January
OLwesibili, January 1
Abantu ababi kabakuzwisisi ukwahlulela kuhle.—Zaga. 28:5.
Njengoba insuku zokucina sezisemaphethelweni, abantu ababi baqhubeka “bemila njengotshani.” (Hubo. 92:7) Ngakho akusimangalisi ukubabona besenza izinto ezimbi kangaka. Pho singenzani ukuze singacini sesilandela izenzo zabo? IBhayibhili lithi: “Mayelana lobubi wobani zingane, kodwa ekucabangeni kwenu wobani ngabadala.” (1 Khor. 14:20) Singakwenza njani lokhu? Impendulo siyithola embhalweni walamuhla, engxenyeni yokuphetha ethi: “Labo abamdingayo uJehova bayakuzwisisa kakhulu”—okutsho, konke afuna bakwenze ukuze bamthokozise. UZaga 2:7, 9 laye uveza ukuthi uJehova uyabanika ukuhlakanipha labo abaqotho. Nxa singaba lakho ukuhlakanipha okunjalo sizakwenelisa ‘ukuzwisisa lokho okulungileyo lokuqondileyo lokufaneleyo—zonke izindlela ezinhle.’ UNowa loDanyeli loJobe bakuthola ukuhlakanipha okunjalo. (Hez. 14:14) Lokhu kutshengisa ukuthi lathi singaba lakho. Wena sewakuthola yini? Usukuzwisisa yini ukuthi uJehova ufuna wenzeni ukuze umthokozise? Ukwazi uNkulunkulu kungakunceda kakhulu endabeni le. w18.02 8 ¶1-3
OLwesithathu, January 2
[Babhaphathizwa] ebizweni leNkosi uJesu.—ImiSeb. 19:5.
Nxa ungumzali kumbe ufunda lomunye iBhayibhili ungambambi ngamandla ukuthi abhabhathizwe. UJehova kabambi muntu ngamandla ukuthi amkhonze. (1 Joh. 4:8) Kulokuthi sibafuqe ukuthi babhabhathizwe kumele sibasize babone ukuthi kuqakatheke ngani ukuba lobuhlobo obuhle loNkulunkulu. Ukuzwisisa iqiniso eliseBhayibhilini kanye lesifiso sokukhonza uJehova yikho okuzakwenza umuntu azinikele abesebhabhathizwa. (2 Khor. 5:14, 15) Ikhona yini iminyaka okumele umuntu ayifikise ukuze abhabhathizwe? Hatshi. Indlela abantu abathuthuka ngayo kayifanani. Ilanga lokubhabhathizwa liyathokozisa kakhulu. Kodwa kukhona okunye okumele ukwenze ngelanga leli. Zinike isikhathi sokucabangisisa ngokuthi kutshoni ukuzinikela lokubhabhathizwa. UJesu wafanisa ukuba ngumlandeli wakhe lokuthwala ijogwe. Lokhu kungenxa yokuthi nxa usubhabhathiziwe uyabe ‘ungasaziphileli wena ngokwakho kodwa lowo owakufelayo wavuswa njalo.’—2 Khor. 5:15; Mat. 16:24. w18.03 6-7 ¶14-17
OLwesine, January 3
Lingakhohlwa ukwamukela izihambi, ngoba ngokwenza njalo abanye abantu bamukela izingilozi bengazi.—Heb. 13:2.
Abanye bakubona kungumthwalo onzima ukunxusa abafowethu labodadewethu emizini yabo. Nxa kwake kwabanjalo lakuwe waphuthelwa ngoba ukunxusa abanye emzini wakho kwakuzakwenza ukholise njalo uthole abangane. Khona nje ukwamukela abanye emzini wakho ngumuthi oqeda isizungu. Kodwa kuyini okungabangela ukuthi abanye badonde ukwenza lokhu? Kungabangelwa yizinto ezitshiyeneyo. Okunye yikuthi abantu bakaJehova bahlala belemisebenzi eminengi okufanele bayenze futhi eminye ibatshiya bedinwe befile. Lokhu kubangela ukuthi abanye abazalwane bacabange ukuthi kabalaso isikhathi sokunxusa abanye emizini yabo. Nxa lawe ucabanga njalo, zama ukuhlala phansi uhlolisise izimo zakho. Mhlawumbe ungenza untshintsho oluthile ukuze uthole isikhathi sokunxusa abanye. IMibhalo isikhuthaza ukuthi samukele izihambi. Ukuzinika isikhathi sokuba labanye yinto enhle kakhulu okumele sonke siyenze. Ngakho kumele sinciphise isikhathi esisisebenzisa kwezinye izinto ezingaqakathekanga ukuze senelise ukunxusa abanye. w18.03 16 ¶13-14
OLwesihlanu, January 4
Ngimele ngitshumayele izindaba ezinhle lakwamanye amadolobho njalo ngokuba yikho engakuthunyelwayo.—Luk. 4:43.
Kubo bonke abantu ababelobuhlobo obuhle loNkulunkulu kakho esingamqathanisa loJesu. Wazimisela ukwenza intando kaNkulunkulu njalo watshengisa ukuthi uyayihlonipha imithetho yakhe. UJesu wayelingisela uYise kukho konke ayekwenza. (Joh. 8:29; 14:9; 15:10) Cabanga ngalokho okwatshiwo ngumphrofethi u-Isaya lapho echaza isihawu sikaJehova ubusuqathanisa lalokho okwatshiwo nguMakho mayelana loJesu. (Isaya. 63:9; Mak. 6:34) Lathi singamlingisela uJesu ngokuba lesihawu kwabanye nxa bedinga usizo. Okunye esingakwenza yikukhuthala emsebenzini wokutshumayela lokufundisa abantu izindaba ezinhle. Nxa singakwenza lokhu siyabe sitshengisa ukuthi silobuhlobo obuhle loNkulunkulu. w18.02 21 ¶12
UMgqibelo, January 5
[Bondle abantwabakho] ngokufundisa langokulaya kweNkosi.—Efe. 6:4.
Abazali kumele babophe ziqine ukuze bondle abantwababo ngoba siphila emhlabeni omubi. (2 Tim. 3:1-5) Nxa umntwana ezalwa uyabe engakwazi okuhle lokubi futhi umzwangedwa wakhe uyabe udinga ukuqeqetshwa. (Rom. 2:14, 15) Omunye umlobi uthi ibala lesiGrikhi elihunyutshwe ngokuthi “ukulaya” lilomqondo wokusiza umntwana ukuze kusasa abe ngubaba loba umama oyisibonelo esihle. Ukulaya abantwana ngomusa langothando kwenza bazizwe bevikelekile. Kuyabasiza bakwazi ukuthi inkululeko abalayo ilemingcele lokuthi izenzo zabo zingaba lempumela emihle loba emibi. Yikho kuqakathekile ukuthi abazali bacele uJehova abasize ukuze bakhulise kuhle abantwababo. Abazali kumele bahambisane lesikhathi ngoba izinto ziyantshintsha njalo izindlela zokukhulisa abantwana ziyatshiyana kusiya ngendawo abahlala kuyo. Loba kunjalo abazali bangaphumelela nxa bengavumela uJehova abaqondise kulokuthi basebenzise imicabango yabo loba ukukhalipha kwabo. w18.03 30 ¶8-9
ISonto, January 6
Qhubekani lisebenzela ukusindiswa kwenu ngokwesaba langokuthuthumela.—Flp. 2:12.
Nxa ungosakhulayo osebhabhathiziwe, sebenzela ukusindiswa kwakho njalo uhlale ukhumbula ukuthi kungumthwalo wakho ukuqinisa ubuhlobo bakho loJehova lanxa usahlala labazali bakho. Kuqakathekile ukuthi ukwenze lokhu ngoba kuzakunceda ukuthi ulwisane lobunzima ozahlangana labo. Omunye untombazane oleminyaka engu-18 uveza ukuthi akujayelekanga ukuthi umntwana obhabhathiziweyo atshiye ukuba nguFakazi kaJehova ngenxa yokuthi uncitshwe ikhekhe ngesikhathi kunanzwa usuku lokuzalwa komunye esikolo. Kodwa nxa esengena ebangeni lokuba yintombi loba ijaha isifiso sokuya emacansini siyakhula, ngakho kuyabe sekumele aqinise ukholo lwakhe ukuze angacini esecabanga ukuthi ukulandela imithetho kaJehova kuyamcindezela. Kodwa inhlupho lezi azehleli abasakhulayo kuphela. Ngitsho lalabo ababhabhathizwa sebekhulile bangahlangana lobunzima obutshiyeneyo. Ngokwesibonelo bangahlangana lobunzima ezimulini zabo, ukugula loba ukuswela imisebenzi. Yikho kungelani lokuthi singakanani, sonke kumele sizimisele ukuhlala sithembekile kuJehova lanxa siphakathi kobunzima.—Jak. 1:12-14. w17.12 24 ¶4-5
UMvulo, January 7
Ekuthukutheleni kwenu lingenzi isono.—Efe. 4:26.
Kungenzakala ukuthi inengi lethu kalikaze lihlangane lobunzima obunjengobukaDavida. Lanxa kunjalo, uDavida kazange avume ukuthi lokhu kumqede amandla. Wabhala wathi: “Xwayana lokuzonda njalo ufulathele intukuthelo; [“ukuzonda,” NW] kukhokhelela ebubini kuphela.” (Hubo. 37:8) Kuqakathekile ukuthi ‘sixwaye’ ukuzonda, silingisele uJehova ngoba yena “kasiphathi ngokufanele izono zethu.” (Hubo. 103:10) Ukuzonda loba ukuthukuthela kubangela imikhuhlane eminengi eyingozi. Ngakho kuyanceda kakhulu ukuxwayana lokuzonda. Nxa umuntu ezondile kenelisi ukucabanga kuhle njalo kwezinye izikhathi angacina ehlutshwa yikukhathazeka. IBhayibhili lithi: “Ingqondo elokuthula iletha ukuphila emzimbeni.” (Zaga. 14:30) Manje kuyini okungasinceda ukuthi sixwaye ukuzonda nxa umzalwane esesizwise ubuhlungu? Yikusebenzisa izimiso eziseBhayibhilini. w18.01 10 ¶14-15
OLwesibili, January 8
Kawuzukungidela . . . engcwabeni, njalo kawuyikuyekela Ongcwele wakho abone ukubola.—Hubo. 16:10.
Kambe uDavida wayesitsho ukuthi kasoze afe kumbe angcwatshwe ethuneni yini? Hatshi. IBhayibhili lichaza ukuthi uDavida waguga wasesifa futhi ngemva kwalokho wangcwatshwa emzini wakhe lapho okwakulele khona okhokho bakhe. (1 AmaKho. 2:1, 10) Manje ngubani okwakukhulunywa ngaye kuHubo 16:10? UPhetro wachazela izinkulungwane zamaJuda labanye abantu ukuthi ngubani okwakukhulunywa ngaye evesini le. Ngalesosikhathi uJesu wayelamaviki athile evusiwe kwabafileyo. (ImiSeb. 2:29-32) UPhetro wachaza ukuthi uDavida wafa wasengcwatshwa labokhokho bakhe futhi ababemlalele babekwazi mhlophe lokho. Kanti njalo abazange bamphikise lapho esithi uDavida ‘wabona okwakungaphambili, wakhuluma ngokuvuka’ kukaMesiya. UPhetro wasebenzisa amazwi atholakala kuHubo 110:1 ukuze agcizelele lokho ayekutsho. (ImiSeb. 2:33-36) Indlela ayicacisa ngayo indaba le yenza bonke ababemlalele bakholwa ukuthi uJesu ‘wayeyiNkosi loKhristu.’ Kwabacacela lokuthi iHubo 16:10 lagcwaliseka lapho uJesu evuswa kwabafileyo. w17.12 10 ¶10-12
OLwesithathu, January 9
Konke kwakukhona ngenani lakho langesisindo, kwathi isisindo sonke salotshwa phansi ngasonaleso isikhathi.—Ezra. 8:34.
Abazalwane beQula Elibusayo bayathandaza kuJehova ukuze abancede benelise ukusebenzisa iminikelo ngokuthembeka langokuhlakanipha. (Mat. 24:45) Imali le bayihlela kuhle njalo bazama ngamandla wonke ukuthi isetshenziswe ngendlela efaneleyo. (Luk. 14:28) Umphostoli uPhawuli waqoqa iminikelo yokuyasiza abazalwane baseJudiya ababehlaselwe yindlala. Laye waba leqiniso lokuthi iminikelo le iphathiswa amadoda athembekileyo, hatshi “emehlweni eNkosi kuphela kodwa lasemehlweni abantu.” (2 Khor. 8:18-21) Lalamuhla abazalwane abakhokhelayo enhlanganisweni balingisela isibonelo sika-Ezra loPhawuli ngokuba leqiniso lokuthi iminikelo yethu iphathwa kuhle futhi isetshenziswa ngendlela eqondileyo. (Ezra. 8:24-33) Eminyakeni esanda kwedlula, minengi kakhulu imisebenzi ebisenziwa. Yikho inhlanganiso isizama ukwehlisa izindleko kanye lokusebenzisa izindlela ezingaduliyo nxa iqhuba imisebenzi etshiyeneyo ukuze yonge imali esiyinikelayo. w18.01 19-20 ¶12-13
OLwesine, January 10
Ukuthula kukaKhristu kakubuse ezinhliziyweni zenu.—Kol. 3:15.
Ukuba lothando lomusa kuyasinceda ukuthi senelise ukuthethelela abanye. Ngokwesibonelo nxa usizwa ubuhlungu ngenxa yamazwi akhulunywe ngomunye loba okuthile akwenzileyo, zama ukukhumbula isikhathi lapho lawe owake wenza khona into efananayo komunye. Kukanengi abafowethu labodadewethu betshengisa ukuthi balothando lomusa ngokusithethelela. (UmTshu. 7:21, 22) Kuyasithokozisa ukuthi uJesu wasihlanganisa ndawonye ukuze sikhonze simanyene. Ngokwesibonelo sikhonza uNkulunkulu ofananayo, sitshumayela ivangeli elifananayo futhi inhlupho ezinengi esihlangana lazo ziyafanana. Ngakho ukuba lothando lomusa kuyasinceda ukuthi sithethelele abanye njalo sihlale simanyene njengoba silindele umvuzo wokuphila phakade. Ukuba lomhawu lakho kungabangela ukuthi siphuthelwe ngumvuzo. IBhayibhili lile zibonelo ezitshengisa ukuthi umhawu uyingozi. UKhayini waba lomhawu waze wacina ebulala umfowabo u-Abela. UKhora, uDathani lo-Abhiramu labo baba lomhawu ngoMosi futhi baqalisa ukumvukela. INkosi uSawuli layo yaba lomhawu ngokuphumelela kukaDavida yasifuna ukumbulala. w17.11 27 ¶9-10
OLwesihlanu, January 11
Kufanele libuzisise, lichwayisise lihlole ngokupheleleyo.—Dute. 13:14.
Nxa kungabunjwa ikhomithi yokwahlulela, abadala abakukhomithi leyo kumele bahlolisise ngonanzelelo ukuthi umuntu owenze icala uphendukile yini. Akulula ukubona ukuthi umuntu uphendukile. Ngakho kumele bahlole ukuthi lowomuntu ulibona njani icala alenzileyo lokuthi uzwa njani ngalo. (Isam. 3:3) Umuntu kumele aphenduke ngeqiniso ukuze atshengiswe isihawu. UJehova loJesu bayenelisa ukubona okusenhliziyweni yomuntu kodwa abadala kabenelisi. Manje bangabona njani ukuthi umuntu uphendukile yini? Okokuqala, kumele bathandaze bacele ukuthi uJehova abanike ukuhlakanipha lokuqedisisa. (1 AmaKho. 3:9) Okwesibili, kumele bahlole iBhayibhili kanye lamabhuku adindwa yinceku ethembekileyo ukuze benelise ukwehlukanisa “usizi lwasemhlabeni” kanye ‘losizi lokwesaba uNkulunkulu’ okutsho ukuphenduka kweqiniso. (2 Khor. 7:10, 11) Bangahlola lokuthi iBhayibhili libachaza njani abantu abaphenduka ngeqiniso lalabo abangazange baphenduke. Kumele bahlole indlela labobantu ababesenza ngayo lokuthi babesizwa njani ngamacala ababewenzile. w17.11 17 ¶16-17
UMgqibelo, January 12
[Abantwana] bazakuba . . . [ngabangalaleli] abazali babo.—2 Tim. 3:2.
Inhlelo eziphuma kuma-TV, amafilimu lamabhuku kwenza kukhanye angathi akukubi ukuthi abantwana bangalaleli abazali. Kodwa iqiniso yikuthi kwenza kungabi lokumanyana ezimulini futhi kuyawuphambanisa umphakathi ngoba ubunjwa yizo izimuli. Lakudala abantu babekwazi ukuthi ukungalaleli abazali kuyawuphambanisa umphakathi. Ngokwesibonelo eGreece umntwana wayethathelwa wonke amalungelo emphakathini nxa angatshaya umzali. Umthetho wamaRoma lawo wawusithi ukutshaya umzali kulicala elifanana lokubulala. IBhayibhili likhuthaza abantwana ukuthi bahloniphe abazali. (Eks. 20:12; Efe. 6:1-3) Kuyini okunganceda abantwana ukuthi balalele abazali babo lanxa abanye bengakwenzi lokhu? Okokuqala, yikukhumbula okuhle abakwenzelwe ngabazali babo. Lokhu kuzabanceda ukuthi babahloniphe njalo batshengise ukuthi bayababonga. Kufanele bakhumbule lokuthi uJehova ukhangelele ukuthi balalele abazali babo. Bantwana, nxa lingahlala likhuluma kuhle ngabazali benu, lizanceda abanye ukuthi labo bahloniphe abazali babo. w18.01 29 ¶8-9
ISonto, January 13
Umuntu ngamunye uzakuba njengesihonqo sokuvikela umoya, lesiphephelo sokucatshela isiphepho, njengomthunzi wedwala elikhulu elizweni elomileyo.—Isaya. 32:2.
Lamuhla umKhristu owenze isono kumele abonane labadala bebandla ukuze bamsize ukuthi alungisise ubuhlobo bakhe loJehova. Kungani kuqakathekile ukuthi akwenze lokhu? Isizatho sokuqala yikuthi uJehova uphathise abadala umsebenzi wokusiza umuntu owenze isono esikhulu. (Jak. 5:14-16) Esesibili yikuthi ukuya ebadaleni kuyamnceda lowomuntu ukuthi atshiye isono asenzileyo futhi azimisele ukungasiphindi. (Gal. 6:1; Heb. 12:11) Esesithathu yikuthi abadala bafundisiwe ukuthi bamsize njani lowomuntu ukuze angakhulelwa yikukhathazeka lokuzithonisisa. UJehova ufanisa abadala lendawo ‘yokucatshela isiphepho.’ (Isaya. 32:2) Siyabona-ke ukuthi uhlelo lokuyabonana labadala lutshengisa isihawu sikaJehova. Abanengi bakubonile ukuthi ukuxoxa labadala bebandla lokwamukela usizo lwabo kuyanceda sibili. w17.11 10 ¶8-9
UMvulo, January 14
[Ukulaywa] . . . kubuhlungu.—Heb. 12:11.
Lanxa singabe sisizwa ubuhlungu ngokususwa kwelunga lemuli yethu, akumelanga sizihlanganise lalowomuntu ngokumfonela, ukumbhalela incwadi loba ngokuxoxa laye kwezokuxhumana. Kodwa kuhle ukuthi uhlale ulethemba. IBhayibhili lithi uthando “luhlezi luthemba,” ngakho siyethemba ukuthi labo abatshiye ukukhonza bazaphinda babuyele kuJehova. (1 Khor. 13:7) Nxa singabona ukuthi lowomuntu useqalisa ukuntshintsha kungaba kuhle ukuthi simthandazele ukuze athole amandla okubuyela kuJehova. (Isaya. 44:22) UJesu wathi simthande ukwedlula abanye abantu. Kodwa wayekwazi ukuthi lokhu kuzabangela ukuthi abalandeli bakhe baphikiswe yizihlobo zabo. Loba kunjalo wayelethemba lokuthi babezabekezela futhi bazimisele ukuqhubeka bethembekile. Nxa ukuba ngumlandeli kaJesu kulethe “inkemba” phakathi kwakho labangakini, thembela kuJehova njalo umcele akusize ukuthi ubekezele. (Isaya. 41:10, 13) Kanti njalo kumele uhlale ukhumbula ukuthi uJehova loJesu bayathokoza ngalokho okwenzayo lokuthi bazakunika umvuzo ekucineni. w17.10 16 ¶19-21
OLwesibili, January 15
Zembeseni ngesihawu.—Kol. 3:12.
Ukuba lesihawu kuyasifuqa ukuthi sisize abantu abathwele nzima ngenxa yokugula lokuguga. Siyafisa sibili ukubona ukugula lokuguga kususwa ebantwini. Yikho siwuthandazela uMbuso kaNkulunkulu ukuthi uze. Kodwa okwakhathesi kumele senze okusemandleni ethu ukubasiza abantu abanjalo. Omunye umlobi wabhala ngalokho okwenzakala kunina owayesegugile njalo elomkhuhlane ohlasela ingqondo okuthiwa yi-Alzheimer. Ngelinye ilanga unina wazitshiya futhi wathi esazama ukuklina kwaqoqoda abantu emnyango. Labobantu kwakungoFakazi bakaJehova ababili ababejayele ukumvakatshela. Odadewethu laba bambuza ugogo lo ukuthi bangamncedisa yini. Lanxa kwakumyangisa wavuma njalo ngemva kwalokho bapheka itiye bakwejisa laye okwesikhatshana. Indodana kagogo lo yabonga kakhulu yaze yabhala yathi: “Ngiyabahlonipha oFakazi. Benza khona kanye abakufundisayo.” Lawe ungenza okufananayo kulabo abagulayo loba abagugileyo obaziyo. Zimisele ukubancedisa ngaloba yini abayidingayo.—Flp. 2:3, 4. w17.09 9, 12 ¶5, 14
OLwesithathu, January 16
Kasingathandi ngamazwi loba ulimi kuphela kodwa ngezenzo langeqiniso.—1 Joh. 3:18.
Singatshengisa ukuthi siyabathanda abanye ngokubenzela okuhle lanxa kungelamuntu ozabona loba akwazi ukuthi senzeni. (Mat 6:1-4) Kanti njalo kufanele sinike abanye udumo. (Rom. 12:10) UJesu wasitshiyela isibonelo esihle endabeni le ngokwenza imisebenzi eyayikhangelelwa phansi ukuze ancede abanye. (Joh. 13:3-5, 12-15) Kudinga ukuzithoba sibili ukuze senelise ukulingisela isibonelo sakhe. Abaphostoli labo abazange bakuzwisise lokho uJesu ayekwenza kwaze kwabacacela ngesikhathi besamukela umoya ongcwele. (Joh. 13:7) Singanika abanye udumo ngokungaboni angathi singcono kulabo ngenxa yokuthi sifundile, silemali enengi loba senza imisebenzi ethile enhlanganisweni kaJehova. (Rom. 12:3) Okunye esingakwenza yikungabi lomhawu nxa abanye benconywa ngokuhle abakwenzileyo lanxa singabe senze okuthile ukuze leyonto iphumelele. w17.10 9 ¶9-10
OLwesine, January 17
Ngenza konke lokhu ngenxa yevangeli, ukuze lami ngihlanganyele ezibusisweni zalo.—1 Khor. 9:23.
Abanengi sebekubonile ukuthi ukusebenzisa iLizwi likaNkulunkulu nxa sitshumayela kuba lempumela emihle kakhulu. Ngokwesibonelo omunye umzalwane wahamba wayaphindela kwenye indoda eyayisileminyaka eminengi ibala omagazini bethu. Ekufikeni kwakhe umzalwane lo kazange atshiye iNqabayokulinda nje kuphela kodwa wabala levesi eyodwa eyayikuleyomagazini. Wabala u-2 Khorinte 1:3, 4, othi: “UYise wesihawu loNkulunkulu wenduduzo yonke, . . . osiduduzayo kuzo zonke izinhlupheko zethu.” Indoda le yathinteka isizwa amazwi la yaze yacela umzalwane ukuthi aphinde ukuwabala. Ngemva kwalokho yatshela umzalwane lo ukuthi yona lomkayo babekudinga ukududuzwa futhi yavuma ukuthi baxoxe okunengi ngeBhayibhili. Isibonelo lesi sitshengisa ukuthi iLizwi likaNkulunkulu liyasebenza sibili nxa sitshumayela.—ImiSeb. 19:20. w17.09 26 ¶9-10
OLwesihlanu, January 18
Umtshaye inyama lamathambo akhe, uzabona uzakuthuka ekukhangele.—Jobe. 2:5.
Akuthandabuzwa ukuthi okwenziwa nguSathane kwatshiya izingilosi ezithembekileyo zimangele futhi zisizwa ubuhlungu. Loba kunjalo uJehova kazange avuke ngolaka kumbe ahle amsusele amanqe. (Eks. 34:6; Jobe. 2:2-6) Wavumela ukuthi kudlule isikhathi eside engakayilungisi ngokugcweleyo indaba le ngoba kafuni abantu babhujiswe kodwa “ukuba umuntu wonke aphenduke.” (2 Phet. 3:9) Okwenziwa nguJehova kusifundisa ukuthi kufanele sicabange singakakhulumi futhi singenzi izinto ngamawala. Ngokwesibonelo, nxa kulendaba eqakathekileyo okufanele uyilungise zinike isikhathi sokucabanga ngayo njalo uthandaze kuJehova ucele ukuthi akuncedise. (Hubo. 141:3) Phela nxa ungenza into ethile ungacabanganga kulula ukuthi uphambanise futhi ucine usuzisola. Abanengi sebakubona ukuthi ukuphonguwela nje kuyingozi kakhulu.—Zaga. 14:29; 15:28; 19:2. w17.09 4 ¶6-7
UMgqibelo, January 19
Umqhele uwethese umphristi omkhulu uJoshuwa indodana kaJehozadaki.—Zek. 6:11.
UMphristi Omkhulu uJoshuwa waba yinkosi yini ngemva kokwetheswa umqhele? Hatshi, ngoba wayengaveli kusendo lukaDavida njalo engafaneleki ukuba yinkosi. Ukwetheswa kwakhe umqhele kwakuyisiphrofetho esasikhomba lokho okwakuzakwenzakala kulowo owayezakuba yinkosi lomphristi ngesikhathi esizayo. Umphristi lowo ubizwa ngokuthi liHlumela. IMibhalo itshengisa ukuthi iHlumela nguJesu Khristu. (Isaya. 11:1; Mat. 2:23) UJesu uyiNkosi njalo unguMphristi Omkhulu. Nguye umkhokheli webutho likaJehova lasezulwini futhi wenza umsebenzi omkhulu wokuvikela abantu bakaNkulunkulu emhlabeni lo ogcwele ububi. (Jer. 23:5, 6) Ngesikhathi esizayo uzakhokhela ibutho leli ukuze alwele ubukhosi bukaJehova njalo akhulule abantu bakhe. (Isam. 17:12-14; 19:11, 14,15) Kodwa engakakwenzi lokhu, kulomunye umsebenzi omkhulu iHlumela eliwenzayo. w17.10 29 ¶12-14
ISonto, January 20
Hlubulani ubuntu obudala lezenzo zabo.—Kol. 3:9, NW.
Ungenzani nxa ungabona ukuthi impahla ozigqokileyo sezingcolile futhi sezilephunga? Akulambuzo ukuthi uyahle uzikhuphe masinyane. Injalo lemikhuba engalunganga ephikisana lalokho uNkulunkulu akufunayo, kumele siyilahlele khatshana ngokuphangisa. Kufanele silalele iseluleko sikaPhawuli esithi: “Zilahleni zonke izinto ezinjengalezi.” Omunye umkhuba omubi okufanele ulahlwe yikuxhwala kobufebe. (Kol. 3:5-9) Ibala lesiGrikhi elahunyutshwa ngokuthi “ukuxhwala kobufebe” lingatsho izinto ezinengi okugoqela lokuya emacansini lomuntu ongatshadanga laye kanye lobutabane. UPhawuli wathi, “Kubulaleni konke okungokwemvelo yenu yasemhlabeni: ukuxhwala kobufebe.” Ayekutsho yikuthi sizame ngamandla ethu wonke ukulahla izifiso ezimbi zokuxhwala kobufebe. Sonke singenelisa ukunqoba imikhuba enjalo. w17.08 18 ¶5-6
UMvulo, January 21
Ngilindele uNkulunkulu uMsindisi wami.—Mik. 7:7.
Okwenzakala lamuhla kufanana lalokho okwakusenzakala ngesikhathi sikaMikha. Wayengumphrofethi ngesikhathi kubusa inkosi embi u-Ahazi futhi kwakugcwele ubuqili lobugwelegwele. IBhayibhili lithi abantu ‘basebezingcitshi ekwenzeni okubi.’ (Mik. 7:1-3) UMikha wayekwazi ukuthi ngeke enelise ukuntshintsha izinto ezazisenzakala. Nxa silokholo olunjengolukaMikha sizazimisela ukubekezela, simlindele ngenhliziyo yonke uJehova. Ukulinda kwethu akufanani lokwesibotshwa esigwetshelwe ukufa. Isibotshwa lesi siyalinda kodwa siyabe singelathemba ngoba silindele ukubulawa. Thina sitshiyene kakhulu lesibotshwa lesi ngoba siyakwazi ukuthi uJehova uzasigcwalisa isithembiso sokusinika impilo engapheliyo futhi uzakwenza lokhu ngesikhathi esiyiso. Ngakho ‘siyabekezela ngesineke esikhulu langokuthokoza.’ (Kol. 1:11, 12) Kodwa-ke uJehova ngeke athokoze nxa singathi silindile ngapha simsola ngokuthi uyaphuza ukugcwalisa izithembiso zakhe.—Kol. 3:12. w17.08 4 ¶6-7
OLwesibili, January 22
UJehova uyabasekela abathobekileyo.—Hubo. 147:6.
Kuyini okumele sikwenze ukuze uJehova asincedise njalo asisekele? Kumele sibe lobuhlobo obuhle laye. Kodwa ukuze kwenzakale lokhu kufanele sibe ngabantu abathobekileyo. (Zef. 2:3) Abantu abathobekileyo balindela uJehova ukuthi alungise loba yikuphi ukuphathwa kubi abangabe behlangana lakho futhi aqede ukuhlupheka okubehlelayo. UJehova uyathokoza nxa besenza njalo. Kodwa uNkulunkulu ‘ubaphosela phansi ababi.’ (Hubo. 147:6b) Ngakho ukuze sibalekele ukuba ngabantu abanjalo kumele sizonde izinto azizondayo. (Hubo. 97:10) Ngokwesibonelo kumele sizonde ukuziphatha kubi. Lokhu kutsho ukuthi kufanele sibalekele loba yini engabangela ukuthi sicine sesiziphethe kubi kwezemacansini okugoqela ukungabukeli amafilimu loba imifanekiso yabantu abasemacansini. (Hubo. 119:37; Mat. 5:28) Akulula ukulwisana lemikhuba enjalo kodwa kuqakathekile ukuthi sizame ngamandla ethu wonke ukuyitshiya ukuze sithokozise uJehova. Iqiniso yikuthi asingeke siyinqobe sodwa impi le, kufanele sicele uJehova asincedise. Kufanele sikhuleke kuye simncenge ukuthi asincedise sinqobe imikhuba engalunganga. w17.07 19-20 ¶11-13
OLwesithathu, January 23
Olomusa kubayanga upha uJehova.—Zaga. 19:17.
Singasebenzisa kuhle imali loba impahla yethu ngokunikela ukuze sincedise abanye enkonzweni. Abanye bethu izimo azivumi ukuthi singene enkonzweni yesikhathi sonke loba ukuthi siyencedisa kwamanye amazwe. Kodwa silesibusiso sokunikela ukuze siphathise abafowethu labodadewethu abenza leyomisebenzi. Kanti njalo iminikelo yethu inceda ukuthi amabhuku ahanjiswe emazweni asathuthuka kanye lokusekela umsebenzi wokutshumayela kulezozindawo. Ngokwesibonelo okweminyaka eminengi abafowethu labodadewethu eCongo, eMadagascar laseRwanda bebengenelisi ukuthola amaBhayibhili ngoba intengo yawo isemba eqolo. Kodwa iminikelo ekhutshwa ngabafowethu labodadewethu emhlabeni wonke yenze kwaba lula ukuthi inhlanganiso kaJehova ibhadale izindleko zomsebenzi wokuhumutsha amaBhayibhili lokuwafikisa kulawomazwe. Khathesi abazalwane laba sebelawo amaBhayibhili njalo sebesenelisa ukuwanika loba ngubani olesifiso sokufunda iqiniso.—2 Khor. 8:13-15. w17.07 9 ¶11
OLwesine, January 24
Hlakanipha, ndodana, ulethe intokozo enhliziyweni yami; lapho ngizakwazi ukumphendula ongeyisayo.—Zaga. 27:11.
Ukuhlangana lenhlupho akutsho ukuthi kulokuthile esikuphambanisileyo kuJehova. Inhlupho lezo zisinika ithuba lokusekela ubukhosi bakhe. Kanti njalo uJehova uyathokoza nxa sibekezelela loba yibuphi ubunzima esihlangana labo futhi lethemba lethu liyaqina. (Rom. 5:3-5) Indaba kaJobe isitshengisa lokuthi uJehova ‘ugcwele isihawu esikhulu lomusa.’ (Jak. 5:11) Ngakho sileqiniso lokuthi uzasibusisa nxa sisekela ubukhosi bakhe. Ukwazi lokhu kusinceda ukuthi ‘sibe lokubekezela kanye lesineke esikhulu lokuthokoza.’ (Kol. 1:11) Kwezinye izikhathi kungaba lula ukuthi sikhohlwe ngobukhosi bukaJehova. Ngakho kungelani lokuthi yiluphi uhlupho ohlangana lalo khumbula ukuthi okuqakathekileyo yikusekela ubukhosi bukaJehova. w17.06 26 ¶15-16
OLwesihlanu, January 25
Limukani yonke imihlobo yobuhaga.—Luk. 12:15.
Abantu abanengi lamuhla bagijimisa ukuthenga yonke into entsha ethengiswayo kungaba yizigqoko, amafoni, amakhompiyutha lokunye okunjalo. Ngakho ngamunye wethu kufanele ahlale ehlola ukuthi kuyini akuqakathekisa kakhulu endabeni le. Ngokwesibonelo ungazibuza imibuzo le: ‘Ngithatha isikhathi esinengi yini ngicabanga loba ngidingisisa ngezimota ezintsha, impahla kumbe ezinye izinto ezithengiswayo ezisanda kuphuma ngize ngisale lesikhathi esincane sokulungiselela imihlangano? Ngihlala ngiphathekile ngemisebenzi yansuku zonke yini okokuthi ngicina ngilesikhathi esincane sokubala iBhayibhili lesokukhuleka?’ Nxa ungananzelela ukuthi izinto lezi seziphambanisa indlela omthanda ngayo uKhristu, cabangisisa ngamazwi kaJesu asembhalweni walamuhla. UJesu wathi: “Kakho ongakhonza amakhosi amabili.” Waphinda wathi: “Lingazake likhonze uNkulunkulu njalo leMali.” Aliqiniso amazwi la, ngoba kunzima ukuthi umuntu agijimise izinto ezimbili sikhathi sinye. (Mat. 6:24) Ngakho sonke kumele siqhubeke silwisana ‘lezifiso zemvelo yethu yesono’ ezigoqela lokuthanda imali.—Efe. 2:3. w17.05 25-26 ¶15-16
UMgqibelo, January 26
Ngenza konke lokhu ngenxa yevangeli, ukuze lami ngihlanganyele ezibusisweni zalo.—1 Khor. 9:23.
Thina sifana lezimbiza zebumba ngoba silesono. Lanxa kunjalo, izindaba ezinhle esizitshumayelayo zivulela bonke abantu ithuba lokuthola ukuphila okungapheliyo. Ukuthanda umsebenzi wokutshumayela kwenza umphostoli uPhawuli wakukhuthalela ukwenza abafundi. (Rom. 1:14, 15; 2 Tim. 4:2) Kwamsiza lokuthi abekezelele ukuhlukuluzwa. (1 Thes. 2:2) Thina singamlingisela njani? UPhawuli wayesebenzisa loba yiliphi ithuba ayelithola ukuze atshumayeze abantu. Lathi singamlingisela ngokutshumayela obala, endlini ngendlu laloba ngaphi nxa kungavela ithuba. (ImiSeb. 5:42; 20:20) Okunye esingakwenza yikungezelela inkonzo yethu ngokuba ngamaphayona asizayo loba awesikhathi sonke. Kanti njalo singafunda olunye ulimi kumbe siyencedisa kwezinye indawo kungaba selizweni lakithi loba kwelinye ilizwe.—ImiSeb. 16:9, 10. w17.06 10-11 ¶8-9
ISonto, January 27
Izintaba zonke lezihlenge kwasuswa ezindaweni zakho.—Isam. 6:14.
Okunengi okubi okwenzakala khathesi emhlabeni lo kudalwa zinhlanganiso ezikhohlakeleyo ezikhona. Ngokwesibonelo amasonto akhohlisa izigidi zabantu ngezindlela ezinengi. Afundisa amanga ngoNkulunkulu, enza abantu bangalithembi iBhayibhili njalo abatshela amanga ngekusasa labo kanye lomhlaba. Ohulumende labo babangela izimpi, ukulwisana kwemihlobo, bahlukuluza abayanga futhi balobuqili kanye lobandlululo. Kanti njalo amankampani angcolisa umkhathi, adala umonakalo omkhulu emhlabeni njalo adlelezela abantu ukuze kunothe abanikazi bawo ngapha abanengi bedubeka. Kusegcekeni ukuthi inhlanganiso ezikhona lamuhla zibangela inhlupho ebantwini. IBhayibhili litshengisa ukuthi uNkulunkulu uzatshabalalisa bonke ohulumende kanye lazo zonke inhlanganiso.—Jer. 25:31-33. w17.04 11 ¶7-8
UMvulo, January 28
Angiyikumehlisela lokhu kubhujiswa esaphila.—1 AmaKho. 21:29.
UJehova wamtshengisa isihawu u-Ahabi ngenxa yokuthi yena “uhlola inhliziyo.” (Zaga. 17:3) Kumele ukuthi isinqumo lesi kasibaphathanga kuhle abangakibo kaNabothi labangane bakhe kanye labo bonke ababeyazi indaba le. Manje kuyini okwakuzabanceda esimeni esinjalo? Yikuthobeka. Phela nxa bethobekile babezaqhubeka bekhonza uJehova njalo babe lethemba lokuthi kasoze loba nini enze into engalunganga. (Dute. 32:3, 4) Ngesikhathi esizayo uJehova uzaphinda ayilungise ngokugcweleyo indaba le ngokuvusa uNabothi labantwabakhe. Ngalesosikhathi abangane bakhe lezihlobo bazathokoza. (Jobe. 14:14, 15; Joh. 5:28, 29) Umuntu othobekileyo uyananzelela lokuthi ‘uNkulunkulu uzazahlulela zonke izenzo, lalokho okufihliweyo loba kukuhle loba kukubi.’ (UmTshu. 12:14) Siyabona-ke ukuthi nxa uJehova esahlulela ukhangela lezinto thina esingaziboniyo. Yikho ukuthobeka kuyasinceda ukuthi siqhubeke sibambelele kuye. w17.04 24 ¶8-9
OLwesibili, January 29
Umngane ulothando ngezikhathi zonke.—Zaga. 17:17.
Abazalwane bethu abanengi bacina besiba yiziphepheli kwamanye amazwe ngenxa yezinto eziyabe zisenzakala emazweni abahlala kuwo. Lokhu kungabathwalisa nzima ngoba kunengi okuyabe kumele bakufunde. Ngokwesibonelo kuyabe kumele bafunde ulimi lwakuleyondawo, amasiko akhona kanye lemithetho yakulelolizwe enjengokubhadalwa kwemithelo, ukuhambisa abantwana ezikolo lendlela yokubakhulisa. Zama ukubanceda abafowethu labodadewethu abasezimeni ezinjalo ukuze bangathwali nzima. Kodwa kwenze ngomusa njalo ubabekezelele. (Flp. 2:3, 4) Kwezinye izikhathi kuba nzima ukuthi abafowethu labodadewethu laba bangene imihlangano yebandla loba ukuthi batshumayele. Ezinye inhlanganiso zandise ukubatshela ukuthi kazisoze ziqhubeke zibancedisa nxa besala imisebenzi ethile engabancitsha isikhathi sokungena imihlangano. Kwezinye izikhathi ziyabethusela ngokuthi kazisoze zibavumele ukuthi baqhubeke bekulelolizwe futhi lokhu kwenza abanye abazalwane besabe baze bacine belandela lokho okufunwa zinhlanganiso lezi. Ngakho kuqakathekile ukuthi nxa abafowethu labodadewethu abayiziphepheli bangafika elizweni lethu sihle siyebabona. Kumele babone ukuthi siyabathanda lokuthi sifuna ukubancedisa. Lokhu kuzabasiza ukuthi babe lokholo oluqinileyo.—Zaga. 12:25. w17.05 5 ¶9-10
OLwesithathu, January 30
Uthando lwabanengi luzaphola.—Mat. 24:12.
UJesu waqamba izinto ezitshiyeneyo ezazizatshengisa ukuthi ukuphela sekusondele. (Mat. 24:3) Okunye akutshoyo yikuthi “uthando lwabanengi luzaphola.” Ngesikhathi sabaphostoli, amaJuda amanengi ayengasamthandi uNkulunkulu lanxa ayezitshela ukuthi angabantu bakhe abakhethiweyo. Uthando lwawo lwaselupholile. Kodwa amaKhristu ayekhona ngalesosikhathi ayesebenza gadalala ‘etshumayela izindaba ezinhle’ ngoKhristu, edumisa uNkulunkulu njalo esenzela abanye okuhle. (ImiSeb. 2:44-47; 5:42) Loba kunjalo amanye amaKhristu avumela ukuthi uthando lwawo luphole. UJesu watshela amaKhristu ayesebandleni le-Efesu wathi: “Ngilale insolo ngawe: Usuludelile uthando lwakho lwakuqala.” (Isam. 2:4) Kuyini okungabe kwabangela ukuthi uthando lwamaKhristu la luphole? Kungenzakala ukuthi ayesethatheka ngalokho okwakusenziwa ngabantu ababehlala kulelodolobho.—Efe. 2:2, 3. w17.05 17 ¶1-3
OLwesine, January 31
Ugcwalise izifungo ozenzileyo eNkosini.—Mat. 5:33.
UJefitha wayengumkhokheli webutho olesibindi njalo ohlakaniphileyo. UHana wayengumfazi ozithobayo futhi okhutheleyo. Kuyini ababefanana ngakho abantu laba? Bobabili babekhonza uJehova njalo benza izifungo bazigcwalisa. Isibonelo sabo singasisiza sonke esingabe senze izifungo kuJehova. Nxa iBhayibhili likhuluma ngesifungo liyabe lisitsho isithembiso umuntu asenza kuNkulunkulu. Ngokwesibonelo angathembisa ukuthi uzanikela ngesipho, ukuthi uzakwenza inkonzo ethile loba ukuthi uzahlala engelazinto ezithile. Akulamuntu obanjwa ngamandla ukuthi enze isifungo, umuntu ngamunye uyazikhethela ngokuthanda kwakhe. Lanxa kunjalo, uNkulunkulu ukhangelele ukuthi umuntu angenza isifungo asigcwalise. Phela kuye isifungo sifana lesivumelwano, amazwi abhalwa phansi loba akhulunywa ngumuntu ethembisa ukuthi uzakwenza okuthile loba ukuthi ngeke akwenze.—Gen. 14:22, 23; Heb. 6:16, 17. w17.04 3 ¶1-2