BIBLIOTECA IPAN INTERNET Watchtower
Watchtower
BIBLIOTECA IPAN INTERNET
náhuatl de guerrero
  • BIBLIA
  • AMATLAJKUILOLTIN
  • TLANECHIKOLTIN
  • w25 julio págs. 26-30
  • Jehová techpaleuiya matitetlanikan

Xonka video tlen otiktlapejpeni.

Xtechtlapopolui, xueli tlapoui video.

  • Jehová techpaleuiya matitetlanikan
  • Amatl Tekakistilijketl kiteijlitika iTekiuajyo Jehová (tlen tomachtiaj) 2025
  • Subtítulos
  • Okseki ken yejuin
  • ONECHISKALTIJKEJ AKIN TENOJNOTSAYAJ KEN MISIONEROS
  • ONITLAPALEUITO KAMPA NOYEKANAJ NOCHI SUCURSALES
  • KEN OPEUJ NINOMACHTIA LEYES
  • TIKTLAJTLANIJ MATECHKAUILIKAN MATIKUEYICHIUAKAN JEHOVÁ
  • ¡TLAXTLAUI, JEHOVÁ!
  • Tikinpaleuiyaj tokniuan akin tlajtouaj lengua indígena akin xkinkauiliaj makiueyichiuakan Jehová
    Ken tikintekitiltiaj donaciones
  • San yonikchiuj tlen nonekiya nikchiuas
    Amatl Tekakistilijketl kiteijlitika iTekiuajyo Jehová (tlen tomachtiaj) 2020
Amatl Tekakistilijketl kiteijlitika iTekiuajyo Jehová (tlen tomachtiaj) 2025
w25 julio págs. 26-30
Philip Brumley.

TLAJTOUA ITECH INEMILIS

Jehová techpaleuiya matitetlanikan

OKIJTO PHILIP BRUMLEY

NIKILNAMIKI se jueves 28 de enero de 2010, ijkuakon melak seua katka niman ninemiya ne Estrasburgo (Francia). Maski ompa melak tlakualkan katka, nejua xompa ninemiya tla pampa onipaxaloto, ompa ninemiya imiuan oksekimej tokniuan akin tikimixmatiyaj leyes niman tiaskiaj kampa Tribunal Europeo de Derechos Humanos para tikinpaleuiskej tokniuan. ¿Tleka nonekiya tikinpaleuiskej? Pampa tekiuajkej de Francia kintlajtlanilijtoyaj makitlaxtlauakan impuestos kanaj 64 millones de euros (89 millones de dólares). Tejuamej xompa tinemiyaj pampa tiktekuiliskej yejon tomin, tejuamej más tiknekiyaj kuajli matlajtokan itech Jehová, kuajli makimitakan tokniuan niman noijki para makinkauilikan makiueyichiuakan Jehová. Tlen ompa opanok otechititi ika tiuelij titetlanij pampa techpaleuiya Jehová (1 Sam. 17:47). Manimechonijli tlenon más opanok.

Yejuin opeuj itlamiyan 1990, ijkuak tekiuajkej okichiualtijkej sucursal tlen onka ne Francia makitlaxtlaua impuestos itech donaciones tlen yokiselijkaj ipan 1993 niman 1996. Nochi yejuin otikteijlitoj itech tribunal tlen ompa onka, san ika, xotechpaleuijkej. Oksejpa otikyejyekojkej matechpaleui yejon tribunal, san ika, xokinejkej niman ijkuakon tekiuajkej otechkuilijkej ipantsin 4,500,000 euros (96,000,000 pesos) tlen onkatka ipan icuenta sucursal. Kuakon, aman sa ueliskia techpaleuiskia Tribunal Europeo. San ika, yejuin tribunal otechijli imiuan matosentlalikan iequipo Gobierno para matikitatij se siuatl akin tekitiya ipan Tribunal Europeo niman ijkon san ompa manoyektlali yejon tlauejli achto peuaskia se juicio.

Tiknemiliayaj ika yejon siuatl akin tekitiya ipan tribunal techchiualtiskia matiktlaxtlauakan tlen techtlajtlaniliayaj tekiuajkej niman ijkon noyektlalis yejon tlauejli. San ika, tejuamej tikmatstoya, ika xtikchiujtoskiaj tlen kijtoua Biblia, tla maski san achijtsin tiktlaxtlauaskiaj tlen techtlajtlanilijtoyaj. Tokniuan yokitemakaka yejon tomintsin para kipaleuiskej iTekiuajyo toTajtsin, kuakon yejon tomintsin xintlatki katka tekiuajkej (Mat. 22:21). Maski ijkon, otiajkej kampa otechnots niman ijkon tikititiskej yejon tribunal ika tiktlakaitaj.

Ipan 2010 ijkuak otiajkej Tribunal Europeo de Derechos Humanos.

Otosentlalijkej kampa melak tlakualtsin katka ne Tribunal Europeo. Niman opanok tlen otiknemilijkej: yejon siuatl akin tekiti ipan tribunal otechijli ika iteixpantijkauan Jehová de Francia nonekiya kitlaxtlauaskej maski san seki impuestos. San ika, otikmachilijkej ika nonekiya ijkin tiktlajtoltiskej: “¿Itikmatiya ika Gobierno yotechkuili ipantsin cuatro millones y medio de euros tlen tikpiayaj ipan tocuenta?”.

Yejon siuatl hasta xueliya kineltokaya. Kuakon, otikitakej ika yejua xkimatiya. Ijkuak iequipo Gobierno okijto ika melauak tlen tikijtotoyaj, yejua melak okualan, niman sakin ika okimajuak, okitlamilti reunión. Onikitak ika Jehová melak otechpaleui pampa xtikchiayaj ijkon mapano. Melak otiuajyolpaktiajkej ijkuak otiuajkiskej ipan yejon reunión. ¡Xtiueliyaj tikneltokayaj!

Ipan 30 de junio de 2011, Tribunal Europeo okijto ika xnonekiya tiktlaxtlauaskiaj impuesto. Niman okijli Gobierno ika nonekiya matechkuepilikan totomin niman iuan itlanka. Tlen ompa opanok hasta aman melak kinpaleuijtika tokniuan akin chanti Francia. Yejon tlen otitetlajtoltijkej yeskia ken tetl tlen ika okikuatemotlakej Goliat niman tlen okichiuj matitetlanikan. ¿Tleka? Pampa ijkon ken David okijli Goliat, Jehová techpaleuiya matitetlanikan (1 Sam. 17:​45-47).

Niman xsan ipan yejon tribunal yotitetlankej. Maski akin tlayekanaj ipan religiones, políticos akin melak uejueyixtokej techtlaueltokaj, yotitetlankej 1,225 veces ipan tribunales tlen melak uejueyixtokej itech 70 países niman ipan okseki tribunales tlen kinyekana miyek países. Pampa yotitetlankej yotechpaleui matechixmatikan ken se religión, matitenojnotsakan kampa tojlan, matikteijlikan ika xtikueyichiuaj topaís niman ika xtikseliaj yestli.

Nejua nitlapaleuijtoya ipan oficina kampa noyekanaj nochi isucursales iteixpantijkauan Jehová (Nueva York, Estados Unidos), san ika, ¿tleka onechtitlankej imiuan tokniuan akin ontlajtoskiaj ipan tribunales ne Europa?

ONECHISKALTIJKEJ AKIN TENOJNOTSAYAJ KEN MISIONEROS

Notajuan George niman Lucille, oyajkej ipan iTlamachtil Galaad número 12, niman ipan 1956 ijkuak nejua oninemiko, yejuamej nemiyaj Etiopía. Onechtokayotijkej Philip, ipampa “Felipe akin tenojnotsa” (Hech. 21:8). Se xiuitl sakin, Gobierno xok okitekauili matikueyichiuakan Jehová. Maski nipitentsin katka, nikilnamiki kenon nochanejkauan san ichtaka yayaj tlanechikojli niman ontenojnotsayaj. ¡Nejua melak nikuelitaya! San ika, ipan 1960 otechkixtijkej itech yejon país.

Nathan Knorr (akin nemi ika toopochma) ijkuak otechtlajpaloto ne Adís Abeba (Etiopía), ipan 1959.

Otochantitoj Wichita (Kansas, Estados Unidos). Notajuan melak kuelitayaj tenojnotsaskej ijkon ken ijkuak misioneros katkaj niman pampa yejuamej melak kuelitayaj tenojnotsaskej tejuamej noijki tiknekiyaj ijkon tikchiuaskej. Notajuan kichiuayaj tlen kijtoua Biblia niman yejon tlen otechititijkej matikchiuakan nejua niman omemej nokniuan. Yejuamej noijki otlakatkej Etiopía, Judy katka akin más ueyi niman Leslie akin más pitentsin. Oninoapolakti ijkuak nikpiaya 13 xiuitl, niman yeyi xiuitl sakin otiajkej Arequipa (Perú), ompa melak nonekiyaj tenojnotskej.

Ipan 1974, ijkuak nikpiaya 18 xiuitl, isucursal Perú otechijli nejua niman nauimej nokniuan matitlapaleuikan ken precursores especiales. Otechtitlankej matiuiyan kampa xipeuaya notenojnotsa ipan tepemej cordillera central de los Andes. Ompa otikiminojnotskej akin tlajtouaj quechua niman aimara. Tiayaj ipan se carro tlen yotikyektlalijkaj para ompa tikochiskej tlen tiktokayotiayaj Arca pampa ijkon ika ueyak katka. Nikilnamiki ika niktekitiltiaya Biblia niman ijkon nikimititis akin tlajtouayaj okse tlajtojli ika Jehová kipopolos apistli, kokolistli niman mikilistli (Apoc. 21:​3, 4). Miyekej okinejkej techkakiskej.

Tocarro tlen otikyektlalijkej para uelis ompa tikochiskej kipanauijtika atl.

Toarca, ipan 1974.

ONITLAPALEUITO KAMPA NOYEKANAJ NOCHI SUCURSALES

Ipan 1977, tokniuj Albert Schroeder oyajka Perú. Yejua nemiya ipan Grupo akin Tlayekana ipan nochi tlanechikoltin, niman onechijli maniktemilti solicitud niman ijkon nontlapaleuis ipan oficina kampa noyekanaj nochi sucursales, niman oniktemilti yejon solicitud. Niman sakin, ipan 17 de junio de 1977, opeuj nitlapaleuiya ipan Betel de Brooklyn. Naui xiuitl onitlapaleui kampa tlachipaualo niman tlayektlalilo.

Ipan 1979 ijkuak otonamiktijkej.

Ipan junio de 1978 onikixmat Elizabeth Avallone ipan ueyi tlanechikojli iuan miyekej países ne Nueva Orleans (Luisiana). Itajuan noijki melak kuelitayaj kitekichiuiliskej Jehová ijkon ken notajuan. Elizabeth kuikaya naui xiuitl ken precursora regular, niman kinekiya nochipa chikauak kitekichiuilis Jehová. Sakin ika otoixmatkej, ok titonotsayaj niman opeuj totlasojtlaj. Otonamiktijkej ipan 20 de octubre de 1979 niman san sekan otitlapaleuijkej Betel.

Totlanechikol katka Brooklyn Spanish, kampa kachtopa otinenkej, ompa tokniuan melak otechtlasojtlakej. Ipan xiujtin tlen youajpanokej, yotinenkej ipan yeyi tlanechikojli kampa tokniuan noijki melak yotechtlasojtlakej niman yotechyolchikaujkej matitlapaleuijtokan Betel. Melak tikintlasojkamachiliaj toamigos niman tochanejkauan pampa okintlajpixkej totajuan pampa yeueuentsitsintin.

Philip imiuan sekimej betelitas ipan Kajli kampa tosentlaliaj.

Betelitas akin nemiyaj ipan tlanechikojli Brooklyn Spanish, ipan 1986.

KEN OPEUJ NINOMACHTIA LEYES

Ipan enero de 1982 opanok itlaj tlen xnikchiaya: onechontitlankej manitlapaleuiti ipan Departamento de Asuntos Legales de Betel. Yeyi xiuitl sakin onechijlijkej maninomachtiti universidad niman ijkon niabogado yes. Ijkuak ninomachtijtoya, melak onikuelitak nikitas ika pampa iteixpantijkauan Jehová miyekpa yotetlankaj ipan tribunales yokinpaleuij miyekej mauelikan makichiuakan tlen inpaís xkinkauiliaya, itlaj tlen ipan okseki países ken Estados Unidos nochipa onotekauili. Yejuin melak titomachtiayaj ipan escuela.

Ipan 1986, ijkuak nikpiaya 30 xiuitl, onechtlalijkej ken superintendente ipan Departamento de Asuntos Legales. Melak niyolpakiya pampa notech tlaneltokayaj maski san nitelpochtli katka, san ika, noijki ninomojtiaya pampa xmiyek nikmatiya niman melak ouijtika yeskia.

Oninochiuj abogado ipan 1988, san ika, xonikitak ipampa melak ninomachtiaya xok más kuajli ninouikaya iuan Jehová. Ijkuak yakaj nomachtia ipan universidad uelis kichiuas makinemili ika más kimati xijkon ken akin xonomachtijkej. San ika, Elizabeth onechpaleui oksejpa maninouika iuan Jehová niman manikchiua tlen nikchiuaya ijkuak xinomachtiaya universidad. Aman yonikasikamat ika xsan noneki titlaixmatki yes, pampa más ueyi kijtosneki timouikas iuan Jehová, tiktlasojtlas niman tikintlasojtlas tokniuan.

TIKTLAJTLANIJ MATECHKAUILIKAN MATIKUEYICHIUAKAN JEHOVÁ

Sakin ika onikis universidad, ouel oksejpa chikauak nitekiti Betel. Ompa imiuan oksekimej niaya niman tontlajtouayaj imixpan tribunales niman ijkon matechkauilikan matitenojnotsakan. Melak nikuelitaya notekiyo, san ika, melak ouijtika katka pampa ipan ikalpan Jehová san isiujkan itlaj nopatlaya. San manikonteua yejuin, ipan 1990 akin tinemij ipan departamento de asuntos legales otechijlijkej matikijkuilokan tlenon nonekiya tikchiuaskej niman ijkon xok tiktlajtlaniskej tomintsin ipampa toamatlajkuiloluan. Desde ijkuakon, iteixpantijkauan Jehová xok kitlajtlani tomintsin ijkuak kitemakaj amatlajkuiloltin. Yejuin melak otechpaleui ipan totekiyo, ipan tlanechikojli niman noijki otechpaleui maka matiktlaxtlauakan miyek impuestos. Sekimej okinemilijkej ika xok tikpiyaskiaj tomintsin niman xok ueliskia notenojnotsaskia. San ika, xijkon opanok pampa aman más nemij tokniuan xijkon ken ipan 1990, noijki aman miyekej uelij kiseliaj toamatlajkuiloluan niman xtlaj kitlaxtlauaj. Yonikitak ika melak miyek tlen yonopatlak ipan ikalpan toTajtsin. Maski ijkon, nochi kuajli yokisato pampa Jehová yejua akin techpaleuiya niman techyekanaj itechkopa tekitketl yolmelauak (Éx. 15:2; Mat. 24:45).

Más miyekpa yotitetlankej pampa tokniuan kualtsin tenotsaj niman xpampa tla melak kuajli tikchiuaj totekiyo ken abogados. Manimechonijli tlen opanok ijkuak yeyimej tokniuan akin nemij ipan grupo akin tlayekana niman insiuauan oyajkej ipan ueyi tlanechikojli tlen onopanolti ne Cuba ipan 1998. Pampa tokniuan kualtsin otenotskej niman otetlakaitakej, tekiuajkej más okintlaneltokilti ika tejuamej xtokalaktiaj ipan política xijkon ken tlen tejuamej otikijtokej ijkuak imiuan otosentlalijkej.

Kemantika, ijkuak tiknekij itlaj manoyektlali tiauej imixpan tribunales niman ijkon tiktlajtlani “maueli manoteijli kuajli tlajtoltin” (Filip. 1:7). San manimechonijli yejuin, melak youejkauj ika tekiuajkej de Europa niman de Corea del Sur xkinkauiliaj tokniuan makitlapejpenikan tla yaskej kampa kinmajmachtiaj akin nochiuaskej soldados. Ipampa yejon, kanaj 18,000 tokniuan akin chantij Europa niman ipantsin 19,000 tokniuan de Corea del Sur yokintsajkej pampa intlamachilis xkinkauilia yaskej kampa kinmachtiskej makichiuakan ken soldados.

Ipan 7 de julio de 2011, Tribunal Europeo de Derechos Humanos okijto itlaj tlen melak kinpaleuiskia tokniuan ijkuak okitakej tlenon panoskia itech Bayatyan contra Armenia. Yejuin tribunal okinnauati nochi países de Europa makinkauilikan akin ompa chantij makichiuakan okse tekitl niman ijkon xtlapaleuiskej ken soldados. Sakin, ipan 28 de junio de 2018, Tribunal Constitucional de Corea del Sur noijki ijkon otlanauati. Ipan yejuin tribunales youel yotitetlankej pampa tokniuan telpokamej yoyolmelajkanenkej.

Tokniuan akin tekitij ipan departamentos de asuntos legales, tlen onka ipan oficina kampa noyekanaj nochi sucursales niman ipan sucursales, melak chikauak tekitij niman ijkon kimanauiskej ikalpan toTajtsin. Melak niyolpaki nikinpaleuis tokniuan akin tekiuajkej xkinkauiliaj makiueyichiuakan toTajtsin. Maski tla xnochipa titetlanij, kema nochipa tikueyiteneuaj Jehová “ixpan gobiernos niman reyes” (Mat. 10:18). Akin tekitij ken jueces, akin tlajtouaj inpampa tekiuajkej, akin kiteijlia noticias niman okseki tlaltikpakchanejkej noneki kinpouaskej textos tlen tikintlaliaj ipan toamauan niman noijki kikakij tlen tikteijliaj ixpan tekiuajkej. Niman akin kipiyaj kuajli inyojlo yokimixmatkej iteixpantijkauan Jehová niman kitaj ika tlen kineltokaj nokixtiaj ipan Biblia, niman sekimej hasta yonochiujkej tokniuan.

¡TLAXTLAUI, JEHOVÁ!

Ipan yejuin 40 xiuitl, yonikinpaleuito seki sucursales tlen onokej ipan nochi tlaltikpaktli, yotikitakej tlenon tikchiuaskej niman ijkon tekiuajkej matechkauilikan matikueyichiuakan toTajtsin, yotiajkaj ipan miyek tribunales niman yotitlajtokej iuan tekiuajkej akin melak uejueyixtokej. Melak nikintlasojtla niman nikintlakaita tokniuan akin imiuan onitekit ipan nochi tlaltikpaktli niman akin nemij ipan Departamento de Asuntos Legales de la central mundial. Jehová melak yonechteochiuj niman melak niyolpaki.

Philip niman Elizabeth Brumley.

Elizabeth nochipa nouan yonen niman yonechpaleui ipan yejuin 45 xiuitl maski kemantika kuajli tinemij noso tikixnamikij tlen ouijtika. Yejua nochipa yonechpaleui, maski kipiya se kokolistli tlen kichiua maka makojtik. ¡Melak kualtsin tlen kichiua!

Elizabeth niman nejua yotikitakej ika tikojtikej niman titetlanij xpampa tla itlaj melak tiueltokej, ueli ijkon tikchiuaj pampa ken okijto David, Jehová kimanauiya ikalpan (Sal. 28:8). Kuakon, titetlanij pampa techpaleuiya Jehová.

    Amatlajkuiloltin ika Náhuatl de Guerrero (2006-2025)
    Nikisas
    Nikalakis ika nocuenta
    • náhuatl de guerrero
    • Xtetitlanili
    • Ken tikneki manesi
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ken noneki notekitiltis
    • Ken notlajpiyaj modatos
    • Xpatla ken notekitiltiaj modatos
    • JW.ORG
    • Nikalakis ika nocuenta
    Xtetitlanili