“Jehová makiteochiua nochi tlen yotiknemili tikchiuas”
“Xnexti kualtsin yolpakilistli itech Jehová, niman yejua mitsmakas tlen kineki moyojlo” (SAL. 37:4).
1. a) ¿Tlenon noneki kinemiliskej kichiuaskej telpokamej ika tlayekapan? b) ¿Tleka xkipiya ika nomojtiskej? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).
TELPOCHTLI, tikmatstokej ika tikasikamati ika noneki kuajli tiknemilis kanon tias tonpaxalos ijkuak ok xitoneua. Tonemilis yeskia kentla kanaj tonpaxalos, niman ijkuak titelpokamej ijkuakon noneki tiknemiliskej kanon tiaskej. Melauak, tiknemilis tlenon tikchiuas tlayekapan uelis tikmachilis ouijtika. Se tokniuj ichpochtli itoka Heather kijtoua: “Nechmojtia niknemilis tlen nikchiuas ipan nochi nonemilis”. Tla tejua noijki ijkon timomachilia, xkilnamiki tlen Jehová mitsijlia: “Maka xmojkamiki, pampa nejua nimoTajtsin. Nejua nimitsyolchikauas, kema, nejua nimitspaleuis” (Is. 41:10).
2. ¿Kenon tikmati ika Jehová kineki xyolpaki ipan monemilis ika tlayekapan?
2 Jehová mitsyolchikaua xnemili ika tlamachilistli tlen tikchiuas ika tlayekapan (Ecl. 12:1; Mat. 6:20). Yejua kineki ika tejua xyolpaki. Uelis tikitas ika yejuin melauak ipampa tlen tikita, tlen tijkaki niman nochi tlen tikuelilia tlen melak kualtsin yokichijchiuj. Xtlanemili noijki itech kenon techtlajpiya yejua niman techmachtia melak kuajli matinemikan. Xnemili itech tlen kimijlia akin kimapeuaj itlajtolpaleuilisuan: “Onenkitlapejpenijkej tlen xnechyolpaktia”. Noijki kijtoua: “¡Xkitakan! Notekipanojkauan pakiskej, san ika, nemejuamej nenpinauiskej. ¡Xkitakan! Notekipanojkauan tsajtsiskej ika pakilistli pampa kuajli onias inyojlo” (Is. 65:12-14). Ijkuak ika tlamachilistli tiktlapejpeniaj tlen tikchiuaskej ipan tonemilis, tikueyichiuaj Jehová (Prov. 27:11).
TLEN UELIS TIKNEMILIS TIKCHIUAS TLEN MITSYOLPAKTIS
3. ¿Tlenon mitsijlia Jehová xchiua?
3 ¿Tlenon mitsijlia Jehová xnemili tikchiuas? Xnemili yejuin. ToTajtsin okinchijchiuj yolkamej mapaktokan san ika tlen kikuaskej, tlen koniskej niman kinpiyaskej inkoneuan. San ika, tejuamej otexchijchiuj ika matechyolpakti tlen melak ueyi kijtosneki, ken tikixmatiskej niman tiktekichiuiliskej nochipa (Sal. 128:1; Mat. 5:3). Biblia kijtoua ika toTajtsin, yejua “kitemaka [...] tetlajsojtlalistli”, “paktika” niman okinchijchiuj tlaltikpakchanejkej ken “itlachialis” (2 Cor. 13:11; 1 Tim. 1:11; Gén. 1:27). Yejuin kijtosneki ika tiyolpakis tla tikixkopina toTajtsin. Biblia kijtoua: “Más paki on yejuan kitemaka xken on yejuan kiselia” (Hech. 20:35). ¿Kemantika yotikmachili ika ijkon? Yejuin yemelak ijkon panoua ipan tonemilis. Ika yejon, Jehová kineki ika tlen tiknemilis tikchiuas, mateititi ika tiktlasojtla yejua niman oksekimej (xpoua Mateo 22:36-39).
4, 5. ¿Tlenon okiyolpakti Jesús?
4 Jesucristo okintlalili se kuajli neskayotl telpokamej. Ijkuak san konetl katka, nauiltiaya niman noyolpaktiaya. Ken kijtoua itlajtol toTajtsin, onka “ijkuak tiuetskas” niman “ijkuak timijtotis” (Ecl. 3:4). San ika, Jesús noijki onomachti iTlajtol iTajtsin tlen okichiuj kuajli manouika iuan. Ijkuak kipiaya 12 xiuitl, tlamachtijkej ipan teopan melak otlamojkaitakej itech ken “kuajli itlamatkilis yejuan ika tenankiliaya” itech tlamachtijli tlen ualeua itech toTajtsin (Luc. 2:42, 46, 47).
5 Ijkuak Jesús yonoskaltijka, yolpakiya pampa kichiuaya tlen toTajtsin kinekiya. Se neskayotl, ipampa tlen iTajtsin kinekiya yejua okijto: “Nikinmachiltis on mayankej tlakamej on kuajli temachtilistli” niman “nikimpaktis on yejuan noyolajmanaj” (Luc. 4:18). Ipan Salmo 40:8 kijtoua kenon nomachiliaya Jesús: “Nikchiuas tlen tejua tikneki, noTajtsin, melak nechyolpaktia”. Yejua kuelitaya kinmachtis oksekimej itech iTajtsin iluikakchane (xpoua Lucas 10:21). Se tonajli, ijkuak yokimachtijka se siuatl kenon kiueyichiuas toTajtsin, okimijli inomachtijkauan: “Ijkuak nikchiua tlen kineki on yejuan onechajtitlan [...], in tekitl sa no ijki ken notlakual” (Juan 4:31-34). Kiteititis itlasojtlalis ipampa Jehová niman ipampa oksekimej, okichiuj ika Jesús mayolpaki. Tejua noijki uelis mitsyolpaktis yejon.
6. ¿Tleka kuajli yeskia tla tikijlia tlen tiknemilia tikchiuas se tokniuj akin youejkauj kitekichiuilia Jehová?
6 Miyekej tokniuan onochiujkej precursores ijkuak telpokamej katkaj, niman yejuin yokinpaleui mayolpakikan. ¿Tleka xtikijlia se itech yejuin tokniuan tlen tiknemilia tikchiuas ipan monemilis? Proverbios 15:22 kijtoua ika tlen se kinemilia kichiuas, kuajli onkisas tla kintlajtoltia oksekimej. Tikmatij ika yejuin tokniuan mitsijliskej ika chikauak tiktekichiuilis toTajtsin mitsmachtis miyek tlen mitspaleuis ipan nochi monemilis. Itaj Jesús okimachti miyek ijkuak onen iluikak. San ika, xonotelti ika nomachtis ijkuak otenojnots ipan tlaltikpaktli. Se neskayotl, okitak ika kiyolpaktiaya ijkuak tlen kinmachtiaya tlaltikpakchanejkej ajsiya ipan inyojlo, niman noijki yolmelajkanemis ijkuak kixnamikiya tlatlatalistin (xpoua Isaías 50:4;a Heb. 5:8; 12:2). ¿Tleka tla tiktekichiuilia chikauak toTajtsin kichiuas xyolpaki? Matikitakan.
TLEKA TECHYOLPAJTIA TITEMACHTISKEJ
7. ¿Tleka miyekej telpokamej kuelitaj temachtiskej?
7 Jesús okijto: “Xuiyan [...] xkinmachtikan nochimej on tlakamej para [...] no nonomachtijkauan yeskej” (Mat. 28:19, 20). Tla tiknemilia tikchiuas yejuin tekitl, melak tiyolpakis niman tikchiuas makiseli ueyilistli toTajtsin. Kema, ijkon ken panoua itech nochi, noneki panos seki tonaltin niman ijkon melak tiuelis. Xtlanemili itech tlen okijto san kemach se tokniuj itoka Timothy, akin onochiuj precursor ijkuak telpochtli katka: “Nikuelita chikauak niktekichiuilis Jehová pampa ijkon nikititia ika niktlasojtla. Ijkuak kemach nipeuaya, xakaj ouel opeuj nikmachtia itech Biblia. San ika, sakin oniaj oksekan kampa opeuj nikinmachtia miyekej itech Biblia ijkuak xinikpiaya ompa nion se metstli. Se akin nikmachtiaya opeuj yauj ipan tlanechikoltin. Sakin, ome metstli onikseli Tlamachtijli itech Biblia tlen kiseliaj akin Xnonamiktiaj,b niman onechtitlankej oksekan. Ompa opeuj nikinmachtia nauimej itech Biblia. Melak nikuelita nikinmachtis tlaltikpakchanejkej tlen melauak, pampa nikita kenon iespíritu santo toTajtsin kichiua makipatlakan innemilis” (1 Tes. 2:19).
8. ¿Tlenon yokichiujkej sekimej telpokamej niman ijkon tenojnotsaskej chikauak?
8 Sekimej telpokamej yonomachtijkej okse tlajtojli. Se neskayotl, Jacob se tokniuj chanej Norteamérica kijtoua: “Ijkuak nikpiaya chikome xiuitl, miyekej akin inuan ninomachtiaya ualeuayaj Vietnam. Niknekiya nikinnojnotsas itech Jehová, ika yejon, sakin opeuj ninomachtia intlajtol. Ouel oninomachti ijkuak nikitstiaya ome Amatl Tekakistilijketl se ika inglés niman okse ika vietnamita. Noijki opeuj ninouika iuan tokniuan itech se tlanechikojli vietnamita tlen nokauaya nisiuj nochan. Ijkuak onikpix 18 xiuitl, oninochiuj precursor. Sakin onikseli Tlamachtijli itech Biblia tlen kiseliaj akin Xnonamiktiaj. Yejuin tlamachtijli onechyektlali itech nochi tlen nikchiua ipan grupo vietnamita kampa nitlapaleuiya ken precursor niman san nejua nitlayekanketl. Miyekej akin tlajtouaj vietnamita melak tlamojkaitaj ika yoninomachti intlajtol. Nechnotsaj inchan, niman miyekpa peua nikinmachtia itech Biblia. Sekimej yonoapolaktijkej” (xkita noijki Hechos 2:7, 8).
9. ¿Tlenon mitsmachtis ijkuak tikchiuas tekitl ika tikinmachtis oksekimej?
9 Tekitl ika tikinmachtis oksekimej uelis mitsmachtis miyek. Se neskayotl, mitsmachtis xmochiua se kuajli tekitketl, kuajli manasikamati tlen tikteijlia, maka timomojtis itech tlen tikchiuas niman titetlakaitas ijkuak titenotsas (Prov. 21:5; 2 Tim. 2:24). Noijki, yejuin tekitl kichiua xyolpaki pampa mitspaleuis kuajli xkixmati tlen kijtoua Biblia itech tlen tikneltoka, niman timomachtis titekitis nisiuj iuan Jehová (1 Cor. 3:9).
10. ¿Tleka uelis tiyolpakis tla titemachtia itech Biblia maski xmiyekej mitskakij kampa tichanti?
10 ¿Niman tla tichanti kampa xmiyekej kinekij mitskakiskej ijkuak titenojnotsa? Maski ijkon, titemachtis itech Biblia uelis kichiuas xyolpaki. ¿Tleka? Pampa tinochimej ipan tlanechikojli topaleuiyaj niman ijkon tikinnextiskej tlaltikpakchanejkej akin kipiyaj kuajli inyojlo. Maski san se tokniuj kinextis yakaj akin kinekis kikakis tlen melauak, tinochimej titlapaleuiyaj ijkuak notejtemouaj niman tinochimej tipakij. Se neskayotl se tokniuj itoka Brandon opanok chikome xiuitl tlapaleuijtoya ken precursor kampa xmiyekej kinekiyaj kikakiskej kuajli tlajtoltin itech tekiuajyotl. Yejua kijtoua: “Nikuelita nitenojnotsas, pampa yejon tlen Jehová techtlajtlanilia matikchiuakan. Opeuj nitekiti ken precursor ijkuak onitlan 12 xiuitl ika ninomachtia. Nikuelita nikinyolchikauas telpokamej ipan tlanechikojli niman nikitas kenon noskaltiaj ipan tlen melauak. Sakin ijkuak yonikseli Tlamachtijli itech Biblia tlen kiseliaj akin Xnonamiktiaj, onechtitlankej manitlapaleuiti oksekan ken precursor. Maski ok xakaj nikpaleuiya manoapolakti, oksekimej tokniuan kema. Melak nipaki pampa oniknemili niktekichiuilis chikauak toTajtsin ipan tekitl ika tikinmachtis oksekimej (Ecl. 11:6).
TLEN OKSEKI MITSKAUILIS TIKCHIUAS
11. ¿Ipan tlenon okseki kitekichiuiliaj toTajtsin miyekej telpokamej?
11 Onka miyek ken uelis tiktekichiuilis chikauak Jehová. Se neskayotl, miyekej telpokamej tlapaleuiyaj kampa nochijchiuaj kaltin kampa noueyichiua Jehová. Noneki nochijchiuaskej melak miyek Kaltin kampa Tosentlaliaj. Titekitis kampa nochijchiuaj noijki ijkon tiktekichiuilis toTajtsin niman tikchiua makiseli ueyilistli, niman uelis mitsyolpaktis. Ijkon ken ipan okseki kampa uelis tiktekichiuilis Jehová, tinemis iuan tokniuan kichiuas xyolpaki. Titlapaleuis manochijchiuakan kaltin kampa kitekichiuiliskej toTajtsin uelis mitsmachtis miyek tlemach, ken titekitis ken kinamiki, timochiuas kuajli tekitketl niman timasikamatis iuan akin kiyekanaj tekitl.
Akin chikauak kitekichiuiliaj toTajtsin kiseliaj miyek tlateochiualistin. (Xkita párrafos 11-13).
12. ¿Tlenon okseki mitskauilis tikchiuas tla titekiti ken precursor?
12 Se tokniuj itoka Kevin kijtoua: “Ijkuak nikonetl katka, niknekiya ika se tonajli niktekichiuilis chikauak Jehová. Ouel oninochiuj precursor ijkuak nikpiaya 19 xiuitl. Nitekitiya san seki tonaltin iuan se tokniuj akin kalchijchiujketl katka, niman ijkon niknextis tlen ika ninopanoltis. Oninomachti nikinkuatsakuas kaltin, niktlalis ventanas niman puertas. Ome xiuitl sakin, nitepaleuijtinemiya kampa oksejpa kinchijchiuaj Kaltin kampa Tosentlaliaj niman inkaluan tokniuan pampa okimijtlako se ajakakiyaujtli. Ijkuak onijkak ika Sudáfrica melak nonekiyaj akin tlapaleuiskej ika kinchijchiuaskej kaltin, oniktemilti tlen notlajtlani niman onechnotskej manitlapaleuiti. Ipan África, seki semanas nitlapaleuiya nochijchiua se kajli kampa tosentlaliaj niman sakin niauj nontlapaleuiya kampa nochijchiua okse. Akin titekitij ipan se grupo tlen kinchijchiua kaltin kampa tosentlaliaj, tiyeskiaj kentla se familia. San sekan tichantij, tomachtiaj san sekan Biblia niman san sekan titekitij. Noijki nikuelita nontenojnotsas imiuan tokniuan akin chantij kampa titlapaleuiyaj nochi semanas. Tlen oniknemili nikchiuas ijkuak nipitentsin katka, yokichiuj melak maniyolpaki hasta ken nion xniknemiliaya”.
13. ¿Tleka Betel kichiua mayolpakikan telpokamej akin ompa tlapaleuiyaj?
13 Miyekej tokniuan akin okinemilijkej nochiuaskej precursores aman nemij ipan Betel. Titlapaleuis Betel melak mitsyolpaktis, pampa nochi tlen nochiua ompa nochiua ipampa Jehová. Noijki nochimej tokniuan akin tlapaleuiyaj ipan Betel, tlapaleuiyaj ika nochimej makiselikan tlamachtijli tlen ualeua itech toTajtsin. Se betelita itoka Dustin kijtoua: “Ijkuak nikpiaya chiknaui xiuitl, oniknemili chikauak niktekichiuilis toTajtsin. Opeuj nitekiti ken precursor ijkuak otlan 12 xiuitl ika ninomachtia. Se xiuitl uan tlajko sakin, onechnotskej maniuiya Betel. Nikan oninomachti kenon nitekitis ipan imprenta niman kenon nikinchijchiuas programas tlen ika tekitij computadoras. Akin titlapaleuiyaj Betel nimantsin tikmatij kenon ueyiya tekitl tlen nochiua ipan nochi tlaltikpaktli, niman yejuin melak nikuelita. Nikuelita ninemis Betel pampa ika tekitl tlen tikchiuaj tikinpaleuiyaj tlaltikpakchanejkej manouikakan iuan Jehová”.
¿TLENON TIKNEMILIS TIKCHIUAS TEJUA IKA TLAYEKAPAN?
14. ¿Kenon uelis timoyektlalis niman ijkon chikauak tiktekichiuilis Jehová?
14 ¿Kenon uelis timoyektlalis niman ijkon chikauak tiktekichiuilis Jehová? Kachtopa, melak noneki xmochikaua tikpiyas kualneskayomej. Yejuin mitspaleuis melak kuajli xtekichiuili Jehová. Ika yejon, xmomachti itlajtol toTajtsin mojmostla, kuajli xtlanemili itech tlen kijtoua niman xmokojtili tikijtos tlen tikneltoka ijkuak titlanankilis ipan tlanechikojli. Ijkuak ok tinemis ipan kaltlamachtijli, uelis timomachtis niman tikyektlalis ken kuajli titenojnotsas. Xmomachti kenon tikteititis ika timajmana inpampa tlaltikpakchanejkej ijkuak tikintlajtoltis ika tlakaitalistli tlen kinemiliaj niman ika tijkakis ken mitsnankiliaj. Noijki uelis titlapaleuis ika tekitl ijkuak nochipaua niman noyektlalia Kajli kampa Tosentlaliaj. Jehová kuelita kintekitiltis akin yolyemankej niman kinektokej tlapaleuiskej (xpoua Salmo 110:3;c Hech. 6:1-3). Pablo itlatitlankauj Cristo, okinots Timoteo manochiua misionero pampa “tokniuan [...] kuajli kitlakaitayaj” (Hech. 16:1-5).
15. ¿Tlenon uelis tikchiuas niman ijkon tiuelis itlaj tlen ika timopanoltis?
15 Akin chikauak kitekichiuiliaj toTajtsin noneki kichiuaskej se tekitl tlen ika nopanoltiskej (Hech. 18:2, 3). Tejua kanaj uelis timomachtis se tekitl tlen xuejkaui tlen mitspaleuis tiknextis se tekitl kampa titekitis san seki tonaltin kampa tichanti. Xtlajtolti tokniuj tlayekanketl ipan circuito niman oksekimej tokniuan precursores tlen tekitl mitspaleuis timochiuas precursor. Biblia noijki kijtoua: “Xtlaneltoka itech Jehová ipan nochi tlen tikchiuas, niman nochi tlen yotiknemili tikchiuas kuajli onkisas” (Prov. 16:3; 20:18).
16. ¿Itech tlenon mitspaleuis ika tlayekapan tla chikauak tiktekichiuilia toTajtsin ijkuak titelpochtli?
16 Uelis kuajli tikmatstos ika Jehová kineki xyolpaki ika tlayekapan (xpoua 1 Timoteo 6:18, 19). Ijkuak chikauak tiktekichiuilia toTajtsin, uejkaujtipan tipanoua iuan oksekimej akin noijki chikauak kitekichiuiliaj toTajtsin. Yejuin mitspaleuis machikaui motlaneltokil. Miyekej yokitakej ika chikauak kitekichiuiliskej Jehová ijkuak telpokamej katkaj, yokinpaleui ipan innamiktilis. Miyekpa akin onochiujkej precursores ijkuak xinonamiktiayaj ok uelij kichiuaj iuan imixnamik ijkuak yononamiktijkej (Rom. 16:3, 4).
17, 18. ¿Tleka tlen tiknemilia tikchiuas teititia tlen onka ipan moyojlo?
17 Tlen tiknemiliaj tikchiuaskej teititia tlen tikpiyaj ipan toyojlo. Salmo 20:4 kijtoua itech Jehová: “Mamitsmaka yejua tlen kineki moyojlo niman makichiua kuajli xkisati itech nochi tlen tiknemilia tikchiuas”. Kuakon xnemili tlenon tikneki tikchiuas ika monemilis, itech tlen Jehová kichiujtika ipan yejuin tonajli niman itech tlenon uelis tikchiuas ipan itekiyo. Sakin xnemili tikchiuas tlen kiyolpaktia Jehová.
18 Tiktekichiuilis nochi kech tiuelis toTajtsin kichiuas melak xyolpaki, pampa tijkuis monemilis ika tikueyichiuas. Kema, “xnexti kualtsin yolpakilistli itech Jehová, niman yejua mitsmakas tlen kineki moyojlo” (Sal. 37:4).
a Isaías 50:4: “Ueyixtika toTeko Jehová melak kuajli yonechmachti kuajli manitlajto, niman ijkon manikmati kenon niknankilis akin yosiauj ika se kuajli tlajtojli. Yejua nechtlachialtia mojmostla; yejua kitlachialtia nonakas niman ijkon manitlakaki ken akin yokinmachtijkej”.
b Yejuin onopatlak ika Tlamachtijli tlen kiseliaj Akin Tenojnotsaj itech iTekiuajyo toTajtsin.
c Salmo 110:3: “Mokalpan notemakas ika nochi iyojlo ipan tonajli ijkuak titlaixnamikis. Tejua tikinpiya telpokamej akin mitspaleuiskej tlen tsotlanij niman chipaujkej ken ajuaxtli tlen onka ijkuak uajtlanestiuj”.