-
Se historia tlen melak ueyi kijtosnekiAmatl Tekakistilijketl (2016) | julio
-
-
ITECH TLEN TLAJTOUA IXPAN | BIBLIA XKEMAN POPOLIUI
Se historia tlen melak ueyi kijtosneki
Xonka se amoxtli ken Biblia tlen tlajtoua itech tlaneltokijli. Niman xonka se amoxtli tlen yokichiuj makipatla intlaneltokil melak miyekej tlaltikpakchanejkej ipan miyek xiujtin. San ika, noijki xonka nion se amoxtli tlen melak yokitakej tlen kijtoua niman yotlajtokej itech.
Sekimej tlaixmatkej kanaj kinemiliaj ika Biblias tlen tikinpiyaj aman xuelis noneltokas pampa xok ijkuiliujtok ken ipan kachtopa tlajkuiloltin. Se tlamachtijketl akin temachtia itech religión kijtoua: “Xkuajli tikmatij tla yemelak kuajli onoixkopin ijkon ken uajnestiuj ipan kachtopa tlajkuiloltin”. Noijki okijto ika “san onka tlen onoixkopin tlen kipiya miyek kampa xkuajli ken onotlali; melak miyek itech tlajkuiloltin onochijchiujkej miyek xiujtin sakin ijkuak yonotlalijkaj kachtopa tlajkuiloltin. Noijki melak nopatla ken onoijkuilojkej”.
Oksekimej kinemiliaj ika tlen kijtoua Biblia xmelauak ipampa intlaneltokil tlen okipixkej ijkuak onoskaltijkej. Matitlanemilikan itech Faizal. Yejua xtlaneltokaya itech Cristo ijkon ken ichanejkauan niman okimachtijkej ika Biblia tlajtoua itech toTajtsin, san ika, yonopatlak tlen kijtoua. Faizal kijtoua ika yejon “okichiuj maka makineki makinojnotsakan itech Biblia”. Noijki kijtoua ika “yejuamej xkipiayaj Biblia tlen kachtopa onoijkuilo niman yonopatlak”.
San ika, maski tla Biblia yonopatlak noso ka, matitlanemilikan itech yejuin: ¿Ueliskia tikneltokaskej tlen kualtsin kijtoua Biblia nochiuas ika tlayekapan tla yejon xijkuiliujtoskia ipan kachtopa tlajkuiloltin? (Romanos 15:4). Tla Biblias tlen aman notekitiltiaj xijkuiliujtokej ijkon ken kachtopa onoijkuilo, ¿tiktlakamatiskia tlajtolyekanalistin itech Biblia tlen mitsijliskia tlen tikchiuas ipan motekiyo, monemilis, mochanejkauan noso ken tikueyichiua toTajtsin?
Maski kachtopa tlajkuiloltin itech Biblia yopopoliujkej, onka miyek tlen yeuejkaui onoixkopin, ken amatlajkuiloltin tlen youejkauj onoijkuilojkej itech Biblia. ¿Kenon yejon amatlajkuiloltin tlen youejkauj onoijkuilojkej xopopoliujkej maski onkatka tlen ueliskia kijtlakos, itech akin kualaniyaj niman itech akin okinejkej kipatlaskej tlen ijkuiliujtok? Ijkuak tikmatis yejuin, ¿kenon mitspaleuis xneltoka ika yemelak tlen kijtoua Biblia tlen onka aman? Xmati kenon nonankilia yejuin tlajtoltilistin ipan okseki tlamachtiltin.
-
-
Biblia xopopoliuj itech tlen ijtlakauiAmatl Tekakistilijketl (2016) | julio
-
-
ITECH TLEN TLAJTOUA IXPAN | BIBLIA XKEMAN POPOLIUI
Biblia xopopoliuj itech tlen ijtlakaui
TLEN OKIYEJYEKO MAPOPOLIUI BIBLIA: Papiro niman cuero yejon tlen kachtopa okitekitiltijkej akin okijkuilojkej Bibliaa (2 Timoteo 4:13, TNM). ¿Kenon yejuin tlemach kichiuaskia ika Biblia mapopoliui?
Papiro tlapani, tlapalkisa niman nimantsin ijtlakaui. Akin nomachtiaj kenon katka yeuejkaui Egipto, Richard Parkinson niman Stephen Quirke, kijtouaj “ika yolik, amatl tlen nochiua ika yejon ijtlakaui hasta xok itlaj nokaua niman san nochiua tlalkuechtli. Ijkuak kejyeua se amatl, uelis poxkauis noso palanis pampa tlakuechaui. Noijki uelis kikuaskej yolkamej tlen kitlankuekuechouaj itlaj noso yolkamej pitentsitsintin, ken tsikatl istak”. Seki yejon papiros, ijkuak yononextijkej, onotlalijkej kampa onka tlauijli noso tlakuechaui niman xouejkauj ika oijtlakaujkej.
Cuero ok melak uejkaui xijkon ken papiro. San ika, noijki ijtlakaui tla xkuajli kejyeuaj noso kitlaliaj kampa melak tlatotonkan, tlakuechaui noso onka tlauijli.b Noijki kijtlakouaj yolkamej pitentsitsintin. Se amoxtli itoka Everyday Writing in the Graeco-Roman East (Tlajkuilojli tlen nochiua mojmostla ipan Oriente Grecorromano) kijtoua ika “san kemantika uejkaui tlen onka, san ika, xnochipa”. Tla Biblia ijtlakauiskia ipampa yejon, tlen ompa uajnestiuj popoliuiskia.
KENON XOPOPOLIUJ BIBLIA: Tlanauatijli tlen okiselijkej israelitas kinnauatiaya nochimej tekiuajkej “makinoijkuilouili[kan] se amoxtli kampa kixkopinas[kej] yejuin Tlanauatijli”, itech kachtopa makuijli amoxtin itech Biblia (Deuteronomio 17:18). Niman noijki, akin melak kuajli tlajkuilouaj okinchijchiujkej miyek tlajkuiloltin ipan kachtopa siglo. Yejon tlajkuiloltin itech Biblia nonextiayaj ipan sinagogas ipan nochi Israel niman hasta kampa melak uejka kalpan Macedonia (Lucas 4:16, 17; Hechos 17:11). ¿Kenon xopopoliujkej amatlajkuiloltin tlen melak youejkauj ika onoijkuilojkej niman onka hasta aman?
Amatlajkuiloltin tlen youejkauj onoijkuilojkej, tlen noixmati ken tlajkuiloltin tlen ononextijkej itech mar Muerto, xopopoliujkej maski opanok miyek xiuitl pampa okintlalijkej ipan kontin tlen okejyeujkej ijtik teostotl kampa tlauajkan.
“Judíos kimixmatiyaj ika kejyeuayaj yejon tlajkuiloltin itech Biblia ipan kontin niman ijkon maka maijtlakauikan”, kijtoua Philip W. Comfort ixtlamatki itech Nuevo Testamento. Niman akin kichiuayaj ken Cristo noijki ijkon kichiuayaj. Ika yejon, seki yejon kachtopa tlajkuiloltin itech Biblia yokinnextijkej ipan kontin, cuartos kampa xonka tlauijli, ijtik teostotl niman kampa tlauajkan.
KEN OKISATO SATEPAN BIBLIA: Melak miyek tlakotsitsintin tlajkuiloltin tlen yeuejkaui onochiujkej itech Biblia tlen onka aman, seki ikipiyaj ipantsin 2,000 xiujtin ika youejkaujkej. Xonka okse tlajkuilojli tlen yeuejkaui onoijkuilo tlen melak onoixkopin niman melak yeuejkaui.
a Papiro tlen ipan tlajkuilouayaj niman yejuin kichijchiuayaj itech xiujtli tlen onkatka ipan atl tlen noijki itoka katka papiro.
b Matitlanemilikan itech se amatl itoka Declaración de Independencia de los Estados Unidos tlen onoijkuilo ipan se cuero. Kanaj yopanokej 250 xiujtin, niman tlen ompa ijkuiliujtok xok ueli kuajli nopoua.
-
-
Biblia xopoliuj maski kinekiyaj mapopoliuiAmatl Tekakistilijketl (2016) | julio
-
-
ITECH TLEN TLAJTOUA IXPAN | BIBLIA XKEMAN POPOLIUI
Biblia xopoliuj maski kinekiyaj mapopoliui
TLEN OKIYEJYEKO MAPOPOLIUI BIBLIA: Miyekej tlayekankej ipan tlaneltokiltin niman tekiuajkej kinekiyaj mapopoliui tlen kijtoua Biblia. Miyekpa yejuamej kuikuiyaj tlanauatijkayotl ika kichiuayaj ika tlaltikpakchanejkej maka makipiyakan Biblia, maka makinxelokan noso makitlajtolkuepakan. Matikitakan ome neskayotl tlen opanok.
Kanaj itech xiuitl 167 ijkuak xpeuaya xiuitl 1. Tekiuaj Antíoco Epífanes, akin okinchiualti judíos makiselikan intlaneltokil griegos, otlanauati makinpopolokan nochi amatlajkuiloltin tlen onoixkopinkej itech Tlajkuiloltin ika hebreo. Itlapaleuijkauan “okinxoxotonijkej niman okintlatijkej yejon tlajkuiloltin itech Tlanauatijli nochiuiyan kampa kinnextiayaj”, kijtoua Heinrich Graetz. Niman noijki “akin kipoujtoyaj pampa kinekiyaj yolchikauiskej niman yolseuiskej okinmiktijkej”.
Kanaj ikipiya 800 xiuitl. Sekimej tlayekankej itech tlaneltokiltin xkuelitayaj akin xkipiayaj se tlaneltokijli matemachtikan tlen kijtoua Biblia niman xtemachtiskej tlen temachtiaj católicos. Noijki kimitayaj ika kimapeuayaj tlen yejuamej temachtiayaj tla kinpiayaj tlajkuiloltin itech Biblia, niman san kinkauiliayaj makipiyakan tlajkuiloltin itech Salmos ika latín. Ijkuak onosentlalijkej akin kipiyaj se tlaneltokijli, otlanauatijkej ika nochimej tlakamej akin nemiyaj ipan se teopan “kuajli makintejtemokan niman miyekpa, niman yemelak makichiuakan ken okinnauatijkej, akin xkiseliayaj tlen temachtiaj católicos [...] ipan nochi kaltin niman ijtik tlajli kampa kejyeuayaj itlaj [...]. Ipan se kajli kampa kinextiayaj se akin xkiseliaj intlamachtil manopopolo”.
Tla akin kitlauelitayaj Biblia kichiuaskiaj mapopoliui, tlen ompa uajnestiuj popoliuiskia.
Biblia tlen okitlajtolkuep William Tyndale ika inglés xopopoliuj maski xkinekiyaj mamakisa, okintlatijkej Biblias niman okimiktijkej akin okitlajtolkuep ipan xiuitl 1536.
KENON XOPOPOLIUJ BIBLIA: Tekiuaj Antíoco Epífanes kachtopa kinekiya mapopoliui Biblia ipan Israel. San ika, miyekej judíos oyajkej onochantitoj ipan okseki países. Ixtlamatkej kinemiliaj ika ipan kachtopa siglo kanaj itech 100 israelitas 60 chantiyaj oksekan. Ipan sinagogas kinpiayaj tlajkuiloltin itech Biblia. Niman yejon tlajkuiloltin okintekitiltijkej ika tlayekapan, noijki akin opeujkej kichiuaj ken Cristo (Hechos 15:21).
Kanaj 800 xiuitl ika tlakuitlapan, akin kitlasojtlayaj Biblia xonoteltijkej kitlajtolkuepaskej niman kixeloskej maski nemiyaj akin kualaniyaj. Ipan xiuitl 1450 ijkuak xkichijchiuyaj tlen ika kinchijchiuaskej amatlajkuiloltin, yopeuj onkatka seki itech Biblia kanaj ipan 33 tlajtoltin. Ipan yejon tonaltin ika tlayekapan, Biblia onotlajtolkuep niman nimantsin opeuj noxeloua.
KEN OKISATO SATEPAN BIBLIA: Maski tekiuajkej akin kipiyaj kojtilistli niman teopixkej akin xkuajli temachtiaj okiyejyekojkej kipopoloskej Biblia, aman nochiuiyan yonoxelo niman yonotlajtolkuep ika miyek tlajtoltin. Itech Biblia yokikixtijkej tlanauatiltin, nasikamati ika miyek tlajtoltin niman yokinpaleui melak miyekej tlaltikpakchanejkej.
-
-
Biblia xopopoliuj maski okiyejyekojkej kipatlaskej tlen kijtouaAmatl Tekakistilijketl (2016) | julio
-
-
Masoretas melak kuajli okixkopinkej tlajkuiloltin itech Biblia.
ITECH TLEN TLAJTOUA IXPAN | BIBLIA XKEMAN POPOLIUI
Biblia xopopoliuj maski okiyejyekojkej kipatlaskej tlen kijtoua
TLEN OKIYEJYEKO MAPOPOLIUI BIBLIA: Nion maski tlen ipan okijkuilojkej ijtlakaui nion akin kinekij mapopoliui xouel okichiuj mapopoliui Biblia. San ika, sekimej akin okixkopinkej niman tlajtolkuepkej okiyejyekojkej kipatlaskej tlen kijtoua Biblia. Kemantika, yejuamej okiyejyekojkej kipatlaskej tlen kijtoua Biblia niman ijkon makipaleui tlen yejuamej kineltokaj niman xokipatlakej tlen kineltokaj ijkon ken kijtoua Biblia. Matikitakan seki neskayomej itech kenon opanok yejuin.
Kampa noueyichiua. Itech xiuitl 400 niman itech xiuitl 200 ijkuak xpeuaya xiuitl 1 akin okijkuilojkej Pentateuco Samaritanoa okitlalilijkej sakin itech Éxodo 20:17 tlajtoltin “ipan tepetl Gerizim. Niman ompa tikchijchiuas se tlaixpan”. Samaritanos kinekiyaj ika tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin makipaleui tlen kineltokaj, ika kichijchiuaskej se teopan ipan “tepetl Gerizim”.
Tlamachtijli itech Trinidad. Kanaj san kipiaya 300 xiuitl sakin ijkuak yotlanka noijkuiloua Biblia, se akin tlaneltokaya itech Trinidad okitlali ipan 1 Juan 5:7 yejuin tlajtoltin: “Ipan iluikak, Tajtli, Tlajtojli niman Espíritu Santo; niman yejuin yeyi nochiua san se”. Yejuin tlajtoltin xuajnestiayaj ipan kachtopa tlajkuiloltin. Se ixtlamatki itech Biblia, itoka Bruce Metzger, kijtoua ika “itech xiuitl 500 ika tlayekapan”, yejon tlajtoltin “uajnestiuej miyekpa ipan tlajkuiloltin tlen yeuejkaui onoijkuilojkej ipan Versión Latina Antigua niman Vulgata latina”.
Itoka toTajtsin. San ipampa tlen kineltokaj judíos, miyekej akin okitlajtolkuepkej okinemilijkej kipopoloskej itokayo toTajtsin itech Tlajkuiloltin. Yejuamej okipatlakej san tlen ika kixmatij, ken toTeko noso toTajtsin. Yejuin tlajtoltin ipan Biblia xsan tlajtouaj itech Akin okichijchiuj nochi tlen onka, noijki tlen ika kinteneuaj tlakamej, se tlemach tlen notekitiltia ken xmelauak noueyichiua toTajtsin niman hasta itech Diablo (Juan 10:34, 35; 1 Corintios 8:5, 6; 2 Corintios 4:4).b
KENON XOPOPOLIUJ BIBLIA: Kachtopa, maski sekimej akin okixkopinkej Biblia xkuajli okichiujkej niman okipatilijkej tlen kijtoua, miyekej oksekimej melak kuajli okixkopinkej. Itech xiuitl 500 niman 900, masoretas melak kuajli okixkopinkej Tlajkuiloltin ika hebreo niman okichijchiujkej tlen aman noixmati tlajkuilojli masorético. Ijkuak yejuamej kixkopinayaj, kinpouayaj tlajtoltin niman letras niman ijkon xnopopoloskiaj. Kampa nesiya ika tlen kixkopinayaj xijkon ken kachtopa ijkuiliujtoya, yejuamej kijkuilouayaj iyekapan ipan amatl tlen xkuajli okitlalijkej. Ken tikitaj, masoretas xokinejkej kipatlaskej tlen kijtoua Biblia. Se tlamachtijketl itech amatlajkuiloltin tlen yeuejkaui onochijchiujkej ika hebreo itech Biblia, Moshe Goshen-Gottstein, okijkuilo ika masoretas “kitayaj ika melak ueyi tlajtlakojli” tla kipatlaskiaj tlen kijtoua Biblia.
Ika ome, aman onka melak miyek amatlajkuiloltin tlen yeuejkaui onoijkuilojkej tlen kinpaleuiyaj ixtlamatkej itech Biblia makitakan tlen tlajkuilojli onopatlak. Matitlanemilikan itech yejuin, tlayekankej ipan tlaneltokiltin otemachtijkej ipan miyek xiujtin ika Biblias ika Latín kijtouayaj tlen yemelak kijtoua Biblia. San ika, ipan 1 Juan 5:7, yejuamej okitlalijkej tlajtoltin tlen xnoneki makipiya tlen otikteneujkej ipeujyan yejuin tlamachtijli. Yejon tlajtoltin noijki onotlali hasta ipan Reina-Valera. San ika, ijkuak okseki amatlajkuiloltin tlen yeuejkaui onochijchiujkej tlen ononextijkej, ¿tlenon okiteititijkej itech yejon? Bruce Metzger okijkuilo: “Tlajtoltin [ipan 1 Juan 5:7] xuajnestiayaj ipan amatlajkuiloltin tlen yeuejkaui onochijchiujkej ipan nochi tlen onka (ika siríaco, copto, armenio, etiópico, árabe, eslavo), san itech latín”. Ika yejon, ipan Biblia Reina-Valera tlen onoyenkuilijkej niman ipan okse Biblias okikixtilijkej yejon tlajtoltin tlen xnoneki makipiya.
Chester Beatty P46, se tlajkuilojli itech tlen yeuejkaui onochijchiuj ipan se papiro kanaj itech xiuitl 200.
¿Teititiaj amatlajkuiloltin tlen melak yeuejkaui onochijchiujkej ika tlen kijtoua Biblia xonopatlak? Ijkuak tlajkuiloltin tlen ononextijkej nisiuj mar Muerto ipan xiuitl 1947, ixtlamatkej itech Biblia aman ueliskiaj kitaskej tlajkuilojli masorético tla san noijki uajnestiuj ipan tlajkuiloltin tlen ononextijkej nisiuj mar Muerto, tlen kipiya mil xiuitl ika youejkauj ika onoijkuilojkej. Se tlakatl itech grupo tlen kichiua makimatikan itech tlajkuiloltin tlen ononextijkej nisiuj mar Muerto okijto ika se tlajkuilojli “kuajli kiteititia ika ken onopanolti tlajkuilojli ipantsin mil xiujtin ijkuak judíos okixkopinkej nochi okitlalijkej niman melak kuajli okichiujkej”.
Biblioteca Chester Beatty tlen onka Dublín (Irlanda) kinpiya miyek papiros itech melak miyek amoxtin ipan Tlajkuiloltin ika griego niman noijki itech amatlajkuiloltin tlen youejkauj onoijkuilojkej, tlen onochijchiujkej kanaj nisiuj xiuitl 200, niman san yopanoka 100 xiuitl ika otlan nochijchiua Biblia. Amoxtli The Anchor Bible Dictionary kijtoua ika “maski papiros kitemakaj itlaj tlen yenkuik manomati itech tlajkuilojli, noijki kiteititiaj ika melak kuajli ken onopanolti tlajkuilojli itech Biblia ipan miyek xiuitl”.
“Uelis kuajli tikmatstoskej ika xonka okse tlajkuilojli tlen yeuejkaui onochijchiuj yonopanolti nochi ijkon ken ompa uajnestiuj”.
KEN OKISATO SATEPAN BIBLIA: Biblia xnopatla tlen kijtoua. Melak miyek amatlajkuiloltin niman yeuejkaui ika onochijchiujkej kichiua ika manotlasojkaita tlen kijtoua. Sir Frederic Kenyon okijkuilo ika “xonka se amoxtli tlen yeuejkaui onochijchiuj tlen makipiya miyek niman tlen melak yeuejkaui tlen ika manoneltoka, nion se ixtlamatki itech Biblia tlen xkichikoita xuelis kijtoskej ika xkineltokas tlajkuilojli tlen tikpiyaj aman”. Niman itech Tlajkuiloltin ika hebreo, ixtlamatki William Henry Green kijtoua: “Uelis kuajli tikmatstoskej ika xonka okse tlajkuilojli tlen yeuejkaui onochijchiuj yonopanolti nochi ijkon ken ompa uajnestiuj”.
a Pentateuco Samaritano katka kachtopa makuijli amoxtin itech Biblia tlen samaritanos kiseliayaj.
b Tla tikneki tikmatis okseki, xkita amatlajkuilojli pitentsin Tlen tepaleuiya timomachtis iTlajtol toTajtsin ipan páginas 1-13, tlen onka ipan www.jw.org.
-
-
¿Tleka Biblia xopopoliuj?Amatl Tekakistilijketl (2016) | julio
-
-
ITECH TLEN TLAJTOUA IXPAN | BIBLIA XKEMAN POPOLIUI
¿Tleka Biblia xopopoliuj?
Biblia xopopoliuj. Ika yejon, aman tejua uelis tikpiyas se niman tikpouas. Ijkuak tejua tiktlapejpenis se Biblia tlen kuajli onotlajtolkuep, kuajli xmatsto ika tlen tikpoujtika yemelak tlen okixkopinkej itech kachtopa tlajkuiloltin.a San ika ¿tleka Biblia xopopoliuj maski ijtlakaui tlen ipan okijkuilojkej, okinejkej kipopoloskej niman kipatiliskej tlen kijtoua, niman miyekpa melak nomojkaita ken omakis? ¿Tleka xonka okse amoxtli ken yejuin?
“Aman nejua nikneltoka ika Biblia tlen nikpiya ipan nomauan se tetlayokolijli tlen ualeua itech toTajtsin”
Miyekej akin nomachtiaj Biblia noijki ijkon tlanemiliaj aman ken otlanemili Pablo, itlatitlankauj Cristo, ijkuak okijkuilo: “Nochi Yektlajkuilojli itech Dios uajlitikaj” (2 Timoteo 3:16). Yejuamej kineltokaj ika Biblia xopopoliuj pampa iTlajtol toTajtsin niman ika toTajtsin okichiuj matikpiyakan hasta aman. Faizal, akin otikneujkej ipan kachtopa tlamachtijli, okinemili nomachtis Biblia niman ijkon xok okpa kinemilis tla melauak tlen kijtoua. Melak otlamojkaitak itech tlen onomachti. Nimantsin okitak ika miyek tlen yejuamej temachtiaj akin san kijtouaj kichiua ken Cristo xuajnestiuj ipan Biblia. Noijki, melak okuelitak ijkuak okimat tlen toTajtsin yokijto kichiuas ika tlaltikpaktli, ijkon ken techtomilia Biblia.
Faizal kijtoua: “Aman nejua nikneltoka ika Biblia tlen nikpiya ipan nomauan se tetlayokolijli tlen ualeua itech toTajtsin. Pampa tla toTajtsin ouel okichijchiuj nochi tlen onka, ¿xuelis techmakas iTlajtol niman kichiuas maka mapopoliui niman ijkon matikpiyakan? Tla nikijtoskia ika toTajtsin xuelis, yeskia kentla nikijtoskia ika yejua xkipiya kojtilistli, akin melak ueyixtika. ¿Niman akinon nejua ika manikijto ika toTajtsin xkipiya kojtilistli?” (Isaías 40:8).
a Xkita tlamachtijli “Cómo escoger una buena traducción de la Biblia”, tlen uajnestiuj ipan Amatl Tekakistilijketl 1 mayo 2008 (xonka ika náhuatl de Guerrero).
-