TLAMACHTIJLI 21
TLAKUIKAJLI 21 Xtejtemojtokan kachtopa Tekiuajyotl
Matikchiakan on ueyikalpan tlen xkeman xoxotonis
“Tikchaj okse chanyotl yejuan uajlas” (HEB. 13:14).
TLEN TIKITASKEJ
Kenijki techpaleuiya aman Hebreos capítulo 13 niman kenijki techpaleuis ika tlayekapan.
1. Ijkon ken okijto Jesús, ¿tlenon ipan nochiuaskia Jerusalén ipan kachtopa siglo?
IJKUAK sa achijtsin poliuiya ika yekimiktiskiaj Jesús, yejua okimijli inomachtijkauan se teotlajtojli. Yejuin teotlajtojli kachtopa onochiuj ipan kachtopa siglo ijkuak okixoxotonijkej Jerusalén niman teopan. Yejua okimijli ika se tonajli, soldados kiyeualoskiaj Jerusalén (Luc. 21:20). Niman okimijli nimantsin macholokan ijkuak ijkon panoskia. Tlen okijto Jesús onochiuj: soldados romanos okiyeualojkej Jerusalén (Luc. 21:21, 22).
2. ¿Tlenon okimijli apóstol Pablo tokniuan akin chantiyaj Judea niman Jerusalén?
2 Ijkuak sa achijtsin xiujtin poliuiya ika soldados romanos kiyeualoskiaj Jerusalén, apóstol Pablo okimijkuilouili se carta tokniuan akin ompa chantiyaj niman akin chantiyaj Judea niman okimijli itlaj tlen melak ueyi kijtosneki. Aman yejuin carta tikixmatij ken Carta a los Hebreos. Ipan yejon carta okimijli kenijki ueliskia noyektlaliskej achto kixoxotoniskej Jerusalén. Tla tokniuan kinekiyaj makisaskej, nonekiya kinektoskej kikauaskej inkal niman intekiyo. Pablo kiteneujtoya kalpan Jerusalén ijkuak okijto: “Ipan in tlaltikpaktli, xtikpiyaj chanyotl yejuan para nochipa onyas, yej tikchaj okse chanyotl yejuan uajlas” (Heb. 13:14).
3. ¿Tlenon “on ueyikalpan tlen kuajli tlachijchiujtin itsintepanuan”, niman tleka tikchiatokej?
3 Kanaj tlaltikpakchanejkej okinpijpinaujtijkej tokniuan pampa okiskej itech kalpan Jerusalén niman itech Judea, san ika, pampa ijkon okichiujkej, yejuamej omakiskej. Ipan yejuin tonaltin, noijki techpijpinaujtiaj pampa xtiktejtemouaj tikpiyaskej tomin niman pampa xtikchiaj ika tekiuajkej matlayektlalikan. ¿Tleka xijkon tikchiuaj? Pampa tikmatstokej ika nochi tlen kiyekana Satanás san panos niman tejuamej tikchiatokej mayejko iTekiuajyo toTajtsin pampa tikmatstokej ika yejua “on ueyikalpan tlen kuajli tlachijchiujtin itsintepanuan” “yejuan uajlas” (Heb. 11:10, TNM; Mat. 6:33).a Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej tlenon okimijli Pablo tokniuan hebreos. Tikitaskej kenijki tlen okimijli melak okinpaleui tokniuan ipan kachtopa siglo makichiatokan on ueyikalpan “yejuan uajlas”, kenijki okinpaleui makimatikan tlenon kichiuaskiaj ijkuak kixoxotoniskej Jerusalén niman tlenon tiuelij aman.
MATIKNELTOKAKAN IKA JEHOVÁ XKEMAN TECHKAUAS
4. ¿Tleka tokniuan ipan kachtopa siglo melak kipatiojkaitayaj kalpan Jerusalén?
4 Tokniuan ipan kachtopa siglo melak kipatiojkaitayaj kalpan Jerusalén. ¿Tleka? Pampa ompa onochijchiuj kachtopa tlanechikojli ipan xiuitl 33. Noijki, ompa chantiyaj tokniuan akin nemiyaj ipan grupo akin tlayekanaya. Niman miyekej tokniuan ompa kinpiayaj inkaluan niman okseki tlemach. San ika, Jesús okimijli inomachtijkauan ika nonekiya kisaskej itech Jerusalén niman itech Judea (Mat. 24:16).
5. ¿Tlenon okichiuj Pablo niman ijkon kinpaleuis tokniuan makinektokan kisaskej itech Jerusalén?
5 Pablo kinekiya ika tokniuan makinektokan kisaskej itech kalpan Jerusalén. Ika yejon, okinpaleui makitakan kalpan Jerusalén ken Jehová kitaya. Okimilnamikti ika Jehová xok kinseliaya teopixkej akin tlapaleuiayaj teopan nion xok kinseliaya uentin tlen ompa notemakayaj (Heb. 8:13). Miyekej akin chantiyaj Jerusalén xokiselijkej Mesías. Tlaltikpakchanejkej xok nonekiya yaskej teopan para konueyichiuaskej Jehová. Niman kalpan Jerusalén niman teopan kinxoxotoniskiaj (Luc. 13:34, 35).
6. ¿Tleka melak kuajli tlen Pablo okimijli tokniuan ipan Hebreos 13:5, 6?
6 Ijkuak Pablo okomontlajkuilouili tokniuan hebreos, miyekej kuelitayaj chantiskej Jerusalén niman miyekej ompa onpaxalouayaj. Se tlajkuilojketl romano akin nemiya ipan yejon tonaltin okijto ika Jerusalén katka se kalpan tlen melak kixmatiyaj. Sejse xiuitl, miyekej judíos akin miyekan ualeuayaj ompa oniluipanouayaj, niman ompa konpopolouayaj intomin. Kuakon, miyekej tokniuan ueyi kitlaniyaj tomintsin. Kanaj, ika yejon, Pablo ijkin okimijli tokniuan: “Maka sajnoyej xnekikan nenkipiyaskej tomin. Yej xpakikan san ika on tlen nenkipiyaj”. Niman sakin okimijli se tlaxelojli ipan iTlajtol toTajtsin para kimilnamiktis tlen Jehová yokijtojka kichiuas: “Xkaman nimitskauas nion nimitstlalkauis” (xpoua Hebreos 13:5, 6; Deut. 31:6; Sal. 118:6). Melak kuajli ika Pablo ijkon okimijli tokniuan akin chantiyaj Jerusalén niman Judea. ¿Tleka? Pampa sakin ika okiselijkej yejon carta, ononek kikauaskej inchan, intekiyo niman miyek tlen kipiayaj. Nonekiya oksekan onchantiskej kampa xtlaj kipiayaj niman yejon ouijtika yeskia.
7. ¿Tleka noneki desde aman más matitlaneltokakan itech Jehová?
7 ¿Tlenon tiuelij? Ika ijkon ken tokniuan ipan kachtopa siglo, tejuamej noneki titlatlachixtoskej niman titoyektlaliskej para tikmatiskej tlenon tikchiuaskej ipan ueyi tlajyouilistli, ijkuak kipopoloskej nochi tlen Satanás kiyekana (Luc. 21:34-36; Mat. 24:21). Ijkuak ijkon panotos, kanaj nonekis tijkauaskej seki noso nochi tlen tikpiyaj. Niman nonekis kuajli tikneltokaskej ika Jehová xkeman techkauas. San ika, maski aman xepeua ueyi tlajyouilistli, uelis tikteititiskej ika titlaneltokaj itech Jehová. Matitotlajtoltikan: “¿Tlen nikchiua niman tlen nikneki nikchiuas kiteititiaj ika nitlaneltoka itech toTajtsin niman xitech tomin?” (1 Tim. 6:17). Ken tikitaj, tlen inpan opanok tokniuan ipan kachtopa siglo, noijki techpaleuis ika tlayekapan. San ika, tikmatstokej ika ipan ueyi tlajyouilistli panos tlen xkeman panouaya. Kuakon, ijkuak peuas ueyi tlajyouilistli, ¿kenijki uelis tikmatiskej tlenon tikchiuaskej?
MATIKINTLAKAMATIKAN AKIN TECHYEKANAJ
8. ¿Tlenon yokimijlijka Jesús makichiuakan inomachtijkauan?
8 Seki xiuitl sakin ika Pablo yokomontitlanilijka carta tokniuan hebreos, soldados romanos okiyeualojkej ueyikalpan Jerusalén. Kuakon, tokniuan okimatkej ika yenonekiya kisaskej pampa Jerusalén yekixojxotoniskiaj (Mat. 24:3; Luc. 21:20, 24). San ika ¿kanon yaskiaj? Jesús okimijli: “Akin nemiskej Judea macholokan ipan tepemej” (Luc. 21:21). Aman tej, ompa melak miyek tepemej onkatkaj, kuakon, ¿ipan tlen tepetl nonekiya yaskej?
9. ¿Kanaj tleka tokniuan notlajtoltiayaj kanon onnopaleuiskiaj? (Noijki xkita mapa).
9 Onkatkaj miyek tepemej kampa tokniuan ueliskiaj choloskej: ken itepeuan Samaria, itepeuan Galilea, tepetl Hermón, itepeuan Líbano niman okseki tepemej tlen nonekiya tikpanauis atentli Jordán para tajsis (xkita mapa). Ipan seki kalpamej tlen onkatkaj ipan yejon tepemej nesiya ika xtlaj inpan panoskia, ken kalpan Gamala. Yejuin kalpan onkatka ikuatipan se tepetl niman melak ouijtika katka tajsis ompa pampa melak tejtepejxiyo noso tlajtlapilkayan. Sekimej judíos okinemilijkej ika melak kuajli tla ompa onnopaleuiayaj. San ika, romanos okalakkej niman okixoxotonijkej kalpan Gamala, niman miyekej akin ompa chantiyaj okinmiktijkej.b
Onkatkaj miyek tepemej kampa tokniuan ueliskia yaskej, san ika, xipan nochi yejon tepemej ueliskia nopaleuiskej. (Xkita párrafo 9).
10, 11 a) ¿Kanaj kenijki Jehová okiyekan ikalpan? (Hebreos 13:7, 17). b) ¿Kenijki okisatoj akin otetlakamatkej? (Noijki xkita tlaixkopinajli).
10 Kuakon, ¿kenijki okimatkej tokniuan kanon yaskej? Nesi ika Jehová okintekitilti tlayekankej ipan tlanechikojli niman ijkon kimijlis tokniuan tlenon kichiuaskej. Sakin ixtlamatki Eusebio okijkuilo ika akin nemiyaj ipan tlanechikojli tlen onkatka Jerusalén “okinnauatijkej maka yaskej kalpan kampa yokinemilijkaj yaskej niman okimijlijkej machantitij ipan okse kalpan tlen nokauaya Perea (tlen kitokayotiaj Pella)”, pampa “toTajtsin okimijli sekimej tokniuan ika nonekiya ompa yaskej”. Nesi ika melak kuajli ika onopaleuitoj ne Pella noso Pela pampa xuejka nokauaya itech Jerusalén, ika yejon, xouijtika yeskia ajsiskiaj ompa. Noijki, miyekej akin ompa chantiyaj xjudíos katkaj, kuakon xnokalaktiayaj imiuan on judíos akin teixnamikiyaj pampa xok kinekiyaj makinyekana Roma (xkita mapa).
11 Pablo ijkin yokimijlijka tokniuan: “Xkintlakamatikan on yejuan mechyekanaj” (xpoua Hebreos 13:7, 17). Akin otetlakamatkej omakiskej pampa oyajkej ipan yejon tepemej. Tlen opanok techititia ika toTajtsin xokintlalkaui akin kichiayaj “on ueyikalpan tlen kuajli tlachijchiujtin itsintepanuan”, iTekiuajyo toTajtsin (Heb. 11:10, TNM).
Kalpan Pela nisiuj nokauaya niman ueliskia ompa onnopaleuiskej. (Xkimita párrafos 10 niman 11).
12, 13. ¿Kenijki Jehová yokiyekan ikalpan ijkuak panoua tlen ouijtika?
12 ¿Tlenon tiuelij? Jehová kintekitiltia akin techyekanaj niman ijkon techijlis tlenon tikchiuaskej. Ipan Biblia miyekkan tikitaj ika Jehová okintekitilti tlakamej yolmelajkej niman ijkon kiyekanas ikalpan ijkuak ouijtika katka (Deut. 31:23; Sal. 77:20). Niman aman kuajli tikitaj kenijki Jehová techyekana itechkopa tokniuan akin tlayekanaj.
13 Ijkuak kemach opeuj ueyi kokolistli COVID-19, akin kiyekanaj ikalpan Jehová otechijlijkej tlenon nonekiya tikchiuaskej. Tlayekankej okimijlijkej kenijki kinpanoltiskej tlanechikoltin niman kenijki kinpaleuiskej tokniuan ok makitekichiuilijtokan Jehová. Seki metstin sakin, onopanolti toueyitlanechikol ken xkeman nopanoltiaya pampa onopanolti ipan internet, televisión niman radio ika ipantsin 500 tlajtoltin. Maski panotoya se ueyi kokolistli, tokniuan nochipa otechchikauilijkej totlaneltok, ika yejon, otiuelkej san sekan tinemij. Maski san tlenon mapano ika tlayekapan, kuajli tikmatstokej ika Jehová kinpaleuis akin techyekanaj niman ijkon makitlapejpenikan tlen más techpaleuis. Aman tej, melak kuajli tla titlaneltokaj itech Jehová niman tiktlakamatij. San ika ¿tlenon más noneki tikchiuaskej niman ijkon tikmatiskej tlenon tikchiuaskej ipan ueyi tlajyouilistli?
MATITOTLASOJTLAKAN KEN IKNIUJTIN NIMAN KUAJLI MATITESELIKAN
14. Ijkon ken kijtoua Hebreos 13:1-3, ¿tlenon ononek noititiskej tokniuan ijkuak yekixoxotoniskiaj Jerusalén?
14 Ijkuak peuas ueyi tlajyouilistli, nonekis titoititiskej tlasojtlalistli. Nonekis tikchiuaskej ken tokniuan akin chantiyaj Jerusalén niman Judea. Yejuamej nochipa noititiayaj ika notlasojtlayaj (Heb. 10:32-34). San ika, ijkuak yekixoxotoniskiaj Jerusalén, ononek más notlasojtlaskej ken ikniujtin (xpoua Hebreos 13:1-3).c Niman tejuamej noijki nonekis ijkon tikchiuaskej ipan ueyi tlajyouilistli.
15. ¿Tleka tokniuan hebreos ononek nopaleuiskej niman noititiskej ika notlasojtlaj ken ikniujtin?
15 Ijkuak soldados romanos okiyeualojkej Jerusalén niman sakin san totoka oyajkej, tokniuan nimantsin okiskej itech Jerusalén. San ika, xmiyek tlemach ouel okitkikej (Mat. 24:17, 18). Ijkuak oyajkej ipan tepemej niman oksekan onochantitoj, ononek nochimej nopaleuiskej. Kuajli tikmatij ika ononek miyekej kinpaleuiskej ika “on tlen kimpoloua”, niman tokniuan ouel onoititijkej ika notlasojtlaj ken ikniujtin (Tito 3:14).
16. ¿Kenijki uelis tikimititiskej tokniuan ika tikintlasojtlaj? (Noijki xkita tlaixkopinajli).
16 ¿Tlenon tiuelij? Tla tikintlasojtlaj tokniuan, techpaleuis nochipa matiknektokan tikinpaleuiskej. Miyekej tokniuan yokinekkej kinpaleuiskej tokniuan akin yononek kikauaskej inchan ipampa guerras noso pampa otlaixpoliuj kampa chantij. Yejuamej yokinmakakej tlen kinpoloua, yokinpaleuijkej niman yokinyolchikaujkej niman ijkon ok kuajli makitekichiuilijtokan Jehová. Se tokniuj siuatl akin ononek kisas Ucrania ipampa guerra, okijto: “Yotikitakej kenijki Jehová yotechyekan niman kenijki yotechpaleui itechkopa tokniuan. Melak nechmojkatlachialtia kenijki melak kualtsin yotechselijkej niman kenijki melak yotechpaleuijkej ne Ucrania, Hungría. . . , ¡niman aman Alemania!”. Tla kuajli titeseliaj, Jehová uelis techtekitiltis niman ijkon kintlajpiyas tokniuan (Prov. 19:17; 2 Cor. 1:3, 4).
Melak noneki matikinpaleuikan tokniuan akin noneki kikauaskej inchan. (Xkita párrafo 16).
17. ¿Tleka melak noneki matitotlasojtlakan ken ikniujtin niman kuajli matiteselikan?
17 Aman melak noneki matitopaleuikan, san ika, ika tlayekapan más nonekis titopaleuiskej (Hab. 3:16-18). Ika yejon, Jehová techmachtijtika kenijki titotlasojtlaskej ken ikniujtin niman kenijki kuajli titeseliskej pampa yejon tlen nonekis tikchiuaskej ipan ueyi tlajyouilistli.
¿TLENON PANOS IKA TLAYEKAPAN?
18. ¿Kenijki uelis tikchiuaskej ijkon ken tokniuan hebreos?
18 Tokniuan akin yeuejkaui otetlakamatkej niman oyajkej ipan tepemej, omakiskej ijkuak okixoxotonijkej Jerusalén. Yejuamej okikaujkej yejon ueyi kalpan, san ika, Jehová xkeman okinkauj. ¿Kenijki uelis tikchiuaskej ken yejuamej? Tejuamej noijki xnochi tikmatij tlen panos ika tlayekapan. San ika, ijkon ken tokniuan hebreos, Jesús noijki yotechijli ika noneki titoyektlaliskej niman ijkon tiknektoskej titetlakamatiskej (Luc. 12:40). Noijki ueli tikamapouaj carta tlen Pablo okimijkuilouili tokniuan, niman yejuin carta ok melak techpaleuiya ijkon ken yeuejkaui okinpaleui tokniuan. Niman noijki tikmatij ika Jehová yotechijli ika yejua xkeman techkauas nion techtlalkauis (Heb. 13:5, 6). Kuakon, noijki matikchiatokan on ueyikalpan tlen xkeman kixoxotoniskej: iTekiuajyo toTajtsin. Tla ijkon tikchiuaj, nochipa techteochiuaskej (Mat. 25:34).
TLAKUIKAJLI 157 ¡Nochipa tiyolseujtoskej!
a Yeuejkaui, se tekiuaj tlayekanaya ipan miyek kalpamej, kuakon nochi yejon kalpamej nochiuayaj san se tekiuajyotl (Gén. 14:2).
b Yejuin opanok ipan xiuitl 67, ijkuak tokniuan san kemach yokiskaj itech Judea niman Jerusalén.
c Ika griego, tlajtoltin “notlasojtlaj ken ikniujtin” san notekitiltiaya para noijtos kenijki notlasojtlaj akin yemelak ikniujtin, san ika, Pablo okitekitilti para kijtos kenijki notlasojtlayaj ipan tlanechikojli.