Amabhuku Asetshenziswe Ku-Gwalo Lwempilo Lenkonzo YamaKhristu
JULY 1-7
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IHUBO 57-59
UJehova Uyawafadalalisa Amacebo Alabo Abahlasela Abantu Bakhe
“Kuze Kuyefika Emaphethelweni Omhlaba”
14 UStefane wafakaza ngesibindi engakabulawa yizitha zakhe. (Imiseb. 6:5; 7:54-60) Kwathi sokube ‘lokuhlukuluzwa okukhulu,’ abafundi bonke ngaphandle kwabaphostoli basabalala baya eJudiya leSamariya. Kodwa lokho akuzange kuwuvimbe umsebenzi wokufakaza. UFiliphu waya eSamariya ‘watshumayeza abantu ngoKhristu’ futhi waphumelela kakhulu. (Imiseb. 8:1-8, 14, 15, 25) Kanti njalo iBhayibhili lithi: “Labo ababebalekele ukuhlukuluzwa okwaba khona ngemva kokufa kukaStefane bahamba baze bayafika eFenikhiya leKhuphro le-Antiyokhi, kodwa ilizwi babelitshela amaJuda kuphela. Lanxa kunjalo abanye phakathi kwabo ababevela eKhuphro leKhurene babuya e-Antiyokhi baqalisa ukuxoxa labantu abakhuluma isiGrikhi, betshumayela izindaba ezinhle ngeNkosi uJesu.” (Imiseb. 11:19, 20) Ukuhlukuluzwa kwenza izindaba ezinhle zoMbuso zasabalala.
15 ESoviet Union kwenzakala into efananayo. Eminyakeni yabo-1950, oFakazi bakaJehova abazinkulungwane babanjwa ngamandla ukuthi bayehlala eSiberia. Babesabalele endaweni ezinengi yikho izindaba ezinhle zaqhubeka zigcwala elizweni leli elikhulu. Kambe oFakazi abanengi kangaka babezayithatha ngaphi imali yokuthi bahambe amakhilomitha angaba ngu-10 000 ukuze bayetshumayela izindaba ezinhle khonale eSiberia? Uhulumende ngokwakhe nguye owabahambisa khona. Yikho omunye umzalwane wathi: “Singathi iziphathamandla yizo ezanceda inkulungwane zabantu beSiberia abathobekileyo ukuthi balazi iqiniso.”
Ukuchwayisisa IMibhalo
“Manini Liqine Linganyikinyeki”
16 Woba lenhliziyo eqotho. INkosi uDavida yayimthanda kakhulu uJehova yikho yahlabela yathi: “Inhliziyo yami iqotho, awu Nkulunkulu.” (Hubo. 57:7) Lathi singaba layo inhliziyo eqotho sithembe uJehova kukho konke. (Bala iHubo 112:7.) Ukuba lenhliziyo eqotho yikho okwanceda uBob esike sakhuluma ngaye. Wathi etshelwa ukuthi igazi lizagcinwa liseduze ukuze bamfake lona nxa selidingeka wahle wala, wathi nxa kuyikuthi bacabanga ukuthi bangamfaka igazi ngcono ahle aphume esibhedlela. Ngokuhamba kwesikhathi uBob wathi, “Ngangiqiniseka ngalokho engangifuna ukukwenza futhi kwakungangikhathazi ngitsho.”
17 Okwenza uBob waba qotho yikuthi engakayi esibhedlela wayevele eseyenze isinqumo sokuthi uzama aqine kulokho okulungileyo. Okokuqala, wayefuna ukuthokozisa uJehova. Okwesibili, wayeyitaditshe okuzwayo indaba emayelana lokuphila legazi esebenzisa iBhayibhili lamanye amabhuku ethu asekelwe eBhayibhilini. Okwesithathu, wayengathandabuzi ukuthi uJehova uzambusisa nxa angalandela imithetho yakhe. Lathi singahlala siqotho kungelani lokuthi sehlelwa yibuphi ubunzima.
JULY 8-14
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IHUBO 60-62
UJehova Uyasivikela Njalo Asinakekele
it-2-E 1118 ¶7
Inqaba
Imelani? Labo abalokholo kuJehova labamlalelayo bavikelekile ngoba uDavida wathi: “[UJehova] uyindawo yami yokucatsha, inqaba yami engivikela ezitheni zami.” (Hu 61:3) Abantu abamthembayo uJehova futhi abakuzwisisayo ukuthi ibizo lakhe litshoni njalo bangalingcolisi abesabi lutho ngoba iBhayibhili lithi: “Ibizo likaJehova liyinqaba eqinileyo. Olungileyo ugijimela kulo avikelwe.”—Zag 18:10; khangela lo-1Sa 17:45-47.
it-2-E 1084 ¶8
Itende
Kwezinye izikhathi ibala elithi “itende” lisetshenziswa ngendlela engokomfanekiso. Itende laliyindawo lapho umuntu aphumula khona njalo limvikele kuloba yiwuphi umumo womkhathi. (Gen 18:1) Njengoba kwakujayelekile ukuthi abantu bamukele izivakatshi, umuntu owayengeniswa etendeni wayesala engathandabuzi ukuthi wayezanakekelwa kuhle futhi aphathwe ngenhlonipho. Amazwi akuSambulo 7:15 athi uNkulunkulu “uzakwelulela itende lakhe phezu” kwabexuku elikhulu angabe esitsho ukuthi uzabanakekela futhi abavikele. (Hu 61:3, 4) U-Isaya usitshela ngalokho okumele kwenziwe yiZiyoni emela inkosikazi kaNkulunkulu ukuze ilungiselele amadodana ezakuba lawo. Itshelwa ukuthi ‘iqhelise indawo yetende layo ibe banzi kakhulu.’ (Isy 54:2) Lokhu kuzakwenza ukuthi abantwabayo bathole isivikelo esikhulu.
w02-ZU 4/15 16 ¶14
Imithetho KaNkulunkulu Yenzelwe Ukusizuzisa
14 Ukungaguquguquki komthetho kaJehova kuyasiqinisekisa. Kulezi zikhathi zeziyaluyalu esiphila kuzo, uJehova uyidwala eligxilile, njengoba ekhona kusukela phakade kuze kube phakade. (IHubo 90:2) Wathi ngaye siqu: “Mina Jehova angiguquki.” (Malaki 3:6) Izindinganiso zikaNkulunkulu ezilotshwe eBhayibhelini zinokwethenjelwa ngokuphelele—ngokungafani nobishi lwemibono yabantu eshintsha njalo. (Jakobe 1:17) Ngokwesibonelo, kwaphela iminyaka izazi zengqondo zithuthukisa indlela eyekelelayo yokukhulisa izingane, kodwa kamuva ezinye zashintsha umqondo zavuma ukuthi iseluleko sazo sasiyiphutha. Izindinganiso neziqondiso zezwe ziya ngapha nangapha njengokungathi zipheshulwa umoya. Nokho, iZwi likaJehova alishintshashintshi. Sekungamakhulu eminyaka iBhayibheli linikeza iseluleko sendlela yokukhulisa izingane ngothando. Umphostoli uPawulu wabhala: “Bobaba, ningabacasuli abantwana benu, kodwa qhubekani nibakhulisa ngesiyalo nangokuqondisa umqondo kukaJehova.” (Efesu 6:4) Yeka indlela okuqinisekisa ngayo ukwazi ukuthi singathembela ezindinganisweni zikaJehova; ngeke zishintshe!
Ukuchwayisisa IMibhalo
w06-ZU 6/1 11 ¶6
Amaphuzu Avelele ENcwadi Yesibili YamaHubo
62:11. UNkulunkulu akudingeki athembele emandleni avela ndawana-thile. Nguye uqobo onguMthombo wamandla. ‘Izikhwepha zingezakhe.’
JULY 15-21
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IHUBO 63-65
“Uthando Lwakho Oluqotho Lungcono Kulempilo”
w01-ZU 10/15 15-16 ¶17-18
Ubani Oyosihlukanisa Nothando LukaNkulunkulu?
17 Lubaluleke kangakanani kuwe uthando lukaNkulunkulu? Ingabe uzizwa njengoDavide, owabhala: “Ngokuba umusa wakho umnandi kunokuphila; izindebe zami ziyakukudumisa. Ngiyakukubonga ngisaphila; ngiyakuphakamisa izandla zami egameni lakho”? (IHubo 63:3, 4) Ngempela nje, ikhona yini into enikezwa ukuphila kwaleli zwe engcono kunokujabulela uthando lukaNkulunkulu nobungane bakhe obuqotho? Ngokwesibonelo, ingabe ukuphishekela umsebenzi wokuziphilisa ochumayo kungcono kunokuba nokuthula kwengqondo nenjabulo ebangelwa ukuba nobuhlobo obuseduze noNkulunkulu? (Luka 12:15) Amanye amaKristu kuye kwadingeka akhethe phakathi kokulahla uJehova nokufa. Lokho kwenzeka koFakazi BakaJehova abaningi emakamu okuhlushwa amaNazi eMpini Yezwe II. Ngaphandle kwabambalwa kakhulu, abafowethu abangamaKristu bakhetha ukuhlala othandweni lukaNkulunkulu, bezimisele ukufa uma kudingekile. Labo abahlala ngobuqotho othandweni lwakhe bangaqiniseka ukuthi bayothola ikusasa laphakade kuNkulunkulu, into izwe elingenakusinika yona. (Marku 8:34-36) Kodwa kuhileleke okungaphezu ngisho kokuphila okuphakade.
18 Nakuba kungenakwenzeka ukuphila phakade ngaphandle kukaJehova, ake uzame ukucabanga ukuthi bekungaba njani ukuphila okude kakhulu ngaphandle koMdali wethu. Bekuyoba okunganelisi, okungenanjongo yangempela. UJehova uye wanika abantu bakhe umsebenzi owanelisayo ukuba bawenze kulezi zinsuku zokugcina. Ngakho singaqiniseka ukuthi lapho uJehova, uMfezi Omkhulu Wezinjongo, enikeza ukuphila okuphakade, kuyogcwala izinto ezithakazelisayo nezinenjongo esingazifunda futhi sizenze. (UmShumayeli 3:11) Kungakhathaliseki ukuthi siyocwaninga kangakanani ezinkulungwaneni zeminyaka ezizayo, ngeke neze sikuqonde ngokugcwele “ukujula kwengcebo nokuhlakanipha nolwazi lukaNkulunkulu.”—Roma 11:33.
“Libe Ngababongayo Kukho Konke”
Kuqakatheke kakhulu ukuthi sibonge uNkulunkulu. Akuthandabuzwa ukuthi uyake ucabange ngezipho ezinengi akunike zona lalezo aqhubeka ekunika zona. (Dute. 8:17, 18; ImiSeb. 14:17) Kodwa kulokuthi uphongucabanga ngobuhle bukaNkulunkulu, zinike isikhathi sokunakana ngezindlela ezinengi uNkulunkulu akubusise ngazo labusise ngayo izihlobo labangane bakho. Ukucabangisisa ngendlela uMdali wakho aphana ngayo kuzakwenza umbonge kakhulu njalo ungathandabuzi ukuthi uyakuthanda futhi uyakuqakathekisa.—1 Joh. 4:9.
Qhubeka Unakana Ngezinto Ozifundayo
7 Ukunakana akufanani lokubala ngoba khona kudinga ukuthi umuntu afake ingqondo yakhe kukho. Phela izingqondo zabantu zijayele ukukhetha ukucabanga ngezinto ezilula ezingadingi ukuthi ingqondo ithwale nzima kakhulu. Ngakho kungaba ngcono ukuthi umuntu acabangisise engadinwanga njalo esendaweni engelazinto ezingamphambanisa. Umhubi wabona kungcono ukuthi yena acabangisise ebusuku ngesikhathi ekhangele esembhedeni wakhe. (Hubo. 63:6) Lanxa uJesu wayelengqondo epheleleyo, wakubona ukuthi kuyanceda ukuba sendaweni ethuleyo ukuze acabangisise njalo akhuleke.—Luk. 6:12.
w09-ZU 7/15 16 ¶6
Lingisa UJesu Ngokufundisa Ngothando
6 Siyakujabulela ukukhuluma ngezinto esizithandayo. Lapho sikhuluma ngento eyigugu kithi, siba nomdlandla futhi sibonakalise intshiseko nemfudumalo. Lokhu kuyiqiniso ikakhulu lapho sikhuluma ngomuntu esimthandayo. Ngokuvamile, siyakulangazelela ukuxoxela abanye lokho esikwaziyo ngalowo muntu. Siyambabaza, simdumise futhi simmelele. Lokhu sikwenza ngoba sifuna nabanye bamthande lowo muntu nezimfanelo zakhe njengathi.
Ukuchwayisisa IMibhalo
Lusebenzise Kuhle Ulimi Lwakho
10 Amazwi alamandla okulimaza lawokwelapha. (Bala iZaga 12:18.) Ukukhuluma amazwi ahlabayo kuyimvama emhlabeni kaSathane. Ezokuzilibazisa zikhuthaza abantu abanengi ukuthi ‘balole izilimi zabo njengezinkemba’ lokuthi “bakhombele amazwi abo njengemitshoko ebulalayo.” (Hubo. 64:3) UmKhristu kumele akubalekele ukwenza lokhu. Esinye isibonelo ‘samazwi’ ahlabayo yibuphoxo, okuyikukhuluma amazwi okweyisa abanye kumbe awokubathethisa. Abantu abanengi abathanda ukuphoxa bayabe bezitshela ukuthi bafuna ukuhlekisa abantu kodwa kucina kusiba yikungahloniphi abanye kumbe ukubathethisa. Ubuphoxo obunjalo yinkulumo embi okumele wonke amaKhristu ‘ayisuse.’ Ukuhlekisa abanye kuhle, kodwa kumele sinanzelele ukuthi asibahlekisi ngokuphoxa abanye kumbe ukukhuluma amazwi azabatshiya besizwa ubuhlungu loba beyangekile. IBhayibhili lisixwayisa lisithi: “Akungabi lenkulumo embi ephuma emilonyeni yenu, kodwa okusizayo ekwakheni abanye mayelana leziswelo zabo, ukuba kusize labo abalalelayo.”—Efe. 4:29, 31.
ZINIKELE EMSEBENZINI WOKUTSHUMAYELA
ijwfq 51
Kuyini Okwenza OFakazi BakaJehova Babuyele Ezindlini Zabantu Ababatshela Ukuthi Abafuni Ukuxoxa Labo?
OFakazi bakaJehova bayamthanda uNkulunkulu kanye labomakhelwane, yikho bekuthanda ukuxoxa labantu ngezindaba ezinhle eziseBhayibhilini okugoqela lalabo ababengafuni ukuzwa izindaba ezinhle. (UMathewu 22:37-39) Ukuthanda uNkulunkulu kwenza silalele umlayo kaJesu wokuthi “sifakaze.” (ImiSebenzi 10:42; 1 UJohane 5:3) Lokhu kutsho ukuthi kumele sibuyele kanengi ebantwini ukuze sibatshele umlayezo ovela kuNkulunkulu. Yikho okwakusenziwa ngabaphrofethi bakaNkulunkulu bakudala. (UJeremiya 25:4) Ukuthanda omakhelwane kwenza sizame ukutshela bonke abantu ‘ivangeli loMbuso’ okugoqela lalabo ababengafuni ukulalela.—UMathewu 24:14.
Nxa sibuyela ezindlini esake sathola umuntu owayengafuni ukuxoxa lathi, sijayele ukuthola umuntu ofuna ukusilalela. Nanzi ezinye izizatho ezenza sibuyele ezindlini zabantu ababengafuni ukuxoxa lathi:
• Abantu bayathutha.
• Abanye abahlala kuleyondlu bangabe befuna ukuzwa izindaba ezinhle.
• Abantu bayantshintsha. Izinto ezenzakala emhlabeni kumbe izimo ezintshintshayo zenza abanye bafune ukuzwa okufundiswa liBhayibhili. (UMathewu 5:3) Lalabo abasiphikisayo bangavuka bentshintshile njengomphostoli uPhawuli.—1 KuThimothi 1:13.
Lanxa kunjalo, asibambi muntu ngamandla ukuthi asilalele. (1 Phetro 3:15) Kumele umuntu azenzele isinqumo ezindabeni zokukhonza.—UDutheronomi 30:19, 20.
JULY 22-28
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IHUBO 66-68
UJehova Usithwalela Imithwalo Yethu Nsuku Zonke
UJehova Uyiphendula Njani Imithandazo Yethu?
15 Izikhathi ezinengi imithandazo yethu ayiphendulwa ngendlela esiyikhangeleleyo. Kodwa indlela esiphendulwa ngayo iyasinceda ukuthi sihlale siqotho kuBaba wethu osezulwini. Ngakho woba lelihlo elibukhali ukuze ubone indlela uJehova aphendula ngayo imithandazo yakho. Udadewethu okuthiwa nguYoko wake wacabanga ukuthi uJehova kayiphenduli imithandazo yakhe. Kodwa waqalisa ukubhala phansi zonke izinto ayezicela kuJehova. Ngokuya kwesikhathi wakhangela lapho ayebhale khona, wasebona ukuthi uJehova wayephendule imithandazo yakhe eminengi kanye laleyo ayesekhohlwe ngayo. Kuhle ukuthi sihlale sizinika isikhathi sokucabangisisa ngendlela uJehova aphendula ngayo imithandazo yethu.—Hubo. 66:19, 20.
w10-ZU 12/1 23 ¶6
Cabangela Abazali Abangabodwa
UJehova waphefumulela ukuba kubhalwe izingoma ezingcwele, noma amahubo, ama-Israyeli ayezihlabelela lapho ekhulekela. Cabanga ngesikhuthazo abafelokazi nezintandane zakwa-Israyeli ababesithola lapho behlabelela izingoma eziphefumulelwe nguNkulunkulu ezazibakhumbuza ukuthi “unguyise” “nomahluleli” wabo nokuthi uyobanika impumuzo. (IHubo 68:5; 146:9) Nathi singamkhuthaza umzali ongayedwa ngamazwi angasoze awakhohlwa. Nakuba sekudlule iminyaka engu-20, uRuth ongumzali ongayedwa ukhumbula isikhathi esamthinta inhliziyo lapho ubaba othile ongumakad’ ebona ethi kuye: “Uwakhulisa kahle kakhulu amadodana akho. Yibambe kanjalo.” URuth uyaqhubeka: “Ukuzwa lawo mazwi evela kuye kwangithinta kakhulu.” “Amazwi anomusa awumuthi ophilisayo” ngempela futhi angakhuthaza umzali ongayedwa ngendlela ongakaze uyicabange. (IzAga 15:4, Contemporary English Version) Akhona yini amazwi okuncoma aqotho ongawasho kumzali ongayedwa?
w09-ZU 4/1 31 ¶1
UYise Wezintandane
“UNKULUNKULU unguyise wezintandane . . . esendaweni yakhe yokuhlala engcwele.” (IHubo 68:5) Lawo mazwi aphefumulelwe asifundisa isifundo esithinta inhliziyo ngoJehova uNkulunkulu—uyazazi izidingo zabantu abahluphekayo. Ukukhathalela kwakhe abantwana abashonelwe umzali kwakubonakala ngokucacile eMthethweni awunika ama-Israyeli. Ake sihlole lapho iBhayibheli likhuluma khona okokuqala ‘ngentandane,’ ku-Eksodusi 22:22-24.
UJehova Uyakuncedisa Ukuthi Uphumelele
17 Bala iHubo 40:5. Umuntu oqansa intaba uyabe efuna ukuyafika esiqongweni sayo. Lanxa kunjalo kulezindawo ezinengi angahamba esima kuzo ukuze abuke izinto ezinhle ayabe ezibona. Lawe zinike isikhathi sokuthi ume ucabangisise ngokuthi uJehova ukuncedisa njani ukuthi uphumelele lanxa uphakathi kobunzima. Nsuku zonke zibuze: ‘UJehova ungibusise njani lamuhla? Lanxa uhlupho lwami lungakapheli uJehova ungincedisa njani ukuthi ngiqinisele?’ Nsuku zonke zama ukubona into eyodwa uJehova ayabe ekubusise ngayo ukuze akwenze uphumelele.
Ukuchwayisisa IMibhalo
w06-ZU 6/1 10 ¶5
Amaphuzu Avelele ENcwadi Yesibili YamaHubo
68:18—Zazingobani “izipho ezingabantu”? Zazingamadoda athile ayephakathi kwalawo athunjwa ngenkathi kunqotshwa iZwe Lesithembiso. Kamuva, lawo madoda abelwa ukusiza amaLevi emsebenzini wawo.—Ezra 8:20.
JULY 29–AUGUST 4
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IHUBO 69
Izinto Ezazizakwenzakala Empilweni KaJesu Kwakhulunywa Ngazo KuHubo 69
w11-ZU 8/15 11 ¶17
Balinda Ukufika KukaMesiya
17 UMesiya wayeyozondwa ngaphandle kwesizathu. (IHu. 69:4) Umphostoli uJohane ucaphuna uJesu ethi: “Ukube bengingayenzanga phakathi kwabo [abantu] imisebenzi okungekho omunye umuntu owake wayenza, bebengayikuba nasono; kodwa manje bangibonile futhi bangizonda, mina kanye noBaba. Kodwa kungenjongo yokuba izwi elalotshwa eMthethweni wabo ligcwaliseke, ‘Bangizonda ngaphandle kwesizathu.’” (Joh. 15:24, 25) Ngokuvamile elithi “uMthetho” libhekisela kuyo yonke indikimba yemiBhalo. (Joh. 10:34; 12:34) Ukulandisa kwamaVangeli kubonisa ukuthi uJesu wazondwa, ikakhulukazi abaholi benkolo bamaJuda. Ngaphezu kwalokho, uKristu wathi: “Izwe alinaso isizathu sokunizonda nina, kodwa mina liyangizonda, ngoba ngifakaza ngalo ukuthi imisebenzi yalo mibi.”—Joh. 7:7.
lfb 180-181
UJesu Wenza Ukuthi Ithempeli Lihlanzeke
Kucatshangelwa ukuthi uJesu waya eJerusalema ngabo-April, ngomnyaka ka-30 C.E. Abantu abanengi babeze eJerusalema belande iPhasika. Okunye okwakusenziwa emkhosini lo yikunikela ngezinyamazana. Abanye babebuya lezinyamazana kodwa abanye babezithenga eJerusalema.
UJesu wathi efika ethempelini wathola abantu bethengisa izinyamazana khona kanye endlini yokukhonzela uJehova. UJesu wenzani ebona lokhu? Wenza umchilo wasexotshela phandle izimvu lezinkomo. Wagenqula amatafula alabo ababentshintsha imali futhi wachithela phansi imali yabo. Wasetshela labo ababethengisa amajuba wathi: ‘Akhupheni lapha. Lingenzi indlu kababa indawo yokuthengiselana.’
Abantu ababesethempelini bamangala bebona lokho okwakusenziwa nguJesu. Abafundi bakhe bakhumbula isiphrofetho esikhuluma ngoMesiya esithi: ‘Ukutshisekela indlu kaJehova kuzangidla ngaphakathi.’
Ngomnyaka ka-33 C.E., uJesu waphinda walihlanza ithempeli. Kazange avumele loba ngubani ukuthi adelele indlu kaYise.
g95-ZU 10/22 31 ¶4
Kungakubulala Yini Ukudabuka Kwenhliziyo?
Abanye bathi ukudabuka kwenhliziyo kwakuyimbangela yokufa kukaJesu Kristu, okwaprofethwa lokhu ngaye: “Ukuthukwa [kuyidabukisile, NW] inhliziyo yami, ngigula kakhulu.” (IHubo 69:20) Ingabe lamazwi kumelwe aqondwe njengoba enjalo? Mhlawumbe, ngoba amahora andulela ukufa kukaJesu ayebangela umunyu—hhayi ngokomzimba kuphela kodwa nangokomzwelo. (Mathewu 27:46; Luka 22:44; Heberu 5:7) Ngaphezu kwalokho, kungenzeka ukudabuka kwenhliziyo kwabangela ukuba kuphume “igazi namanzi” enxebeni lomkhonto kuJesu ngemuva nje kokufa kwakhe. Ukuqhuma kwenhliziyo noma komthambo wegazi omkhulu kungophisela igazi esifubeni noma kuyi-pericardium—ulwelwesi olunoketshezi olumboze inhliziyo. Noma ngabe wayegwazwe kuphi kwakungabangela ukuphuma kwalokho okwakuyobonakala ‘njengegazi namanzi.’—Johane 19:34.
it-2-E 650
Isihlahlakazana Esiletshefu
IHubo 69:21 lathi uMesiya uzaphiwa ‘ukudla okuletshefu’ kumbe isihlahlakazana esiletshefu. Lokhu kwenzakala ngesikhathi uJesu Khristu engakabethelwa esigodweni. Waphiwa iwayini elihlanganiswe lenyongo kodwa wahle waliyala esanda kulinambitha ngoba wayekwazi ukuthi lizamdaka. Bamnika lona ukuze lithundubeze ubuhlungu ayezabuzwa. UMathewu (27:34) wathi ebhala ngokugcwaliseka kwesiphrofetho lesi wasebenzisa ibala lesiGrikhi elithi kho·leʹ (inyongo), okuyilo futhi elitholakala kuHubo 69:21 ku-Septuagint yesiGrikhi. Kodwa iVangeli likaMakho lona lithi uJesu waphiwa imure (Mak 15:23), futhi lokhu sekwenze abanengi bacabanga ukuthi isihlahlakazana esiletshefu kumbe inyongo eyaphiwa uJesu ‘kwakuyimure.’ Okunye abakucabangayo yikuthi kungenzakala ukuthi iwayini le eyayibaba yayilenyongo lemure.
Ukuchwayisisa IMibhalo
w99-ZU 1/15 18 ¶11
Phakamisa Izandla Ezithembekile Ngomthandazo
11 Abantu abaningi bathandaza kuphela ukuze bacele okuthile, kodwa uthando lwethu ngoJehova uNkulunkulu kufanele lusishukumisele ukuba simbonge futhi simdumise kokubili emthandazweni wangasese nakowasobala. UPawulu wabhala: “Ningakhathazeki ngalutho, kodwa kukho konke izicelo zenu mazaziwe uNkulunkulu ngomthandazo nangokunxusa kanye nokubonga; futhi ukuthula kukaNkulunkulu okudlula konke ukucabanga kuyoqapha izinhliziyo zenu namandla enu engqondo ngoKristu Jesu.” (Filipi 4:6, 7) Yebo, ngaphezu kokunxusa nezicelo, kufanele simbonge uJehova ngezibusiso ezingokomoya nezingokwenyama. (IzAga 10:22) Umhubi wahlabelela: “Nikela kuNkulunkulu umnikelo wokubonga, uzigcwalise izithembiso zakho koPhezukonke.” (IHubo 50:14) Futhi ingoma kaDavide ewumthandazo yayinalawa mazwi athinta inhliziyo: “Ngiyakulibonga ngehubo igama likaNkulunkulu, ngimphakamise ngokubonga.” (IHubo 69:30) Akufanele yini nathi senze okufanayo emthandazweni wasobala nakowangasese?
AUGUST 5-11
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IHUBO 70-72
‘Tshela Isizukulwane Esizayo’ Ngamandla KaNkulunkulu
“Labo Abamfunayo UJehova Kabasweli Lutho Oluhle”
15 Asixoxeni ngokunye okwanceda uDavida okuzasinceda lathi ukuthi silungiselele ubunzima esizahlangana labo phambili. UDavida wathi: “Nambithani libone ukuthi uJehova ulungile; ubusisiwe umuntu ophephela kuye.” (Hubo. 34:8) Amazwi akhe enza sibone okwakusenza aqiniseke ukuthi uJehova uzamsekela. UDavida wayehlala ethembele kuJehova njalo uNkulunkulu wakhe kazange amdanise. Esesemncane wajamelana lenkalakatha yendoda engumFilisti okwakuthiwa nguGoliyathi. Watshela isotsha lelo elalisesabeka wathi: “Lamhla uJehova uzakunikela kimi.” (1 Sam. 17:46) Ngokuhamba kwesikhathi uDavida wayesesebenzela iNkosi uSawuli eyazama kanengi ukumbulala. Kodwa “uJehova wayeloDavida.” (1 Sam. 18:12) UDavida wayeyibonile indlela uJehova ayemncedise ngayo. Yikho wayengathandabuzi ukuthi uzamncedisa nxa esebunzimeni.
Hloniphani Asebeluphele Elilabo
3 Ephefumulelwe, umlobi weHubo 71:9 wancenga uNkulunkulu esithi: “Ungangilahleli kude nxa sengiluphele; ungangifulatheli lapho amandla ami esephelile.” Kukhanya angani ihubo leli liqhubeka ngendaba ekuHubo-70 elesihloko esithi, “ElikaDavida.” Yikho-ke kungabe kunguDavida owenza isicelo esikuHubo 71:9. UDavida wakhonza uNkulunkulu kusukela esesemutsha waze waluphala njalo uJehova wamsebenzisa ngezindlela ezinengi ezinkulu. (1 Sam. 17:33-37, 50; 1 AmaKho. 2:1-3, 10) Lanxa kunjalo, uDavida wabona kuqakathekile ukuthi acele ukuthi uJehova aqhubeke embusisa.—Bala iHubo 71:17, 18.
4 Lamuhla banengi abanjengoDavida. Baqhubeka besenza okusemandleni abo ukuze badumise uNkulunkulu lanxa sebeluphele njalo ‘sebesezinsukwini zokuhlupheka.’ (UmTshu. 12:1-7) Abanengi babo bangabe sebesehluleka ukwenza okunye kwalokho ababesenelisa ukukwenza besaqinile, ngokwesibonelo ukutshumayela. Kodwa bangamncenga uJehova ukuthi aqhubeke ebabusisa njalo ebanakekela. Asebeluphele laba abathembekileyo bangaba leqiniso lokuthi uJehova uzayiphendula imithandazo yabo, ngoba imithandazo leyo ilezikhalazo ezivela enhliziyweni ezifanana lezakhulunywa nguDavida ephefumulelwe nguNkulunkulu.
Khonza UJehova Kungakafiki Izinsuku Zokuhlupheka
4 Nxa usuhlangane lokunengi empilweni ebudaleni bakho, nanku umbuzo oqakathekileyo ongazibuza wona, ‘Ngizakwenzani ngempilo yami khathesi njengoba ngisaqinile njalo ngiseselamandla?’ Kulokunengi ongakwenza okungeke kwenziwe ngabanye abantu ngenxa yokuthi usuleminyaka eminengi ungumKhristu. Ungatshela abasakhulayo lokho osukufundiswe nguJehova. Ungaqinisa abanye ngokubalandisela ngezinto obuzikholisa ekukhonzeni kwakho uNkulunkulu. INkosi uDavida yakuthandazela lokhu. Yabhala yathi: ‘Kusukela ebutsheni bami, O Nkulunkulu, wangifundisa. Lokuba sengiluphele sengiyimpunga ungangideli, O Nkulunkulu, ngize ngifakaze ngamandla akho esizukulwaneni esizayo, amandla akho kubo bonke abalandelayo.’—Hubo. 71:17, 18.
5 Ukuhlakanipha osulakho ebudaleni bakho ungakufikisa njani kwabanye? Abasakhulayo abakhonza uNkulunkulu ungabamema yini endlini yakho ukuze lixoxe ngezinto ezizabanceda? Okunye ongakwenza yikubacela ukuthi bahambe lawe ekutshumayeleni ubusubatshengisa ukuthi uyathokoza kakhulu ekukhonzeni uJehova. U-Elihu wasendulo wathi: “Kakukhulume ubudala; iminyaka yokukhula kayifundise ukuhlakanipha.” (Jobe. 32:7) Umphostoli uPhawuli wakhuthaza abesifazana abadala abangamaKhristu ukuthi bakhuthaze abanye ngamazwi langezenzo. Wabhala wathi: ‘Fundisa abesifazana abadala ukuba bafundise okulungileyo.’—Tit. 2:3.
Ukuchwayisisa IMibhalo
it-1-E 768
Umfula UYufrathe
Umngcele Welizwe Elaliphiwe Abako-Israyeli. Ngesikhathi uNkulunkulu esenza isivumelwano lo-Abrahama, wamtshela ukuthi izizukulwane zakhe zizaphiwa ilizwe “kusukela emfuleni waseGibhithe kuze kuyefika emfuleni omkhulu, umfula uYufrathe.” (Gen 15:18) Isithembiso lesi saphinda satshelwa isizwe sako-Israyeli. (Eks 23:31; Dut 1:7, 8; 11:24; Jos 1:4) Ku-1 ImiLando 5:9 sitshelwa ukuthi indawo eyayihlala ezinye izizukulwane zakoRubheni ezaphila uDavida engakabusi “yayinaba ize iyefika emfuleni uYufrathe lapho okuqalisa khona inkangala.” Umfula uYufrathe ungamakhilomitha angaba ngu-800 nxa usuka ‘empumalanga kweGiliyadi” (1Imi 5:10), yikho lokhu kungatsho ukuthi abakoRubheni baqhelisa umngcele wabo ngokuya empumalanga kweGiliyadi baze bayafika emngceleni wenkangala yeSiriya, inkangala le itshaya ize iyefika emfuleni uYufrathe. (I-TBS ithi, “kwaze kwaba sekungeneni kwenkangala kusukela emfuleni uYufrathi”; i-Holy Bible in Ndebele yona ithi, “emaphethelweni enkangala etshaya khonale eMfuleni uYufrathe.”) Kukhanya isithembiso sikaJehova sagcwaliseka ngokugcweleyo ngesikhathi kubusa uDavida loSolomoni ngoba yikho lapho umngcele wako-Israyeli owaqheliswa khona wahlanganisa lombuso weZobha owawungowama-Aramu waze wayafika lasemfuleni uYufrathe futhi wawuhlanganisa lenyakatho yeSiriya. (2Sa 8:3; 1Am 4:21; 1Imi 18:3-8; 2Imi 9:26) Umfula uYufrathe wawudumile yikho izikhathi ezinengi wawubizwa ngokuthi ‘umfula.’—Jos 24:2, 15; Hu 72:8.
ZINIKELE EMSEBENZINI WOKUTSHUMAYELA
ijwfq 49
Kungani OFakazi BakaJehova Bentshintsha Okunye Ababekukholwa?
Konke esikukholwayo sikuthatha eBhayibhilini, yikho silungisise lokho esikukholwayo ngenxa yokuthi indlela esizwisisa ngayo iMibhalo ibilokhu icaciswa.
Lokhu kuvumelana lesimiso seBhayibhili esikuZaga 4:18: “Indlela yabalungileyo injengovivi lokusa, kukhule ukukhanya kwalo kuze kuphelele emini.” Nxa ilanga liphuma liyabe lilokhu likhanyisa kancane kancane emhlabeni, loNkulunkulu usenza sizwisise iqiniso kancane kancane futhi ngesikhathi sakhe esifaneleyo. (1 UPhetro 1:10-12) Njengoba iBhayibhili latsho, lokhu usekwenza kakhulu ‘esikhathini lesi sokucina.’—UDanyeli 12:4.
Ukucaciswa kwalokho esikukholwayo akumelanga kusimangalise loba kusenze sikhathazeke. Izinceku zikaNkulunkulu zakudala lazo zake zaba lemibono engayisiyo futhi kwakumele zilungise imibono leyo.
• UMosi wazinikela ukuthi abe ngumkhululi wama-Israyeli kusasele iminyaka engu-40 ukuthi uNkulunkulu amenze abe ngumkhululi wawo.—ImiSebenzi 7:23-25, 30, 35.
• Abaphostoli behluleka ukuzwisisa isiphrofetho esasikhuluma ngokuthi uMesiya wayezabulawa aphinde avuswe.—U-Isaya 53:8-12; UMathewu 16:21-23.
• AmaKhristu ekhulu lokuqala ayelomcabango ongayisiwo mayelana lokufika kosuku lukaJehova.—2 KwabaseThesalonika 2:1, 2.
UNkulunkulu wayilungisa imibono yabo futhi lathi siyakhuleka ukuthi aqhubeke elungisa eyethu.—UJakhobe 1:5.
AUGUST 12-18
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IHUBO 73-74
Ungabahawukeli Abantu Abangakhonzi UNkulunkulu
‘UJehova Uyabasindisa Abadabukileyo Emoyeni’
14 IHubo 73 labhalwa ngumLevi othile. Umlobi wehubo leli wayelesibusiso sokusebenza endlini kaJehova. Kodwa ngesinye isikhathi wake wadana kakhulu. Kwasekutheni? Waqalisa ukuhawukela abantu ababi futhi ababezikhukhumeza. Kayisikho ukuthi wayefuna ukwenza izinto ezimbi njengabo kodwa wayebona angani baphila impilo engcono kuleyakhe. (Hubo. 73:2-9, 11-14) Izinto zazikhanya zibahambela kuhle. Babelemali, bekholisa impilo njalo bekhanya bengelanhlupho. Lokhu kwamdanisa kakhulu umLevi waze wathi: “Ngempela bekuyize ukugcina inhliziyo yami ihlanzekile; kube yize ukugeza izandla zami ngokungelacala.” Kusegcekeni ukuthi lokhu kwakungabangela ukuthi acine engasamkhonzi uJehova.
‘UJehova Uyabasindisa Abadabukileyo Emoyeni’
15 Bala iHubo 73:16-19, 22-25. UmLevi ‘wangena endlini engcwele kaNkulunkulu.’ Eselapho kanye labanye ababekhonza uJehova wayesengahlaliseka, acabangisise kuhle ngendaba yakhe futhi athandaze ngayo. Lokhu kwenza wabona ukuthi ukucabanga kwakhe kwakuyibuthutha lokuthi wayengacina engasenguye mngane kaJehova. Wazwisisa lokuthi abantu ababi ‘basendaweni etshelelayo’ lokuthi bazakuba lesiphetho esibi. Umhubi ongumLevi kwakumele abone izinto ngendlela kaJehova ngoba lokho kwakuzamnceda ukuthi angadani kakhulu lokuthi angahawukeli abantu ababi. Esekwenzile lokho wayengasakhathazekanga futhi wayesethokoza. Wathi: “Lomhlaba kawulakho engikufisayo ngaphandle kwakho [Jehova].”
16 Sifundani? Kasingaqali ukuhawukela abantu ababi abakhanya bephumelela. Intokozo yabo ngeyesikhatshana futhi abasoze baphile kuze kube nini lanini. (UmTshu. 8:12, 13) Nxa singabahawukela sizadana kakhulu futhi singacina singaseyibo bangane bakaJehova. Yikho ungazibona usuqalisa ukuhawukela abantu ababi yenza okwenziwa ngumLevi. Lalela lokho esikutshelwa nguNkulunkulu njalo umkhonze ndawonye labanye abenza intando yakhe. Nxa ungamthanda ukwedlula loba yini uzathola intokozo yeqiniso futhi uzahlala usendleleni eya ‘ekuphileni koqobo.’—1 Tim. 6:19.
Lingisela Ukholo LukaMosi
5 Ungenzani ukuze ungahugwa ‘yinjabulo yesono yesikhathi esifitshane’? Ungakhohlwa ukuthi injabulo yesono ngeyesikhatshana nje. Ngokholo, nanzelela ukuthi “umhlaba lezinkanuko zawo kuyadlula.” (1 Joh. 2:15-17) Cabangisisa ngokuthi izoni ezingaphendukiyo zizakuba lekusasa elinjani. ‘Zisendaweni etshelelayo lapho ezizakhuculwa khona.’ (Hubo. 73:18, 19) Nxa ulingeka ukuthi wenze isono esithile, zibuze ukuthi, ‘Ngifuna ikusasa lami libe ngelinjani?’
w13-ZU 2/15 25-26 ¶3-5
Ungavumeli Lutho Lukuvimbe Ukuba Ubambe Inkazimulo
3 Umhubi washo amazwi abonisa ukuthi wayeqiniseka ukuthi uJehova wayeyombamba ngesandla sokunene amholele enkazimulweni yangempela. (Funda iHubo 73:23, 24.) UJehova ukwenza kanjani lokhu? UJehova uholela izinceku zakhe ezithobekile enkazimulweni ngokuzinika udumo ngezindlela eziningi. Uzibusisa ngokuzisiza ukuba ziqonde intando yakhe. (1 Kor. 2:7) Labo abalalela izwi lakhe futhi bamthobele ubadumisa ngokubanika ilungelo lokuba nobuhlobo obuseduze naye.—Jak. 4:8.
4 UJehova ubuye aphathise izinceku zakhe ingcebo ekhazimulayo yenkonzo yobuKristu. (2 Kor. 4:1, 7) Le nkonzo iholela enkazimulweni. Labo abasebenzisa ilungelo lenkonzo abalinikiwe ukuze bamdumise futhi bazuzise abanye, uJehova ubathembisa lokhu: “Abangidumisayo ngiyobadumisa.” (1 Sam. 2:30) Abantu abanjalo badunyiswa ngokunikwa igama elihle noJehova futhi cishe ezinye izinceku zikaNkulunkulu zikhuluma kahle ngabo.—IzAga 11:16; 22:1.
5 Liyini ikusasa lalabo ‘abathemba uJehova futhi bagcine indlela yakhe’? Bathenjiswa lokhu: “[UJehova] uyokuphakamisa ukuba udle ifa lomhlaba. Lapho ababi benqunywa, uyokubona.” (IHu. 37:34) Babheke phambili ekujabuleleni udumo olungenakuqhathaniswa lokuthola ukuphila okuphakade.—IHu. 37:29.
Ukuchwayisisa IMibhalo
it-2-E 240
ULeviyathani
IHubo 74 lisitshela ngendlela uNkulunkulu akhulula ngayo abantu bakhe. Kuvesi 13 lo-14 kukhulunywa ngendlela akhulula ngayo abako-Israyeli eGibhithe. Umutsho othi ‘izilo zolwandle’ kanye lebala elithi ‘uLeviyathani’ okusetshenziswe emavesini la kutsho into efananayo. Ukuchobodiswa kwekhanda likaLeviyathani kungabe kusitsho ukutshabalaliswa kukaFaro lebutho lakhe ngesikhathi ama-Israyeli esephumile eGibhithe. Imibhalo eyayihunyutshwe ngesi-Aramu isebenzisa umutsho othi “abantu bakaFaro abalamandla” esikhundleni somutsho othi “ikhanda likaLeviyathani.” (Khangela loHez 29:3-5, lapho uFaro afaniswa khona ‘lesilo solwandle esikhulu’ esisezifuleni zeNayili; khangela loHez 32:2.) Kukhanya ibala elithi uLeviyathani (The Holy Bible in Ndebele, “umgobho”) elisetshenziswe ku-Isaya 27:1 lingatsho umbuso loba inhlanganiso etholakala emazweni amanengi. Kodwa umbuso lowo kumbe inhlanganiso leyo ikhokhelwa yilowo obizwa ngokuthi ‘yinyoka’ kumbe “umgobho.” (Sam 12:9) Isiphrofetho lesi sikhuluma ngokukhululwa kwabako-Israyeli ukuze babuyele elizweni labo. Yikho ukujeziswa kukaLeviyathani kugoqela lokutshabalaliswa kweBhabhiloni. Uvesi 12 lo-13 ukhuluma nge-Asiriya leGibhithe. Kuyacaca ke ukuthi nxa kukhulunywa ngoLeviyathani kuyabe kutshiwo umbuso kumbe inhlanganiso ephikisana loJehova labantu bakhe.
ZINIKELE EMSEBENZINI WOKUTSHUMAYELA
ijwbq 89
UNkulunkulu Wamukela Wonke Amasonto Yini?
Impendulo yeBhayibhili
Hatshi. IBhayibhili likhuluma ngezinye indlela zokukhonza ezingamthokozisiyo uNkulunkulu. Ake sixoxe ngezimbili zakhona.
Eyokuqala: Ukukhonza onkulunkulu bamanga
IBhayibhili lithi ukukhonza onkulunkulu bamanga ‘kuyize’ njalo ‘akusizi ngalutho.’ (UJeremiya 10:3-5; 16:19, 20) UJehova uNkulunkulu walaya isizwe sako-Israyeli wathi: “Ungabi labanye onkulunkulu ngaphandle kwami.” (U-Eksodusi 20:3, 23; 23:24) ‘UNkulunkulu wayethukuthela kakhulu’ nxa abako-Israyeli bekhonza abanye onkulunkulu.—AmaNani 25:3; ULevi 20:2; ABahluleli 2:13, 14.
Lalamuhla uJehova uyathukuthela nxa ebona abantu bekhonza labo “ababizwa ngokuthi ngonkulunkulu.” (1 KwabaseKhorinte 8:5, 6; KwabaseGalathiya 4:8) Kafuni ukuthi labo abamkhonzayo bazihlanganise labantu abamkhonza ngendlela angayifuniyo. Uthi: “Phumani kubo, lehlukane labo.” (2 KwabaseKhorinte 6:14-17) Nxa kuyikuthi uNkulunkulu wamukela wonke amasonto, pho kungani esinike umlayo lo?
Eyesibili: Ukukhonza uNkulunkulu weqiniso ngendlela engamthokozisiyo
Kwezinye izikhathi ama-Israyeli ayekhonza uNkulunkulu elandela imikhuba lamasiko abantu ababekhonza onkulunkulu bamanga. Kodwa uJehova wayengakwamukeli lokhu ngoba babehlanganisa ukukhonza kweqiniso lokwamanga. (U-Eksodusi 32:8; UDutheronomi 12:2-4) UJesu wasola abakhokheli benkolo ngenxa yendlela ababekhonza ngayo. Babezenza abantu abalokholo bona bengabazenzisi ngoba ‘babedela izindaba eziqakathekileyo zoMthetho eziphathelane lokwahlulela okuhle, ukuba lesihawu kanye lokuthembeka.’—UMathewu 23:23.
Lalamuhla uNkulunkulu ulendlela eyodwa afuna simkhonze ngayo futhi indlela le singayithola ngokuhlola iqiniso eliseBhayibhilini. (UJohane 4:24; 17:17; 2 KuThimothi 3:16, 17) Amasonto afundisa amanga enza abantu babe khatshana loNkulunkulu. Izimfundiso ezinengi ezinjengobuthathu bukaNkulunkulu, ukuthi umphefumulo awufi, lokuthi abantu bayatshiswa esihogweni azifundiswa liBhayibhili kodwa zivela ebantwini ababekhonza onkulunkulu bamanga. Ukukhonza okunjalo “akusizi ngalutho” ngoba kuqakathekisa amasiko enkolo ukwedlula okufunwa nguNkulunkulu.—UMakho 7:7, 8.
UNkulunkulu uyakwenyanya ukukhonza okulobuzenzisi. (KuThithusi 1:16) Ukukhonza kweqiniso kunceda abantu ukuthi basondele kuNkulunkulu ngoba kubenza baphile ngendlela ayifunayo kulokuthi baqakathekise imikhuba engamthokozisiyo. Ngokwesibonelo, iBhayibhili lithi: “Loba ngubani ocabanga ukuthi uyamkhonza uNkulunkulu kodwa engalubambi ulimi lwakhe uyaziyenga enhliziyweni yakhe njalo ukukhonza kwakhe akuncedi ngalutho. Indlela yokukhonza ehlanzekileyo lengangcolanga ngokubona kukaNkulunkulu uBaba wethu yile: ukunakekela izintandane labafelokazi ekuhluphekeni kwabo kanye lokuzigcina singelasici emhlabeni.” (UJakhobe 1:26, 27; khangela amabala angaphansi) I-King James Version isebenzisa umutsho othi “ukukhonza okumsulwa” nxa ikhuluma ngokukhonza lokhu okuhlanzekileyo futhi okungelabuzenzisi.
AUGUST 19-25
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IHUBO 75-77
Akumelanga Sizigqaje
Lizawubona Umahluko Phakathi Kolungileyo Lomubi
4 Ngemva kokuqamba abantu abazithandayo labathanda imali, uPhawuli waqhubeka wathi kuzakuba labazikhukhumezayo, labazigqajayo labaziphakamisayo. Izikhathi ezinengi lokhu kubangelwa yikuthi umuntu uyabe ezibona engcono kulabanye ngenxa yesikhundla, imali, isiphiwo alaso kanye lendlela abukeka ngayo. Abantu abanjalo bayakuthanda ukubukwa lokufuna ukuzibonakalisa. Esinye isikhwicamfundo sithi umuntu onjalo “kungani ule-alithare enhliziyweni yakhe lapho afika akhothame khona azikhonze.” Abanye bathi ukuzigqaja kubi okokuthi lomuntu okwenzayo uyakwenyanya nxa esekubona kusenziwa ngabanye.
5 UJehova uyabazonda abantu abazigqajayo. IBhayibhili lithi uyamzonda umuntu ‘olamehlo atshengisa ukudelela.’ (Zaga. 6:16, 17) Kunzima kakhulu ukuthi umuntu ozigqajayo akhulume loNkulunkulu. Khumbula ukuthi ukuzigqaja yikho okwenza uSathane wahlamuka. (Hubo. 10:4; 1 Tim. 3:6) Okudanisayo yikuthi labanye abantu bakaNkulunkulu ababethembekile bake bahlaselwa ngumkhuba wokuzigqaja. Omunye wabo ngu-Uziya owayeyinkosi yakoJuda. Lanxa wahlala iminyaka eminengi ethembekile iBhayibhili lithi: “Kwathi u-Uziya eselamandla amakhulu, ukuziqhenya kwakhe kwamlethela incithakalo. Kazange athembeke kuJehova uNkulunkulu wakhe, waze wangena ethempelini likaJehova ukuba ayetshisa impepha e-alithareni lempepha.” INkosi uHezekhiya layo yake yaqalisa ukuzigqaja kodwa okuhle yikuthi yaphanga yawutshiya umkhuba lo.—2 ImiLan. 26:16; 32:25, 26.
Izimangaliso ZikaJesu Zisifundisani?
11 Isimangaliso sikaJesu sokutshintsha amanzi esiba liwayini sisifundisani? Sisifundisa ukuthi kumele sithobeke. Phela uJesu kazange azitshaye isifuba ngemva kokwenza isimangaliso lesi. Vele wayengakaze azitshaye isifuba ngaloba yini ayenzayo. Kodwa wayehlala esipha uYise udumo olumfaneleyo ngoba wayethobekile. (Joh. 5:19, 30; 8:28) Nxa lathi sithobekile njengoJesu kasisoze sizitshaye isifuba ngalokho esiyabe senelise ukukwenza. Lanxa kukunengi esingenelisa ukukwenza enkonzweni kaJehova akumelanga sizikhukhumeze kodwa kumele sizigqaje ngoNkulunkulu wethu omuhle esilesibusiso sokumkhonza. (Jer. 9:23, 24) Nguye yedwa okumele simnike udumo. Kambe kukhona yini ebesingaphumelela ukukwenza nxa uJehova engasincedisi?—1 Khor. 1:26-31.
12 Ake sixoxe ngokuthi kuyini okunye esingakwenza ukuze sithobeke njengoJesu. Ake sithi kulomdala webandla othatha isikhathi sakhe esinengi encedisa inceku ekhonzayo esakhulayo ukuthi ilungiselele inkulumo yayo kazulu wonke yokuqala. Umzalwane lo osakhulayo abesesenza inkulumo enhle kakhulu ekholiswa ngabantu abanengi ebandleni. Ngemva kwemihlangano omunye alande umdala obencedisa inceku ekhonzayo le afike athi: ‘Umfowethu uzibani uyitshayile inkulumo yakhe.’ Uzaphendula njani umdala lo? Nxa ezigqaja angathi: ‘Ngithethe isikhathi eside kakhulu ngimncedisa.’ Kodwa nxa ethobekile angathi: ‘Uyitshayile sibili, ngiyazigqaja ngaye.’ Nxa sithobekile asisoze sifune ukuthi abantu basibabaze ngenxa yezinto ezinhle esiyabe sizenzele abanye. Kodwa sizasuthiseka ngokwazi ukuthi uJehova uyakubona futhi uyakuqakathekisa konke esikwenzayo. (Khangela uMathewu 6:2-4; Heb. 13:16) Sizamthokozisa kakhulu uJehova nxa sisiba ngabantu abathobekileyo njengoJesu.—1 Phet. 5:6.
Ukuchwayisisa IMibhalo
w06-ZU 7/15 11 ¶3
Amaphuzu Avelele ENcwadi Yesithathu NeYesine YamaHubo
76:10—“Ukufutheka komuntu” kungamdumisa kanjani uJehova? Lapho uNkulunkulu evumela abantu ukuba basiphathe ngendlela ebonisa ukuthi basithukuthelele ngenxa yokuthi siyizinceku zakhe, kungaba nomphumela omuhle. Noma ibuphi ubunzima esingase sibhekane nabo bungasiyala ngandlela-thile. UJehova uvumela ukuhlupheka kuphela ngezinga lokuba kusiqeqeshe. (1 Petru 5:10) ‘Ukufutheka komuntu okusele, uNkulunkulu uyakubhinca.’ Kuthiwani uma sihlupheka size sife? Nalokhu kungamdumisa uJehova ngoba labo abasibona sikhuthazela ngobuqotho bangase baqale ukukhazimulisa uNkulunkulu.
AUGUST 26–SEPTEMBER 1
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IHUBO 78
Ukungathembeki Kwama-Israyeli Kuyisixwayiso Kithi
w96-ZU 12/1 29-30
“Khumbulani izinsuku Ezadlula”—Ngani?
Ngokudabukisayo, ama-Israyeli ngokuvamile azinikela esonweni sokukhohlwa. Kwaba namuphi umphumela? ‘Abuye amlinga uNkulunkulu, amdabukisa oNgcwele ka-Israyeli. Awakhumbulanga isandla sakhe nosuku awahlenga ngalo ezitheni.’ (IHubo 78:41, 42) Ekugcineni, ukukhohlwa kwawo imiyalo kaJehova kwaphumela ekubeni awalahle.—Mathewu 21:42, 43.
Isibonelo esihle sabekwa umhubi owabhala: “Ngiyakukhumbula izenzo zikaJehova, yebo, ngikhumbule izimangaliso zasendulo, ngicabange ngawo wonke umsebenzi wakho, ngizindle ngezenzo zakho.” (IHubo 77:11, 12) Ukukhumbula okunjalo kokuzindla ngenkonzo yokwethembeka nezenzo zikaJehova zothando zezikhathi ezadlula kuzosinika amandla ashukumisayo, isikhuthazo nokwazisa okudingekile. Futhi, ‘ukukhumbula izinsuku zangaphambili’ kungasusa ukukhathala futhi kungasishukumisela ukuba senze konke esingakwenza futhi sikhuthazele ngokukholeka.
w06-ZU 7/15 17 ¶16
Gwemani ‘Ukububula’
16 Ukububula kusenza sigxile kithi ngokwethu nasezinkingeni zethu, sikhohlwe izibusiso esizijabulelayo njengoFakazi BakaJehova. Uma sinokuthambekela kokukhononda, kudingeka sihlale sizikhumbula lezi zibusiso ukuze sikunqobe. Ngokwesibonelo, ngamunye wethu unelungelo elimangalisayo lokubizwa ngegama likaJehova. (Isaya 43:10) Singahlakulela ubuhlobo obuseduze naye, futhi siyakwazi ukukhuluma ‘noMuzwi womthandazo’ nganoma isiphi isikhathi. (IHubo 65:2; Jakobe 4:8) Ukuphila kwethu kunenjongo ngempela ngoba siyayiqonda impikiswano yobukhosi bendawo yonke futhi siyakhumbula ukuthi kuyilungelo kithi ukugcina ubuqotho kuNkulunkulu. (IzAga 27:11) Singahlanganyela njalo ekushumayeleni izindaba ezinhle zoMbuso. (Mathewu 24:14) Ukuba nokholo emhlatshelweni wesihlengo kaJesu Kristu kusenza sikwazi ukuba nonembeza ohlanzekile. (Johane 3:16) Lezi yizibusiso esizijabulelayo kungakhathaliseki ukuthi yini esiyikhuthazelelayo.
w11-ZU 7/1 10 ¶3-4
Ingabe UJehova Unayo Imizwa?
Umhubi uthi: “Yeka ukuthi babedlubulunda kaningi kangakanani kuye ehlane!” (Ivesi 40) Ivesi elilandelayo liyanezela: “Ngokuphindaphindiwe babevivinya uNkulunkulu.” (Ivesi 41) Phawula ukuthi umbhali uchaza umkhuba wabo wokudlubulunda. Lo moya omubi waqala ngokushesha nje ngemva kokuba bekhululwe eGibhithe. Abantu baqala ukukhononda ngoNkulunkulu, bengabaza ukuthi uzokwazi nokuthi uzimisele yini ukubanakekela. (Numeri 14:1-4) Incwadi yabahumushi beBhayibheli ithi igama elithi “babedlubulunda” lingase “lihunyushwe ngokuthi ‘bamelana noNkulunkulu benza izinhliziyo zabo zaba lukhuni’ noma ‘baphikisana noNkulunkulu.’” Nokho, ngenxa yesihe sakhe, uJehova wayebathethelela lapho bephenduka. Kodwa babebuyela ezindleleni zabo zakudala badlubulunde, futhi abawuyekanga lowo mkhuba.—IHubo 78:10-19, 38.
UJehova wayezizwa kanjani njalo lapho abantu bakhe abaguquguqukayo bedlubulunda? Ivesi 40 lithi: “Babemenza azizwe kabuhlungu.” Enye inguqulo ithi “babemdabukisa.” Enye incwadi yeBhayibheli iyachaza: “Lokhu kusho ukuthi indlela amaHebheru aziphatha ngayo yayizwisa ubuhlungu—njengoba nje kunjalo ngengane engalaleli nedlubulundayo.” Njengoba nje ingane engalawuleki ingazwisa abazali bayo ubuhlungu obukhulu, ama-Israyeli adlubulundayo “amzwisa ubuhlungu oNgcwele ka-Israyeli.”—Ivesi 41.
Ukuchwayisisa IMibhalo
w06-ZU 7/15 11 ¶4
Amaphuzu Avelele ENcwadi Yesithathu NeYesine YamaHubo
78:24, 25—Kungani imana libizwa ngokuthi “okusanhlamvu kwasezulwini” nangokuthi “isinkwa sabanamandla [izingelosi]”? Ayikho kulezi zinkulumo esho ukuthi imana kwakuwukudla kwezingelosi. Libizwa ngokuthi “okusanhlamvu kwasezulwini” ngoba lalivela ezulwini. (IHubo 105:40) Njengoba izingelosi, noma “abanamandla,” zihlala ezulwini, inkulumo ethi “isinkwa sabanamandla” ingase isho nje ukuthi lalilungiselelwe uNkulunkulu, ohlala ezulwini. (IHubo 11:4) Kungenzeka futhi ukuthi uJehova wasebenzisa nezingelosi ekulungiseleleni ama-Israyeli imana.