BIBLIOTECA IPAN INTERNET Watchtower
Watchtower
BIBLIOTECA IPAN INTERNET
náhuatl de guerrero
  • BIBLIA
  • AMATLAJKUILOLTIN
  • TLANECHIKOLTIN
  • wp17 Núm. 3 págs. 12-14
  • ¿Tleka melak miyek Biblias?

Xonka video tlen otiktlapejpeni.

Xtechtlapopolui, xueli tlapoui video.

  • ¿Tleka melak miyek Biblias?
  • Amatl Tekakistilijketl kiueyichiua toTajtsin Jehová (tlen tiktemakaj) 2017
  • Subtítulos
  • Okseki ken yejuin
  • KEN ONOCHIJCHIUJ KACHTOPA BIBLIA
  • SEPTUAGINTA GRIEGA
  • VULGATA LATINA
  • UAJNEJSI OKSEKI TLEN KITLAJTOLKUEPAJ
  • Jehová, se toTajtsin akin kuelita tenotsas
    Amatl Tekakistilijketl kiteijlitika iTekiuajyo Jehová 2015
  • “ITlajtol toTajtsin nochipa onka”
    Amatl Tekakistilijketl kiteijlitika iTekiuajyo Jehová (tlen tomachtiaj) 2017
Amatl Tekakistilijketl kiueyichiua toTajtsin Jehová (tlen tiktemakaj) 2017
wp17 Núm. 3 págs. 12-14
Miyek biblias ipan tlajkuilolamamej, ipan amoxtin, niman ipan dispositivos electrónicos

¿Tleka melak miyek Biblias?

¿Tleka melak miyekpa yonotlajtolkuep Biblia? ¿Tiknemilia ika tlen kemach yonotlajtolkuepkej techpaleuiyaj noso techtsakuiliaj matikasikamatikan Biblia? Tla tikasikamatij kenon onochijchiujkej techpaleuis tikimitaskej ika tlamachilistli.

Tipeuaskej tikitaskej akinon okijkuilo Biblia niman kemanon.

KEN ONOCHIJCHIUJ KACHTOPA BIBLIA

Miyekpa tiknextis ika Biblia ojkan xeliujtok. Kachtopa itlaxeliujkan kipiya 39 amoxtin tlen kipiyaj “iYektlajkuilol” toTajtsin (Romanos 3:2). ToTajtsin okichiuj ika tlakamej yolmelaujkej makijkuilokan yejuin amoxtin itech miyek xiuitl, ouejkaujkej kanaj mil cien xiuitl, opeujkej ipan 1513 i.x.x. 1 (ijkuak xpeuaya xiuitl 1) niman otlankej ijkuak opanok xiuitl 443 i.x.x. 1. Miyek onoijkuilo ika tlajtojli hebreo, ika yejon, tiktokayotiaj yejuin ken Tlajkuiloltin ika hebreo, noijki noixmati ken “Antiguo Testamento”.

Ika ome itlaxeliujkan kipiya 27 amoxtin tlen noijki kipiyaj “iYektlajkuilol Dios” (1 Tesalonicenses 2:13). ToTajtsin okichiuj ika inomachtijkauan Jesucristo akin yolmelaujkej, makijkuilokan yejuin amoxtin ipan xmiyek xiujtin, ouejkaujkej kanaj sesenta xiuitl, opeujkej kanaj ipan xiuitl 41 niman otlankej ipan 98. Miyek onoijkuilo ika tlajtojli griego, ika yejon, tiktokayotiaj ken Tlajkuiloltin ika griego, noijki noixmati ken “Nuevo Testamento”.

Yejuin 66 amoxtin kajxiltiaj Biblia, itlajtol toTajtsin tlen okinmakak tlaltikpakchanejkej. San ika ¿Tleka melak miyekpa yonotlajtolkuep Biblia? Matikitakan yeyi tlen ika ijkon onochiuj.

  • Ijkon tlaltikpakchanejkej ueliskiaj kipouaskej Biblia ika intlajtol.

  • Ijkon kiyektlaliskiaj kampa onopopolojkej akin okixkopinkaj Biblia niman kitlaliskej ken yemelak ijkuiliujtok.

  • Ijkon kijkuiloskiaj ika tlajtoltin tlen noixmatiyaj.

Matikitakan kenon nochi yejuin onoitak ijkuak onotlajtolkuepkej kachtopa ome Biblias.

SEPTUAGINTA GRIEGA

Kanaj trescientos xiujtin kachtopa ika nemiskia Jesús, sekimej ixtlamatkej judíos opeujkej kitlajtolkuepaj Tlajkuiloltin ika hebreo ipan okse tlajtojli: griego. Yejuin onoixmat ken Septuaginta griega. ¿Tleka okichiujkej? Pampa ijkon kinpaleuiskiaj miyekej judíos akin tlajtouayaj griego niman xtlajtouayaj hebreo manemikan nisiuj itech “iYektlajkuilol Dios” (2 Timoteo 3:15).

Septuaginta noijki okinpaleui melak miyekej tlaltikpakchanejkej akin xkatkaj judíos niman tlajtouayaj griego makixmatikan itlamachtiluan Biblia. ¿Kenon? Temachtijketl Wilbert Howard okijkuilo: “Ikipiya kanaj 2,000 xiuitl, san yejuin Biblia kitekitiltiayaj ipan teopan tlen kichiuaya ken Cristo, niman inmisioneros yayaj ipan nochi sinagogas niman ‘kiteititiayaj ika iTlajtol toTajtsin ika Jesús katka Mesías’” (Hechos 17:3, 4; 20:20). Ken okijto Frederick Bruce, se ixtlamatki itech Biblia, yejon se tlen okichiuj ika judíos “maka sa makinekikan kipouaskej Septuaginta”.

Ijkuak inomachtijkauan Jesús kiselijtiayaj amoxtin itech Tlajkuiloltin ika griego, kinkalaktijtiayaj ipan Septuaginta itech Tlajkuiloltin ika hebreo, niman ijkon onochijchiuj nochi Biblia tlen aman tikpiyaj.

VULGATA LATINA

Kanaj trescientos xiuitl sakin ika onochijchiuj nochi Biblia, ixtlamatki itech tlaneltokijli Jerónimo okitlajtolkuep ika latín tlen sakin onoixmat ken Vulgata latina. ¿Tleka nonekiya notlajtolkuepas okse ika latín tla miyek ionkatkaj? Jerónimo kinekiya kiyektlalis “tlen xkuajli okitlajtolkuepkej, itech tlen onopopolojkej niman okitlalilijkej noso okikixtilijkej, maski xnonekiya”, ijkon kijtoua The International Standard Bible Encyclopedia.

Jerónimo okiyektlali miyek itech yejuin tlen xkuajli onkatka. San ika, sakin, Teopan onopopolo itech itlaj tlen melak xkuajli: okijto ika Vulgata latina san yejua Biblia ueliskia nokuiskia, niman ijkon opanok itech melak miyek xiuitl. Vulgata kinpaleuiskia tlaltikpakchanejkej makasikamatikan Biblia, san ika, xyejon okichiuj, pampa sakin miyekej xok kasikamatiyaj latín.

UAJNEJSI OKSEKI TLEN KITLAJTOLKUEPAJ

Itech yejon tonaltin ouajneskej okseki Biblias tlen okitlajtolkuepkej, ken tlen itoka Peshitta siríaca, tlen melak noixmati, tlen ikipiya kanaj 1600 xiuitl ika okis. San ika, san kemach, ikipiya kanaj 600 xiuitl ijkuak melak okiyejyekojkej kichiuaskej itlaj niman ijkon nochimej ueliskej kipouaskej Biblia ika intlajtol.

Ipan Inglaterra, itlamiyan siglo catorce, John Wyclef opeuj kichiua tlen ika kimakixtiskia Biblia itech tlajtoltin tlen xok yakaj kasikamatiya, niman kitlajtolkuepas se ika inglés niman ijkon miyekej ueliskiaj kasikamatiskej. Sakin, pampa Johannes Gutenberg yokichijchiujka kenon totoka nokixtiskej amamej, okichiuj ika akin ixtlamatkej itech Biblia makinchijchiuakan niman makisemoyauakan miyek Biblias ipan miyek tlajtoltin tlen tlajtouayaj Europa.

Ijkuak opeujkej miyekiyaj tlen yokintlajtolkuepkaj ika inglés, akin kintlatlachiliaj amoxtin okijtokej ika xnonekiya maoniakan miyek Biblias ipan san se tlajtojli. San ika, ikipiya kanaj 300 xiuitl, se tlayekanketl itech tlaneltokijli akin ualeua Inglaterra John Lewis okijkuilo: “Tlajtoltin ueuentsintiaj niman xok nasikamatij, yejua ika noneki oksejpa notlachilis tlen yeuejkaui onotlajtolkuep niman ijkon matlajtokan ken tlaltikpakchanejkej tlajtouaj, niman akin kemach noskaltijtokej ueliskej kimasikamatiskej”.

Ipan yejuin tonaltin, akin ixtlamatkej itech Biblia miyek kipiyaj tlen ika oksejpa kintlachiliskej tlen yeuejkaui onotlajtolkuep. Aman melak kuajli kasikamatij tlajtoltin tlen ika onoijkuilo Biblia niman kipiyaj amamej itech Biblia tlen youejkauj onoijkuilojkej tlen ueyi kijtosnekij niman san kemach okinnextijkej. Yejon yotepaleui kuajli makitakan kenon yemelak ijkuiliujtoya Biblia.

Kuakon, melak tepaleui ika onkatij tlen kemach yonotlajtolkuepkej itech Biblia, maski itech seki noneki matotlajpiyakan.a San ika, tla akin oksejpa kitlajtolkuepaj Biblia kinyolmapeua tlasojtlalistli tlen kimachiliaj itech toTajtsin, melak techpaleuis intekiyo.

Tla tikneki tikpouas Biblia ika miyek tlajtoltin ipan Internet, celular noso tableta, xkalaki ipan www.jw.org. Xuiya kampa kijtoua AMATLAJKUILOLTIN > BIBLIA.

a Xkita tlamachtijli “Cómo escoger una buena traducción de la Biblia” tlen tiknextis ipan 1 mayo 2008 itech yejuin revista.

ITOKAYO TOTAJTSIN TLEN CHIPAUAK IPAN BIBLIA

Itokayo toTajtsin tlen chipauak ipan se pitentsin tlajkuilojli itech Septuaginta tlen onkatka ipan itonaluan Jesús

Itokayo toTajtsin tlen chipauak ipan se pitentsin tlajkuilojli itech Septuaginta tlen onkatka ipan itonaluan Jesús.

Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras kikui itokayo toTajtsin tlen chipauak, Jehová, ipan Tlajkuiloltin ika hebreo niman noijki ipan Tlajkuiloltin ika griego. San ika, miyek Biblias tlen aman notekitiltiaj xkikuij itokayo toTajtsin. Kampa yauj itokayo toTajtsin, yejuamej kitlaliaj toTeko. Se itech tlen ika okichiujkej yejuin, kijtouaj sekimej tlajtolkuepkej, yejua ika itokayo toTajtsin, tlen noijkuiloua ika Tetragrámaton (YHWH), xkeman ones ipan Septuaginta griega itech Tlajkuiloltin ika hebreo. ¿Melauak tlen kijtouaj?

Itech xiuitl 1940 niman 1950 ononextijkej seki pitentsitsintin tlajkuiloltin tlen melak youejkaujkej itech Septuaginta tlen ionkatkaj ipan itonaluan Jesús. Yejon tlajkuiloltin kipiyaj itokayo toTajtsin tlen chipauak ijkuiliujtok ika hebreo. Nesi ika akin otlaixkopinkej, okipopolojkej sakin itokayo toTajtsin niman ompa okitlalijkej Kýrios, tlen ika griego kijtosneki “toTeko”. San ika, Traducción del Nuevo Mundo oksejpa kitlalia itokayo toTajtsin kampa noneki onias ipan Tlajkuiloltin.

¿YOKIPATLAKEJ TLEN KIJTOUA BIBLIA?

Amoxtli Isaías ipan tlajkuilolamatl itech mar Muerto

Amoxtli Isaías ipan tlajkuilolamatl itech mar Muerto tlen kipiya 2,000 xiuitl ika youejkauj. San noijki kijtoua ken Biblia tlen tikpiyaj aman.

Akin okixkopinkej Biblia onopopolojkej, yejon melauak. San ika, nion se itech tlen onopopolojkej okijtlako Biblia. “Xonka nion se tlamachtijli tlen ueyi kijtosneki ipan intlaneltokil akin kichiuaj ken Cristo tlen manokixti itech yejon tlaxeloltin tlen nonemilia ika okipatlakej” (Our Bible and the Ancient Manuscripts).

Judíos akin okixkopinkej Biblia yejuamej akin xsajnoye onopopolojkej. “Tlajkuilojkej judíos akin onenkej ipan kachtopa siglos ijkuak nemiyaj akin kichiuaj ken Cristo, okixkopinkej sejpa niman oksejpa Biblia itech hebreo ijkon ken ualijkuiliujtiaya” (Second Thoughts on the Dead Sea Scrolls).

Se neskayotl, se tlajkuilolamatl itech Isaías tlen ononexti intech Tlajkuilolamamej itech mar Muerto melak youejkauj kanaj mil xiuitl xijkon ken tlajkuiloltin tlen hasta ijkuakon nopiayaj. ¿Tlenon nesi ijkuak noita iuan tlajkuiloltin tlen aman onkatij? “San melak kemantika yonotlalili noso yonokixtili se tlajtojli” (The Book. A History of the Bible).

Itech tlen onopopolojkej akin okixkopinkej Biblia pampa xmelak okitlajpixkej ken okimejkuanijkej letras niman tlajtoltin, aman ueli noitaj niman xouijtika noyektlaliaj. “Itech amoxtin ipan tlaltikpaktli tlen yeuejkaui onoijkuilojkej, xonka nion se tlen makipiya miyek tlen makiteititi ika melauak tlen kijtoua, ijkon ken kipiya Nuevo Testamento” (The Book. A History of the Bible).

“Akin tlaneltokaj niman kinmajmana yejuin, uelis kuajli kimatstoskej ika kachtopa tlajkuiloltin itech Biblia ika papiro tlen ualeuaj Egipto san noijki kijtoua ken tlen aman tikinpiyaj, niman yomakiskej itech kampa noijkuilouayaj niman itech miyek imprentas tlen onka Europa” (The Book. A History of the Bible).

Kuakon, ¿yokipatlakej tlen kijtoua Biblia? Kuajli matikmatstokan ika ka.

    Amatlajkuiloltin ika Náhuatl de Guerrero (2006-2025)
    Nikisas
    Nikalakis ika nocuenta
    • náhuatl de guerrero
    • Xtetitlanili
    • Ken tikneki manesi
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ken noneki notekitiltis
    • Ken notlajpiyaj modatos
    • Xpatla ken notekitiltiaj modatos
    • JW.ORG
    • Nikalakis ika nocuenta
    Xtetitlanili