinpajti. Noijki okintliokolijkej miak tlamantli uan ijkon tokniuan okipixkej tlen ika mopanoltiskiaj (Hech. 28:7-10).
(Hechos 28:16, 17) Ijkuak otikalakitoh Roma, Pablo okikawilijkeh mamokalotiti ixkoya iwa se soldado okimokuitlawijtoka. 17 Eyi tonati satepa, Pablo otlatítlanki makinnotsatih akimeh otlayakantokah innawak judíojteh ompa Roma. Iwa ijkuak yomoololojkeh okinmili: —Nokniwah, maya amo onikinmixnamik n tokniwah judíojteh, nion onikinmixpanawi intlanawatilwah totatawah, maya ijkó, yejwah onechtemaktijkeh inmak n tlakah de Roma kan Jerusalén.
bt-S pág. 213 párr. 10
“Pablo kuali otetlapouiaya”
10 Akin okijkuilo nin amochtli okijto: “Ijkuak otikalakitoh Roma, Pablo okikawilijkeh mamokalotiti ixkoya iwa se soldado okimokuitlawijtoka” (Hech. 28:16). Akin ijkon okimaluiayaj omonekiaya ilpitos ika se cadena iuan se soldado. Maski oilpitoka non amo okitsakuili ma kitematilti tlen iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Ijkuak Pablo oajsito itech non altepetl san eyi tonal omoseui, satepan okinnotski akinmej okatkaj judíos tlen okachi okinmixmatiayaj porque okinekiaya kintlapouis uan kinmixmatis.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Hechos 27:9) Miakeh tonatijmeh yotinejnentokah itech weyi atl. Yokatka temojti para se yas itech weyi atl, ken yoajsitiwalaya n sewaya, iwa ijkuak osewaya okinmixnamiktiwalaya n ejekatl chikaktik. Noiwa yopanoka n ilwitl de Yom Kippur keman mosawah n judíojteh. Yika, Pablo okintlapowi akimeh ompa oyayah,
nwtsty nota, Hech. 27:9
Yom Kippur keman mosawah n judíojteh: Tonal ijkuak okintlapojpoluiayaj judíos noijki okitokayotiayaj “Yom Kippur” (ika hebreo yohm hakkippurím, motlajtolkuepa “tonal ijkuak okipachoayaj [tlajtlakoli]”). Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés okijtoaya sejse xiuitl amo omonekiaya tlakuaskej itech Tonal ijkuak okintlapojpoluiayaj judíos (Lev. 16:29-31; 23:26-32; Núm. 29:7). Ika griego ijkuak okikakiayaj tlajtoli “mosawah” non okasikamatiayaj. Ika hebreo “mosawah”, mouika ika Tonal ijkuak okintlapojpoluiayaj judíos ijkon ken ijkuilitok itech Levítico 16:29. Para kiteititiskiaj omochijchikauayaj tetlakamatiskej okichiuayaj seki tlamantli, ken amo otlakuayaj. Non okichiuayaj ijkuak otlamiaya septiembre uan opeuaya octubre.
(Hechos 28:11) Satepa de otikatkah eyi mestli itech non isla, otitlejkokeh itech se barko non ompa okichixki mapano n sewaya. Non barko owalewatoka de kan altepetl de Alejandría iwa ik iyakapa okipiaya inmixneskayo de Cástor iwa Pólux.
nwtsty nota, Hech. 28:11
Cástor iwa Pólux: Griegos uan romanos okineltokayaj Cástor uan Pólux okatkaj “ikoneuan Zeus” (ika griego Dióskouroi) okijtoayaj yejuan okatkaj gemelos. Intajtsin okatka Zeus (Júpiter) uan innantsin okatka Leda, akin otlanauatiaya Esparta. Noijki okineltokayaj yejuan okinmaluiayaj akinmej oyayaj itech barcos uan uelis kinmakixtiskiaj ijkuak otlajyouiayaj itech ueyi atl. Lucas okijkuilo barco “okipiaya inmixneskayo de Cástor iwa Pólux”, non kiteititia ompa okatka uan okitak tlen opanok.