TLAMACHTIJLI 51
TLAKUIKAJLI 3 Titokojtilis niman titotlamachialis
Jehová kimatstika kechpa yotichokakej
“Tikmati keskipa yonichokak. ¿Tlen xtikijkuilojtiu ipan moamamox?” (SAL. 56:8).
TLAJTOS ITECH:
Ika Jehová kimatstika ken tomachiliaj ijkuak titlajyouiyaj, techajsikamati niman techyolseuiya.
1, 2. ¿Tleka kemantika tichokaj?
TINOCHIMEJ tichokanij. Kemantika tichokaj pampa itlaj techyolpaktia noso pampa tikilnamikij itlaj tlen kualtsin topan onochiuj. Noijki, kemantika tichokaj pampa tipakij ijkuak uajnemi se tokoneuj noso ijkuak tikitaj se toamigo akin melak youejkauj xok tikitayaj.
2 San ika, miyekpa tichokaj pampa toyolkokouaj. Kanaj pampa yakaj techkajkayaua, pampa melak tikualoj noso pampa miki yakaj akin melak tiktlasojtlaj. Ijkuak ijkon topan panoua kanaj melak toyolkokouaj niman tomachiliaj ijkon ken Jeremías onomachili ijkuak babilonios okixoxotonijkej Jerusalén. Yejuin teotlajtoketl okijto: “Machisti nixayo notlaloua hasta kenon atl de sen río […]. Sanoyej nichoka niman xueli ninoyoltlalia” (Lam. 3:48, 49).
3. ¿Kenon nomachilia Jehová ijkuak titlajyouiyaj? (Isaías 63:9).
3 Jehová kimatstika kechpa yotichokakej. Ipan Biblia techijlia ika yejua kita ijkuak titlajyouiyaj niman ika techkaki ijkuak tiktlajtlaniliaj matechpaleui (Sal. 34:15). Niman xsan yejon, yejua nimantsin kita kenon techyolseuis, Jehová se toTaj akin melak techtlasojtla niman melak noyolkokoua ijkuak kita ika tejuamej tichokaj (xpoua Isaías 63:9).
4. ¿Itech akinomej titlajtoskej, niman tlenon techititiaj itech Jehová?
4 Ipan Biblia, tikitaj kenon Jehová okinpaleui itekipanojkauan akin ochokakej. San matikonteneuakan Ana, David niman tekiuaj Ezequías. Tikitaskej tlenon okinchoktij niman kenon okinpaleui Jehová. Noijki tikitaskej kenon yejuin uelis techyolseuis tla tichokaj pampa itlaj techajmana, pampa yakaj techkajkayaua noso pampa xok tikmatij tlenon tikchiuaskej.
IJKUAK TIAJMANKACHOKAS
5. ¿Kenon nomachiliaya Ana?
5 Ana miyekpa ochokak. Iueuentsin kipiaya okse isiuauj akin itoka katka Peniná, yejua melak kitlauelitaya Ana niman kichiuiliaya tlen xkuajli. Biblia kijtoua ika Ana xueliya kinpiaya ikoneuan, san ika, Peniná kema (1 Sam. 1:1, 2). Ika yejon, Peniná miyekpa kipijpinaujtiaya Ana. Tla tejua ijkon mopan panoskia, ¿kenon timomachiliskia? Ana sajnoye najmanaya, “chokaya niman hasta xtlakuaya” (1 Sam. 1:6, 7, 10).
6. ¿Tlenon okipaleui Ana mayolseui?
6 Matikitakan tlenon okipaleui Ana mayolseui. Yejua oyaj tabernáculo kampa kiueyichiuayaj toTajtsin. Niman ijkuak ompa nemiya, “ika ichokilis niman ikan miyek ajmantli opeu kichiua oración”. Okitlajtlanili toTajtsin makita kenon yejua melak tlajyouijtoya (1 Sam. 1:10b, 11). Ana okijli Jehová nochi tlen yejua kimachiliaya. San xkonnemili kenon onomachili Jehová ijkuak okitak kenon melak najmantoya ikoneuj.
7. ¿Kenon onomachili Ana sakin ika yokijlijka Jehová nochi tlen kimachiliaya?
7 Sakin ika Ana yokijlijka Jehová nochi tlen kimachiliaya niman ika yokikakka nochi tlen yokijlijka teopixki Elí, Biblia kijtoua ika “onokuep kampa oualeuj, niman otlakua. Niman xokaman onajman” (1 Sam. 1:17, 18). Maski xnimantsin opopoliuj nochi tlen kajmanaya, Ana oyolseuj pampa okijli Jehová nochi tlen kajmanaya. Niman Jehová okitak kenon najmanaya, kuajli okikak niman sakin okichiuj makinpiya ikoneuan (1 Sam. 1:19, 20; 2:21).
8, 9. ¿Tleka noneki nochipa tiaskej tlanechikoltin? (Hebreos 10:24, 25; noijki xkita tlaixkopinajli).
8 Tlen tiuelij. Tla tejua melak timajmana noso tichoka pampa yomik se mochanejkauj noso se moamigo, kanaj tiknekiskia san moselti tinemis, san ika, mitspaleuis tla tikchiua ken Ana. Yejua oyaj ipan tabernáculo, niman ompa Jehová okiyolseui. Tla tejua tikmachilia ika xok tikojtik noso melak timajmana, xuiya tlanechikoltin pampa ompa mitsyolseuis Jehová (xpoua Hebreos 10:24, 25). Ompa tikinkakij seki tlaxeloltin tlen techyolchikauaj niman tlen techpaleuiyaj maka sa matiknemilikan tlen techajmana. Niman yejon techpaleuis kuajli matomachilikan maski xnimantsin popoliuis tlen techajmantika.
9 ¿Kenon más techpaleuiyaj totlanechikoluan? Ompa, tokniuan techyolseuiyaj niman techititiaj ika melak techtlasojtlaj, niman yejon techpaleuiya kuajli matomachilikan (1 Tes. 5:11, 14). Matikitakan tlen okijto se precursor especial akin omik isiuatsin, yejua okijto: “Pampa melak niktemoua nosiuatsin, kemantika nikneki san noselti ninemis niman nichokas. San ika, nochipa niauj tlanechikoltin pampa yejon tlen nechpaleuiya. Ken tlanankiliaj tokniuan niman tlen nechijliaj melak nechyolchikaua. Kemantika ijkuak niauj, melak ninajmantiuj, san ika, ijkuak ompa najsi, hasta niuajyolseui”. Ijkuak tiauej tlanechikoltin, Jehová kintekitiltia tokniuan niman ijkon techpaleuis.
Tokniuan techyolseuiyaj. (Xkimita párrafos 8 niman 9).
10. ¿Tlenon techmachtia tlen okichiuj Ana?
10 Ana oyolseuj ijkuak okijli Jehová nochi tlen kimachiliaya. Tejua noijki uelis tikijlis Jehová nochi tlen mitsyolpajsoloua, niman kuajli xmatsto ika yejua mitskakis (1 Pedro 5:7). Se tokniuj siuatl techijlia kenon onomachili ijkuak sekimej tlachtekkej okimiktijkej iueuentsin, yejua kijtoua: “Melak oninoyolkoko niman niknemiliaya ika xok keman ueliskia niyolpakis”. San ika ¿tlenon okipaleui oksejpa kuajli manomachili? Yejua kijtoua: “Ijkuak niknotsaya noTajtsin Jehová nochipa nikmachiliaya kenon nechyolseuiaya niman nechyolchikauaya. Maski kemantika xnikmatiya kenon nikijlis ken ninomachiliaya, yejua nechajsikamatiya. Ijkuak xnikmatiya tlenon nikchiuas, pampa melak ninajmanaya, niktlajtlaniliaya manechpaleui”. Ijkuak tikijlis Jehová nochi tlen tikmachilia, kuajli xmatsto ika yejua mitsajsikamati niman noijki noyolkokoua. Maski kanaj tlen mitsyolkokoua xpopoliuis, Jehová uelis mitsyolseuis niman mitspaleuis maka melak xmoyolkoko (Sal. 94:19; Filip. 4:6, 7). Niman mitsteochiuas pampa titlaxikoua (Heb. 11:6).
IJKUAK TICHOKAS PAMPA YAKAJ OMITSKAJKAYAUJ
11. ¿Kenon onomachili David ijkuak kichiuiliayaj tlen xkuajli?
11 ¿Tleka David miyekpa ochokak? Ipampa miyek tlen okixnamik. Miyekej kitlauelitayaj, sekimej ichanejkauan niman iamigos okikajkayaujkej niman hasta kinekiyaj kichiuiliskej tlen xkuajli (1 Sam. 19:10, 11; 2 Sam. 15:10-14, 30). Sejpatsin, yejua okijkuilo: “Yonisiau ika nichoka. Cada yeuajli sanoyej nichoka hasta nikapaloua nokuejton”. Yejua ijkon onomachili pampa miyekej kitlauelitayaj (Sal. 6:6, 7). Nochi tlen kichiuiliayaj David melak kiyolkokouaya niman kichoktiaya.
12. Ijkon ken kijtoua Salmo 56:8, ¿tlenon kuajli kimatstoya David?
12 Maski David miyek tlen okixnamik, yejua kuajli kimatstoya ika Jehová kitlasojtlaya pampa yejua okijkuilo: “ToTEKO yokak ken nichokistsijtsiknoua” (Sal. 6:8). Niman noijki okijkuilo tlen nestika ipan Salmo 56:8 (xpoua). Yejuin tlen okijkuilo David, techititia ika Jehová melak techtlasojtla niman najmana ipampa ken tomachiliaj. David okijto ika Jehová kentla kisentlalijtoskia nochi ixayo ipan se atekomatl noso kijkuilojtiaskia ipan amoxtli. David kuajli kimatstoya ika Jehová xsan kilnamiktoya nochi tlen ipan onochiuj, yejua kuajli kimatstoya kenon tlajyouijtoya.
13. ¿Tlenon uelis techyolseuis tla kemantika yakaj techyolkokoua noso techkajkayaua? (Noijki xkita tlaixkopinajli).
13 Tlen tiuelij. Matikitakan tlenon uelis mitsyolseuis tla omitskajkayauj yakaj akin melak tiktlasojtla. Kanaj melak timoyolkokoua pampa moixnamik noso yakaj akin iuan timonamiktiskia omitskajkayauj noso kanaj pampa yakaj akin melak tiktlasojtla okitlalkaui Jehová. Se tokniuj okijto kenon onomachili ijkuak isiuauj okikajkayauj niman okikauj, yejua kijtoua: “Xok nikmatiya tlenon nikchiuas, xueliya nikneltokaya. Melak oninajman niman melak onikualan, nikmachiliaya ika semi xtlaj ika nitepaleui”. Tla ijkon mopan nochiujtok, xkilnamiki ika Jehová xkeman mitstlalkauis. Tokniuj okijto: “Sekimej uelis techkauaskej, san ika, Jehová xkeman techkauas pampa yejua toTepetlauj, yejua xkeman kintlalkauis akin itech melajkanemij” (Sal. 37:28). Xkilnamiki ika Jehová melak mitstlasojtla. Kanaj melak yotitlajyoui, san ika, yejon xkijtosneki tla Jehová xnajmana mopampa (Rom. 8:38, 39). Maski sekimej mitschiuiliaj tlen xkuajli, kuajli xmatsto ika Jehová mitspaleuis.
Ipan amoxtli Salmos kijtoua ika Jehová nemi nisiuj intech akin najmanaj. (Xkita párrafo 13).
14. ¿Tlenon techijlia Salmo 34:18?
14 Tla yakaj omitskajkayauj, noijki uelis mitspaleuis tlen okijto David ipan Salmo 34:18 (xpoua). Se diccionario kijtoua ika ijkuak nikan noteneua “on yejuan sanoyej noyolkokouaj”, noijki uelis notlajtolkuepas ken “xok kipiyas yakaj akin makinpaleui”. San ika, ipan yejuin tlaxelojli kijtoua ika Jehová “nemi nisiu itech akin noyolkokojtokej” pampa kanaj yokinkajkayaujkej noso yokinyolkokojkej. Jehová ken se tajtli akin nimantsin kinapaloua niman kiyolseuiya ikoneuj. Yejua techajsikamati ijkuak titlajyouijtokej niman kineki nimantsin techpaleuis. Niman xsan yejon, Jehová yotechijli miyek tlen kualtsin techmakas ika tlayekapan, tlen techpaleuiya matitlaxikokan maski tikixnamikij miyek tlen ouijtika (Is. 65:17).
IJKUAK TICHOKAS PAMPA TIKUALO
15. ¿Tleka melak ochokak tekiuaj Ezequías?
15 Tekiuaj Ezequías, akin tekiuajtitoya Judá, okajsik se kokolistli ijkuak kipiaya 39 xiuitl. Kuakon, itechkopa teotlajtojketl Isaías, Jehová okijli ika mikiskia (2 Rey. 20:1). Nesiya ika Ezequías xok pajtiskia, yejon melak okichokti niman okitlajtlanili Jehová makipaleui (2 Rey. 20:2, 3).
16. ¿Tlenon okichiuj Jehová ipampa Ezequías?
16 Ijkuak Jehová okikak Ezequías niman okitak kenon chokaya, melak okikneli niman itechkopa Isaías ijkin okijli: “Nejua yonikak moueyikatsajtsilis niman yonikitak mixayo. Nimitspajtis”. Jehová melak okikneli Ezequías niman okijli ika kikauiliskia manemi okseki 15 xiuitl niman ika kimakixtiskia Jerusalén itech asirios (2 Rey. 20:4-6).
17. ¿Kenon techpaleuiya Jehová ijkuak sajnoye tikualoj? (Salmo 41:3; noijki xkimita tlaixkopinaltin).
17 Tlen tiuelij. Tla tejua sajnoye tikualo niman melak yomitschokti mokokolis, xkijli Jehová kenon timomachilia. Biblia kijtoua ika yejua techiknelia niman nochipa techyolseuis ijkuak titlajyouiskej (2 Cor. 1:3, 4). Maski Jehová kanaj xnimantsin techkixtilis tlen techtlajyouiltia, kuajli tikmatstokej ika yejua nochipa techtlajpiyas (xpoua Salmo 41:3). ¿Kenon kichiua? Yejua techmaka iespíritu santo, tlen techkojtilia, techmaka tlamachilistli niman yolseuilistli (Prov. 18:14; Filip. 4:13). Noijki yotechijli ika yejua kinpopolos nochi kokolistin (Is. 33:24).
Jehová technankilia ijkuak tiknotsaj, techmaka kojtilistli, tlamachilistli niman yolseuilistli. (Xkita párrafo 17).
18. ¿Katlejua tlaxelojli omitspaleui ijkuak tikixnamiktoya tlen ouijtika? (Xkita recuadro “Ken techyolseuiya Jehová ijkuak tichokaj”).
18 Ezequías okiyolseui tlen Jehová okijli. Aman, tejuamej noijki uelis techyolseuis tlen kijtoua Biblia. Jehová okichiuj ika ompa manoijkuilo seki tlen uelis techyolchikauas ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika (Rom. 15:4). Matitlajtokan itech se tokniuj siuatl akin chanti África Occidental. Yejua melak najmanaya niman chokaya pampa okijlijkej ika kipiaya cáncer. Tokniuj kijtoua: “Melak nechyolchikaua tlen kijtoua Isaías 26:3. Maski kemantika xueli popoliui tokokolis, yejuin tlaxelojli techititia ika Jehová uelis techyolseuis ijkuak melak tikualoj”. Kanaj tejua noijki tikpiya se tlaxelojli tlen omitspaleui ijkuak xok tikmatiya tlenon tikchiuas.
19. ¿Tlenon tikchiaj ika tlayekapan?
19 Aman tinemij ipan sa itlamiyan tonaltin, ika yejon, melak onka miyek tlen techchoktia. San ika, matikmatstokan ika Jehová kita ijkuak tichokaj niman techajsikamati. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Pampa yejua okitak kenon ochokakej Ana, David niman tekiuaj Ezequías. Jehová kilnamiktok kechpa yotichokakej. Ika yejon, ijkuak timajmanas, xkijli Jehová kenon timomachilia. Maka xkintlalkaui tokniuan akin melak mitstlasojtlaj niman xkita ipan Biblia kenon mitsyolseuiya Jehová. Kuajli xmatsto ika tla titlaxikoua niman timelajkanemi, yejua mitsteochiuas. Sa achijtsin poliui ijkuak Jehová techixayopopouas (Apoc. 21:4). ¡Ipan yenkuik tlaltikpaktli san tipakachokaskej!
TLAKUIKAJLI 4 Jehová notlajpixkauj