Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
7-13 DE NOVIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 REYES 5, 6
“Okachi miakej touan katej amo ken akinmej inmiuan katej”
it-1-S pág. 800 párr. 4
Eliseo
Altepetl Israel okimakixtijkej imak asirios. Ijkuak tekiua Jehoram okinauatiaya Israel, Siria okinekiaya kiteuis. Miak uelta Eliseo okilui tekiua Jehoram tlen kichiuaskiaj sirios, ik non, Ben-hadad II amo otlatlaniaya. Ye omokuayejyekouaya ikaj okikajkayauaya, pero ijkuak ye okimatki tleka ijkon opanouaya, okititlanki miakej soldados makiyaualokan altepetl Dotán ika caballos uan carros, ijkon kikitskiskiaj Eliseo (GRABADO, vol. 1, pág. 950). Tlakatl tlen okipaleuiaya Eliseo sapanoua omomojti pero profeta okitlatlaujti Jehová makintlapoli ixtololouan: “Uan okitak... ¡Ipan tepeyo miakej caballos uan carros tlen oxotlatoka uan okiyaualojtokaj Eliseo!”. Ijkuak oualayaj miakej soldados sirios, Eliseo oksepa okitlatlaujti Jehová: “Xikchiua nochtin itech nin altepetl amo matlachiakan”. Satepan Eliseo okinmilui sirios: “Xiualakan” pero ye amo okinmakitskijtiaj, non kijtosneki soldados ok otlachiayaj pero amo okimatiayaj kanin okatkaj. Yejuan amo okixmatkej Eliseo nion kanin okinuikayaj (2 Rey. 6:8-19).
w13-S 15/8 pág. 30 párr. 2
¿Uelis tikinmitas ken Eliseo okinmitak carros tlen oxotlatoka?
Eliseo amo okitekipacho ijkuak okitak akinmej okikokoliayaj okiyaualojkej altepetl Dotán. ¿Tlen okipaleui? Ye sapanoua okineltokaya Jehová. Tejuan noijki moneki ijkon titlaneltokaskej, ik non, matiktlajtlanilikan Jehová iespíritu santo matechpaleui para kuali matikpiakan tonemilis uan matikteititikan titlaneltokaj (Luc. 11:13; Gál. 5:22, 23).
it-1-S pág. 453 párr. 4
Ayakmo otlachixkej
Tlen Eliseo okijto ijkuak soldados sirios amo kuali otlachiayaj kijtosneki amo otlaixmatiayaj. Porque tla soldados amo tlachiaskiaj, monekiskia kinmakitskiskej pero Biblia techiluia, Eliseo okijto: “Amo nikan. Nin amo non altepetl. Xiualakan”. Se tlakatl tlen itoka William James okijto miakej mokokouaj itech inkuatitix, ik non, amo tlaixmatij. Pero non amo kijtosneki amo tlachia, kijtosneki amo kajsikamati tlen kita. Xamo non okichi Jehová makinpano soldados sirios uan ijkuak oajsitoj Samaria oksepa otlachixkej (2 Rey. 6:18-20). Uelis noijki ijkon okinpanok tlakamej tlen ochantiayaj Sodoma, Biblia kijtoua yejuan okitemojtinemiayaj kanin kalakiskej itech ikalijtik Lot uan amo kijtoua omoyolkokojkej porque ayakmo otlachiayaj (Gén. 19:11).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w05-S 1/8 pág. 9 párr. 2
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Segundo de los Reyes
5:15, 16. ¿Tleka Eliseo amo okiseli tlen okitliokoli Naamán? Porque ye okimatiaya Jehová okipaleui uan amo iselti okichi non milagro. Eliseo amo omokuayejyeko itlaj kiselis ijkuak Jehová okikauili makichiua seki tlamantli. Axkan itekipanojkauan Jehová noijki amo mokuayejyekoua itlaj kiseliskej ijkuak kitekichiuiliaj. Kipatioitaj tlen okijto Jesús: “Ijkuak onankiselijkej amo onankitlaxtlajkej, noijki ijkon xiktemakakan” (Mateo 10:8).
14-20 DE NOVIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 REYES 7, 8
“Jehová okichi tlen okijtojka”
it-1-S pág. 800 párr. 7
Eliseo
Satepan Ben-hadad II okinauati isoldados makiyaualokan Samaria uan okichi ompa mamokauakan. Ijkuak ijkon opanok okiluijkej tekiua se siuatl okikua ikone. Tekiua Jehoram ixui Acab, “ikone se temikti”, okijto kimiktiskia Eliseo pero amo ijkon opanok. Ijkuak tekiua uan akin okipaleuiaya oajsito ikalijtik, Jehoram okijto Jehová ayakmo kipaleuiskia. Eliseo okilui tekiua mostlatika sapanoua kipiaskia tlen kikuaskia. Akin okipaleuiaya tekiua san ouetskak, ik non, Eliseo okilui: “San tikitas pero amitlaj tikkuas”. Jehová okichi soldados sirios makikakikan oualayaj miakej tlen kinteuiskiaj, ik non, yejuan ocholojkej uan okikajtejkej miak tlakuali tlen okipiayaj. Ijkuak tekiua okimatki tlen okichijkej sirios, okinauati akin okipaleuiaya makimalui ik kanin okalakiayaj. Ijkuak nochtin okalakej Samaria, opanok tlen okijto Eliseo, non tlakatl san okitak pero amitlaj okikua porque miakej san niman okiskej para kichtekiskej tlakuali, okitlajtlaksakej uan oixpoliuik (2 Rey. 6:24-7:20).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-2-S pág. 186 párr. 3
Lámpara
Ixuiuan David tlanauatiskiaj. Jehová okitlali David mayeto tekiua. Okipaleui mayeto ixtlamatki uan makiyekana ialtepe, ik non, ompa Israel okixmatiaya ken se tlauili (2 Sam. 21:17). Ijkuak Jehová okichi tlajtolsenkaualistli iuan David, okilui: “Mokalijtik uan motekiuajkayo nochipa yetoskej uan te nochipa titlanauatis” (2 Sam. 7:11-16). Satepan ixuiuan David tlen tlanauatiskiaj pouiskiaj itech ifamilia Salomón, yejuan yetoskiaj ompa Israel ken tlauili (1 Rey. 11:36; 15:4; 2 Rey. 8:19; 2 Crón. 21:7).
21-27 DE NOVIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 REYES 9, 10
“Jehú okatka yolchikauak uan okinpaleui oksekimej makiueyichiuakan Jehová”
w11-S 15/11 pág. 3 párr. 2
Jehú otlapaleui nochipa makiueyichiuakan Jehová
ToTajtsin Dios okinauati Jehú itlaj makichiua, ijkuakon israelitas otlajyouijtokaj. Jezabel okatka inantsin tekiua Jehoram noijki okatka isiua Acab, non siuatl otlanauatiaya Israel. Okichi makiueyichiuakan Baal uan otlanauati makinmiktikan miakej iprofetas Jehová, noijki okichi israelitas makinueyichiuakan teotsitsintin uan matetlajchiuikan (1 Rey. 18:4, 13; 2 Rey. 9:22). Ik non, Jehová okinauati Jehú makinmixpolo Jehoram, Jezabel uan nochi ifamilia Acab.
w11-S 15/11 pág. 4 párrs. 2, 3
Jehú otlapaleui nochipa makiueyichiuakan Jehová
Jehú amo okinkauili ipatka matlajtokan ome tlakamej. Ye san niman omotlapoui iuan tekiua Jehoram uan Ocozías tlen otlanauatiaya ompa Judá, yejuan oyayaj ipan incarros. Ijkuakon Jehoram okitlajtlani: “¿Timoyolseuijtok Jehú?”, ye okinankili: “¿Ken tikneki matimoyolseuijtokan? Monantsin Jezabel auilnentinemi uan tetlajchiuia”. Jehoram okinekiaya cholos. Pero Jehú san niman okikixti iarco uan okititlanili se flecha uan ijkon okimikti. Maski Ocozías ocholo, satepan Jehú okajsik uan okimikti (2 Rey. 9:22-24, 27).
Satepan isiua Acab tlen omotokayotiaya Jezabel okimiktijkej. Jehú okijto non siuatl okatka sapanoua amo yolkuali. Jehú okitak otlachixtoka itech iventana, san niman okinmilui soldados makixtopeuakan. Satepan icaballos okitlajtlaksakej. Jehú noijki okinmikti oksekimej tlen opouiayaj itech ifamilia Acab (2 Rey. 9:30-34; 10:1-14).
w11-S 15/11 pág. 5 párrs. 3, 4
Jehú otlapaleui nochipa makiueyichiuakan Jehová
Jehú okinmikti miakej, Biblia kiteititia ye amo omomojti uan okinmakixti israelitas imak Jezabel uan ifamilia, ijkon okichi porque okatka yolchikauak. Se diccionario bíblico okijto: “Maski okatka oui, amo okinmiknomatki uan okinmikti, tla ye amo ijkon kichiuaskia, israelitas ok kiueyichiuaskiaj Baal”.
Akinmej tikchiuaj ken Cristo noijki techpanoua seki tlamantli ken Jehú, ik non, moneki tikchiuaskej ken ye. ¿Tlen techpaleuis para amo tikchiuaskej itlaj tlen Jehová amo kipaktia? Moneki tiyetoskej tiyolchikauakej uan amo timokuayejyekoskej tikchiuaskej tlen amo kipaktia Jehová, noijki moneki nochipa matikueyichiuakan.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w11-S 15/11 pág. 5 párrs. 6, 7
Jehú otlapaleui nochipa makiueyichiuakan Jehová
Xamo Jehú okineltokaya omonekiaya sejse altepetl kipiaskia inreligión para ijkon Judá ayakmo kinauatiskia Israel. Ijkon kichiuaskiaj, ken tekiuajkej tlen achto okatkaj uan okinueyichiuayaj torojkonemej. Jehová okipaleui mayeto tekiua pero tla ye ijkon kichiuaskia, kiteititiskia ayakmo okineltokaya.
Jehová okilui Jehú kuali tlen okichi. Biblia kiteititia “Jehú amo nochipa okitlakamatki iTlanauatil Jehová iDios Israel ika nochi iyolo” (2 Rey. 10:30, 31). Ijkuak timomachtia tlen okichi Jehú, xamo timoyolkokouaj uan techtlajtlachialtiaj tlen okichi satepan. Tlen okipanok techmachtia amo moneki timokuayejyekoskej nochipa timouikaskej iuan Jehová. Tla tiknekij nochipa tiktlakamatiskej uan iuan timouikaskej, moneki matiktlajtoltikan iTlajtol, matimokuayejyekokan uan iuan matimotlapouikan. Ik non, moneki nochipa timochijchikauaskej tikchiuaskej ika nochi toyolo tlen Jehová technauatia (1 Cor. 10:12).
28 DE NOVIEMBRE-4 DE DICIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 REYES 11, 12
“Se siuatl amo kuali okipanok porque amo yolkuali uan otlaixnekiaya”
it-1-S pág. 246
Atalía
Atalía okichi ijkon ken inantsin Jezabel, ijkuak otlanauati Jehoram chikueyi xiuitl, okichiualti makichiua tlen amo kuali ixpan Jehová (1 Rey. 21:25; 2 Crón. 21:4-6). Ye noijki okinmikti akinmej okitekichiuiliayaj Jehová. Satepan ijkuak oixpoliuik itelpoch Ocozías tlen otlanauati san se xiuitl, Atalía opejki kinmiktia nochtin akinmej tlanauatiskiaj Israel pero amo okimikti chokotsin Jehoás porque ueyi teopixki uan isiua (itía Jehoás) okitlatijkej. Atalía otlanauati chikuase xiuitl, opejki itech 905-899 achto itech xiuitl 1 (2 Crón. 22:11, 12). Ikoneuan okichtekej tlen iaxka Jehová itech iteokal uan okinmanilijkej Baal (2 Crón. 24:7).
it-1-S pág. 247 párr. 1
Atalía
Ijkuak Jehoás okipiaya chikome xiuitl, ueyi teopixki Jehoiadá, okikixti kanin okitlatijtoka uan okichi matlanauati porque san ye okinamikiaya tlanauatis itech altepetl Israel. Ijkuak Atalía okikak miakej otsajtsiayaj, san niman okitato tlen opanouaya itech teokali uan ijkuak okitak tlen opanouaya, otsajtsik: “¡Techixnamikij! ¡Techixnamikij!”. Ueyi teopixki otlanauati makikixtikan tlalan uan okimiktijkej ik kanin okalakiayaj caballos. Xamo ye saiktlami ixui Acab (2 Rey. 11:1-20; 2 Crón. 22:1-23:21). ¡Melauak opanok tlen Jehú okijto: “Nochi tlen Jehová okijto kipanos ifamilia Acab melauak mochiuas, panos tlen Jehová okijto”! (2 Rey. 10:10, 11; 1 Rey. 21:20-24).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-2-S pág. 29 párr. 2
Jehoás
Ijkuak Jehoidá oyoltoka okipaleui Jehoás ken itajtsin uan okiluiaya tlen kichiuas, ik non, omochi se kuali tekiua. Omonamikti ijkuak okipiaya 21 xiuitl uan okipixki ome isiua, se omotokayotiaya Jehoadán, nonmej siuamej iuan okipixkej ikoneuan. Ijkon opejki momiaktiliaj ixuiuan David maski okinekiayaj kinmixpoloskej, itech ifamilia David nesiskia Mesías (2 Rey. 12:1-3; 2 Crón. 24:1-3; 25:1).
5-11 DE DICIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 REYES 13-15
“Jehová techteochiua ijkuak sapanoua timochijchikauaj”
w10-S 15/4 pág. 26 párr. 11
¿Nochipa tikchiuaj ken Cristo?
11 Tla tiknekij okachi tikpatioitaskej uan tiyolpakiskej tiktekichiuiliskej Jehová. Matikitakan tlen okipanok Jehoás, sirios okinekiayaj kinnauatiskej israelitas. Ik non, tekiua okilui makipaleui Eliseo, hasta ochokak. Profeta okilui itech ventana makintitlanili sirios se flecha. Ijkon Jehová okiteititi kitlaniliskia akinmej okinkokoliayaj. Non kiyolchikauaskia. Pero ¿melauak ijkon opanok? Amo. Ijkuak Eliseo okilui makititlani flechas Jehóas san eyi uelta ijkon okichi. Eliseo okualanki, tla okinekiayaj kintlanilis sirios omonekiaya ijkon kichiuas makuili noso chikuase uelta pero Jehoás amo ijkon okichi, ik non, san eyi uelta okintlanili (2 Rey. 13:14-19). ¿Tlen techmachtia tlen okichi Jehoás? Tla tiknekij Jehová matechteochiua, moneki tiktekichiuiliskej ika nochi toyolo.
w13-S 1/11 pág. 11 párrs. 5, 6
ToTajtsin Dios kinteochiua akinmej kitemouaj
¿Akinmej kinteochiua toTajtsin Dios? Pablo okijto toTajtsin Dios “kinmakas intlatliokolil akimeh kitemoah”. Se amochtli kanin momachtiaj akinmej kitlajtolkopa Biblia kijtoua tlajtoli ika griego “akimeh kitemoah”, amo kijtosneki san kitemoskej toTajtsin Dios, non kijtosneki moneki nochipa kitemojtoskej para kiueyichiuaskej. Okse amochtli kijtoua non tlajtoli noijki kijtosneki moneki nochipa kitemoskej ika nochi inyolo. Jehová kinteochiua akinmej tlaneltokaj uan kiueyichiuaj ika nochi inyolo (Mateo 22:37).
¿Ken kinteochiuas toTajtsin Dios itekipanojkauan? Sapanoua kintlasojtla, ik non, kinmiluia kichiuas nochipa mayoltokan nikan tlaltikpak ijkuak mayeto se xochitlali (Apocalipsis 21:3, 4). Axkan akinmej kitemouaj toTajtsin Dios, ye sapanoua kinteochiua. Kinpaleuia ika iespíritu santo, iTlajtol kinpaleuia mayetokan ixtlamatkej uan mayolpakikan (Salmo 144:15; Mateo 5:3).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w05-S 1/8 pág. 11 párr. 3
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Segundo de los Reyes
13:20, 21. ¿Milagro tlen yiuejkika opanok kiteititia uelis tikueyichiuaskej seki tlamantli? Amo. Biblia amo kiteititia iomio Eliseo okinueyichijkej. Profeta ueli okichi non milagro uan okseki milagros porque toTajtsin Dios okipaleui.
12-18 DE DICIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 REYES 16, 17
“Tikualaniskej Jehová tla amo tikkakij”
it-2-S pág. 903 párr. 6
Salmanasar
Tlanauatiaj Israel. Ijkuak otlanauatiaya tekiua Hosea ompa Israel (758-740 achto itech xiuitl 1), Salmanasar V okimoaxkati Palestina uan okichi mayeto itlakeual Hosea, okichiualti sejse xiuitl makitlaxtlaui (2 Rey. 17:1-3). Satepan Hosea ayakmo okimakak tomin uan okilui makipaleui tekiua So tlen otlanauatiaya Egipto (xikita SO). Ijkuakon Salmanasar okitsaki Hosea, satepan okiyaualo Samaria eyi xiuitl, okimoaxkati altepetl uan israelitas okinuikakej okse altepetl (2 Rey. 17:4-6; 18:9-12; noijki xikita Os. 7:11; Ezeq. 23:4-10).
it-1-S pág. 444
Okinnuikakej itech okse altepetl
Tekiua tlen okatka ik norte ompa Israel uan majtlaktli itribus, noijki tekiua tlen okatka ik sur ompa Judá uan ome itribus, yejuan okinueyichijkej teotsitsintin, ik non, okinuikakej itech okseki altepemej (Deut. 28:15, 62-68; 2 Rey. 17:7-18; 21:10-15). Jehová miak uelta okintitlanki profetas para kinnemachtiskia nonmej tekiuajkej pero yejuan amo okinkakilijkej (2 Rey. 17:13). Nion se tekiua tlen okinnauati majtlaktli tribus ompa Israel amo ueli okinpojpolo nochi teotsitsintin tlen tekiua Jeroboán okichi makinueyichiuakan. Tekiua tlen okatka ik sur ompa Judá maski okitak ijkuak okinuikakej israelitas itech okseki altepemej amo okikak tlen Jehová okinauati (Jer. 3:6-10). Saiktlami akinmej ochantiayaj kanin ome tekiuajkej otlanauatiayaj okinuikakej itech okseki altepemej.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-2-S pág. 920
Samaritano
Tlajtoli “samaritanos” okijkuilojkej itech Biblia satepan ijkuak okimoaxkatijkej majtlaktli tribus tlen okatkaj Samaria, itech 740 achto itech xiuitl 1. Ijkon okintokayotijkej akinmej ochantiayaj kanin otlanauatiaya tekiua tlen okatka ik norte para ijkon amo motlapololtiskiaj iuan akinmej oualayaj itech altepetl Asiria (2 Rey. 17:29). Xamo amo nochtin israelitas ompa okinuikakej ken kijtoua 2 Crónicas 34:6-9 (noijki xikita 2 Rey. 23:19, 20), kiteititia ijkuak tekiua Josías otlanauatiaya ok okatkaj israelitas. Noijki okintokayotijkej “samaritanos” ixuiuan akinmej omokajkej Samaria uan akinmej okinuikakej asirios. Sekimej tlen oneskej intatajuan okatkaj tlatlamantli inmialtepe. Satepan opejkej kitokayotiaj “samaritano” akin yokipiaya ireligión uan amo porque itatajuan ompa okatka inmialtepe noso porque omokajkalakiayaj itech política. Akin okatka “samaritano” opouiaya itech religión tlen amo melauak tlen okatka itech altepemej Siquem uan Samaria, yejuan amo otlaneltokayaj ken judíos (Juan 4:9).
19-25 DE DICIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 REYES 18, 19
“¿Ken kichiuaj akinmej techkokoliaj matimosotlauakan?”
w05-S 1/8 pág. 11 párr. 5
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Segundo de los Reyes
18:19-21, 25. ¿Tekiua Ezequías omosetili iuan tekiua Egipto? Amo. Tlen okijto Rabsaqué amo melauak, noijki ijkuak okijto Jehová okikauili itlaj makichiua. Ezequías nochipa okitlakamatki Jehová uan okineltokak.
w10-S 15/7 pág. 13 párr. 3
“Amo ximomojti, ne mouan nika. [...] Ne nimitspaleuis”
Rabsaqué okichi makineltokilikan ijkuak okijto: “¿Akin iaxka kanin otlaueyichiuayaj uan altares tlen okinxajxamani Ezequías[?] [...] Jehová otechilui: ‘Xio uan xikpojpolo non altepetl’” (2 Rey. 18:22, 25). Ijkuak ijkon okijto okiteititi Jehová okualantoka iuan itekipanojkauan uan amo kinpaleuiskia. Pero Ezequías uan judíos tlen ayakmo okinueyichijkej teotsitsintin okiyolpaktiayaj Jehová (2 Rey. 18:3-7).
w13-S 15/11 pág. 19 párr. 14
¿Akinmej chikome tlajpixkej uan chikueyi príncipes?
14 Ik sudoeste Jerusalén, tekiua tlen okatka Asiria omoka Lakís. Ijkuak ompa okatka okinnauati eyi tlakamej makinmiluikan akinmej ochantiayaj itech non altepetl kintlaniliskiaj. Se tlakatl tlen okinotsaya Rabsaqué okichi miak tlamantli tlen amo kuali. Otlajto ika hebreo para oksekimej makajsikamatikan, ijkon okichi para ayakmo makipaleuikan Ezequías uan makinnauatikan asirios. Noijki okinmilui kinuikaskiaj itech okse altepetl kanin okachi kuali yetoskiaj (xiktlajtolti 2 Reyes 18:31, 32). Okijto teotsitsintin tlen okatkaj itech okseki altepemej amo uelij okipaleuijkej akinmej okinueyichiuayaj, noijki okijto Jehová amo uelis kinpaleuiskia judíos ijkuak asirios kinteuiskiaj. Itekipanojkauan Jehová sapanoua ixtlamatkej, ik non, amo okineltokilijkej tlen okinmilui Rabsaqué. Axkan akinmej kitekichiuiliaj Jehová noijki ijkon kichiuaj (xiktlajtolti 2 Reyes 18:35, 36).
yb74-S pág. 177 párr. 1
Alemania (Parte 2)
Techtlajtlachialtia tlen okichijkej policías tlen okatkaj ompa Alemania, okichijkej miak tlamantli amo kuali para ikaj makitlali ifirma, akin ijkon okichiuaya satepan okachi okikuejsouayaj. Karl Kirscht okijto: “ITlaixpantijkauan Jehová okachi okintlajyouiltiayaj. Omokuayejyekouayaj tla ijkon kinchiuiliskiaj, uelis kitlaliskiaj infirma. Nochipa otechnauatiayaj ijkon matikchiuakan. Maski sekimej okitlalijkej infirma ok otsaktokaj kanaj se xiuitl uan ijkuakon policías okinuijuikaltiayaj, okinmiluiayaj okipiayaj ome inmixko uan omomojtiayaj. Ijkuak kinkajkauaskiaj para ayakmo tsaktoskiaj, achto okinchiualtiayaj mapanokan kanin okatkaj tokniuan”.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-1-S pág. 203 párr. 1
Akinmej tlatemouaj
Biblia kijtoua Adramélec uan Sarézer, ikoneuan Senaquerib okimiktijkej, satepan okse ikone tlen omotokayotiaya Esar-hadón ipatka otlanauati (2 Rey. 19:36, 37). Se amochtli tlen okijkuilojkej ompa Babilonia okijto Senaquerib okimikti se ikone itech metstli Tebet tonal veinte. Tekiua Nabonido tlen otlanauatiaya ompa Babilonia itech siglo VI, achto itech xiuitl 1 uan teopixki Beroso tlen okatka Babilonia itech siglo III achto itech xiuitl 1, noijki okijkuilojkej se ikone okimikti Senaquerib. Satepan ijkuak okajsikej Prisma de Esar-hadón ompa ijkuilitok ikone tlen ipatka otlanauati okijto ikniuan okixnamikej itajtsin uan okimiktijkej uan satepan ocholojkej. Amochtli Universal Jewish History (1948, vol. I, pág. 27), noijki non okijto. Philip Biberfeld okijto: “Tlen okijkuilojkej Nabonido uan Beroso itech inamoch amo melauak, san tlen ijkuilitok itech Biblia melauak ijkon opanok. Itech Prisma de Esar-hadón ijkuilitok nochi tlamantli tlen opanok. Ijkon okachi okiteititi melauak tlen yiuejkika opanok ompa Asiria uan Babilonia pero tlen okijkuilojkej oksekimej babilonios amo melauak opanok. Axkan tikmatij miak ipati tlen kijtoua Biblia uan amo tlen okijkuilojkej tlakamej tlen ochantiayaj Babilonia”.
26 DE DICIEMBRE-1 DE ENERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 REYES 20, 21
“Jehová satepan okipaleui Ezequías ijkuak okitlatlaujti”
ip-1-S pág. 394 párr. 23
Se tekiua okiteochijkej porque otlaneltokak
23 Ijkuak Senaquerib okixnamik Judá, Ezequías opejki sapanoua mokokoua uan Isaías okilui ixpoliuiskia (Isaías 38:1). Ijkuak ijkon okilui ye okipiaya 39 xiuitl, omoyolkoko porque okitekipachouaya tlen kipanoskia ialtepe toTajtsin Dios. Asirios kimoaxkatiskia Jerusalén uan Judá. Tla Ezequías ixpoliuiskia amo kipiaskiaj akin kinyekanaskiaj para moteuiskiaj, ye ayamo okipiaya ikoneuan para ipatka tlanauatiskia. Ik non, sapanoua okitlatlaujti Jehová uan okilui makinpaleui (Isaías 38:2, 3).
Ma titlaneltokakan itech Jehová ijkuak tikpejpenaj tlen tikchiuaskej
16 Satepan Ezequías omokoko uan yimikiskia. Ijkuak ijkon okipanotoka okitlatlaujti Jehová ma kilnamiki ye okatka yolmelajki uan ma kipaleui (xiktlajtolti 2 Reyes 20:3). Jehová okikak Ezequías uan okipajti. Tikmatokej axkan Jehová amo uelis kichiuas se milagro para techpajtis noso para kichiuas okachi miak xiuitl ma tiyoltokan. Pero ken Ezequías uelis tikneltokaskej Jehová techpaleuis. Uelis tikiluiskej: “Nimitstlatlaujtia oh Jehová, nimitstlatlaujtia xikilnamiki ken nochipa nika moixpan niyolmelajki uan ika noyolo ajsitok uan moixpan yonikchi tlen kuali”. ¿Tikneltokaj Jehová nochipa techmaluis maski timokokoskej? (Salmo 41:3).
g01-S 22/7 pág. 13 párr. 4
¿Ken uelis nechpaleuis tla nimotlatlaujtia?
Yiuejkika sekimej itekipanojkauan Jehová okitlatlaujtijkej uan ye okinankili tlen okitlajtlanijkej uan hasta okichi ika milagros. Ijkuak tekiua Ezequías okimatki sapanoua omokokouaya, okitlatlaujti makipaleui toTajtsin Dios uan ye okinankili: “Onikkak ken otimotlatlaujti uan ken yotichokak. Nimitspajtis” (2 Reyes 20:1-6). Oksekimej tlakamej uan siuamej okitakej toTajtsin Dios okinpaleui noijki ken okipaleui Ezequías (1 Samuel 1:1-20; Daniel 10:2-12; Hechos 4:24-31; 10:1-7).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-2-S pág. 492
Tlen ika otlatamachiuayaj
Yiuejkika ika se mekatl, sekimej otlatamachiuayaj ijkuak okichijchiuayaj se kali noso ijkon okitayaj kox kuali okichijchijkej kali. Akinmej ochantiayaj Jerusalén amo okitlakamatkej Jehová, ik non, ye okijto non altepetl, kixkomakaskia ijkon ken okixkomakak Samaria uan ifamilia Acab. Yetoskia ken toTajtsin Dios okintamachiuak uan okitak Samaria uan ifamilia tekiua Acab amo okichiuayaj tlen kuali, sapanoua oauilnemiayaj, ik non, ye okinmixkomakak. Noijki ijkon altepetl Jerusalén uan akinmej ompa otlanauatiayaj toTajtsin Dios kinmixkomakaskia uan oksekimej kimatiskiaj tlen amo kuali okichijtokaj uan itech 607 achto itech xiuitl 1, okinmixkomakak (2 Rey. 21:10-13; 10:11). Isaías okinmatilti tekiuajkej tlen omoueyinekiayaj uan okatkaj ompa Jerusalén tlen kinpanoskia. Jehová okijto kinyektlaliskia uan yetoskia ken ika se mekatl uan ika se tepostli tlen ika otlatamachiuayaj, para kichiuaskiaj tlen kuali. Itlanauatiluan toTajtsin Dios techyektlalia para tikchiuaskej tlen kuali uan techpaleuiaj matikteititikan kox melauak tikueyichiuaj, non uelis kichiuas matiyoltokan noso amo (Is. 28:14-19).