Amabhuku Asetshenziswe KuGwalo Lwempilo Lenkonzo YamaKhristu
MARCH 1-7
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | AMANANI 7-8
“Indlela Ama-Israyeli Ayehlelwe Ngayo Isifundisani?”
it-1-E 497 ¶3
Ibandla
Esizweni sako-Israyeli kwakulabantu ababemela abanye. (Ezr 10:14) Yikho “izinhloko zezimuli” zaletha iminikelo ngemva kokumiswa kwethabanikeli. (Nan 7:1-11) Kanti njalo ngesikhathi sikaNehemiya, abaphristi, abaLevi ‘labakhokheli babantu’ bafaka uphawu ‘esivumelwaneni esibophayo’ bemela abantu. (Neh 9:38–10:27) Ngesikhathi ama-Israyeli esenkangala, ‘kwakulabakhokheli abadumileyo babantu ababekhethelwe ukuthi babe ngamalunga enkundla,’ abayi-250 babo babambana loKhora, loDathani, lo-Abhiramu kanye lo-Oni bemelana loMosi lo-Aroni. (Nan 16:1-3) UMosi watshelwa nguJehova ukuthi akhethe amadoda amadala angu-70 ayengabakhokheli ukuthi amncedise ukuthwala “umthwalo wabantu” ayengeke awuthwale yedwa. (Nan 11:16, 17, 24, 25) ULevi 4:15 ukhuluma ‘ngabadala’ njalo kukhanya ababemela abantu kwakungabadala laba, labakhokheli, labahluleli leziphathamandla.—Nan 1:4, 16; Jos 23:2; 24:1.
it-2-E 796 ¶1
URubheni
Isizwana sikaRubheni sasiphahlwe ngesikaSimeyoni lesikaGadi futhi sasiseningizimu yethabanikeli. Nxa ama-Israyeli esuka esiya kwenye indawo izizwana lezi ezazikhokhelwa ngesikaRubheni zazilandela isizwana sikaJuda lesika-Isakhari lesikaZebhuluni. (Nan 2:10-16; 10:14-20) Le yiyo indlela izizwana ezalandelana ngayo zinikela ngelanga ithabanikeli elanikelwa ngalo.—Nan 7:1, 2, 10-47.
w04-ZU 8/1 25 ¶1
Amaphuzu Avelele Encwadi KaNumeri
8:25, 26. Ukuze kuqinisekwe ukuthi inkonzo yamaLevi ifezwa kahle, futhi kucatshangelwa nobudala bawo, amadoda asemadala ayeyalwa ukuba ayiyeke inkonzo ephoqelelwe. Nokho, ayengawasiza ngokuzithandela amanye amaLevi. Nakuba ungekho umhlala-phansi namuhla kummemezeli woMbuso, isimiso esikulo mthetho sifundisa isifundo esibalulekile. Uma ngenxa yokuguga umKristu engasakwazi ukufeza izibopho ezithile, angangenela inkonzo angakwazi ukuyenza.
Ukuchwayisisa IMibhalo
it-1-E 835
Izibulo, Okuzalwa Kuqala
Amadodana ako-Israyeli angamazibulo ayemela sonke isizwe njengoba ayezakuba zinhloko zezimuli. UJehova wayebiza isizwe sonke ngokuthi ‘lizibulo’ lakhe ngenxa yesivumelwano asenza lo-Abhrahama. (Eks 4:22) Wayewasindisile amazibulo yikho walaya ukuthi ‘konke okuzalwa kuqala okuvula isizalo phakathi kwama-Israyeli loba ngumuntu langabe yisifuyo’ kwehlukaniselwe yena. (Eks 13:2) Ngakho-ke amazibulo angabafana ayengawakhe.
MARCH 8-14
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | AMANANI 9-10
“Indlela UJehova Akhokhela Ngayo Abantu Bakhe”
it-1-E 398 ¶3
Inkamba
Ukuhamba kwexuku leli elikhulu kangaka kwakuphinda kutshengise ukuhleleka okumangalisayo (kumaNani isahluko 33 uMosi uqamba indawo ezingaba ngu-40 ama-Israyeli afika amisa khona amatende awo). Inkamba yama-Israyeli yayingasuki lapho eyayikhona nxa iyezi lalilokhu liphezu kwethabanikeli. Nxa iyezi lingasuka layo yayisuka. “Ngokulaya kukaJehova babehlala ezihonqweni, langokulaya kwakhe njalo babesuka bahambe.” (Nan 9:15-23) Amacilongo amabili enziwe ngesiliva esicanduliweyo ayetshaywa ukuze abantu babekwazi ukuthi uJehova ufuna benzeni. (Nan 10:2, 5, 6) Nxa icilongo lingatshaywa umsindo walo ukhwela usehla, kwakusitsho ukuthi kwasekumele kusukwe. Lokhu kwaqala ukwenzakala “ngosuku lwamatshumi amabili ngenyanga yesibili ngomnyaka wesibili [ngo-1512 B.C.E.].” Ababethwala ibhokisi lesivumelwano babehamba phambili belandelwa yisigaba sokuqala esasibunjwa yizizwana ezintathu, esakoJuda, esako-Isakhari lesakoZebhuluni. Izizwana lezi zazilandelana ngendlela eziqanjwe ngayo. Zazilandelwa ngamaGeshoni lamaMerari ayethwala izingxenye ezithile zethabanikeli. Ngemva kwawo kwakulandela izizwana ezintathu ezazikhokhelwa ngesikaRubheni kulandele esikaSimeyoni lesikaGadi. Kwakulandela amaKhohathi ayethwala izinto eziqakatheke kakhulu zethabanikeli. Wona ayelandelwa yizizwana ezintathu ezazikhokhelwa ngesika-Efrayimi, kubuye esikaManase lesikaBhenjamini. Kwakucina ngezizwana ezintathu ezazikhokhelwa ngesikaDani kulandele esika-Asheri lesikaNafthali. Yikho izigaba ezazilabantu abanengi njalo zilamandla kulezinye yizo ezazihamba phambili lasemuva.—Nan 10:11-28.
w11-ZU 4/15 4-5
Ingabe Uyabubona Ubufakazi Besiqondiso SikaNkulunkulu?
Singabonisa kanjani ukuthi siyasazisa isiqondiso sikaNkulunkulu? Umphostoli uPawulu wathi: “Lalelani abaholayo phakathi kwenu futhi nizithobe.” (Heb. 13:17) Ukwenza lokhu kungase kungabi lula ngaso sonke isikhathi. Ngokwesibonelo: Ake uzibeke esimweni somIsrayeli wangosuku lukaMose. Zibone ngeso lengqondo kade uhamba isikhathi esithile, insika bese ima. Izokuma isikhathi esingakanani? Usuku? Isonto? Izinyanga eziningana? Uyazibuza, ‘Ingabe kufanele ngikhiphe zonke izimpahla zami emigodleni?’ Ekuqaleni, ungase ukhiphe ozidinga kakhulu. Kodwa ngemva kwezinsuku ezimbalwa, usukhathele ukulokhu upequlula emithwalweni yakho, uqala ukukhipha yonke into. Kodwa lapho nje uqeda ukukhipha izimpahla, ubone insika isuka—sekufanele upakishe futhi! Lokho kwakungeke kube lula. Noma kunjalo, ama-Israyeli kwakudingeka ‘asuke ngokushesha ngemva kwalokho.’—Num. 9:17-22.
Ngakho-ke, sisabela kanjani lapho sithola isiqondiso esivela kuNkulunkulu? Ingabe sizama ukusisebenzisa “ngokushesha ngemva kwalokho”? Noma siyaqhubeka senza izinto ngendlela ebesiyijwayele? Siyazazi yini iziqondiso zamuva, njengalezo eziphathelene nokuqhuba izifundo zeBhayibheli zasekhaya, ukushumayela kubantu abakhuluma olunye ulimi, ukuhlanganyela njalo ekukhulekeleni komkhaya, ukubambisana namaKomiti Okubonisana Nezibhedlela nokuziphatha ngendlela efanele emihlanganweni yesigodi? Sibonisa ukuthi siyasazisa isiqondiso sikaNkulunkulu nangokwamukela iseluleko. Lapho kudingeka senze izinqumo ezibaluleke kakhulu, asethembeli ekuhlakanipheni kwethu kodwa sincika kuJehova nasenhlanganweni yakhe ukuze sithole isiqondiso. Njengoba nje ingane ifuna isivikelo sabazali bayo lapho kunesiphepho, nathi sifuna isivikelo enhlanganweni kaJehova lapho izinkinga zaleli zwe ezinjengesivunguvungu zigadla.
Ukuchwayisisa IMibhalo
it-1-E 199 ¶3
Ukuhlangana
Ukuqakatheka Kokuhlangana. Umkhosi wePhasika waminyaka yonke utshengisa ukuqakatheka kokuhlala sisiya emihlanganweni esiyihlelelwa nguJehova ukuthi isincede ekukhonzeni. Nxa owesilisa wayehlanzekile njalo engathathanga uhambo kodwa ayekele ukunanza iPhasika kwakumele abulawe. (Nan 9:9-14) INkosi uHezekhiya yathi ibiza abakoJuda labako-Israyeli ukuthi bazonanza iPhasika eJerusalema yathi: ‘Bantu bako-Israyeli, buyelani kuJehova. Lingabi ntamolukhuni njengaboyihlo. Wozani endlini yokukhonza aseyingcwelisile kuze kube nininini. Mkhonzeni uJehova uNkulunkulu wenu, ukuze ulaka lwakhe olwesabekayo lusuke kini. UJehova uNkulunkulu wenu ulomusa lesihawu. Kayikulifulathela nxa libuyela kuye.’ (2Imi 30:6-9) Umuntu owayesekela ngabomo ukuyananza umkhosi lo wayetshengisa ukuthi usemtshiyile uNkulunkulu. Lanxa amaKhristu engasananzi imikhosi enjengePhasika, uPhawuli wawakhuthaza ukuthi angayekeli ukuya emihlanganweni yabantu bakaNkulunkulu. Wathi: “Kasicabanganeni ukuze sivuselelane ethandweni lasemisebenzini emihle, singayekeli ukuhlangana ndawonye njengoba abanye belomkhuba wokwenza njalo. Kodwa kasikhuthazaneni, ikakhulu njengoba libona usuku lusondela.”—Heb 10:24, 25; khangela isihloko esithi CONGREGATION.
MARCH 15-21
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | AMANANI 11-12
“Kungani Kungamelanga Sikhonone?”
w01-ZU 6/15 17 ¶20
Ningabi Abezwayo Abayizikhohlwa
Iningi lamaKristu aliweli ekuziphatheni okubi kobulili. Nokho, kudingeka siqaphele ukuba singavumi ukuphishekela inkambo eholela emkhubeni wokububula ongaholela ekulahlekelweni umusa waphezulu. UPawulu uyasiyala: “Futhi masingamfaki ovivinyweni uJehova, njengoba abanye [kuma-Israyeli] bamfaka ovivinyweni, kwamane kwaphumela ekubhujisweni kwabo ngezinyoka. Futhi ningabi abantu ababubulayo, njengoba abanye kubo babubula, kwamane kwaphumela ekubhujisweni kwabo umbhubhisi.” (1 Korinte 10:9, 10) Ama-Israyeli abubula ngoMose no-Aroni—yebo, nangoNkulunkulu uqobo—ekhononda ngemana elalilungiselelwe ngokuyisimangaliso. (Numeri 16:41; 21:5) Ingabe uJehova kwamthukuthelisa kakhulu ukufeba kwawo kunokububula kwawo? Ukulandisa kweBhayibheli kubonisa ukuthi ababubuli abaningi babulawa yizinyoka. (Numeri 21:6) Ngaphambili, kwakubhujiswe ababubuli abangaphezu kuka-14 700 ababevukela. (Numeri 16:49) Ngakho masingakuvivinyi ukubekezela kukaJehova ngokwedelela amalungiselelo akhe.
w06-ZU 7/15 15 ¶7
Gwemani ‘Ukububula’
Yeka indlela isimo sengqondo sama-Israyeli esase sishintshe ngayo! Ukwazisa ayenakho ekuqaleni ngokukhululwa eGibhithe nasoLwandle Olubomvu kwakuwenze ahubela uJehova izindumiso. (Eksodusi 15:1-21) Nokho, uma esehlukumezeka ehlane futhi esesaba abaseKhanani, ukwazisa kwabantu bakaNkulunkulu kwajika kwaba umoya wokunganeliseki. Kunokuba bambonge uNkulunkulu ngenkululeko abase benayo, bamsola ngalokho ababekubheka njengokuswela, kube kungekhona neze. Ngakho, ukububula kwakubonisa ukuntula ukwazisa okufanele ngamalungiselelo kaJehova. Shono uJehova athi: “Kuyoze kube nini le nhlangano embi ilokhu ibubula ngami?”—Numeri 14:27; 21:5.
it-2-E 719 ¶4
Ingxabano
Ukukhonona. Ukukhonona kuqeda abanye amandla. Kungelasikhathi eside ama-Israyeli ephume eGibhithe, aqalisa ukukhonona. Ayesola uMosi lo-Aroni, ababesetshenziswa nguJehova ukuthi bawakhokhele. (Eks 16:2, 7) Ngemva kwesikhathi esithile ukukhonona kwawo kwaqeda uMosi amandla okokuthi wacela ukuthi afe. (Nan 11:13-15) Ukukhonona kuyingozi kakhulu lakulowo okhononayo. UJehova wayebona ukukhonona kwabantu ngoMosi kuyikuhlamukela yena ngokwakhe. (Nan 14:26-30) Abanengi bafa ngenxa yokuthanda ukusola.
Ukuchwayisisa IMibhalo
it-2-E 309
Imana
Ingcazelo. Imana ‘yayimhlophe njengentanga zekhoriyanda’ futhi yayikhanya angani yinhlaka ekhanyiselayo ephose ifanane lephareli. Yayinambitheka “njengamakhekhe enziwe ngoluju” kumbe ‘njengekhekhe eliletshukela lamafutha.’ Yayicholwa kumbe igigwe ibisiphekwa kumbe kwenziwe ngayo amakhekhe.—Eks 16:23, 31; Nan 11:7, 8, NWT.
MARCH 22-28
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | AMANANI 13-14
“Ukholo Lusinceda Njani Ukuthi Sibe Lesibindi?”
w06-ZU 10/1 16-17 ¶5-6
Ukuba Nesibindi Ngosizo Lokholo Nokwesaba UNkulunkulu
Nokho, ababili kulezo zinhloli, uJoshuwa noKalebi, babemagange ukungena eZweni Lesithembiso. Bathi, abaseKhanani “bayisinkwa kithi. Isikhoselo sabo sisukile phezu kwabo, futhi uJehova unathi. Ningabesabi.” (Numeri 14:9) Ingabe kwakuwubuwula ngoJoshuwa noKalebi ukuba nethemba? Cha. Bona kanye nesizwe sonke babebonile lapho uJehova ethobisa iGibhithe elinamandla nonkulunkulu balo ngeziNhlupho Eziyishumi. Kamuva babona uJehova eminzisa uFaro nebutho lakhe oLwandle Olubomvu. (IHubo 136:15) Ngokusobala, zazingekho izaba zokwesaba okwaboniswa izinhloli eziyishumi kanye nalabo ezabathonya. Ebonisa indlela ayephatheke kabi ngayo ngalokhu, uJehova wathi: “Kuyoze kube nini bengabi nalukholo kimi naphezu kwazo zonke izibonakaliso engazenza phakathi kwabo?”—Numeri 14:11.
UJehova wembula umnyombo wenkinga yalesi sizwe—ubugwala baso babubonisa ukuntula ukholo. Yebo, ukholo nesibindi kuhlobene eduze kakhulu, kangangokuthi umphostoli uJohane wayengabhala lokhu ngebandla lamaKristu nangengokomoya lalo: “Lokhu kungukunqoba okunqobe izwe, ukholo lwethu.” (1 Johane 5:4) Namuhla, ukholo olunjengolukaJoshuwa noKalebi lwenze ukuba oFakazi BakaJehova abangaphezu kwezigidi eziyisithupha, abasha nabadala, abantekenteke nabayimiqemane bakwazi ukushumayela izindaba ezinhle zoMbuso emhlabeni wonke. Asikho isitha esikwazile ukuthulisa leli butho elinamandla nelinesibindi.—Roma 8:31.
Ukuchwayisisa IMibhalo
it-1-E 740
Ilizwe UNkulunkulu Alinika Ama-Israyeli
ILIZWE uNkulunkulu alinika ama-Israyeli lalilihle sibili. UMosi wathuma amadoda ukuthi ayehlola iLizwe Lesithembiso futhi abuye lezithelo zalo. Abuya lemikhiwa, amaphomegranethi kanye lesixhaka samagilebisi esasisikhulu okokuthi amadoda amabili ayesithwele ngogodo ebambisene. Lanxa ayesesaba ngenxa yokungabi lokholo abika ngelizwe ayekulo athi: “Ngempela ligeleza uchago loluju!”—Nan 13:23, 27.
MARCH 29–APRIL 4
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | AMANANI 15-16
“Xwaya Ukuzigqaja Lokuzithemba”
w11-ZU 9/15 27 ¶12
Ingabe UJehova Uyakwazi?
Noma kunjalo, ngesikhathi isizwe sakwa-Israyeli silibangise eZweni Lesithembiso, uKhora wabona izinto ezithile acabanga ukuthi ziyizinkinga elungiselelweni likaNkulunkulu. Amanye amadoda angu-250 ayevelele esizweni abe esehlanganyela naye emzamweni wokwenza izinguquko. Kumelwe ukuba uKhora nalawa amanye amadoda babenomuzwa wokuthi ubuhlobo babo noJehova bulondekile. Batshela uMose: “Kwanele ngani, ngoba yonke inhlangano ingcwele futhi uJehova uphakathi kwayo.” (Num. 16:1-3) Yeka isimo sengqondo sokuzethemba ngokweqile nokuqhosha! UMose wabatshela: “UJehova uzokwenza kwaziwe ukuthi ngubani ongowakhe.” (Funda uNumeri 16:5.) Lwathi luphela usuku olulandelayo, uKhora nabo bonke labo ababesohlangothini lwakhe ekuhlubukeni base befile.—Num. 16:31-35.
w11-ZU 9/15 27 ¶11
Ingabe UJehova Uyakwazi?
UMose noKhora babehluke ngokuphelele endabeni yokubonisa inhlonipho ngelungiselelo likaJehova nezinqumo zakhe. Indlela abasabela ngayo yathonya indlela uJehova ababheka ngayo. UKhora wayengumLevi womndeni wamaKohati, futhi wayenamalungelo amaningi cishe ayehlanganisa nokuthi wabona ukukhululwa kwesizwe oLwandle Olubomvu, wasekela isahlulelo uJehova asikhipha kuma-Israyeli ayengalaleli eNtabeni YaseSinayi futhi wayenendima ekuthwaleni umphongolo wesivumelwano. (Eks. 32:26-29; Num. 3:30, 31) Cishe wayeseneminyaka eminingi ethembekile kuJehova futhi ngenxa yalokho abaningi ekamu lakwa-Israyeli babembheka njengesibonelo.
Ukuchwayisisa IMibhalo
w98-ZU 9/1 20 ¶1-2
Qikelela Ukuthi Uzibeka Kuqala Izinto Eziza Kuqala!
UJehova wayibheka njengenohlonze kakhudlwana le ndaba. IBhayibheli lithi: “UJehova wathi kuMose: Lowomuntu wobulawa nokubulawa.” (Numeri 15:35) Kungani uJehova ayenomuzwa onamandla kangaka ngalokho okwakwenziwe yile ndoda?
Abantu babenezinsuku eziyisithupha ababengatheza ngazo futhi basingathe izidingo zabo eziphathelene nokudla, okokwembatha nendawo yokufihla ikhanda. Usuku lwesikhombisa kwakufanele lunikelwe ezidingweni zabo ezingokomoya. Nakuba kwakungekhona okungalungile ukutheza, kwakungalungile ukusebenzisa isikhathi okwakufanele sigcinelwe ukukhulekela uJehova ukuze kwenziwe lokho. Nakuba amaKristu engekho ngaphansi koMthetho KaMose, ingabe lesi senzakalo asisifundisi isifundo sokuhlela kahle izinto eziza kuqala kithi namuhla?—Filipi 1:10.
APRIL 5-11
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | AMANANI 17-19
‘Mina Ngililifa Lenu’
w11-ZU 9/15 13 ¶9
Ingabe Uyamenza UJehova Abe Isabelo Sakho?
Cabanga ngamaLevi, angazange anikwe izwe eliyifa lawo. Njengoba ngokuyinhloko ayekhathalela ukukhulekela okuhlanzekile, kwakudingeka ancike kuJehova ukuze aphile, owawatshela: “Yimi isabelo sakho.” (Num. 18:20) Nakuba singakhonzi ethempelini elingokoqobo njengabapristi namaLevi, singasilingisa isimo sawo sengqondo, siqiniseka ukuthi uJehova uzosinakekela. Ukuthembela kwethu emandleni kaNkulunkulu okusinakekela kuba okubaluleke ngokwengeziwe njengoba siya singena shi ezinsukwini zokugcina.—IsAm. 13:17.
w11-ZU 9/15 8 ¶4
UJehova Uyisabelo Sami
Sasisho ukuthini leso sabelo kumaLevi? UJehova wathi wayezokuba isabelo sawo ngomqondo wokuthi kunokuba anikwe izwe njengefa, aphathiswa ilungelo eliyigugu lenkonzo. Ifa lawo kwaba “ubupristi bukaJehova.” (Josh. 18:7) Umongo kaNumeri 18:20 ubonisa ukuthi lokhu akuwenzanga aba mpofu ngokwezinto ezibonakalayo. (Funda uNumeri 18:19, 21, 24.) AmaLevi kwakumelwe anikwe “konke okweshumi kwa-Israyeli njengefa kube yimbuyiselo yenkonzo yawo.” Ayeyothola okweshumi komkhiqizo wama-Israyeli nokwemfuyo yawo. Wona ayezokhipha okweshumi kwalokho ayekutholile, “kokuhle kunakho konke,” ukuze asekele abapristi. (Num. 18:25-29) Abapristi babenikwa nayo “yonke iminikelo engcwele” abantwana bakwa-Israyeli ababeyiletha kuNkulunkulu endaweni yakhe yokukhulekela. Ngakho, amalungu abapristi ayenazo zonke izizathu zokukholelwa ukuthi uJehova wayeyowanakekela.
Ukuchwayisisa IMibhalo
g02-E 6/8 14 ¶2
Isawudo Liqakatheke Okwamagama
Isawudo laphinda lamela into egxilileyo lehlala ikhona. Yikho eBhayibhilini isivumelwano esingapheliyo sasithiwa ‘yisivumelwano sesawudo’ njalo ababesenza babejayele ukudla ndawonye ukudla okulesawudo ukuze babophe isivumelwano ababesenzile. (Nan 18:19) UMthetho kaMosi wawusithi isawudo kumele livuvuzelwe emihlatshelweni eyayisenziwa e-alithareni futhi akuthandabuzwa ukuthi lalimela ukungonakali kumbe ukungaboli.
APRIL 12-18
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | AMANANI 20-21
“Hlala Umnene Lanxa Izimo Zinzima”
Woba Mnene Uthokozise UJehova
Sizaxwaya ukwenza amaphutha. Asixoxeni futhi ngoMosi. Wahlala engumuntu omnene futhi wathokozisa uJehova okweminyaka eminengi. Kodwa wehluleka ukuba mnene ngesikhathi ama-Israyeli esezaqeda uhambo olunzima lweminyaka engaba ngu-40 edabula enkangala. Udadewabo owamsindisa eGibhithe wayesanda kufa njalo wangcwatshwa eKhadeshi. Ama-Israyeli aphinda asola indlela ayekhokhelwa ngayo. Khathesi ‘ayesexabana loMosi’ ngendaba yokuswelakala kwamanzi. Abantu bakhonona lanxa uJehova wayebenzele izimangaliso ezinengi esebenzisa uMosi njalo wabapha umkhokheli omuhle. Abakhononanga ngamanzi kuphela kodwa basola loMosi angathi nguye owayebangele ukuthi bome.—Nani. 20:1-5, 9-11.
Woba Mnene Uthokozise UJehova
Lokhu kwenza uMosi wazonda kakhulu futhi wehluleka ukuba mnene. UJehova wayethe akhulume ledwala kodwa yena wakhuluma labantu ngolaka njalo wazinika udumo esithi uzabenzela isimangaliso. Ngemva kwalokho walisukela idwala walitshaya kabili kwaphuma amanzi amanengi. Wenza iphutha elikhulu kangaka ngoba ngalesosikhathi wazigqaja njalo wazonda kakhulu. (Hubo. 106:32, 33) UMosi kasavunyelwanga ukungena eLizweni Lesithembiso ngenxa yokwehluleka ukuba mnene.—Nani. 20:12.
Kukhona esingakufunda kulokho okwenzakala kuMosi. Okokuqala, kumele sizame ukuba ngabantu abamnene ngaso sonke isikhathi. Nxa singalibala okwesikhatshana nje, ukuzigqaja kungasenza sikhulume loba senze izinto esingacina sizisola ngazo. Okwesibili, nxa sikhathazekile kungaba nzima ukuthi sibe mnene, yikho kumele silwise sibili ukuhlala simnene.
w09-ZU 9/1 19 ¶5
UMahluleli Onamathela Kokulungile
Okokuqala, uNkulunkulu wayengazange atshele uMose ukuba akhulume nabantu, ingasaphathwa-ke eyokubahlulela njengezidlubulundi. Okwesibili, uMose no-Aroni abazange bakhazimulise uNkulunkulu. UNkulunkulu wathi: “Anizange . . . ningingcwelise.” (Ivesi 12) Lapho uMose ethi “sizonikhiphela amanzi,” wakhuluma njengokungathi nguye no-Aroni—hhayi uNkulunkulu—ababenze ukuba lawo manzi aphume ngokuyisimangaliso. Okwesithathu, lesi sahlulelo sasingahlukile kulezo uNkulunkulu ayeke wazikhipha ngaphambili. Wenqabela isizukulwane sangaphambili ukungena eKhanani, ngakho wenza okufanayo nakuMose no-Aroni. (Numeri 14:22, 23) Okwesine, uMose no-Aroni babengabaholi bama-Israyeli. UNkulunkulu ulindele okukhulu kulabo abaphathise okukhulu.—Luka 12:48.
Ukuchwayisisa IMibhalo
UJehova Uyabazwisisa Ababuthakathaka—Wena-ke?
UJehova wayengahle amjezise sibili u-Aroni. Kodwa wananzelela ukuthi u-Aroni wayesiba buthakathaka kwezinye izikhathi lokuthi wayengasuye muntu omubi. Kukhanya u-Aroni wayesenziwa ngumumo kumbe wayevumela ukuthi abantu bamtshelele eceleni. Lokhu sikubona ngokuthi nxa wayebuzwa, wayevuma amaphutha akhe futhi enze lokhu okuyabe kukhulunywe nguJehova. (Eks. 32:26; AmaN. 12:11; 20:23-27) UJehova wabona ukuthi okwakuqakatheke kakhulu yikuphenduka kuka-Aroni kanye lokholo lwakhe. Sekudlule amakhulu eminyaka u-Aroni lezizukulwane zakhe babelokhu bekhunjulwa ngokuthi babengabantu ababemesaba uJehova.—Hubo. 115:10-12; 135:19, 20.
APRIL 19-25
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | AMANANI 22-24
“UJehova Utshintsha Isiqalekiso Sibe Yisibusiso”
bt-ZU 53 ¶5
Ukumemezela “Izindaba Ezinhle NgoJesu”
Namuhla, njengasekhulwini lokuqala, ukushushiswa kwabantu bakaNkulunkulu akuzange kubayekise ukushumayela. Njalo nje ukuxoshwa kwamaKristu endaweni ethile ayiswe kwenye—kungaba sejele noma kwenye indawo—kuye kwasiza kwaletha isigijimi soMbuso kubantu endaweni entsha. Ngokwesibonelo, phakathi neMpi Yezwe II oFakazi BakaJehova bakwazi ukunikeza ubufakazi obuhle kakhulu emakamu okuhlushwa amaNazi. UmJuda owatholana noFakazi lapho, uyalandisa: “Amandla eziboshwa ezazingoFakazi BakaJehova okubhekana nobubi ngesibindi angiqinisekisa ukuthi ukholo lwabo lwalusekelwe emiBhalweni—futhi nami ngaba uFakazi.”
it-2-E 291
Ukuhlanya
Ukuhlanya Kokuphikisana LoJehova. Umphrofethi uBhalamu wenza ubuthutha ngoba wayefuna ukuphrofetha okubi ngama-Israyeli esenzela ukuthola imali enkosini yamaMowabi okuthiwa nguBhalaki kodwa uJehova wamvimbela. Umphostoli uPhetro wabhala mayelana loBhalamu wathi “ubabhemi inyamazana engakhulumiyo wakhuluma ngelizwi lomuntu wavimba ukuhlanya komphrofethi lo.” Umphostoli wasebenzisa ibala lesiGrikhi elithi pa·ra·phro·niʹa, echaza ukuhlanya kukaBhalamu futhi ibala leli litsho “ukuphambana ingqondo.”—2Pe 2:15, 16; Nan 22:26-31.
Ukuchwayisisa IMibhalo
w04-ZU 8/1 27 ¶2
Amaphuzu Avelele Encwadi KaNumeri
22:20-22—Kungani intukuthelo kaJehova yamvuthela uBhalami? UJehova wayetshele umprofethi uBhalami ukuthi akufanele abaqalekise abakwa-Israyeli. (Numeri 22:12) Nokho, lo mprofethi wahamba namadoda kaBhalaki ezimisele ukuqalekisa ama-Israyeli. UBhalami wayefuna ukujabulisa inkosi yakwaMowabi nokuthola umvuzo kuyo. (2 Petru 2:15, 16; Jude 11) Ngisho nalapho uBhalami ephoqwa ukuba abusise kunokuba aqalekise u-Israyeli, wafuna ukuthola umusa enkosini ngokusikisela ukuba kusetshenziswe abesifazane abakhulekela uBhali ukuba bayenge amadoda akwa-Israyeli. (Numeri 31:15, 16) Ngakho, isizathu sokuba uNkulunkulu amthukuthelele uBhalami kwakuwukuhaha kwalo mprofethi okungenamahloni.
APRIL 26–MAY 2
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | AMANANI 25-26
“Umuntu Oyedwa Anganceda Abanengi”
“Balekelani Ukuxhwala Kobufebe”
UMGOLI wenhlanzi uya lapho akwazi khona ukuthi ziyadlela. Ufika afake amawemusi ewukeni abeseyiphosela emanzini. Ngemva kokulinda kancane udonsa iwuka yakhe isilenhlanzi ayifunayo.
Umzekeliso lo uyasinceda sizwisise ukuthi uSathane angabamba abantu ngendlela efananayo. Ngesikhathi ama-Israyeli esezafika eLizweni Lesithembiso afika ahlala emagcekeni akoMowabi. Inkosi yaseMowabi yathembisa uBhalami ukuthi nxa wayengawaqalekisa wayezamnika imali enengi kakhulu. Kodwa uBhalami weluka icebo elenza uJehova wacina engasawamukeli ama-Israyeli. Wasebenzisa abesifazana bakoMowabi ukuthi benze ama-Israyeli aziphathe kubi kwezemacansini.—AmaNani 22:1-7; 31:15, 16; ISambulo 2:14.
“Balekelani Ukuxhwala Kobufebe”
Kuyini okwenza ama-Israyeli amanengi kangaka awela esilingweni? Ngoba ayefuna ukusuthisa izifiso zawo zemacansini. Ama-Israyeli kwakumele athembeke kuJehova ngenxa yokuthi wayewakhulule ebugqilini eGibhithe, wawanakekela ngesikhathi esenkangala aze ayafika emngceleni weLizwe Lesithembiso. (KumaHebheru 3:12) Aziphatha kubi kwezemacansini lanxa uJehova wayewenzele konke lokhu. Umphostoli uPhawuli wathi: “Akumelanga senze ukuxhwala kobufebe njengokwenziwa ngabanye babo—njalo ngosuku olulodwa kwafa ababo abayizinkulungwane ezingamatshumi amabili lantathu.”—1 KwabaseKhorinte 10:8.
Ukuchwayisisa IMibhalo
it-1-E 359 ¶1-2
Umngcele
Yikho kukhanya angani ukwabiwa kwelizwe phakathi kwezizwana kwakusiya ngezinto ezimbili. Okokuqala yilokho okwakutshiwo yinkatho, okwesibili yibukhulu besizwana. Kungenzeka inkatho yayitshengisa kuphela indawo eyayizakuba lilifa lesizwana esithile, kungaba senyakatho, eningizimu, empumalanga kumbe entshonalanga loba emagcekeni asekhunjini kumbe endaweni elezintaba. Inkatho yayitshengisa lokho okuyabe kukhethwe nguJehova yikho kwakungeke kube lomhawu kumbe ukuxabana phakathi kwezizwana. (Zag 16:33) Kanti njalo uNkulunkulu wasebenzisa indlela le ukuze abe leqiniso lokuthi isizwana ngasinye sihlala endaweni elezimo ezivumelana lalokho okwatshiwo nguJakhobe esezakufa, esiphrofethweni esiphefumulelweyo esitholakala kuGenesisi 49:1-33.
Ngemva kokubona ukuthi inkatho yayisithi isizwana esithile sizanikwa yiphi indawo kwakukhangelwa ukuthi isizwana sakhona singanani ukuze kubonakale ukuthi indawo yaso izaba nkulu kangakanani. “Yabelanani ilizwe ngenkatho, kusiya ngokwezinsendo zenu. Ixuku elikhulu kaliphiwe isabelo esikhulu, kuye kuthi ixuku elincinyane liphiwe isabelo esincinyane. Okuzakuya kubo ngenkatho akube ngokwabo.” (Nan 33:54) Indawo eyabe iqanjwe yinkatho yayingasoze itshintshwe kodwa ubukhulu belifa yibo obabungatshintshwa. Yikho kwathi sekubonakale ukuthi indawo eyayiphiwe isizwana sakoJuda yayinkulu kakhulu yancitshiswa, ingxenye eyayiqunyiwe yasinikwa isizwana sakoSimeyoni.—Jos 19:9.