ISIPHALA SEZINGWALO ESIKU-INTHANETHI seWatchtower
ISIPHALA SEZINGWALO ESIKU-INTHANETHI
seWatchtower
Ndebele (Zimbabwe)
  • IBHAYIBHILI
  • AMABHUKU
  • IMIHLANGANO YEBANDLA
  • mwbr19 February kk. 1-7
  • Amabhuku Asetshenziswe Ku-Gwalo Lwempilo Lenkonzo YamaKhristu

Akulavidiyo yalokho okukhethileyo.

Uxolo, sehlulekile ukudlala ividiyo oyidingayo.

  • Amabhuku Asetshenziswe Ku-Gwalo Lwempilo Lenkonzo YamaKhristu
  • Amabhuku Asetshenziswe Ku-Gwalo Lwempilo Lenkonzo YamaKhristu—2019
  • Izihlokwana
  • FEBRUARY 4-10
  • FEBRUARY 11-17
  • FEBRUARY 18-24
  • FEBRUARY 25–MARCH 3
Amabhuku Asetshenziswe Ku-Gwalo Lwempilo Lenkonzo YamaKhristu—2019
mwbr19 February kk. 1-7

Amabhuku Asetshenziswe Kugwalo Lwempilo Lenkonzo YamaKhristu

FEBRUARY 4-10

AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU KWABASEROMA 1-3

“Qhubeka Uqeqetsha Umzwangedwa Wakho”

(KwabaseRoma 2:14, 15) Nxa abantu bezizweni abangelawo umthetho bezenza ngokwemvelo izinto ezisemthethweni, abantu laba bangumthetho bona ngokwabo lanxa bengelawo umthetho. 15 Yibo kanye abatshengisa ukuthi okusemthethweni kubhaliwe ezinhliziyweni zabo, lapho imizwangedwa yabo ifakazelana labo, lalapho imicabango yabo ibasola kumbe ibatshela ukuthi kabalacala.

lvs 18 ¶6

Ukuba Lomzwangedwa Omuhle

6 Abantu abangamaziyo uJehova bayenelisa ukwazi ukuthi kuyini okuqondileyo lokungaqondanga. IBhayibhili lithi: “Imicabango yabo iyabasola iphinde ibavikele.” (KwabaseRoma 2:14, 15) Ngokwesibonelo, abantu abanengi bayakwazi ukuthi ukubulala lokuntshontsha kubi. Bayabe belalela imizwangedwa yabo futhi belandela izimiso zikaNkulunkulu lanxa bona bayabe bengakwazi.

(KwabaseRoma 2:15) Yibo kanye abatshengisa ukuthi okusemthethweni kubhaliwe ezinhliziyweni zabo, lapho imizwangedwa yabo ifakazelana labo, lalapho imicabango yabo ibasola kumbe ibatshela ukuthi kabalacala.

lvs 19-20 ¶8-9

Ukuba Lomzwangedwa Omuhle

8 Abanye abantu bacabanga ukuthi ukulalela umzwangedwa kutsho ukuphongulandela imizwa yabo. Bacabanga ukuthi bangenza loba yini efunwa zinhliziyo zabo. Kodwa inhliziyo ingenza senze okungaqondanga. IBhayibhili lithi: “Inhliziyo iyakhohlisa okudlula izinto zonke njalo imbi kakhulu. Ngubani ongayizwisisa na?” (UJeremiya 17:9) Yikho singaqalisa ukucabanga ukuthi into ethile iqondile yona ingaqondanga. Ngokwesibonelo, umphostoli uPhawuli engakabi ngumKhristu wayehlukuluza kakhulu abantu bakaNkulunkulu ecabanga ukuthi ayekwenza kwakuqondile. Wayezitshela ukuthi ulomzwangedwa omuhle. Kodwa ngokuhamba kwesikhathi wathi: “INkosi yiyo engahlulelayo.” (1 KwabaseKhorinte 4:4; ImiSebenzi 23:1; 2 KuThimothi 1:3) Yikho lapho esizwa ukuthi uJehova wayekuzonda ayekwenza wananzelela ukuthi kwakumele antshintshe. Kuyacaca ukuthi singakenzi loba yini kumele sizibuze ukuthi, ‘Kuyini uJehova afuna ngikwenze?’

9 Sonke asifuni kudanisa abantu esibathandayo. Siyamthanda uJehova yikho asifuni ukumdanisa. Kumele sibe njengoNehemiya owala ukusebenzisa isikhundla sakhe ukuze anothe ngenxa yokuthi ‘wayemesaba uNkulunkulu.’ (UNehemiya 5:15) Ukwesaba lokhu kutsho ukuthi wayengafuni ukwenza loba yini eyayizadanisa uJehova. Lathi kasifuni ukwenza okungaqondanga ngoba siyesaba ukudanisa uJehova. Nxa singabala iBhayibhili sizakwazi lokho okumthokozisayo.—Khangela Amabala Asekucineni 6.

Ukuchwayisisa IMibhalo

(KwabaseRoma 3:4) Ngitsho sibili! UNkulunkulu kabe ngoleqiniso lanxa kungaze kutholakale ukuthi wonke umuntu ulamanga, njengoba kubhaliwe ukuthi: “Ukuze amazwi akho atshengise ukuthi wena ulungile njalo unqobe nxa usahlulelwa.”

w08-ZU 6/15 30 ¶5

Amaphuzu Avelele Encwadi YabaseRoma

3:4. Lapho okushiwo umuntu kungqubuzana nalokho okushiwo uNkulunkulu eZwini lakhe, sikhetha ukuba ‘uNkulunkulu atholakale eqinisile’ ngokwethemba okuseBhayibhelini nangokwenza ngokuvumelana nentando kaNkulunkulu. Ngokuhlanganyela ngentshiseko emsebenzini wokushumayela ngoMbuso nokwenza abafundi, singasiza abanye ukuba bazibonele ukuthi uNkulunkulu uneqiniso.

(KwabaseRoma 3:24, 25) futhi ngenxa yomusa wakhe omkhulu ubaphe isipho samahala sokuthi kuthiwe balungile, ngokubakhulula ngenhlawulo eyabhadalwa nguKhristu uJesu. 25 UNkulunkulu wamenza waba ngumnikelo ukuze abantu babuyisane laye ngokukholwa egazini likaKhristu. Lokhu wakwenza etshengisa ukuthi ulungile ngoba ukuba lesineke kwamenza wathethelela izono ezenzakala kudala.

w08-ZU 6/15 29 ¶6

Amaphuzu Avelele Encwadi YabaseRoma

3:24, 25—‘Isihlengo esakhokhwa uKristu Jesu’ sasingazemboza kanjani “izono ezenzeka esikhathini esidlule” singakakhokhwa? Isiprofetho sokuqala esikhuluma ngoMesiya esikuGenesise 3:15 saqala ukugcwaliseka ngo-33 C.E. ngesikhathi uJesu ebulawa esigxotsheni sokuhlushwa. (Gal. 3:13, 16) Nokho, lapho uJehova esho lesi siprofetho, kuye kwase kufana nokuthi lelo nani lesihlengo selikhokhiwe ngoba akukho okungavimba uNkulunkulu ekufezeni izinjongo zakhe. Ngakho, ngesisekelo somhlatshelo kaJesu Kristu wesikhathi esizayo, uJehova wayengathethelela izono zenzalo ka-Adamu eyayibonisa ukholo kuleso sithembiso. Isihlengo senza kwenzeke nokuba kuvuswe abantu abafa ngaphambi kwezikhathi zobuKristu.—IzE. 24:15.

Ukubalwa KweBhayibhili

(KwabaseRoma 1:1-17)

FEBRUARY 11-17

AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU KWABASEROMA 4-6

“Indlela UNkulunkulu Atshengisa Ngayo Ukuthi Uyasithanda”

(KwabaseRoma 5:8) Kodwa nansi indlela uNkulunkulu atshengisa ngayo ukuthi uyasithanda: uKhristu wasifela siseseyizoni.

(KwabaseRoma 5:12) Ngakho-ke, njengoba isono sangena emhlabeni ngomuntu oyedwa, lokufa kwangena ngesono, ngaleyondlela ukufa kwafika ebantwini bonke ngenxa yokuthi bonke bonile—.

w11-ZU 6/15 12 ¶5

UNkulunkulu Utusa Uthando Lwakhe Kithi

5 Lapho uPawulu echaza le ndaba, waqala ngaleli phuzu: “Ngomuntu oyedwa isono sangena ezweni nokufa kwangena ngesono, futhi kanjalo ukufa kwasakazekela kubantu bonke ngenxa yokuthi bonke bonile.” (Roma 5:12) Sisethubeni lokukuqonda lokhu ngoba uNkulunkulu wenza ukuba kube nombhalo ogciniwe wendlela ukuphila kwabantu okwaqala ngayo. UJehova wadala abantu ababili, u-Adamu no-Eva. UMdali uphelele, ngakho nalabo bantu bokuqala, abangokhokho bethu, babephelele. UNkulunkulu wabanika umthetho owodwa vo owenqabelayo futhi wabatshela ukuthi ukungawulaleli lowo mthetho kwakuyoletha isijeziso sokufa. (Gen. 2:17) Nokho, bakhetha ukwenza ngendlela eyaholela enhlekeleleni, bawephula lowo mthetho kaNkulunkulu owawunengqondo, kanjalo bemenqaba njengoMniki-mthetho noMbusi wabo.—Dut. 32:4, 5.

(KwabaseRoma 5:13, 14) Isono sasikhona emhlabeni uMthetho ungakabi khona, kodwa kakho okungathiwa wonile kungelamthetho. 14 Lanxa kunjalo, ukufa kwaba yinkosi kwabusa kusukela ku-Adamu kusiya kuMosi, ngitsho laphezu kwalabo abangonanga ngokuphambuka njengo-Adamu, yena ohambelana lalowo owayezakuza.

w11-ZU 6/15 12 ¶6

UNkulunkulu Utusa Uthando Lwakhe Kithi

6 U-Adamu waba nabantwana ngemva kokuba esebe isoni futhi lokhu kwamenza wadlulisela isono nemiphumela yaso kubo bonke. Yebo, babengazange bephule umthetho kaNkulunkulu njengaye, ngakho abazange babekwe icala lesono esifanayo; futhi kwakungakanikezwa nasimiso somthetho. (Gen. 2:17) Noma kunjalo, inzalo ka-Adamu yazuza isono ngefa. Ngakho, isono nokufa kwabusa kwaze kwaba sesikhathini lapho uNkulunkulu anikeza khona ama-Israyeli isimiso somthetho, esabonisa ngokucacile ukuthi ayeyizoni. (Funda amaRoma 5:13, 14.) Umphumela wesono esizuzwe ngefa ungafaniswa nezifo noma izici ezithile esizithola ngofuzo, njengesifo sokuba nesilinganiso esiphansi segazi esivame eMedithera noma njengesifo sokopha kalula (hemophilia). Kungenzeka ukuthi wake wafunda ukuthi u-Alexis, indodana yoMbusi waseRussia uNicholas II no-Alexandra, wathola ngofuzo isifo sokopha kalula. Kuyavunywa ukuthi ngisho nasemkhayeni onalesi sifo, akuzona zonke izingane eziphathwa yiso, kodwa kungenzeka zibe naso egazini. Akunjalo ngesono. Isici sesono esidluliselwa u-Adamu sona sasingagwemeki. Akekho ophunyukayo. Siyabulala njalo. Sidluliselwa kubo bonke abantwana. Ingabe leso simo esibucayi sasingalungiseka?

(KwabaseRoma 5:18) Ngakho-ke, njengoba abantu bemihlobo yonke balahlwa ngenxa yesiphambeko esisodwa, abantu bemihlobo yonke labo kuzathiwa balungile ngenxa yesenzo esisodwa sokulunga besebethola ukuphila.

(KwabaseRoma 5:21) Ngenxa yani? Ukuze kuthi njengoba isono saba yinkosi sabusa ndawonye lokufa, umusa omkhulu lawo ube yinkosi ubuse ngokulunga, abantu besebethola ukuphila okungapheliyo ngoJesu Khristu iNkosi yethu.

w11-ZU 6/15 13 ¶9-10

UNkulunkulu Utusa Uthando Lwakhe Kithi

9 Imuphi umqondo ogcizelelwa amagama esiGreki asenkulumweni ethi ‘ukuthiwa silungile’ nethi “kuthiwe balungile”? Omunye umhumushi weBhayibheli wabhala lokhu ngomqondo oqukethwe yila magama: “Kuyisingathekiso esingokomthetho esiveza iphuzu elinezici eziningi zezomthetho. Sikhuluma ngoshintsho esimweni somuntu esiphathelene nobuhlobo bakhe noNkulunkulu, hhayi ngoshintsho olwenzeka ngaphakathi kumuntu . . . Lesi singathekiso siveza uNkulunkulu engumahluleli ofinyelele isinqumo esivuna ummangalelwa, ngokomfanekiso oye walethwa phambi kwenkantolo kaNkulunkulu ngecala lokuba ongalungile. Kodwa uNkulunkulu umkhipha phambili ecaleni ummangalelwa.”

10 “UMahluleli womhlaba wonke’’ olungile angamkhipha phambili ecaleni ngasiphi isisekelo umuntu ongalungile? (Gen. 18:25) UNkulunkulu ngothando wabeka isisekelo ngokuthumela iNdodana yakhe ezelwe yodwa emhlabeni. UJesu wayenza ngokuphelele intando kaYise, naphezu kokulingwa, ukuklolodelwa ngokwedlulele nokuhlukunyezwa. Wagcina ubuqotho bakhe kwaze kwaba sekufeni esigxotsheni sokuhlushwa. (Heb. 2:10) Ngokunikela ngokuphila kwakhe njengomuntu ophelele, uJesu wanikeza isihlengo esingase sikhulule inzalo ka-Adamu esonweni nasekufeni.—Math. 20:28; Roma 5:6-8.

Ukuchwayisisa IMibhalo:

(KwabaseRoma 6:3-5) Kumbe kalikwazi yini ukuthi sonke esabhabhathizelwa kuKhristu uJesu sabhabhathizelwa ekufeni kwakhe? 4 Ngakho sangcwatshwa kanye laye ngokubhabhathizelwa ekufeni kwakhe ukuze lathi sihambe ngempilo entsha njengoKhristu owavuswa kwabafileyo ngenkazimulo kaBaba. 5 Njengoba sesimunye laye ngokufa njengaye, sileqiniso lokuthi sizakuba munye laye ngoba sizavuswa njengaye.

w08-ZU 6/15 29 ¶7

Amaphuzu Avelele Encwadi YabaseRoma

6:3-5—Kusho ukuthini ukubhapathizelwa kuKristu Jesu nokubhapathizelwa ekufeni kwakhe? Lapho uJehova egcoba abalandeli bakaKristu ngomoya ongcwele, bahlanganiswa noJesu futhi babe amalungu ebandla eliwumzimba kaKristu, yena ayiNhloko yawo. (1 Kor. 12:12, 13, 27; Kol. 1:18) Lokhu kuwukubhapathizelwa kwabo kuKristu Jesu. AmaKristu agcotshiwe futhi ‘abhapathizelwa ekufeni kukaKristu’ ngomqondo wokuthi aphila ukuphila kokuzidela nokuthi adela noma iliphi ithemba lokuphila phakade emhlabeni. Ngakho-ke, ukufa kwawo kuwumhlatshelo njengokufa kukaJesu, nakuba okwawo kungahlengi muntu. Lokhu kubhapathizelwa ekufeni kukaKristu kuyaphela lapho efa futhi evuselwa ekuphileni kwasezulwini.

(KwabaseRoma 6:7) Phela lowo osefile usekhululiwe esonweni sakhe.

w14-ZU 6/1 11 ¶1

Liyini Ithemba Ngokhokho Bami?

Lapho abangalungile bevuswa, ingabe bayokwahlulelwa ngezenzo zabo zesikhathi esedlule? Cha. AmaRoma 6:7 athi: “Lowo ofile ukhululiwe esonweni sakhe.” Abangalungile bayobe sebezikhokhele izono zabo ngokufa. Ngemva kwalokho bayokwahlulelwa ngokwalokho abayokwenza ngemva kokuvuswa, hhayi ngalokho ababekwenza ngaphambi kokuba bafe. Bayozuza kanjani?

Ukubalwa KweBhayibhili

(KwabaseRoma 4:1-15)

FEBRUARY 18-24

AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU KWABASEROMA 7-8

“Ukulindele Ngabomvu Yini?”

(KwabaseRoma 8:19) Ngoba okudaliweyo kulindele ngabomvu ukuvezwa kwamadodana kaNkulunkulu.

w12-ZU 7/15 11 ¶17

Vumela UJehova Akuholele Enkululekweni Yangempela

17 Lapho ekhuluma ngenkululeko uJehova ayibekele izinceku zakhe zasemhlabeni, uPawulu wabhala: “Indalo ilindele ngokulangazela okukhulu ukwambulwa kwabantwana bakaNkulunkulu.” Wabe esenezela: “Indalo ngokwayo nayo iyokhululwa ekugqilazweni ukonakala ibe nenkululeko ekhazimulayo yabantwana bakaNkulunkulu.” (Roma 8:19-21) “Indalo” ibhekisela kubantu abanethemba lasemhlabeni, abayozuza ‘ekwambulweni’ kwabantwana bakaNkulunkulu abagcotshwe ngomoya. Lokho kwambulwa kuyoqala lapho laba “bantwana,” abavuselwe endaweni yomoya, behlanganyela noKristu ekususeni ububi emhlabeni nasekusindiseni “isixuku esikhulu” singene esimisweni esisha sezinto.—IsAm. 7:9, 14.

(KwabaseRoma 8:20) Okudaliweyo kwenziwa kwaphila impilo engelancedo kungasintando yakho kodwa kungekaNkulunkulu, njalo kwakulethemba lokuthi

w12-ZU 3/15 23 ¶11

Ukujabula Ethembeni Lethu

11 UJehova wanikeza isintu ‘isisekelo sethemba’ lapho ethembisa ukusikhulula ‘enyokeni yokuqala,’ uSathane uDeveli, ngokusebenzisa ‘inzalo’ ethenjisiwe. (IsAm. 12:9; Gen. 3:15) Ngokuyinhloko, le “nzalo” inguJesu Kristu. (Gal. 3:16) Ngokufa nokuvuka kwakhe, uJesu wanikeza isisekelo esiqinile sethemba lokuthi isintu siyokhululwa ebugqilini besono nokufa. Ukugcwaliseka kwalelo themba kuhlobene ‘nokwambulwa kwabantwana bakaNkulunkulu.’ Abagcotshiwe abakhazinyulisiwe bayingxenye yesibili yale “nzalo.” ‘Bayokwambulwa’ lapho behlanganyela noKristu ekubhubhiseni isimiso sezinto esibi sikaSathane. (IsAm. 2:26, 27) Lokhu kuyoletha insindiso kwezinye izimvu eziphuma osizini olukhulu.—IsAm. 7:9, 10, 14.

(KwabaseRoma 8:21) okudaliweyo khona ngokwakho kuzakhululwa ebugqilini bokonakala kuthole inkululeko ekhazimulayo yabantwana bakaNkulunkulu.

w12-ZU 3/15 23 ¶12

Ukujabula Ethembeni Lethu

12 Yeka impumuzo ezotholwa “indalo” engabantu phakathi nokuBusa KukaKristu Kweminyaka Eyinkulungwane! Ngaleso sikhathi, “abantwana bakaNkulunkulu” abakhazinyulisiwe ‘bayokwambulwa’ ngokwengeziwe lapho bekhonza njengabapristi kanye noKristu, bedlulisela izinzuzo zomhlatshelo wesihlengo kaJesu esintwini. Njengezikhonzi zoMbuso wasezulwini, “indalo” engabantu iyoqala ukukhululeka emiphumeleni yesono nokufa. Kancane kancane abantu abalalelayo ‘bayokhululwa ekugqilazweni ukonakala.’ Uma behlala bethembekile kuJehova phakathi nayo yonke iMinyaka Eyinkulungwane naphakathi novivinyo lokugcina oluyoba khona ngemva kwayo, amagama abo ayobhalwa phakade ‘emqulwini wokuphila.’ Bayongena ‘enkululekweni ekhazimulayo yabantwana bakaNkulunkulu.’ (IsAm. 20:7, 8, 11, 12) Yeka ithemba elikhazimulayo!

Ukuchwayisisa IMibhalo

(KwabaseRoma 8:6) Ukuhlala ucabanga izinto zenyama kuphetha ngokufa kodwa ukuhlala ucabanga izinto zomoya kuphetha ngokuphila kanye lokuthula,

w17.06 3

Usakhumbula Yini?

Ungaphi umahluko phakathi ‘kokuhlala ucabanga izinto zenyama’ ‘lokuhlala ucabanga izinto zomoya’? (Rom 8:6)

Umuntu obeke ingqondo yakhe ezintweni zemvelo yesono uqakathekisa izinkanuko zakhe futhi uhlala ekhuluma ngalokho akufisayo. Kodwa lowo obeka ingqondo yakhe ezintweni zomoya uqakathekisa izinto ezithandwa nguNkulunkulu futhi ukhokhelwa ngumoya ongcwele. Obeka ingqondo yakhe ezintweni zemvelo yesono uphetha ngokufa kodwa ogxilisa ingqondo ezintweni zomoya uzathola ukuphila lokuthula.—w16.12, amakhasi 15-17.

(KwabaseRoma 8:26, 27) Lomoya lawo uyasincedisa ebuthakathakeni bethu ngoba uhlupho yikuthi kasikwazi lokho okumele sikuthandazele nxa sekumele sithandaze kodwa umoya wona ngokwawo uyasincengela lanxa singelamazwi okuchaza ukububula kwethu. 27 Lanxa kunjalo, lowo ohlola izinhliziyo uyakwazi okutshiwo ngumoya ngoba umoya uncengela abangcwele ngokuvumelana lentando kaNkulunkulu.

w09-ZU 11/15 7 ¶20

Imithandazo Yakho Yembulani Ngawe?

20 Ngezinye izikhathi, singase singazi ukuthi sithini emithandazweni yethu yangasese. Umphostoli uPawulu wabhala: “Inkinga yokuthi yini okufanele siyithandazele njengoba kudingeka, asiyazi, kodwa umoya [ongcwele] ngokwawo uyasincengela ngokububula okungaphinyiselwe. Nokho [uNkulunkulu] ohlola izinhliziyo uyakwazi okushiwo umoya.” (Roma 8:26, 27) UJehova wenza ukuba kulotshwe imithandazo eminingi emiBhalweni. Wamukela lezi zicelo eziphefumulelwe njengezivela kithi abese eziphendula. UNkulunkulu uyasazi futhi wazi nencazelo yezinto aye wenza ukuba umoya wakhe uzisho usebenzisa abalobi beBhayibheli. UJehova uphendula ukunxusa kwethu lapho umoya ‘usincengela,’ noma usikhulumela. Kodwa njengoba siya silazi kangcono iZwi likaNkulunkulu, lokho okufanele sikuthandazele kungase kuzifikele engqondweni.

Ukubalwa KweBhayibhili

(KwabaseRoma 7:13-25)

FEBRUARY 25–MARCH 3

AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU

“Umzekeliso Wesihlahla Sama-Oliva”

(KwabaseRoma 11:16) Phezu kwalokho, nxa ingxenye yenhlama eyizithelo zokuqala ingcwele, lenhlama yonke ingcwele, njalo nxa impande ingcwele, izingatsha lazo zingcwele.

w11-ZU 5/15 23 ¶13

‘O Ukujula Kokuhlakanipha KukaNkulunkulu!’

13 Umphostoli uPawulu uqhubeka afanise labo ababa ingxenye yenzalo ka-Abrahama namagatsha asemthini womnqumo ongokomfanekiso. (Roma 11:21) Lo muthi womnqumo otshaliwe umelela ukugcwaliseka kwenjongo kaNkulunkulu ngokuphathelene nesivumelwano sika-Abrahama. Impande yalo muthi ingcwele futhi imelela uJehova njengoba kunguye onika u-Israyeli ongokomoya ukuphila. (Isaya 10:20; Roma 11:16) Isiqu sawo simelela uJesu njengengxenye eyinhloko yenzalo ka-Abrahama. Amagatsha ewonke amelela “isibalo esigcwele” salabo abahlanganiswe engxenyeni yesibili yenzalo ka-Abrahama.

(KwabaseRoma 11:17) Ungazikhukhumezi phambi kwezingatsha ezephulwayo. Nxa kuyikuthi uyazikhukhumeza phambi kwazo, khumbula ukuthi kayisuwe othwele impande kodwa impande yiyo ekuthweleyo.

(KwabaseRoma 11:20, 21) Liqiniso sibili lelo! Zephulwa ngenxa yokuthi zazingelakholo, kodwa wena umi ngokholo. Ungazikhukhumezi, kodwa yesaba. 21 ngoba nxa uNkulunkulu engaziyekelanga izingatsha ezazivele zingezesihlahla sama-oliva kasoze akuyekele lawe.

w11-ZU 5/15 24 ¶15

‘O Ukujula Kokuhlakanipha KukaNkulunkulu!’

15 Yini-ke uJehova ayenza ukuze agcwalise injongo yakhe? UPawulu uchaza ukuthi amagatsha omuthi womnqumo wasendle axhunyelelwa emthini womnqumo otshaliwe ukuze athathe indawo yalawo aphuliwe. (Funda amaRoma 11:17, 18.) Ngakho, amaKristu agcotshwe ngomoya ezizwe, njengamanye ayesebandleni laseRoma, axhunyelelwa ngokomfanekiso kulo muthi womnqumo ongokomfanekiso. Ngale ndlela, aba ingxenye yenzalo ka-Abrahama. Ekuqaleni ayenjengamagatsha omuthi womnqumo wasendle, engenalo nelincane ithuba lokuba ingxenye yalesi sivumelwano esikhethekile. Kodwa uJehova wawavulela indlela yokuba abe amaJuda angokomoya.—Roma 2:28, 29.

(KwabaseRoma 11:25, 26) Bafowethu, ngifuna liyazi imfihlo le engcwele ukuze lingaziboni lihlakaniphile: Abanye abantu bako-Israyeli sebelezinhliziyo ezilukhuni. Bazakuba njalo inani labantu bezizweni lize lenele, 26 futhi ngaleyondlela bonke abako-Israyeli bazasindiswa, njengoba nje kubhaliwe ukuthi: “Umkhululi uzavela eZiyoni, enze ukuthi uJakhobe atshiye izenzo zakhe ezimbi.

w11-ZU 5/15 25 ¶19

‘O Ukujula Kokuhlakanipha KukaNkulunkulu!’

19 Yebo, injongo kaJehova ngokuqondene ‘no-Israyeli kaNkulunkulu’ igcwaliseka ngendlela emangalisayo. (Gal. 6:16) Njengoba uPawulu asho, “wonke u-Israyeli uyosindiswa.” (Roma 11:26) Ngesikhathi sikaJehova esifanele, “wonke u-Israyeli”—okungukuthi, isibalo esiphelele sama-Israyeli angokomoya—siyokhonza njengamakhosi nabapristi ezulwini. Akukho lutho olungabhuntshisa injongo kaJehova!

Ukuchwayisisa IMibhalo

(KwabaseRoma 9:21-23) Kanti umbumbi kalawo yini amandla okwenza izitsha ezimbili ngebumba linye, esinye sibe ngesokwenza umsebenzi ohloniphekayo, esinye sibe ngesomsebenzi ongahloniphekiyo? 22 Pho sithini njengoba uNkulunkulu waba lesineke wabekezelela izitsha zolaka ezifanele ukubhujiswa lanxa wayelesifiso sokuveza ulaka lwakhe lesokwenza ukuthi amandla akhe aziwe? 23 Sithini nxa lokhu kwenzelwa ukuthi inotho yenkazimulo yakhe esezitsheni zesihawu yaziwe, leyo ayevele wayilungiselela inkazimulo yakhe,

w13 6/15 25 ¶5

Vumela Ukulaya KukaJehova Kukubumbe

5 Kuthiwani nxa abantu besiba yiziqholo bengafuni ukubunjwa nguMbumbi oMkhulu? Yena ulisebenzisa njani-ke ilungelo lakhe? Cabanga ngokuthi ibumba lenziwani nxa lingasebenziseki kulokho elikuhloselweyo. Umbumbi angenza esinye isitsha ngalo kumbe alilahle. Kodwa nxa ibumba lingasebenziseki, kanengi umbumbi nguye oyabe ephambanisile. Akusoze kwafa kwaba njalo ngoMbumbi wethu. (Dute. 32:4) Nxa umuntu ebunjwa nguJehova kodwa engavumi ukuntshintsha, uhlupho luyabe lukulowo muntu zikhathi zonke. UJehova usebenzisa ilungelo lakhe elinjengelombumbi ebantwini ngokuntshintsha indlela asebenzelana ngayo labo kusiya ngendlela abamukela ngayo ukubunjwa nguye. Abavumayo ukubunjwa nguye bayancedakala. Ngokwesibonelo, amaKhristu agcotshiweyo ‘ayizitsha zomusa’ ezibunjwe zaba ‘yizitsha zomsebenzi omkhulu.’ Kodwa abalobuqholo abaphikisa uNkulunkulu bacina ‘beyizitsha zolaka ezilungiselwe ukubhujiswa.’—Roma. 9:19-23.

(KwabaseRoma 10:2) Ngiyabafakazela ukuthi bakhuthalele ukukhonza uNkulunkulu kodwa lokhu bakwenza bengelalo ulwazi oluqondileyo.

it-1-E 1260 ¶2

Umona, Umhawu

Ukukhuthalela Ize: Omunye umuntu angabe ekhuthalele into ethile kumbe elomhawu ngayo, kodwa leyonto ibe ingaqondanga njalo ingamthokozisi uNkulunkulu. Lokhu yikho okwakusenziwa ngamaJuda amanengi aphila ngesikhathi sabaphostoli. Ayecabanga ukuthi ukulandela uMthetho kaMosi yikho okwakuzawenza abe ngalungileyo. Kodwa uPhawuli wawatshengisa ukuthi ukwenza kwawo kwakungaqondanga ngoba ayengelalo ulwazi oluqondileyo. Lokhu kwenza uNkulunkulu wangawaboni njengalungileyo. Yikho kwakumele ananzelele iphutha lawo abesephendukela kuNkulunkulu ngoKhristu ukuze abe ngalungileyo futhi asindiswe. (Rom 10:1-10) USawuli waseThasu laye wayenjalo. Wayetshisekela ukholo lwesiJuda futhi ‘ehlukuluza kakhulu ibandla likaNkulunkulu njalo elibhidliza.’ Indlela ayelandelela ngayo uMthetho ‘yayitshengisa ukuthi akulalutho ayengasolwa ngalo.’ (Gal 1:13, 14; Flp 3:6) Kodwa ukutshisekela kwakhe isiJuda kwakungaqondanga. UJehova wamtshengisa isihawu ngokumphathisa inkonzo engcwele ngenxa yokuthi wayesenza ngokungazi.—1Ti 1:12, 13.

Ukubalwa KweBhayibhili

(KwabaseRoma 10:1-15)

    Amabhuku EsiNdebele (2000-2025)
    Phuma
    Ngena
    • Ndebele (Zimbabwe)
    • Thumeza
    • Amasethingi
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Imithetho Yokusebenzisa
    • Ipholisi Yemfihlo
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Ngena
    Thumeza